1,720,975 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Elvyttävät metsät : Hoidettujen ja luonnontilaisten metsien vaikutus ihmisen psykologiseen elpymiseen
No full textGrowing evidence indicates that forests enhance mental well-being by reducing stress. However, urbanization and intensive forestry in Finland are causing urban and peri-urban forests to decline, fragment, and become less accessible. Forests are also increasingly younger, more monocultural, and simpler in structure, potentially affecting their restorative quality. This is concerning, as city living is linked to mental health issues, with over 50% of Finnish disability pensions attributed to mental problems (OECD).
Research on the field has largely focused on comparing green and built environments or examining physical activity in nature. Many studies emphasize forest preferences, assuming that liked features predict restoration. However, these studies often rely on images rather than real forest settings, and the effects of different forest management regimes on restoration remain understudied. This dissertation seeks to address these gaps.
The dissertation examined four spruce-dominated forests with varying management levels: an urban recreation forest, a mature and a young commercial forest, and an unmanaged old-growth forest. Sixty-six participants visited each forest once. Psychological changes and forest preferences were assessed, and the influence of individual background and mental state on restoration across forest types was examined.
The mature commercial forest and old-growth forest were the most restorative, yet the results also showed that all forests reduced stress. The urban recreation forest was more restorative than the young commercial forest, but less so than the other two. Preferences varied, but the old-growth and mature commercial forests were the most valued. Perceived beauty correlated with restorativeness in all forests, while perceived biodiversity was linked to restoration in all except the urban recreation forest. While preferences and restoration were connected, the relationship was not entirely consistent. A notable association between work stress and restoration emerged in the old-growth and mature commercial forests, with a stronger effect in the old-growth forest. Additionally, risk of depression was significantly linked to restoration only in the old-growth forest.
These findings highlight the importance of preserving natural forests and maintaining ecological integrity in forests near residential areas.Tutkimustieto metsien stressiä lievittävistä vaikutuksista mielenterveyteen on lisääntynyt. Tästä huolimatta kaupungistuminen on johtanut kaupunki- ja kehysalueiden metsien vähenemiseen ja pirstoutumiseen, ja intensiivinen metsänhoito on samalla yksipuolistanut niiden rakennetta. Metsät ovat yhä vaikeammin saavutettavissa, rakenteeltaan monotonisempia ja nuorempia, mikä saattaa heikentää niiden psykologisesti elvyttävää vaikutusta. Samalla, kaupunkiasuminen on yhdistetty mielenterveysongelmiin, ja Suomessa jo yli 50% työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä.
Useimmat kenttätutkimukset elvyttävistä ympäristöistä ovat keskittyneet vertaamaan vihreitä ympäristöjä rakennettuihin ympäristöihin, tai liikuntaa näissä ympäristöissä. Metsien preferensseistä, kuten siitä, mitä ominaisuuksia metsissä pidetään miellyttävinä tai epämiellyttävinä, on tehty paljon tutkimusta. Preferenssien ja elvyttävien ympäristöjen välillä on ajateltu olevan myös yhteys. Mieltymystutkimukset perustuvat useimmiten valokuva- ja videotarkasteluihin, joissa visuaaliset ärsykkeet ovat keskiössä. Niissä ei tavallisesti ole kuitenkaan huomioitu kokemuksia aidoissa metsäympäristöissä. Harvemmin on myöskään tutkittu metsänhoidon tai luonnontilaisen metsän vaikutusta elpymiseen. Tämä väitöskirja pyrkii selvittämään näitä tutkimusaukkoja.
Neljä eri hoitotason kuusivaltaista metsää valittiin tutkimukseen: urbaani virkistysmetsä, hakkuukypsä ja nuori talousmetsä sekä luonnontilainen vanha metsä. Yhteensä 66 osallistujaa vieraili kussakin metsässä kerran. Metsäkäyntien yhteydessä arvioitiin psykologisia muutoksia ja metsien miellyttävyyttä, ja lisäksi tutkittiin, miten osallistujien taustatekijät ja mielenterveyteen liittyvä tilanne vaikuttivat elpymiseen eri metsissä.
Kaikki metsät elvyttivät eli lievittivät stressiä ja tehokkaimpia olivat hakkuukypsä talousmetsä ja luonnontilainen vanha metsä. Urbaani virkistysmetsä oli elvyttävämpi kuin nuori talousmetsä, mutta heikommin elvyttävämpi kuin kaksi vanhempaa metsää. Kahdesta elvyttävimmästä metsästä pidettiin myös kaikkein eniten. Koettu kauneus oli yhteydessä elpymiseen kaikissa metsissä, kun taas koetun biodiversiteetin ja elpymisen välille löytyi yhteys kaikissa muissa paitsi urbaanissa virkistysmetsässä. Mieltymysten ja elpymisen välinen yhteys tunnistettiin, mutta se ei ollut täysin johdonmukainen. Työstressin ja elpymisen välillä havaittiin yhteys luonnontilaisessa vanhassa metsässä ja hakkuukypsässä metsässä, mutta yhteys oli voimakkaampi vanhassa metsässä. Merkittävä yhteys havaittiin myös luonnontilaisessa vanhassa metsässä depressioriskin ja elpymisen välillä.
Tulokset korostavat luonnonmukaisten ympäristöjen säilyttämisen ja metsien monimuotoisuuden ylläpitämisen tärkeyttä asuinalueiden lähellä.ei saavutettavaVäitöskirjan yhteenveto-osa on saavutettav
What kind of forest is restorative? The current research knowledge on the well-being effects of nature/Millainen metsä elvyttää
No full textThe presentation was held in a seminar that combined the Green Care practician and researchers around Finland. At the presentation, Simkin told the newest research knowledge on the environmental psychology studie about the restorative nature and what kind of nature could be suitable for different kind of green care activities
Metsät, jotka elvyttävät – hoidettujen ja luonnontilaisten metsien vaikutus ihmisen psykologiseen palautumiseen
No full textJenni Simkinin metsätieteiden alan väitöskirja “Forests that restore - the effect of managed versus natural forests on human psychological restoration” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 16.5.2025. Vastaväittäjänä toimi Anna María Pálsdóttir (Swedish University of Agricultural Sciences) ja kustoksena Tuula Jyske (Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos). Väitöskirja on saatavilla osoitteesta: http://hdl.handle.net/10138/59524
What kind of forest is restorative and how the forest management effects to the perceived restoration/Millainen metsä elvyttää - ja miten metänhoito siihen vaikuttaa
No full textPresentation to forest owners and NBS-entrepreneurs. The presentations described how the nature effects to the well-being in general and what kind of results there is in global level about the possible effect the quality of nature has. Especially how the different forests and differently managed forest effect to the restorativeness was described as it is a part of Simkin's Phd studies: is thre difference on how the natural (untouched more than decaes) compared to managed forests effect to the well-being
- …
