17,401 research outputs found
Iris metastasis from systemic cancer in 104 patients: the 2014 Jerry A. Shields Lecture
No full textPurpose: To describe the clinical features, treatment, and outcome of patients with iris metastasis.Methods: Retrospective case series of 160 tumors in 107 eyes of 104 patients with iris metastasis from systemic cancer.Results: The median age at presentation with iris metastasis was 60 years. Iris metastasis was more common in whites (n = 93, 89%) and women (n = 65, 62%). The primary tumor was located in the breast (n = 34, 33%), lung (n = 28, 27%), skin (melanoma) (n = 13, 12%), kidney (n = 7, 7%), esophagus (n = 3, 3%), and others (n = 19, 19%). The main symptoms were pain (n = 33, 32%) or blurred vision (n = 31, 30%). The main findings were corectopia (n = 38, 37%) and secondary glaucoma (n = 38, 37%). The metastasis was unifocal (n = 84, 78%) or multifocal (n = 23, 21%) for a total of 160 tumors. The main tumor was centered at the iris root (n = 72, 69%), midzone (n = 22, 21%), or pupillary margin (n = 10, 10%), with median tumor diameter of 5 mm. Coexistent conjunctival or ciliary body/choroidal metastases were found in 39 patients. Management of iris metastasis included systemic chemotherapy (n = 18, 22%), external beam radiotherapy (n = 34, 41%), plaque radiotherapy (n = 20, 24%), surgical excision (n = 4, 5%), enucleation (n = 3, 4%), or observation (n = 4, 5%). Following treatment, tumor control without recurrence was achieved in 95% cases. In 98 cases with adequate follow-up information, death occurred in 85 (87%) at median 10 months (range, <1-239 months) from the date of iris metastasis.Conclusions: Metastatic tumors to the iris generally originate from primary malignancies in the breast, lung, or skin (melanoma). Despite successful ocular treatment, life prognosis is poor
Computational identification and analysis of protein short linear motifs
No full textShort linear motifs (SLiMs) in proteins can act as targets for proteolytic cleavage, sites of post-translational modification, determinants of sub-cellular localization, and mediators of protein-protein interactions. Computational discovery of SLiMs involves assembling a group of proteins postulated to share a potential motif, masking out residues less likely to contain such a motif, down-weighting shared motifs arising through common evolutionary descent, and calculation of statistical probabilities allowing for the multiple testing of all possible motifs. Much of the challenge for motif discovery lies in the assembly and masking of datasets of proteins likely to share motifs, since the motifs are typically short (between 3 and 10 amino acids in length), so that potential signals can be easily swamped by the noise of stochastically recurring motifs. Focusing on disordered regions of proteins, where SLiMs are predominantly found, and masking out non-conserved residues can reduce the level of noise but more work is required to improve the quality of high-throughput experimental datasets (e.g. of physical protein interactions) as input for computational discovery
Visual improvement in amblyopic eye following treatment-induced vision loss in dominant eye with uveal melanoma
No full textVisual improvement in amblyopic eye following treatment induced vision loss in dominant eye with uveal melanoma
No full textVisual improvement in amblyopic eye following treatment-induced vision loss in dominant eye with uveal melanoma
No full textKasvatus, toimijuus ja voimaantuminen : kasvatusantropologinen tutkimus andalusialaisten naisten arjesta
No full textTiedostavaan lähestymistapaan ja kasvatusantropologiseen tutkimusotteeseen tukeutumalla voidaan rakentaa kulttuurisensitiivistä tietoa, joka avaa tutkittavan ilmiön merkityskenttiä sen toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kasvatusantropologista utkimusotetta voidaan hyödyntää kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksessa huomioimalla sen vaihtuvat tarkastelukulmat ja epistemologiselta taustaltaan erilaiset käsitykset tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimus paikantuu Etelä-Espanjaan, andalusialaiseen urbaaniin kylään. Tutkimusaineisto tuotettiin kolme vuotta kestäneen etnografisen kenttätyön aikana. Tutkimusprosessi tukeutui refleksiiviseen ja dialogiseen tiedon tuottamisen tapaan sekä menetelmä-,aineisto- ja teoriatriangulaatioon. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen etnografista lukutapaa sekä sisällön erittelyn ja temaattisen koodauksen keinoja. Tekstissä rakennetaan vuoropuhelua kulttuurin sisäisen ja teoreettisen viitekehyksen välille. Tutkimus koostuu avainkäsitteiden erittelystä sekä etnografisesta kontekstin, ilmiön ja tutkimusprosessin kuvauksesta.
Kontekstin aikuisikäisten naisten toimijuudet näyttäytyivät moninaisina ja jatkuvan neuvottelun kohteina. Kontekstissa vaikuttivat rinnakkain vahvat, historialliskulttuuriset naisten toimijuutta määrittävät perinteet sekä yhteiskunnalliset muutokset ja yksilölähtöiset muutostarpeet. Näistä edeltävät tukivat tapaistunutta, kodin ja perheen ympärille kietoutunutta toimijuutta. Kontekstissa vallalla olleet reunaehdot loivat kokemusta rajoittuneesta toimijuudesta. Muutokset ja muutostarpeet puolestaan tukivat neuvotteluja ammatillisesta ja aktiivisesta toimijuudesta.
Yhteisöllisellä tasolla muutostarpeisiin oli vastattu erilaisilla, aikuisille naisille suunnatuilla non-formaaleilla ja formaaleilla kasvatus- ja koulutustapahtumilla. Tekstissä lähestytään toteutettuja koulutuksellisia kokonaisuuksia voimaantumisen näkökulmasta. Kontekstin tarpeet ja haasteet huomioivat koulutukselliset tapahtumat edistivät naisten kriittistä ja tiedostavaa oman paikan, tarpeiden, mahdollisuuksien ja rajojen hahmottamista. Ne antoivat välineitä ja tukea vaikuttamiseen sekä muutoksen toteuttamiseen.
Tutkimusprosessin osallistuva, osallistava ja tiedostava tutkimusote aktivoi tutkimukseen osallistuneita naisia. Omista kokemuksista ja näkemyksistä puhuminen vahvisti tunnetta oman elämän merkityksellisyydestä.With a conscious, educational-anthropological research approach one can produceculturally sensitive information of the research phenomenon and its various meanings from the viewpoint of subjects in the field. In this study, it is evaluated how the anthropologicalapproach can be utilized in educational research by examining various analytical viewpoints and epistemologically diverse understandings about the research phenomenon.
The research was done in Southern Spain, in an urban Andalusian village. The research data were obtained during three years of ethnographic field work. The research process was based on reflective and dialogic ways of producing knowledge as well as on method, data, and theory triangulations. The data were analyzed by using ethnographic interpretation and thematic coding. The research report includes a dialogue between the culture-specific nd theoretical frameworks. The study consists of an analysis of key concepts, descriptions of the ethnographic context, phenomenon, and research process.
The adult women’s agency within the research context seemed manifold and target of constant negotiations. Strong historical-cultural traditions defining women’s agency appeared side by side with societal changes and individual-based needs for changes. The former supported routine based agency intertwined around home and family. Prevailing conditions provided women with a sense of limited agency. Changes and needs for change supported negotiations about professional and active agency.
At the communal level, needs for change were met with various non-formal and formal educational events aimed at adult women. The educational entities are analyzed from the point of view of empowerment. Events which took contextual needs and challenges into account enhanced women’s ability to conceive their place, needs, and opportunities critically and consciously. These events also provided women with the means and support to influence and realize change.
The participatory, participating, and conscious research approaches activated the research participants. Discussing their own experiences and opinions strengthened women’s sense of the meaningfulness of their lives.ei tietoa saavutettavuudest
Tekoäly työkaluna keramiikan lasitetutkimuksessa: vaaleanpunainen lasite tina- ja kromioksidilla
No full textThis empirical study developed a pink ceramic glaze using the AI-based tool ChatGPT 4o to support design and analysis.
Starting from the June Perry Pink glaze recipe, modifications were made through several test series to adapt it for oxidation firing at approximately 1240 °C. The effects of tin oxide (SnO₂) and chromium oxide (Cr₂O₃) on color and surface quality were tested on white casting porcelain and stoneware clay bodies.
The goal was to create a technically sound and visually appealing pink glaze, while evaluating AI's potential in glaze research. ChatGPT was especially helpful in recipe modification, Seger formula calculations, test planning, and troubleshooting. However, limitations emerged in accuracy and reliability, including the risk of confidently delivered false information (hallucination). AI suggestions required critical review and expert comparison.
Ethical use of AI followed guidelines by Aalto University and the Finnish National Board on Research Integrity: AI was used as a tool, not a co-author, and its role is transparently disclosed.
The most successful result was achieved with 4% tin oxide and 0.1% chromium oxide. A second series performed poorly due to chemical imbalance and incorrect material ratios. The study shows that when used responsibly and critically, AI can support ceramic research without replacing empirical testing or material expertise.Tässä empiirisessä tutkimuksessa kehitettiin vaaleanpunainen keramiikkalasite käyttämällä suunnittelun ja analyysin tukena tekoälypohjaista ChatGPT 4o -ohjelmaa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli June Perry Pink -lasiteresepti, jota muokattiin useiden testisarjojen avulla sopivaksi korkeampaan, noin 1240 °C:n hapettavaan polttolämpötilaan. Lasitetesteissä tutkittiin tinaoksidin (SnO₂) ja kromioksidin (Cr₂O₃) määrien vaikutusta lasitteen väriin ja rakenteeseen kahdella eri savipohjalla: valkoisella valusavella sekä kivitavarasavella.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teknisesti toimiva ja esteettisesti onnistunut vaaleanpunainen lasite, sekä arvioida tekoälyn käyttökelpoisuutta lasitetutkimuksen välineenä. Tekoäly osoittautui hyödylliseksi erityisesti reseptien muokkauksessa, Segerin kaavojen laskemisessa, testiohjelman suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa. Samalla se paljasti rajoitteensa erityisesti matemaattisessa tarkkuudessa ja koostumuslaskennassa. Ongelmaksi muodostui niin kutsuttu hallusinointi, eli tekoälyn itsevarmasti antama virheellinen tieto ja kyvyttömyys arvioida sen tuottaman sisällön järkevyyttä. Tekoälyn tuottamat ehdotukset vaativat käyttäjältä valppautta niiden arvioinnissa: on tärkeää arvioida ehdotuksia kriittisesti ja verrata tuloksia asiantuntijatietoon.
Tutkimuksen aikana pohdin myös tekoälyn käytön eettisiä ulottuvuuksia opiskelussa ja tutkimustyössä. Tekoälyn käyttöä ohjasivat Aalto-yliopiston ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamat ohjeistukset: tekoälyä käytettiin vain apuvälineenä, ei kirjoittajana, ja sen rooli tutkimusprosessissa on esitetty läpinäkyvästi.
Ensimmäisen koesarjan paras lopputulos saavutettiin reseptillä, jossa oli 4 % tinaoksidia ja 0,1 % kromioksidia. Toisen koesarjan tulokset jäivät selkeästi heikommiksi erityisesti reseptin kemiallisen epätasapainon ja raaka-aineiden virheellisten suhteiden vuoksi. Tutkimus osoittaa, että ChatGPT voi toimia hyödyllisenä apuna keramiikan tutkimuksessa, kun sen käyttö on vastuullista, läpinäkyvää ja kriittisesti ohjattua. Tekoäly ei korvaa empiiristä testausta tai materiaalien syvällistä tuntemusta, mutta voi toimia tukena tutkimusprosessin eri vaiheissa
Bear Shields of Plains Indians : Motifs and Meanings
No full textThe study is the outcome of two research projects on the North American Indian traditions: the role of the shields within the Plains Indians traditional culture and religion, and the bear ceremonialism of the Native North America, especially the significance of the bear among the Plains Indians. This article-based dissertation includes seven separately published scholar papers, forming Chapters 6 12. The introduction formulates the objectives and frame of reference of the study and the conclusions pulls together its results.
The study reconsiders the role of the Plains Indian shields with bear motifs. Such shields are found in rock art, in the Plains Indian s paintings and drawings, and in various collections, the main source material being the shields in European and North American museums. The aim is not only to study shields with bear power motifs and the meanings of the bear, but also to discuss appropriate methods for studying these subjects.
There are three major aims of the study: to consider methodical questions in studying Plains Indian shields, to examine the complexity of the Plains Indian shields with the bear power motifs, and to offer new interpretations for the basic meanings of the bear among the Plains Indians and the interrelationship between individualism and collectivism in the Plains Indians visionary art that show bear power motifs on the shields.
The study constructs a view on the bear shields taking account of all sources of information available and analysing the shields both as physical artefacts and religious objects from different perspectives, studying them as a part of the ensemble of Plains culture and religious traditions. The bear motifs represented the superhuman power that medicine men and warriors could exploit through visions. For the Plains Indians, the bear was a wise animal from which medicine men could get power for healing but also a dangerous animal from which warriors could get power for warfare. The shields with bear motifs represented the bear powers of the owners of the shields.
The bear shield was made to represent the vision, and the principal interpretation of the symbolism was based on the individual experience of spiritual world and its powers. The study argues that the bear shield as personal medicine object is based on wider tribal traditions, and the basic meaning is derived from the collective tradition. This means that the bear seen in vision represented particular affairs and it was represented on the shield surface using conventional ways of traditional artistry. In consequence of this, the bear shields reflect not only the individual experiences of bear power but whole field of tribal traditions that legitimated the experiences and offered acceptable interpretations and conventional modes for the bear symbols.Pohjois-Amerikan tasankointiaanien karhuaiheisia kilpiä käsittelevä tutkimus on tulos kahdesta tutkimusintressistä. Tekijä on tutkinut laajasti tasankointiaanien kilpiä ja niiden merkityksiä sekä konkreettisina puolustusvälineinä että uskonnollisina esineinä. Hän on myös tutkinut Pohjois-Amerikan intiaanien karhurituaaleja ja erityisesti karhun merkitystä tasankointiaaneille. Väitöskirjassaan tekijä yhdistää nämä kaksi tutkimusta. Kyseessä on artikkeliväitöskirja, joka koostuu kuudesta artikkelista ja yhdestä kirjasta. Näiden lisäksi on johdanto, joka esittelee tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät, sekä yhteenveto, joka esittelee työn tulokset.
Tutkimus tarkastelee karhusymboliikalla varustettuja kilpiä, joita löytyy kalliotaiteesta, intiaanien maalauksista ja piirroksista sekä museoista ja yksityisistä kokoelmista. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu sadoista museokokoelmissa olevista esineistä, joita on niin Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös metodisia kysymyksiä tarkastella kilpiä osana tasankointiaanien perinteistä kulttuuria ja uskontoa.
Kilvet olivat keskeinen osa tasankomiesten varustusta. Kilvistä valmistettiin fyysisesti mahdollisimman lujia, mutta niiden ensisijainen merkitys tuli kuitenkin uskonnollisten merkitysten kautta. Kilvissä on katsottu olleen erityisiä voimia, jotka saatiin näkykokemuksissa. Näyssä kilven omistaja sai yliluonnollista suojaa ja joskus erityisiä kykyjä esimerkiksi ennustaa sotaretkien menestystä. Kilvet kuuluivat rohtoesineisiin, jotka toimivat yliluonnollisesta maailmasta saatujen voimien representaatioina. Hyvin usein kilven voima saatiin jonkun eläimen hahmossa. Yksi voimakkaimmista eläimistä oli karhu.
Karhua on kunnioitettu kautta pohjoisen pallonpuoliskon, myös Pohjois-Amerikassa. Tasankointiaaneille karhu oli viisas eläin, jolta saatua voimaa saatettiin käyttää parantamiseen. Karhu oli myös vaarallinen eläin, jolta soturit saattoivat saada erityistä voimaa sodankäyntiin. Karhulta voimansa saaneet soturit toivat karhurohtonsa julki koristelemalla varusteitaan karhusymboliikalla. Yksi näyttävimmistä rohtoesineistä oli kilpi, jonka etupuolella karhu saatettiin esittää eri tavoin, mm. maalauksin ja karhun ruhosta otetuilla osilla kuten korvilla.
Karhukilpi esitti yksilön saamaa näkyä ja siinä saatua voimaa, ja symboliikan ensisijainen merkitys tuli juuri yksilöllisen näyn kautta. Näkykokemukset kuitenkin heijastivat koko kansan yhteisiä uskontoperinteitä, jolloin kilven symboliikka peilaa myös kansan laajempaa perinnettä. Näin yksilölliseen näkykokemukseen perustuva karhukilpi heijastaa samalla laajempaa kansan traditiota ja karhun merkityksiä laajemmin
Tandem repeat copy-number variation in protein-coding regions of human genes
No full textBACKGROUND: Tandem repeat variation in protein-coding regions will alter protein length and may introduce frameshifts. Tandem repeat variants are associated with variation in pathogenicity in bacteria and with human disease. We characterized tandem repeat polymorphism in human proteins, using the UniGene database, and tested whether these were associated with host defense roles. RESULTS: Protein-coding tandem repeat copy-number polymorphisms were detected in 249 tandem repeats found in 218 UniGene clusters; observed length differences ranged from 2 to 144 nucleotides, with unit copy lengths ranging from 2 to 57. This corresponded to 1.59% (218/13,749) of proteins investigated carrying detectable polymorphisms in the copy-number of protein-coding tandem repeats. We found no evidence that tandem repeat copy-number polymorphism was significantly elevated in defense-response proteins (p = 0.882). An association with the Gene Ontology term 'protein-binding' remained significant after covariate adjustment and correction for multiple testing. Combining this analysis with previous experimental evaluations of tandem repeat polymorphism, we estimate the approximate mean frequency of tandem repeat polymorphisms in human proteins to be 6%. Because 13.9% of the polymorphisms were not a multiple of three nucleotides, up to 1% of proteins may contain frameshifting tandem repeat polymorphisms. CONCLUSION: Around 1 in 20 human proteins are likely to contain tandem repeat copy-number polymorphisms within coding regions. Such polymorphisms are not more frequent among defense-response proteins; their prevalence among protein-binding proteins may reflect lower selective constraints on their structural modification. The impact of frameshifting and longer copy-number variants on protein function and disease merits further investigation
Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa : oikeita miehiä - ja urheilijoita?
No full textIn this dissertation, the author analyses his own and other men's body experiences in sport. This research derives from a phenomenological framework with additional links to the sociology of the body, life history, men's studies, autobiography and narrative studies. Through this analysis the author reflects on various changes within the social history of Finnish sport over the last decades. To achieve this, the author utilises a narrative approach to study men's sporting experiences. This book consists of fifteen articles which have been separated into three chapters. Chapter one provides a theoretical discussion of phenomenology and interpretive theory, while also outlining the researcher's ontological and epistemological position to "Narratives of the Self' as a contemporary qualitative research method for undertaking a sociological analysis of the body. Chapter two explores various sides of masculinity by giving voice to a range of men's experiences in sport. These stories are personal and historical in nature, thus enabling the reader to develop an emotional affinity as well as a critical understanding of the transitions men undergo in their lives. This includes, for example, the transitions men make from boyhood to manhood and even to fatherhood. In the third chapter, the author contextualises the key themes from chapters one and two to analyse a number of changes in Finnish sport. Changes that emphasise competition above participation, an increase in the use of sport science, a greater institutionalisation of the provision of sport and increased attention through the media. The body experiences and masculine sporting cultures considered in this dissertation have been studied within their natural setting, thus bringing a strong qualitative sensibility to this project. The author has also interpreted his subjects' sporting experiences in a storied manner. This "experiential data" consists of stories from the author's life as well as those of his "research partners"' (objects) and "thick" texts from selected cultural products. The central result of this dissertation is that manhood cannot be wholly understood without considering how men interpret their own body experiences, which they could have primarily come to know through their participation in sport subcultures. What it means to be a man, therefore, is connected to larger sociocultural changes within Finnish society. In addition, these results imply that one cannot speak intelligently about the development of Finnish sport without a sophisticated understanding of men's various body projects and their effect on masculinity. This dissertation offers many practical applications concerning masculine/feminine perspectives on the body, changes in Finnish sporting culture and the usefulness of autobiographical and
narrative studies. Through narrativity, for example, it's possible to understand one's own experiences while also relating this knowledge to experts in the field. This could include assisting teacher's or coach's to discover their own significant body experiences while also helping them to identify how these experiences have influenced their own teaching or coaching practices, their relationship to their students and their concerns regarding issues connected to gender, the body and sexuality.Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: oikeita miehiä - ja urheilijoita? on ruumiillisuuden, miehisyyden ja urheilun sosiologiaa yhteen sovittava väitöskirjatutkimus. Tavoitteenani on nivoa ymmärrettävä tarinallinen kokonaisuus fenomenologisesti tulkituista ruumiin kokemuksista, yhteisöllisesti koetuista miehisistä tarinoista ja liikuntakulttuurissa viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista. Väitöskirjani koostuu viidestätoista artikkelista, jotka on jaettu kolmeen lukuun. Ensimmäisen luvun painopiste on ruumiin kokemusten sosiologiassa, teoreettisissa ja metodisissa tarinoissa, joissa tutkijan ja tutkimuksen paikka määritellään erittäin tarkasti. Toisessa luvussa paneudun erilaisiin maskuliinisuuksiin eli urheilullisten miesten kokemuksiin, tarinoihin, initiaatioihin, elämän konteksteihin ja niiden tulkintaan. Pojan elämästä mennään nuoruuden kautta aikuisuuteen ja isyyteen asti. Kolmannen luvun tavoitteena on ymmärtää liikunta- ja urheilukulttuurin muutosta periaatteiden, instituutioiden, tieteen, julkisuuden ja niin liikunnan kuin huippu-urheilunkin alueilla. Ymmärtämiseen käytän painotetusti edellisistä luvuista tuttuja kokemuksellisuutta ja miehisyyttä. Väitöskirjani ammentaa teoreettisesti niin fenomenologista ruumiin sosiologiaa, elämäkerta- ja narratiivisuustutkimusta, mies/isätutkimusta kuin liikuntasosiologiaakin. Metodisesti työ on narratiivista ja kvalitatiivista tutkimusta, jossa liikun sekä yleisen teorian, aikalaiskeskustelujen, tutkimusteorian että empiriankin alueilla. Aineistoina hyödynnän yhtä hyvin omia ruumiillisia kokemuksiani kuin tutkimuskumppaneilta keräämiäni tarinoita tai kulttuurituotteista valikoimiani tiheitä aineistoja. Työni ottaa myös osaa kvalitatiivisista tutkimusmetodeista käytävään keskusteluun esittelemällä tutkimuksen tekotavan, jossa metodisten ohjesääntöjen sijasta pyritään tarkkaan tutkijan/tutkimuksen paikantamiseen, sisällön kokemuksellisen tuntemiseen, dokumentaation pitävyyteen sekä tekstin ilmaisullisuuteen ja ymmärrettävyyteen. Työssä kehitän eteenpäin sekä ruumiin sosiologista tutkimusta, miestutkimusta että liikuntasosiologista tutkimusta. Ruumiin sosiologiaa lähestyn kokemuksellisesta ja narratiivisesta näkökulmasta, jolloin kulttuuriset merkityksetkin ovat itse elettyjä eivätkä ainoastaan kulttuurituotteista aukikirjoitettuja. Elävällä tutkimuskirjoittamisella tein teksteistä elämän makuisia, uskottavia ja silti teoreettisesti perusteltavia. Päätuloksena voitaneen pitää väitettäni siitä, että ruumiilliset kokemuksemme ovat täynnä merkityksiä, joita meidän kannattaisi opetella tunnistamaan ja tulkitsemaan. Miestutkimuksen saralla etenin ruumiillisten kokemusten ja maskuliinisten alakulttuurien osin pikkutarkkaankin analysointiin unohtamatta laajempia yhteiskunnallisia konteksteja. Näin sain esille poikien ja miesten yksilöllisesti toisistaan poikkeavat tulkinnat samantyyppisistä kokemuksista, mutta myös niiden väliset alakulttuuriset yhtäläisyydet. Tein ymmärrettäväksi mieskulttuurien vaikutuksen miesten käyttäytymiseen liioittelematta tai väheksymättä tätä yhteisöllistä vaikutusta. Uskon, että työni antaa miestutkimukselle juuri tässä suhteessa tiettyä tulevaisuuden suuntaa. Liikuntasosiologisen tutkimuksen kentällä pyrin yhdistämään yksilö-, yhteisö- ja kulttuuritason muutokset ymmärrettäviksi tulkinnoiksi liikuntakulttuurin muutoksesta. Työstäni käy ilmi, että liikuntakulttuuri muuttuu ja kehittyy yksilöllisten ruumiillisten kokemusten ja niille annettujen merkitysten kautta, urheilussa voimakkaasti läsnäolevien sukupuolittuneiden alakulttuurien vaikutuksesta sekä yhteiskunnassa tai muualla makromaailmassa - kuten urheilun taloudellisessa perustassa - tapahtuvien muutosten myötä. En anna millekään näistä ehdottoman ensisijaista asemaa, vaan korostan tarkasteluissani tarkkanäköistä eri tekijöiden vaikutuksia analysoivaa ja tulkitsevaa otetta. Väitöskirjassani on runsaasti käytännöllisiä sovellusehdotuksia, joista mainittakoon työssä rakentamani käsitteet "omaelämäkerrallinen asiantuntijuus" ja "tarinoittaminen". Tarinoittamalla voi tehdä omaelämäkerralliset kokemukset itselle ymmärrettäviksi, mutta myös asiantuntijatiedon voi ymmärtää paremmin vasta prosessoimalla sen tarinalliseen muotoon. Omaelämäkerrallinen asiantuntijuus kasvaa siitä, että tunnistaa, ymmärtää ja sovittaa yhteen omia tärkeitä kokemuksiaan asiantuntijatiedon kanssa. Se voi merkitä kasvattajan tietoisuutta siitä, miten oman elämän merkitykselliset kokemukset ja/tai sukupuolittuneet käsitykset vaikuttavat omassa kasvatuksessa. Tämä tietoisuus avaa myös mahdollisuuden muutokseen.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
- …
