1,721,003 research outputs found
Teacher - Artificial Intelligence (AI) interaction: The role of trust, subjective norm and innovativeness in Teachers` acceptance of educational chatbots
Full text linkAbstract
Despite the novel educational opportunities of chatbots, their integration into teaching and learning settings is still in the early stages. Understanding the interplay of teachers’ perceptions, attitudes, and intentions to use chatbots can provide insight into the sustainable integration of chatbots in K-12 education. However, little is known about teachers’ acceptance of chatbots in this context. This study proposes a framework to better understand teachers' acceptance of educational chatbots, based on the Technology Acceptance Model (TAM). We extended TAM by incorporating trust, subjective norms, and perceived innovativeness. Data were collected from 482 K-12 teachers with experience using the EBA Assistant chatbot. The study used a mixed-methods approach, combining quantitative structural equation modeling (SEM) with qualitative interviews from 54 participants. Results show that more innovative teachers perceive chatbots as useful educational tools. Teachers’ trust in chatbot outcomes and positive attitudes toward ease of use also increase their intent to use chatbots. Trust in the chatbot's privacy and pedagogical reliability, along with social pressure from colleagues and administrators, further influences their adoption. This study reveals that acceptance of educational chatbots depends on both individual characteristics (e.g., trust) and sociocultural factors (e.g., subjective norm). These findings provide insights that can help guide the integration of chatbots in K-12 education.Abstract
Despite the novel educational opportunities of chatbots, their integration into teaching and learning settings is still in the early stages. Understanding the interplay of teachers’ perceptions, attitudes, and intentions to use chatbots can provide insight into the sustainable integration of chatbots in K-12 education. However, little is known about teachers’ acceptance of chatbots in this context. This study proposes a framework to better understand teachers' acceptance of educational chatbots, based on the Technology Acceptance Model (TAM). We extended TAM by incorporating trust, subjective norms, and perceived innovativeness. Data were collected from 482 K-12 teachers with experience using the EBA Assistant chatbot. The study used a mixed-methods approach, combining quantitative structural equation modeling (SEM) with qualitative interviews from 54 participants. Results show that more innovative teachers perceive chatbots as useful educational tools. Teachers’ trust in chatbot outcomes and positive attitudes toward ease of use also increase their intent to use chatbots. Trust in the chatbot's privacy and pedagogical reliability, along with social pressure from colleagues and administrators, further influences their adoption. This study reveals that acceptance of educational chatbots depends on both individual characteristics (e.g., trust) and sociocultural factors (e.g., subjective norm). These findings provide insights that can help guide the integration of chatbots in K-12 education
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Early childhood special education teachers' and early childhood teachers' perceptions of inclusion and co-teaching in early childhood education and care
No full textInkluusio on periaate, joka ohjaa suomalaista varhaiskasvatusta ja joka on saanut entistä vahvemman aseman uudistetun varhaiskasvatuslain myötä (laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta 1183/2021 3:15a§). Inkluusiokäsitteen määrittely on kuitenkin ammattilaisille osittain vielä epäselvää ja sen toteuttamiseen liittyy haasteita.
Yhteisopettajuuden merkitys on lisääntynyt samalla, kun inklusiivinen kasvatusajattelu on yleistynyt. Yhteisopettajuuden katsotaan olevan yksi työkalu lasten tuen toteuttamisessa myös varhaiskasvatuksessa, vaikka se on vielä yleisemmin yhdistetty kouluympäristöön. Varhaiskasvatuksessa on kuitenkin jo olemassa hyvät valmiudet yhteisopettajuuden toteuttamiseen.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä inkluusion toteutumisesta varhaiskasvatuksessa ja yhteisopettajuuden toteutumisesta käytännössä. Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla keväällä 2024 ja se koostuu varhaiskasvatuksen erityisopettajien (n=2) ja varhaiskasvatuksen opettajien (n=16) vastauksista. Tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenografista analyysia ja lähestymistapaa.
Tulokset osoittivat, että vaikka sekä inkluusioon että yhteisopettajuuteen suhtauduttiin positiivisesti, on niiden käytännön toteutuminen varsin vaihtelevaa. Inkluusion toteutumisen kannalta oman toiminnan merkitys ja pedagoginen sitoutuminen nähtiin merkityksellisenä ja vastaavasti inkluusion toteutumista haittaavana tekijänä koettiin puutteelliset resurssit. Yhteisopettajuudesta tutkittavilla oli kahtiajakoisia kokemuksia, sekä positiivisia ja onnistuneita, mutta myös kokemuksia siitä, että yhteisopettajuuteen ei ollut käytännössä mahdollisuutta. Myös tässä resurssien koettiin olevan ratkaisevassa asemassa ja tärkeimpänä kehitettävänä asiana nähtiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrän lisääminen.
Jotta varhaiskasvatusta saataisiin kehitettyä entistä inklusiivisempaan suuntaan, tulisi inklusiivisiin arvoihin sitoutua myös yhteiskunnallisella tasolla. Tähän sisältyy riittävä resursointi paitsi varhaiskasvatuksen arkeen, niin myös tulevaisuuden opettajankoulutukseen. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää paitsi varhaiskasvatuksen erityisopettajien resursoinnin ja työnkuvan suunnittelussa, myös taloudellisten resurssien jakamisessa sekä suunnittelussa kuntatasolla
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Opettajien kokemuksia työpaikkaostrakismista ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin
Full text linkTyöpaikkaostrakismi on työhyvinvointia heikentävää käytöstä, jossa työntekijä jätetään huomioimatta tavoilla, jotka olisivat yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi toivottuja. Tällaisia ovat esimerkiksi tervehtimättä jättäminen, katsekontaktin puute, kutsumatta jättäminen yhteisiin tilaisuuksiin sekä keskusteluista ulossulkeminen. Ostrakismia voi esiintyä tahallisesti tai tahattomasti. Se on subjektiivinen kokemus, jolloin havaitseminen ja siihen puuttuminen on haastavaa.
Tässä tutkimuksessa selvitin opettajien (N=16) kokemuksia työpaikkaostrakismista sekä kokemusten vaikutuksesta työhyvinvointiin. Opettajien työpaikkaostrakismitutkimusta ei ole tehty Suomessa. Opettajan työ on ihmissuhdetyötä, jolloin työyhteisön vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin tutkiminen on tärkeää. Keräsin aineiston keväällä 2023 opettajille suunnatuista Facebook–ryhmistä. Aineisto koostuu varhaiskasvatuksen opettajien, luokanopettajien, aineenopettajien, erityisopettajan sekä YTO-opettajan kirjoitelmista heidän kokemastaan työpaikkaostrakismista. Analysoin aineiston Polkinghornen (1995) narratiivien analyysina sekä Lieblichin ym. (1998) kategorisena sisällönanalyysina. Sisältökategoriat muodostin ja tulokset esittelen Williams’n (2007) ostrakismin mallin mukaisesti.
Tulosten mukaan työpaikkaostrakismi näyttäytyy fyysisenä ostrakismina, jolloin opettajia vältellään, heidän kanssaan ei keskustella tai heitä ei kutsuta työyhteisön illanviettoihin. Tämä haastaa tiedon kulkua sekä yhteisopettajuutta. Opettajat kokevat psyykkistä ostrakismia silloin, kun heihin ei kohdisteta katsetta, eikä heitä tervehditä. Opettajat kokevat työyhteisön ilmapiirin sulkeutuneeksi. Opettajat kokevat kyberostrakismia silloin, kun heidät syrjäytetään verkossa tapahtuvista toiminnoista. Kokemukset vaikuttavat työhyvinvointiin. Opettajat tuntevat negatiivisia tunteita sekä heidän stressinsä kasvaa. Opettajat vetäytyvät työyhteisöistä ja hakevat voimaa oppilaista sekä hyvin kohtelevista kollegoistaan. Työpaikkaostrakismi on osasyynä työuupumukseen ja saa useat opettajat vaihtamaan työpaikkaa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden kehittämistyössä
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
“A peaceful, wonderful and intimate moment of interaction and relaxation with the child.” : perceptions of parents of children under school age about the importance of reading to the child
No full textKirjanlukutilanteet ovat merkittävä osa suomalaisten lapsiperheiden arkista yhdessäoloa, sillä hyvin monissa perheissä iltasatu kuuluu päivittäisiin iltarutiineihin. Tässä tutkimuksessa tavoitteenani on selvittää alle kouluikäisten lasten vanhempien käsityksiä vanhemman ja lapsen yhteisistä lukuhetkistä perheessään, sekä käsityksiä niiden merkityksestä. Tarkastelen tutkimuksessa yhteisiin lukuhetkiin liittyviä lukutottumuksia, sekä käsityksiä lukutilanteiden merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle, vanhemmalle sekä lapsen ja vanhemman väliselle vuorovaikutukselle.
Tutkielmani on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja tutkielman menetelmällisenä lähtökohtana toimii fenomenografia, sillä tutkimuksessani ollaan kiinnostuneita vanhempien käsityksistä. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty sähköisellä Webropol -kyselylomakkeella erään asuinalueen Facebook -ryhmästä anonyymisti neljän viikon aikana. Kohderyhmänä toimivat alle kouluikäisten lasten vanhemmat ja aineisto koostui lopulta 49 vastauksesta. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen, jonka tavoitteena on järjestää aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon, jotta siitä kyetään tekemään selkeitä ja luotettavia johtopäätöksiä. Aineiston analyysin tavoitteena on luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkimuksen kohteena olevasta aiheesta.
Saamani vastaukset vahvistavat ajatusta siitä, että kirjanlukutilanteet ovat merkittävä osa suomalaisten lapsiperheiden arkista yhdessäoloa. Jopa 93 % vastaajista kuvasi lukevansa lapselleen päivittäin ja täten järjestävänsä sille aikaa joka päivä. Lisäksi kolmas osa vastaajista kuvasi kokevansa riittämättömyyttä lukemisestaan, mikä korostaa sitä, miten korkeassa arvossa lukeminen nykyaikana nähdään ja miten sille halutaan mahdollistaa aikaa ja huomiota. Vastauksista kävi myös ilmi, että vanhemmat ymmärtävät yhteisten lukuhetkien merkityksen lapsen kehityksen kannalta, mutta pitivät niitä merkittävinä myös itselleen ja lapsen ja vanhemman väliselle vuorovaikutukselle
Early childhood teachers’ and special education teachers’ perceptions of their role as implementers of general support as part of inclusive early childhood education and care
No full textOppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimilla tavoitellaan inklusiivista varhaiskasvatusta, jossa jokaisella lapsella on oikeus oppia. Elokuussa 2022 voimaan tullut varhaiskasvatuslain lakimuutos toi varhaiskasvatukseen kolmitasoisen tuen. Lapsen tuen tarpeeseen vastaamisessa varhaisin keino on yleinen tuki, jonka jalkautumisesta varhaiskasvatukseen tarvitaan tietoa. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kehitetään inklusiivisen varhaiskasvatuksen periaatteiden mukaisesti, johon liittyy pedagogisen toiminnan kokonaisvaltaisuus. Olennaisinta on lasten tarpeisiin vastaavien varhaiskasvatuksen työntekijöiden toiminta.
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien käsityksiä yleisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksen arjen käytännöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien omaa roolia inklusiivisuuden ja yleisen tuen toteuttajina sekä varhaiskasvatuksen inklusiivisen toimintakulttuurin vaikutuksia yleisen tuen toteutumisessa. Aineisto on kerätty ryhmähaastatteluilla (n=6) toukokuussa 2024. Haastatteluihin osallistui varhaiskasvatuksen opettajia (n=17) ja erityisopettajia (n=3). Aineisto on analysoitu fenomenografista analyysiä hyödyntäen. Analyysin tuloksena muodostimme kaksi kuvauskategoriaa, joiden avulla esittelemme tutkimuksemme keskeisimmät löydökset.
Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien toimintaan liittyvät tekijät sekä varhaiskasvatuksen inklusiivinen toimintakulttuuri kokoavat yhteen yleisen tuen toteuttamiseen ja toteutumiseen vaikuttavat tekijät. Yleinen tuki varhaiskasvatuksen käytännöissä toteutuu laadukkaan pedagogiikan keinoin, jossa opettajien pedagoginen ja tiimijohtaminen korostuvat. Tulosten perusteella inklusiivinen ajattelu ja toimintakulttuuriin luodut inklusiivisuutta tukevat käytännöt edesauttavat yleisen tuen toteutumista, mutta ne edellyttävät yhä kehittämistä ja vahvempaa tukea varhaiskasvatuksen erityisopettajilta ja johtajilta. Tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen inklusiivisen toimintakulttuurin ja yleisen tuen toimintatapojen kehittämiseen, esimerkiksi kuntatasolla
- …
