253 research outputs found
Lessons from Uganda on strategies to fight poverty
No full textCountries receiving debt relief under the Heavily Indebted Poor Countries initiative will be among the first to benefit from the new World Bank -- International Monetary Fund approach to strengthening the impact on poverty of concessional assistance in low-income countries. The new approach features a more inclusive and participatory process for helping recipient countries develop poverty reduction strategies. From these strategies, joint Poverty Reduction Strategy Papers (PRSPs) will bring together the country's own priorities and Bank-Fund assistance to the country. In Uganda, such a strategy has existed for several years. Uganda was one of the first low-income countries to prepare a comprehensive national strategy for poverty reduction using a participatory approach. Indeed, its experience contributed substantially to the design of the PRSPs. Uganda's top leadership is heavily committed to poverty reduction. Formulation of Uganda's Poverty Eradication Action Plan (PEAP) in 1996-97 was the executive branch's effort to make that commitment and vision operational.The authors draw lessons from the drafting of Uganda's PEAP. First, the plan made extensive use of existing data and research about Uganda to refocus a range of public policies and interventions relevant to poverty reduction. Second, the government's approach was highly participatory, with central and local governments, the donor community, nongovernmental organizations and civil society, and academics invited to contribute. Third, the government was quick to translate the plan into its budget and medium-term spending framework. Public expenditures on basic services were significantly increased after adoption of the PEAP in 1997. The authors discuss the general characteristics of a poverty reduction action plan, drawing on Uganda's experience; discuss what is known about poverty in Uganda and identify shortcomings in the data; examine the macroeconomic and fiscal policies that were considered most important to poverty reduction during the participatory process; discuss the delivery of public services, especially those that directly affect the poor; and highlight problems associated with land issues, including problems with access to credit and financial services and with the security of productive assets.Health Monitoring&Evaluation,Environmental Economics&Policies,Public Health Promotion,Health Economics&Finance,Services&Transfers to Poor,Poverty Assessment,Environmental Economics&Policies,Achieving Shared Growth,Governance Indicators,Health Economics&Finance
Nanostructural molecular films of two class II hydrophobins
No full textHydrophobins are a group of highly surface active, self-assembling fungal proteins. They function as coatings on various fungal structures, work as adhesive agents, and enable aerial growth of hyphae. In this work we have focussed on two class II hydrophobins from Trichoderma reesei, HFBI and HFBII [1]. Langmuir-Blodgett films of HFBI and HFBII analysed by atomic force microscopy (AFM) showed highly organised two-dimensional crystalline structures for both hydrophobins [2]. Comparison between AFM data of ordered films and small-angle X-ray scattering results of hydrophobin solutions [3] indicated that the unit cells in the films have dimensions similar to those of tetrameric aggregates found in solutions. The results also indicated functional and structural differences between HFBI and HFBII that help to explain differences in their properties. This detailed structural study of hydrophobin films brings the interest in new options for surface modification and nanostructured materials. [1] Linder, M., Selber, K., Nakari-Setälä, T., Qiao, M., Kula, M.-R., and Penttilä, M., The hydrophobins HFBI and HFBII from Trichoderma reesei showing efficient interactions with nonionic surfactants in aqueous two-phase systems, Biomacromolecules 2 (2001) 511-517. [2] Paananen, A., Vuorimaa, E., Torkkeli, M., Penttilä, M., Kauranen, M., Ikkala, O., Lemmetyinen, H., Serimaa, R., and Linder, M., Structural hierarchy in molecular films of two class II hydrophobins, Biochemistry 42 (2003) 5253-5258. [3] Torkkeli, M., Serimaa, R., Ikkala, O., and Linder, M., Aggregation and self-assembly of hydrophobins from Trichoderma reesei: Low-resolution structural models, Biophysical Journal 83 (2002) 2240-2247
Governance and economic growth
No full textBecause protection of property rights cannot be appropriated by any individual, it is widely recognized as being the state's responsibility. Moreover, recent empirical evidence suggests that protection of property rights leads to higher investment levels and faster growth. The extent of property rights protection differs significantly across countries. The author integrates the emergence of property rights within a simple growth framework. Drawing on North (1990), he presents a model where economic performance and enforcement of property rights may reinforce each other.Initial conditions determine the economy's convergence to a high-income or a low-income steady state. Existing empirical evidence offers tentative support for this theory.Judicial System Reform,Labor Policies,Economic Theory&Research,Environmental Economics&Policies,Common Property Resource Development,Economic Theory&Research,Inequality,Common Property Resource Development,Environmental Economics&Policies,Governance Indicators
Brändidokumentaatio brändirakentamisen työkaluna : Case: Ritva Liisa Pohjalainen -korutuotemerkki
No full textKilpailun kovetessa globaaleilla markkinoilla asiakkaan huomion saamisesta ja erottumisesta tuotevaihtoehtojen loputtomasta massasta on tullut yrityksille entistä haastavampaa. Kun pelkkä hyvä tuote tai kustannustehokas laatu eivät enää riitä takaamaan menestystä, on brändirakentaminen noussut merkittävimmäksi tai jopa ainoaksi kilpailustrategiaksi.
Tässä opinnäytteessä tutkitaan brändirakentamista korutuotemerkin näkökulmasta keskittyen tarkastelemaan erityisesti brändidokumentaation merkitystä brändirakentamisen ja -johtamisen työvälineenä. Työssä tuodaan esille brändirakentamisen keskeisiä ongelmia, osoitetaan brändidokumentaation merkitys niiden ratkaisemisessa sekä esitellään, millainen hyvän brändidokumentaation tulisi olla ja mitä sen tulisi sisältää.
Opinnäyte on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen on kirjallisuuskatsaus brändirakentamisen ja brändidokumentaation teoriaan. Toinen osa on liite, jossa on arvioitu case-esimerkkinä käytettyä Ritva Liisa Pohjalainen -korutuotemerkin brändidokumentaatiota vertaamalla sitä ensimmäisessä osassa esitettyyn teoriaan. Pyrkimyksenä toisessa osiossa on ollut selvittää kyseisen brändidokumentaation kehitysmahdollisuuksia. Case-esimerkkiä käsittelevä liite osa on salattu, eikä siitä siksi ole liitetty osaksi julkista opinnäytetyöraporttia. Salattu osa on opinnäytteen laatijan hallussa.
Opinnäytteen tarkoituksena on ollut ensisijaisesti lisätä allekirjoittaneen omaa tuntemusta ja ammattitaitoa brändirakentamisen aihealueella. Opinnäytteen sisältö on sovellettavissa alalla kuin alalla, vaikka siinä painotetaankin ensisijaisesti korualalle relevantteja asioita. Opinnäytteen sisältö on hyödyllinen myös kaikille oman brändin tai brändidokumentaation laatimista suunnitteleville.As the competition intensifies on global markets, it has become increasingly more difficult for companies to get the attention of customers and to stand out from the endless stream of products. When a good product or cost effective quality alone no longer suffices to guarantee success, brand building has become one of the most important competition strategies – if not the only one.
This thesis studies brand building from the perspective of jewelry business, focusing especially on the importance of brand documentation as a tool or a framework for brand building and brand leadership. It points out some of the biggest challenges of brand building, demonstrates the significance of brand documentation for solving these problems, and finally outlines the features of a good brand documentation.
The thesis has been divided into two parts. The first one is a literature review of the theory of brand building and brand documentation. The second is an attachment for the first, containing a review and analysis of “Ritva Liisa Pohjalainen” jewelry brand documentation, which has been used as a case-example for this thesis. In this attachment the case-example brand documentation has been compared against the theory introduced in the first part of the Thesis. The goal in the second part has been to sort out and clarify some of the possible improvement opportunities of the case-example documentation. The attachment is classified and will not be present in this public thesis. The classified part is in the possession of the author of this thesis.
The main goal of this thesis has been to increase the author’s professional knowledge in the field of brand building. The material and results presented in this thesis can be applied to any business although the thesis emphasizes matters relevant mainly for jewelry business. The thesis is useful read for anyone planning on creating a brand or brand documentation
Sen kategoriasta - onko suomessa jo artikkeli?
No full textRegarding the category of se: does Finnish have an article yet? (englanti)2/1996 (100)Ritva Laury (Department of Linguistics, California State University, Fresno; edu)REGARDING THE CATEGORY OF SE: DOES FINNISH HAVE AN ARTICLE YET? This paper concerns the current lexical category of the determiner se in spoken Finnish. Although linguists have known at least since the late 1800s that the demonstrative se is developing into a definite article, there has been a lack of general agreement about the contexts in which se may or may not be used. However, those who have researched this topic do generally agree that se is not yet an article.This paper takes the opposite view. Based on an examination of the use of se in a database consisting of spoken narratives and ordinary conversations, the author proposes that se is already an article. Viewed from the perspective of Greenberg's (1978) diachronic typology, the Finnish se is no longer a Stage 0 demonstrative on its way to becoming an article. In that stage of the development, according to Greenberg, the future article is typically used to refer back to something that has already been mentioned earlier. While se was most commonly used in such contexts in narratives recorded in the late 1800s, in more recently recorded narratives, se is used as a general marker of identifiability, regardless of earlier mention, which would make it a Stage I article in Greenberg's typology.In the most recent data recorded in the 1970s, 80s and 90s, se is also used more frequently than what would be expected of a demonstrative, and its use frequency approaches that of articles in those languages that have them, particularly so for younger speakers. Further, se is omitted in contexts which resemble those in which languages that do have articles also use bare NPs. Se is not used with proper names, kinterms, and NPs referring to other situationally bound social roles when they are used as co-recognitionals (Downing 1995); it is also left out with NPs which are not used discourse referentially (Du Bois 1980), such as body part nouns and certain types of obliques.The author suggests that while se is already an article in spoken Finnish, it is not yet fully grammaticized, but that the contexts in which se is used and those in which it is left out display rather transparently the motivations which have lead to the grammaticization of definite articles in certain contexts in article-bearing languages
Stewards, prophets, keepers of the word: leadership in the early church
No full textTitle: Stewards, prophets, keepers of the word: leadership in the early church. Author: Williams, Ritva H Stewards, prophets, keepers of the word xii, 228 p. Publisher: Peabody : Hendrickson, 2006
Aktiivinen kansalainen? : Kuntouttavan työtoimintalain valmisteluprosessiin liittyvät eduskuntakeskustelut
No full textTiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty
Valtiotieteellinen
Laitos – Institution – Department
Sosiaalitieteiden laitos
Tekijä – Author - Ritva Pernanen
Työn nimi – Arbetets titel – Title Aktiivinen kansalainen?
Kuntouttavan työtoimintalain (L 189/2001) valmisteluprosessiin liittyvät eduskuntakeskustelut
Oppiaine – Läroämne – Subject
Sosiologia
Työn laji – Arbetets art – Level
Pro gradu -tutkielma
Aika – Datum – Month and year
Marraskuu 2020
Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 87 + Liite
Tutkielman kohteena on kuntouttavaa työtoimintaa koskevaan lainvalmisteluprosessiin (L 189/2001) liittyvät eduskuntakeskustelut. Kyseessä on yksittäiseen lakiesitykseen (HE 184/2000) kohdistuva tapaustutkimus. Lain kohderyhmään kuuluvat erityisesti ne pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat samanaikaisesti sekä työvoima- että sosiaalihallinnon asiakkaita. Työssä tarkastellaan yhtäältä sitä, mitkä lakiesityksen kannalta keskeiset aihealueet hallitsivat keskusteluja ja toisaalta sitä, millainen kuva lain kohderyhmästä välittyy keskustelujen kautta ja miten poliittiset päättäjät pyrkivät saavuttamaan lain tavoitteet. Lakialoite sijoittuu historiallisesti ajankohtaan, jolloin Suomi oli juuri liittynyt Euroopan unionin jäseneksi ja ryhtynyt toteuttamaan aktivointipolitiikkaa. Aktiivinen sosiaalipolitiikka oli yksi väline, jolla hallitus pyrki saavuttamaan tavoitteensa.
Tutkimusaineisto koostuu valtiopäiväasiakirjoista, jotka koskevat kuntouttavaan työtoimintaan liittyvää lainvalmisteluprosessia. Ensisijainen analyysikohde on lainvalmisteluun liittyvät eduskuntakeskustelut. Tutkielma pohjautuu tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan sosiaaliseen konstruktionismiin. Analyysimenetelmänä on kriittinen diskurssianalyysi.
Lainvalmistelukeskustelujen hallitsevin teema on talous, erityisesti uusliberaalia talouspoliittista suuntausta edustava diskurssi. Eriarvoisuus on toinen hallitsevista keskusteluaiheista, sen keskiössä ovat taloudellinen – ja palvelujärjestelmien tuottama eriarvoisuus. Tulos ei ollut yllätys, koska talous ja eriarvoisuus kietoutuivat keskusteluissa monin tavoin toisiinsa. Eriarvoisuutta tuottavien tekijöiden taustalla vaikuttivat yleensä taloudelliset motiivit. Mielikuvaa kohderyhmästä konstruoivat erityisesti seuraavat diskurssit: normaali - poikkeavuus- ulottuvuudella operoiva tarkastelutapa, sitouttamisteemaan sisältynyt sopimuksellisuus ja syyllistäminen. Kohderyhmän kuvaa muokanneiden keskustelujen tuloksena ryhmästä rakentui kaksi toisistaan poikkeavaa mielikuvaa, jotka ilmentävät kahta vastakkaista suhtautumistapaa kohderyhmään: ”keppimalli” ja ”osallistava malli”. ”Keppimallin” ja ”osallistavan mallin” välinen ero tiivistyy työttömyyden syihin. ”Keppimallin” omaksuneet edustajat näkevät työttömyyden syyn olevan työttömässä, hänen ominaisuuksissaan. ”Osallistavat” edustajat katsovat työttömyyden olevan yhteiskunnan rakenteellisista tekijöistä johtuva ongelma.
Keskustelijoiden enemmistö kannatti ”osallistavaa mallia”. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että itse lakiesitys tukee monessa suhteessa ”keppimallia”. Esitys sisälsi osallistavalta kannalta tarkasteltuna ”ongelmallisia” lähtökohtia, jotka vaikuttivat kohderyhmästä rakentuvaan mielikuvaan. Yksi niistä on oli lain leimaava nimi, jossa sana ”kuntouttava” medikalisoi kohderyhmän vajaakuntoiseksi. Medikalisointi tekee työttömästä poikkeavan ja työttömyydestä henkilökohtaisen, lääketieteellisen ongelman sen sijaan, että se nähtäisiin yhteiskunnan rakenteellisena ilmiönä. Toinen vastaavanlainen piirre esityksessä on aktivointisuunnitelman sopimuksellinen muoto, joka siirtää työttömyyttä koskevaa vastuuta viranomaisilta yksilöille. Vastuun mukana siirtyy myös syyllisyys työllistymisen epäonnistumisesta yksilölle. Edellä konstruoidun ”syyllisyysolettaman” perusteella lakiesitys antaa ikään kuin ”luvan” lain kohderyhmän kurittamiseen, mikä tarkoittaa käytännössä esitykseen sisältyvien sanktioiden ja vastikkeellisuusvaatimusten oikeuttamista.
Aktivointipolitiikan taustalla olevat taloudelliset vaikuttimet selittävät lakiesityksen tavoitteita, ”ongelmakohtia” sekä talouden ja eriarvoisuuden samanaikaista läsnäoloa lainvalmistelukeskustelujen hallitsevina teemoina.
Avainsanat – Nyckelord – Keyword
- …
