323,288 research outputs found
Unemployment and type 2 diabetes
No full textAbstract
Type 2 diabetes (T2D) is a growing global epidemic with incidence peaking in working age. Biological, psychological, and social factors interplay in the aetiology of T2D. Known risk factors of T2D are unhealthy lifestyle and obesity. Stress-related eating and drinking have been associated with obesity. Prolonged stress has been suggested to be linked to the onset of T2D, and unemployment is a prevalent stressor in working life. Some studies have observed that unemployment may increase the risk of T2D, and T2D may increase the risk of unemployment, but the evidence is inconsistent. The purpose of this thesis was to determine if unemployment and T2D are associated in middle-aged general population.
This thesis is compiled from a meta-analysis of the previous literature on T2D and unemployment and three cohort studies utilising Northern Finland Birth Cohort 1966. Measurements of glucose metabolism, survey data and national registers were combined. Regression models were used to evaluate how unemployment in three years predicts glucose metabolism, how T2D predicts exit from working life in the following two years, and how the preceding 30-year longitudinal employment trajectories between ages 16 to 45 are associated with T2D at age 46.
Unemployment was associated with 1.6-fold odds for prediabetes, and 1.7-fold odds for T2D in the meta-analysis. Men with unemployment exceeding one year in a three-year follow-up had 1.6-fold odds for prediabetes and 2.6-fold odds for T2D compared to continuously employed men. On the other hand, men and women with T2D were at 1.2-fold risk for unemployment days in the following two years. Men and women belonging to floundering employment trajectories with accumulated likelihood of unemployment, had 2.4- and 2.6-fold odds for T2D at the age of 46, respectively, even after adjustments for birth weight or childhood socioeconomic status.
The results of this thesis provide support for an association between unemployment and T2D. Information on prolonged unemployment or unstable employment history could be useful for clinicians in targeting screening for T2D, often undiagnosed for several years, for early detection and adequate care. Original papers Varanka-Ruuska, T., Rautio, N., Lehtiniemi, H., Miettunen, J., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2018). The association of unemployment with glucose metabolism: A systematic review and meta-analysis. International Journal of Public Health, 63(4), 435–446. https://doi.org/10.1007/s00038-017-1040-z https://doi.org/10.1007/s00038-017-1040-z Self-archived version Rautio, N., Varanka-Ruuska, T., Vaaramo, E., Palaniswamy, S., Nedelec, R., Miettunen, J., Karppinen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2017). Accumulated exposure to unemployment is related to impaired glucose metabolism in middle-aged men: A follow-up of the Northern Finland Birth Cohort 1966. Primary Care Diabetes, 11(4), 365–372. https://doi.org/10.1016/j.pcd.2017.03.010 https://doi.org/10.1016/j.pcd.2017.03.010 Self-archived version Varanka-Ruuska, T., Tolvanen, M., Vaaramo, E., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., Rautio, N., & Ala-Mursula, L. (2020). Glucose metabolism in midlife predicts participation in working life: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Occupational and Environmental Medicine, 77(5), 324–332. https://doi.org/10.1136/oemed-2019-106170 https://doi.org/10.1136/oemed-2019-106170 Varanka-Ruuska, T., Rautio, N., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2023). Glucose metabolism in midlife is associated with preceding 30-year employment trajectories: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Occupational & Environmental Medicine, 65(2), 104–112. https://doi.org/10.1097/JOM.0000000000002732 https://doi.org/10.1097/JOM.0000000000002732 Self-archived version Tiivistelmä
Tyypin 2 diabetes (T2D) yleistyy epidemian tapaan maailmanlaajuisesti. Tauti todetaan usein työiässä. Sen syntyyn vaikuttavat monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Tunnettuja riskitekijöitä ovat epäterveelliset elintavat ja ylipaino. Stressiin liittyvä syöminen ja juominen lisää ylipainoa ja pitkittyneen stressin on esitetty liittyvän T2D:n syntyyn. Työelämässä yleinen stressitekijä on työttömyys. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että työttömyys voisi lisätä T2D:n ja T2D työttömyyden riskiä, mutta näyttö on ollut epäyhtenäistä. Tämän väitöskirjan tarkoitus oli selvittää työttömyyden ja T2D:n yhteyttä keski-ikäisessä yleisväestössä.
Väitöskirja koostuu T2D:n ja työttömyyden yhteydestä julkaistun tieteellisen kirjallisuuden meta-analyysistä sekä kolmesta Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimukseen perustuvasta osatyöstä. Osallistujilta 46 vuoden iässä mitatun sokeriaineenvaihdunnan ja kyselyjen tiedot yhdistettiin rekisteritietoihin. Regressiomalleilla arvioitiin, miten kolmen vuoden aikana seurattu työttömyys ennusti sokeriaineenvaihduntaa, miten todettu T2D vaikutti työelämäpoistumiin seuraavien kahden vuoden aikana ja kuinka edeltävä 30-vuotinen työura 16–45 ikävuosina oli yhteydessä T2D:een 46-vuotiaana.
Kirjallisuuden meta-analyysin mukaan työttömyydellä oli 1,6-kertainen vetosuhde esidiabetekseen ja 1,7-kertainen T2D:hen. Kohorttitutkimuksissa miehillä, jotka olivat kolmen vuoden aikana työttöminä yli vuoden, oli 1,6-kertainen vetosuhde esidiabetekseen ja 2,6-kertainen T2D:een verrattuna koko ajan työskennelleisiin. Toisinpäin T2D ennusti kahden vuoden seurannassa 1,2-kertaista työttömyyspäivien riskiä miehillä ja naisilla. Epävakaan työvoimauran ryhmään kuuluneilla miehillä oli 2,4-kertainen ja naisilla 2,6-kertainen vetosuhde T2D:een 46 vuoden iässä. Yhteys säilyi, vaikka huomioitiin syntymäpaino tai lapsuuden sosioekonominen asema tai aikuisiän elintapatekijöitä.
Väitöskirjan tulokset vahvistavat tutkimustietoa työttömyyden ja T2D:n yhteydestä. Tieto keski-ikäisen henkilön pitkittyneestä työttömyydestä ja epävakaasta työhistoriasta voi olla kliinikolle hyödyllinen usein alidiagnosoidun T2D:n seulonnan kohdentamiseksi ja varhaisen hoidon aloittamiseksi. Osajulkaisut Varanka-Ruuska, T., Rautio, N., Lehtiniemi, H., Miettunen, J., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2018). The association of unemployment with glucose metabolism: A systematic review and meta-analysis. International Journal of Public Health, 63(4), 435–446. https://doi.org/10.1007/s00038-017-1040-z https://doi.org/10.1007/s00038-017-1040-z Rinnakkaistallennettu versio Rautio, N., Varanka-Ruuska, T., Vaaramo, E., Palaniswamy, S., Nedelec, R., Miettunen, J., Karppinen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2017). Accumulated exposure to unemployment is related to impaired glucose metabolism in middle-aged men: A follow-up of the Northern Finland Birth Cohort 1966. Primary Care Diabetes, 11(4), 365–372. https://doi.org/10.1016/j.pcd.2017.03.010 https://doi.org/10.1016/j.pcd.2017.03.010 Rinnakkaistallennettu versio Varanka-Ruuska, T., Tolvanen, M., Vaaramo, E., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., Rautio, N., & Ala-Mursula, L. (2020). Glucose metabolism in midlife predicts participation in working life: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Occupational and Environmental Medicine, 77(5), 324–332. https://doi.org/10.1136/oemed-2019-106170 https://doi.org/10.1136/oemed-2019-106170 Varanka-Ruuska, T., Rautio, N., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2023). Glucose metabolism in midlife is associated with preceding 30-year employment trajectories: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Occupational & Environmental Medicine, 65(2), 104–112. https://doi.org/10.1097/JOM.0000000000002732 https://doi.org/10.1097/JOM.0000000000002732 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Markku Larmas auditorium (H1091) in Dentopolis (Aapistie 3), on 10 January 2025, at 12 noonAbstract
Type 2 diabetes (T2D) is a growing global epidemic with incidence peaking in working age. Biological, psychological, and social factors interplay in the aetiology of T2D. Known risk factors of T2D are unhealthy lifestyle and obesity. Stress-related eating and drinking have been associated with obesity. Prolonged stress has been suggested to be linked to the onset of T2D, and unemployment is a prevalent stressor in working life. Some studies have observed that unemployment may increase the risk of T2D, and T2D may increase the risk of unemployment, but the evidence is inconsistent. The purpose of this thesis was to determine if unemployment and T2D are associated in middle-aged general population.
This thesis is compiled from a meta-analysis of the previous literature on T2D and unemployment and three cohort studies utilising Northern Finland Birth Cohort 1966. Measurements of glucose metabolism, survey data and national registers were combined. Regression models were used to evaluate how unemployment in three years predicts glucose metabolism, how T2D predicts exit from working life in the following two years, and how the preceding 30-year longitudinal employment trajectories between ages 16 to 45 are associated with T2D at age 46.
Unemployment was associated with 1.6-fold odds for prediabetes, and 1.7-fold odds for T2D in the meta-analysis. Men with unemployment exceeding one year in a three-year follow-up had 1.6-fold odds for prediabetes and 2.6-fold odds for T2D compared to continuously employed men. On the other hand, men and women with T2D were at 1.2-fold risk for unemployment days in the following two years. Men and women belonging to floundering employment trajectories with accumulated likelihood of unemployment, had 2.4- and 2.6-fold odds for T2D at the age of 46, respectively, even after adjustments for birth weight or childhood socioeconomic status.
The results of this thesis provide support for an association between unemployment and T2D. Information on prolonged unemployment or unstable employment history could be useful for clinicians in targeting screening for T2D, often undiagnosed for several years, for early detection and adequate care.Tiivistelmä
Tyypin 2 diabetes (T2D) yleistyy epidemian tapaan maailmanlaajuisesti. Tauti todetaan usein työiässä. Sen syntyyn vaikuttavat monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Tunnettuja riskitekijöitä ovat epäterveelliset elintavat ja ylipaino. Stressiin liittyvä syöminen ja juominen lisää ylipainoa ja pitkittyneen stressin on esitetty liittyvän T2D:n syntyyn. Työelämässä yleinen stressitekijä on työttömyys. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että työttömyys voisi lisätä T2D:n ja T2D työttömyyden riskiä, mutta näyttö on ollut epäyhtenäistä. Tämän väitöskirjan tarkoitus oli selvittää työttömyyden ja T2D:n yhteyttä keski-ikäisessä yleisväestössä.
Väitöskirja koostuu T2D:n ja työttömyyden yhteydestä julkaistun tieteellisen kirjallisuuden meta-analyysistä sekä kolmesta Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimukseen perustuvasta osatyöstä. Osallistujilta 46 vuoden iässä mitatun sokeriaineenvaihdunnan ja kyselyjen tiedot yhdistettiin rekisteritietoihin. Regressiomalleilla arvioitiin, miten kolmen vuoden aikana seurattu työttömyys ennusti sokeriaineenvaihduntaa, miten todettu T2D vaikutti työelämäpoistumiin seuraavien kahden vuoden aikana ja kuinka edeltävä 30-vuotinen työura 16–45 ikävuosina oli yhteydessä T2D:een 46-vuotiaana.
Kirjallisuuden meta-analyysin mukaan työttömyydellä oli 1,6-kertainen vetosuhde esidiabetekseen ja 1,7-kertainen T2D:hen. Kohorttitutkimuksissa miehillä, jotka olivat kolmen vuoden aikana työttöminä yli vuoden, oli 1,6-kertainen vetosuhde esidiabetekseen ja 2,6-kertainen T2D:een verrattuna koko ajan työskennelleisiin. Toisinpäin T2D ennusti kahden vuoden seurannassa 1,2-kertaista työttömyyspäivien riskiä miehillä ja naisilla. Epävakaan työvoimauran ryhmään kuuluneilla miehillä oli 2,4-kertainen ja naisilla 2,6-kertainen vetosuhde T2D:een 46 vuoden iässä. Yhteys säilyi, vaikka huomioitiin syntymäpaino tai lapsuuden sosioekonominen asema tai aikuisiän elintapatekijöitä.
Väitöskirjan tulokset vahvistavat tutkimustietoa työttömyyden ja T2D:n yhteydestä. Tieto keski-ikäisen henkilön pitkittyneestä työttömyydestä ja epävakaasta työhistoriasta voi olla kliinikolle hyödyllinen usein alidiagnosoidun T2D:n seulonnan kohdentamiseksi ja varhaisen hoidon aloittamiseksi
Vitamin D status and its associations with disease over the course of adulthood : a Northern Finland Birth Cohort 1966 study
No full textAbstract
In Finland, located at high northern latitudes, the amount of vitamin D in the average diet has been increased by systematic vitamin D fortification in common foods such as fluid dairy products and fat spreads since 2006. There is evidence that this had a positive effect on the vitamin D status in the population, but less is known about the determinants associated with the change. The previous knowledge about vitamin D in chronic conditions has also certain limitations, for example, regarding the lack of standardized 25-hydroxyvitamin-D [25(OH)D] measurements. The study populations have been heterogenous, specifically highlighting inpatient and aging populations, especially in studies analyzing psychiatric conditions. Also, there is very limited evidence about the role of vitamin D status in the progression of multimorbidity among the middle-aged population.
The aim of this thesis, conducted with participants of the Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966), was to study the longitudinal change in vitamin D status and related determinants before and after the start of systematic vitamin D food fortification in Finland. Another aim was to study the association of vitamin D with psychiatric conditions in young adulthood and with multimorbidity in middle age.
Among the sample from the 31-year follow-up of the NFBC1966, we found no difference in 25(OH)D concentration between participants with depression, schizophrenia, other psychoses, and controls using standardized vitamin D z-score adjusting for measurement-related covariates.
The second study demonstrated an improvement in vitamin D status following the start of vitamin D food fortification in Finland. This improvement was also observed as a decrease in the seasonal variation in vitamin D status and as the highest increase in 25(OH)D concentrations among those with the lowest 25(OH)D at baseline.
In the third study, we found that, by the age of 54 years, one out of ten of the NFBC1966 population had multimorbidity as measured by the Charlson Comorbidity Index (CCI). Vitamin D status at 46 years predicted multimorbidity at 54 years, but the association was attenuated when adjusting for BMI.
In conclusion, this thesis highlights the improvement in vitamin D status among the Finnish adult population. Still, one individual out of four had 25(OH)D concentrations below 50 nmol/l. Original papers Ikonen, H., Palaniswamy, S., Nordström, T., Järvelin, M. R., Herzig, K. H., Jääskeläinen, E., Seppälä, J., Miettunen, J., & Sebert, S. (2019). Vitamin D status and correlates of low vitamin D in schizophrenia, other psychoses and non-psychotic depression – The Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Psychiatry Research, 279, 186–194. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 Self-archived version Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Niinimäki, M., Palaniswamy, S., Sebert, S., & Ojaniemi, M. (2021). The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. European Journal of Nutrition, 60(8), 4541–4553. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z Self-archived version Ikonen, H., Rautio, N., Miettunen, J., Sebert, S., & Seppälä, J. (2024). Vitamin D status and multimorbidity: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Manuscript in preparation. Tiivistelmä
Suomessa, joka sijaitsee hyvin pohjoisilla leveyspiireillä, ruokavalion D-vitamiinin määrää on lisätty systemaattisesti maitotuotteiden ja rasvalevitteiden D-vitamiinirikastuksella vuodesta 2006. Aiempien löydösten perusteella tällä on ollut myönteinen vaikutus väestön D-vitamiinitasoihin, mutta muutokseen liittyvistä tekijöistä on vähemmän tietoa. Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinitasojen yhteydestä pitkäaikaissairauksiin on myös puutteita, kuten vakioitujen 25-hydroksivitamiini-D [25(OH)D] -mittausten puuttuminen. Tutkimusaineistot ovat olleet vaihtelevia korostaen sairaalapotilaista ja iäkkäistä koostuneita aineistoja, erityisesti psykiatrisia sairaustiloja koskevissa tutkimuksissa. Myös D-vitamiinitasoista suhteessa monisairastavuuteen keski-ikäisessä väestössä on vähän aiempaa tietoa.
Tässä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 suoritetussa väitöstutkimuksessa tavoitteeni oli tutkia D-vitamiinitasojen muutoksia ajan kuluessa ja D-vitamiinitasoihin liittyviä tekijöitä ennen ja jälkeen systemaattisen D-vitamiinirikastuksen aloitusta. Muissa tutkimuksen osatöissä tavoitteena oli tutkia D-vitamiinitasojen yhteyttä psykiatrisiin sairaustiloihin nuoressa aikuisuudessa sekä monisairastavuuteen keski-iässä.
Ensimmäisessä osatyössä hyödynsimme otosta kohortin seurantatutkimuksesta 31 vuoden iässä. Siinä ei havaittu merkittäviä eroja masennusta, skitsofreniaa tai muita psykooseja sairastavilla verrattuna vertailuväestöön. Löydös säilyi ennallaan käyttäen vakioitua D-vitamiini z-arvoa, joka oli muodostettu hyödyntäen mittaukseen liittyviä kovariaatteja.
Toinen osatyö havainnollisti D-vitamiinitasojen nousua systemaattisen D-vitamiinirikastuksen myötä. Myönteinen muutos oli havaittavissa myös D-vitamiinitasojen vuodenaikavaihtelun vähenemisenä ja suurimpana D-vitamiinitason parannuksena niiden joukossa, joiden seerumin 25(OH)D pitoisuudet olivat lähtötilanteessa matalimpia.
Kolmannen osatyön löydösten mukaan yhdellä kymmenestä kohortin osallistujasta todettiin monisairastavuutta Charlsonin komorbiditeetti-indeksin perusteella. D-vitamiinitasot 46 vuoden iässä ennustivat monisairastavuutta 54 vuoden iässä, mutta tämä yhteys hävisi, kun tulos korjattiin painoindeksillä.
Johtopäätöksenä tämä väitöstutkimus korostaa D-vitamiinitasojen kohentumista suomalaisessa aikuisväestössä. Siitä huolimatta yhdellä neljästä todettiin 25(OH)D pitoisuus alle 50 nmol/l. Osajulkaisut Ikonen, H., Palaniswamy, S., Nordström, T., Järvelin, M. R., Herzig, K. H., Jääskeläinen, E., Seppälä, J., Miettunen, J., & Sebert, S. (2019). Vitamin D status and correlates of low vitamin D in schizophrenia, other psychoses and non-psychotic depression – The Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Psychiatry Research, 279, 186–194. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 Rinnakkaistallennettu versio Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Niinimäki, M., Palaniswamy, S., Sebert, S., & Ojaniemi, M. (2021). The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. European Journal of Nutrition, 60(8), 4541–4553. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z Rinnakkaistallennettu versio Ikonen, H., Rautio, N., Miettunen, J., Sebert, S., & Seppälä, J. (2024). Vitamin D status and multimorbidity: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Manuscript in preparation. Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium K101 of the Faculty of Medicine (Aapistie 7 A), on 29 November 2024, at 12 noonAbstract
In Finland, located at high northern latitudes, the amount of vitamin D in the average diet has been increased by systematic vitamin D fortification in common foods such as fluid dairy products and fat spreads since 2006. There is evidence that this had a positive effect on the vitamin D status in the population, but less is known about the determinants associated with the change. The previous knowledge about vitamin D in chronic conditions has also certain limitations, for example, regarding the lack of standardized 25-hydroxyvitamin-D [25(OH)D] measurements. The study populations have been heterogenous, specifically highlighting inpatient and aging populations, especially in studies analyzing psychiatric conditions. Also, there is very limited evidence about the role of vitamin D status in the progression of multimorbidity among the middle-aged population.
The aim of this thesis, conducted with participants of the Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966), was to study the longitudinal change in vitamin D status and related determinants before and after the start of systematic vitamin D food fortification in Finland. Another aim was to study the association of vitamin D with psychiatric conditions in young adulthood and with multimorbidity in middle age.
Among the sample from the 31-year follow-up of the NFBC1966, we found no difference in 25(OH)D concentration between participants with depression, schizophrenia, other psychoses, and controls using standardized vitamin D z-score adjusting for measurement-related covariates.
The second study demonstrated an improvement in vitamin D status following the start of vitamin D food fortification in Finland. This improvement was also observed as a decrease in the seasonal variation in vitamin D status and as the highest increase in 25(OH)D concentrations among those with the lowest 25(OH)D at baseline.
In the third study, we found that, by the age of 54 years, one out of ten of the NFBC1966 population had multimorbidity as measured by the Charlson Comorbidity Index (CCI). Vitamin D status at 46 years predicted multimorbidity at 54 years, but the association was attenuated when adjusting for BMI.
In conclusion, this thesis highlights the improvement in vitamin D status among the Finnish adult population. Still, one individual out of four had 25(OH)D concentrations below 50 nmol/l.Tiivistelmä
Suomessa, joka sijaitsee hyvin pohjoisilla leveyspiireillä, ruokavalion D-vitamiinin määrää on lisätty systemaattisesti maitotuotteiden ja rasvalevitteiden D-vitamiinirikastuksella vuodesta 2006. Aiempien löydösten perusteella tällä on ollut myönteinen vaikutus väestön D-vitamiinitasoihin, mutta muutokseen liittyvistä tekijöistä on vähemmän tietoa. Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinitasojen yhteydestä pitkäaikaissairauksiin on myös puutteita, kuten vakioitujen 25-hydroksivitamiini-D [25(OH)D] -mittausten puuttuminen. Tutkimusaineistot ovat olleet vaihtelevia korostaen sairaalapotilaista ja iäkkäistä koostuneita aineistoja, erityisesti psykiatrisia sairaustiloja koskevissa tutkimuksissa. Myös D-vitamiinitasoista suhteessa monisairastavuuteen keski-ikäisessä väestössä on vähän aiempaa tietoa.
Tässä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 suoritetussa väitöstutkimuksessa tavoitteeni oli tutkia D-vitamiinitasojen muutoksia ajan kuluessa ja D-vitamiinitasoihin liittyviä tekijöitä ennen ja jälkeen systemaattisen D-vitamiinirikastuksen aloitusta. Muissa tutkimuksen osatöissä tavoitteena oli tutkia D-vitamiinitasojen yhteyttä psykiatrisiin sairaustiloihin nuoressa aikuisuudessa sekä monisairastavuuteen keski-iässä.
Ensimmäisessä osatyössä hyödynsimme otosta kohortin seurantatutkimuksesta 31 vuoden iässä. Siinä ei havaittu merkittäviä eroja masennusta, skitsofreniaa tai muita psykooseja sairastavilla verrattuna vertailuväestöön. Löydös säilyi ennallaan käyttäen vakioitua D-vitamiini z-arvoa, joka oli muodostettu hyödyntäen mittaukseen liittyviä kovariaatteja.
Toinen osatyö havainnollisti D-vitamiinitasojen nousua systemaattisen D-vitamiinirikastuksen myötä. Myönteinen muutos oli havaittavissa myös D-vitamiinitasojen vuodenaikavaihtelun vähenemisenä ja suurimpana D-vitamiinitason parannuksena niiden joukossa, joiden seerumin 25(OH)D pitoisuudet olivat lähtötilanteessa matalimpia.
Kolmannen osatyön löydösten mukaan yhdellä kymmenestä kohortin osallistujasta todettiin monisairastavuutta Charlsonin komorbiditeetti-indeksin perusteella. D-vitamiinitasot 46 vuoden iässä ennustivat monisairastavuutta 54 vuoden iässä, mutta tämä yhteys hävisi, kun tulos korjattiin painoindeksillä.
Johtopäätöksenä tämä väitöstutkimus korostaa D-vitamiinitasojen kohentumista suomalaisessa aikuisväestössä. Siitä huolimatta yhdellä neljästä todettiin 25(OH)D pitoisuus alle 50 nmol/l
Kardiometabolisten riskitekijöiden varhainen alkuperä : Elinkaariepidemiologia ja reaktioreitit
No full textAbstractNon-communicable diseases, chiefly cardiovascular diseases and type 2 diabetes (T2D), are major causes of mortality and morbidity worldwide. The literature expands on multifactorial risks that extend beyond biological dimension, including interplays with social, psychological and environmental factors, setting in place the foundations for shaping future health outcomes. However, the link between genetic and environmental causative mechanisms and temporal trajectories since gestation is poorly understood.In this thesis, a holistic approach was achieved by assessing the: 1) Variations in DNA methylation at the GFI1 locus in relation to smoking to build the epigenetic link, mediating the latent association of maternal smoking on offspring’s cardiometabolic health in adulthood; 2) Synergy between maternal prenatal biological, psychological and social factors in cumulatively influencing offspring’s birth outcomes and; 3) Early origins of T2D tracked through longitudinal risk of adiposity and modulating associations of lifestyle factors. Studies were primarily conducted in the Northern Finland Birth Cohorts 1966 and 1986, and multiple cohorts were included in studiesI & II to enable robustness and generalizability. The first study showed associations of the hypomethylation of epigenetic sites at the GFI1 locus, associated with fetal exposures to maternal smoking, on adult triglyceride, adiposity, and blood pressure levels. The second study yielded a four factor structure between the biopsychosocial variables thata clustered into biological and psychosocial factors and showed comparable associations with birth outcomes. The third study provided clear evidence that in a contemporary birth cohort, lower birth weight remains a major risk for T2D. Overweight patterns in childhood associated with increased risks of developing T2D when continued into adulthood.This research serves as a proof of concept for the ongoing debate of the lifecourse consequences of early life adversities. The body of evidence inferred that the adversities intermingle at multiple levels from in-utero to adulthood, and biological to psychological to social; showing an immediate influence on birth outcomes and on the development of cardiometabolic risk factors later. DNA methylation emerged as a biomarker linking smoking with the development of hypertension, hypertriglyceridemia, and adiposity.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Parmar, P., Lowry, E., Cugliari, G., Suderman, M., Wilson, R., Karhunen, V., Andrew, T., Wiklund, P., Wielscher, M., Guarrera, S., Teumer, A., Lehne, B., Milani, L., de Klein, N., Mishra, P. P., Melton, P. E., Mandaviya, P. R., Kasela, S., Nano, J., … Sebert, S. (2018). Association of maternal prenatal smoking GFI1-locus and cardio-metabolic phenotypes in 18,212 adults. EBioMedicine, 38, 206–216. https://doi.org/10.1016/j.ebiom.2018.10.066Self-archived versionParmar, P., Lowry, E., Vehmeijer, F., El Marroun, H., Lewin, A., Tolvanen, M., Tzala, E., Ala-Mursula, L., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Prokopenko, I., Rautio, N., Jaddoe, V. W., Järvelin, M.-R., Felix, J., & Sebert, S. (2020). Understanding the cumulative risk of maternal prenatal biopsychosocial factors on birth weight: a DynaHEALTH study on two birth cohorts. Journal of Epidemiology and Community Health, 74(11), 933-941. https://doi.org/10.1136/jech-2019-213154Self-archived versionChoudhary, P., Ronkainen, J., Nedelec, R., Tolvanen, M., Miettunen, J., Järvelin, M.-R., & Sebert, S. (2021). Early origins of adiposity and the risk on type 2 diabetes. Manuscript in preparation.TiivistelmäPitkäaikaissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet sekä tyypin 2 diabetes ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä sairastavuuden ja kuolleisuuden taustatekijöitä. Biologisia tekijöitä laajemmalle ulottuvat monitekijäiset riskit ovat saaneet kirjallisuudessa paljon huomiota. Näihin riskeihin kuuluvat esimerkiksi sosiaalisten, psykologisten ja ympäristötekijöiden väliset vuorovaikutukset, jotka luovat perustaa myöhemmin elämässä kohdattaville terveysongelmille. Raskausaikana syntyviä perinnöllisiä ja ympäristöllisiä mekanismeja ymmärretään huonommin.Tämä väitöskirja keskittyi kokonaisvaltaisen lähestymisen kautta-seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) tupakointiin liittyvä DNA-metylaatio vaihtelu GFI1-geenin alueella. Tämä epigeneettinen linkki välittää äidin raskausajan tupakoinnin vaikutuksia syntyvän lapsen aikuisiän sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamisriskiin, 2) Raskausajan biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kumulatiivinen vaikutus syntyvän lapsen terveyteen, sekä, 3) Tyypin 2 diabeteksen varhainen puhkeaminen pitkäaikaisen lihavuuden sekä elämäntyyliin liittyvien tekijöiden kautta. Tutkimuksen aineistona käytettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortteja 1966 ja 1986, ja lisäksi osajulkaisuissa I ja II käytettiin useiden muiden kohorttien aineistoja tulosten validointiin. Ensimmäisessä osajulkaisussa havaittiin, että sikiöaikana tupakoinnille altistuneiden lasten GFI1-geenissä oli vähemmän metyloituneita kohtia verrattuna tupakoimattomien äitien lapsiin. GFI1-geenin metylaatio assosioi myös aikuisiän triglyseridiarvojen, lihavuuden ja verenpaineen kanssa. Toisessa osajulkaisussa löydettiin nelitekijäinen mekanismi, joka ryhmittyi biologisiin ja psykososiaalisiin tekijöihin, joiden vaikutukset puolestaan olivat pääosin yhdenmukaisia kahdessa etnisesti erilaisessa populaatiossa. Kolmannessa osajulkaisussa osoitettiin, että matala syntymäpaino on yhä merkittävä tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Lisäksi lapsuudesta aikuisuuteen jatkuva lihavuus on yhteydessä korkeampaan tyypin 2 diabeteksen puhkeamisriskiin.Tämä tutkimus osoittaa varhaisten tekijöiden merkityksen elämänmittaiseen terveyteen. Tulokset viittaavat siihen, että riskitekijät kietoutuvat eri tasoilla toisiinsa kohdusta aikuisuuteen biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Nämä riskitekijät vaikuttavat yksilön kehitykseen ja sydän- ja verisuonitautien puhkeamisriskiin aikuisiässä. DNA-metylaatiosta muodostui biomarkkeri, joka yhdisti tupakoinnin verenpainetautiin, hypertriglyseridemiaan ja lihavuuteen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Parmar, P., Lowry, E., Cugliari, G., Suderman, M., Wilson, R., Karhunen, V., Andrew, T., Wiklund, P., Wielscher, M., Guarrera, S., Teumer, A., Lehne, B., Milani, L., de Klein, N., Mishra, P. P., Melton, P. E., Mandaviya, P. R., Kasela, S., Nano, J., … Sebert, S. (2018). Association of maternal prenatal smoking GFI1-locus and cardio-metabolic phenotypes in 18,212 adults. EBioMedicine, 38, 206–216. https://doi.org/10.1016/j.ebiom.2018.10.066Rinnakkaistallennettu versioParmar, P., Lowry, E., Vehmeijer, F., El Marroun, H., Lewin, A., Tolvanen, M., Tzala, E., Ala-Mursula, L., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Prokopenko, I., Rautio, N., Jaddoe, V. W., Järvelin, M.-R., Felix, J., & Sebert, S. (2020). Understanding the cumulative risk of maternal prenatal biopsychosocial factors on birth weight: a DynaHEALTH study on two birth cohorts. Journal of Epidemiology and Community Health, 74(11), 933-941. https://doi.org/10.1136/jech-2019-213154Rinnakkaistallennettu versioChoudhary, P., Ronkainen, J., Nedelec, R., Tolvanen, M., Miettunen, J., Järvelin, M.-R., & Sebert, S. (2021). Early origins of adiposity and the risk on type 2 diabetes. Manuscript in preparation.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F202 of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 B), on 7 May 2021, at 12 noonAbstract
Non-communicable diseases, chiefly cardiovascular diseases and type 2 diabetes (T2D), are major causes of mortality and morbidity worldwide. The literature expands on multifactorial risks that extend beyond biological dimension, including interplays with social, psychological and environmental factors, setting in place the foundations for shaping future health outcomes. However, the link between genetic and environmental causative mechanisms and temporal trajectories since gestation is poorly understood.
In this thesis, a holistic approach was achieved by assessing the: 1) Variations in DNA methylation at the GFI1 locus in relation to smoking to build the epigenetic link, mediating the latent association of maternal smoking on offspring’s cardiometabolic health in adulthood; 2) Synergy between maternal prenatal biological, psychological and social factors in cumulatively influencing offspring’s birth outcomes and; 3) Early origins of T2D tracked through longitudinal risk of adiposity and modulating associations of lifestyle factors. Studies were primarily conducted in the Northern Finland Birth Cohorts 1966 and 1986, and multiple cohorts were included in studiesI & II to enable robustness and generalizability. The first study showed associations of the hypomethylation of epigenetic sites at the GFI1 locus, associated with fetal exposures to maternal smoking, on adult triglyceride, adiposity, and blood pressure levels. The second study yielded a four factor structure between the biopsychosocial variables thata clustered into biological and psychosocial factors and showed comparable associations with birth outcomes. The third study provided clear evidence that in a contemporary birth cohort, lower birth weight remains a major risk for T2D. Overweight patterns in childhood associated with increased risks of developing T2D when continued into adulthood.
This research serves as a proof of concept for the ongoing debate of the lifecourse consequences of early life adversities. The body of evidence inferred that the adversities intermingle at multiple levels from in-utero to adulthood, and biological to psychological to social; showing an immediate influence on birth outcomes and on the development of cardiometabolic risk factors later. DNA methylation emerged as a biomarker linking smoking with the development of hypertension, hypertriglyceridemia, and adiposity.Tiivistelmä
Pitkäaikaissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet sekä tyypin 2 diabetes ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä sairastavuuden ja kuolleisuuden taustatekijöitä. Biologisia tekijöitä laajemmalle ulottuvat monitekijäiset riskit ovat saaneet kirjallisuudessa paljon huomiota. Näihin riskeihin kuuluvat esimerkiksi sosiaalisten, psykologisten ja ympäristötekijöiden väliset vuorovaikutukset, jotka luovat perustaa myöhemmin elämässä kohdattaville terveysongelmille. Raskausaikana syntyviä perinnöllisiä ja ympäristöllisiä mekanismeja ymmärretään huonommin.
Tämä väitöskirja keskittyi kokonaisvaltaisen lähestymisen kautta-seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) tupakointiin liittyvä DNA-metylaatio vaihtelu GFI1-geenin alueella. Tämä epigeneettinen linkki välittää äidin raskausajan tupakoinnin vaikutuksia syntyvän lapsen aikuisiän sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamisriskiin, 2) Raskausajan biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kumulatiivinen vaikutus syntyvän lapsen terveyteen, sekä, 3) Tyypin 2 diabeteksen varhainen puhkeaminen pitkäaikaisen lihavuuden sekä elämäntyyliin liittyvien tekijöiden kautta. Tutkimuksen aineistona käytettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortteja 1966 ja 1986, ja lisäksi osajulkaisuissa I ja II käytettiin useiden muiden kohorttien aineistoja tulosten validointiin. Ensimmäisessä osajulkaisussa havaittiin, että sikiöaikana tupakoinnille altistuneiden lasten GFI1-geenissä oli vähemmän metyloituneita kohtia verrattuna tupakoimattomien äitien lapsiin. GFI1-geenin metylaatio assosioi myös aikuisiän triglyseridiarvojen, lihavuuden ja verenpaineen kanssa. Toisessa osajulkaisussa löydettiin nelitekijäinen mekanismi, joka ryhmittyi biologisiin ja psykososiaalisiin tekijöihin, joiden vaikutukset puolestaan olivat pääosin yhdenmukaisia kahdessa etnisesti erilaisessa populaatiossa. Kolmannessa osajulkaisussa osoitettiin, että matala syntymäpaino on yhä merkittävä tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Lisäksi lapsuudesta aikuisuuteen jatkuva lihavuus on yhteydessä korkeampaan tyypin 2 diabeteksen puhkeamisriskiin.
Tämä tutkimus osoittaa varhaisten tekijöiden merkityksen elämänmittaiseen terveyteen. Tulokset viittaavat siihen, että riskitekijät kietoutuvat eri tasoilla toisiinsa kohdusta aikuisuuteen biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Nämä riskitekijät vaikuttavat yksilön kehitykseen ja sydän- ja verisuonitautien puhkeamisriskiin aikuisiässä. DNA-metylaatiosta muodostui biomarkkeri, joka yhdisti tupakoinnin verenpainetautiin, hypertriglyseridemiaan ja lihavuuteen
Dynamic mechanisms of traffic noise exposure and non-auditory health outcomes
No full textAbstract
Traffic noise is a major environmental problem with non-auditory health impacts, yet underlying mechanisms remain uncertain. This thesis utilized the Mendelian randomization (MR) method, high-throughput metabolomics, as well as data from registers and cohorts to evaluate the effects of residential traffic noise on cardiometabolic and mental health, and to clarify the role of hearing loss within these associations.
Study I employed two-sample MR from publicly available genome-wide association study summary statistics to evaluate causal relationships between hearing loss and adiposity-related traits. Study II utilized five studies from three European cohorts (UK Biobank, Rotterdam Study, and Northern Finland Birth Cohort 1966; N = 272,229) to examine the associations between nighttime road traffic noise and 155 serum/plasma biomarkers quantified by nuclear magnetic resonance (NMR) platform, using a discovery analysis, meta-analyses, and sensitivity analyses. Study III analyzed a register-based cohort of 120,975 children and young adults in Finland (follow-up: 2007-2016) to estimate the associations between time-varying façade-specific traffic noise and incident depression and anxiety using Cox models.
The MR analyses did not support evidence that hearing loss causally increases the risk of adiposity. The multi-cohort biomarker analyses revealed novel associations between road noise of ≥ 50 dB at night and multiple metabolic profiles, including lipoproteins, fatty acids and membrane lipids, potentially supporting stress-response metabolic pathways due to sleep disturbance at night. In the register study, road noise at the most exposed façades was associated with higher hazards of depression and anxiety; exposure-response functions were approximately linear. In addition, effect modification was observed by sex and parental mental health in relation to anxiety.
Altogether, these studies provide multi-level evidence that traffic noise is associated with adverse cardiometabolic health in adults and elevated hazards of depression and anxiety in young populations, whereas hearing loss does not appear to drive an increased risk of adiposity. The findings underscore the need for triangulation of methodological approaches and the value of exposome-informed epidemiology to infer mechanisms and support prevention through noise mitigation and healthy urban design. Original papers He, Y., Karhunen, V., Pulakka, A., Kantomaa, M., & Sebert, S. (2023). A bidirectional Mendelian randomisation study to evaluate the relationship between body constitution and hearing loss. Scientific Reports, 13(1), 18434. https://doi.org/10.1038/s41598-023-44735-x https://doi.org/10.1038/s41598-023-44735-x Self-archived version He, Y., Ginos, B. N. R., Kerckhoffs, J., Voortman, T., Ghanbari, M., Nedelec, R., Cheng, S. L., Ronkainen, J., Kantomaa, M., Kavousi, M., Pulakka, A., Hoek, G., & Sebert, S. (2026). Metabolic profiles of nighttime road traffic noise exposure: A multi-cohort study in the European LongITools project. Environmental Research, 294, 123887. https://doi.org/10.1016/j.envres.2026.123887 https://doi.org/10.1016/j.envres.2026.123887 Self-archived version He, Y., Lahti-Pulkkinen, M., Metsälä, J., Halonen, J. I., Miettunen, J., Kerckhoffs, J., Kantomaa, M., Kajantie, E., Sebert, S., & Pulakka, A. (2025). Residential exposure to traffic noise and incidence of depression and anxiety from childhood through adulthood: A Finnish register study. Environmental Research, 285, 122443. https://doi.org/10.1016/j.envres.2025.122443 https://doi.org/10.1016/j.envres.2025.122443 Self-archived version Tiivistelmä
Liikennemelu on merkittävä ympäristöongelma, jolla on kuuloon liittymättömiä terveysvaikutuksia. Taustalla vaikuttavat mekanismit ovat kuitenkin yhä epäselviä. Tässä väitöskirjassa tutkittiin asuinympäristön liikennemelun vaikutuksia kardiometaboliseen terveyteen ja mielenterveyteen sekä kuulonaleneman roolia näissä yhteyksissä. Tutkimuksissa hyödynnettiin Mendelististä satunnaistamista (MR), metabolomiikkaa sekä kohortti- ja rekisteriaineistoja.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa käytettiin julkisesti saatavilla olevia genominlaajuisten assosiaatiotutkimusten tuloksia ja analysoitiin niitä kahden otoksen MR-menetelmällä. Osatutkimuksessa selvitettiin mahdollisia kuulonaleneman ja lihavuuden välisiä kausaalisia yhteyksiä. Toisessa osatutkimuksessa käytettiin viittä tutkimusaineistoa, jotka tulivat kolmesta eurooppalaisesta kohortista (UK Biobank, Rotterdam Study ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, N = 272 229). Tutkimuksessa tarkasteltiin yöaikaisen tieliikennemelun yhteyttä 155 biomarkkeriin. Biomarkkerit oli mitattu seerumi- ja plasmanäytteistä ydinmagneettisen resonanssispektroskopian (NMR) avulla. Tutkimusasetelma sisälsi löytö- ja replikointivaiheen, meta-analyysin sekä herkkyysanalyysejä. Kolmannessa osatutkimuksessa analysoitiin 120 975 suomalaisen lapsen ja nuoren aikuisen rekisteriaineistoa vuosina 2007–2016. Tavoitteena oli selvittää, onko pitkittäisesti mallinnetulla julkisivukohtaisella liikennemelulla yhteyttä masennusuksen- ja ahdistuneisuuden ilmaantumiseen. Analyyseissä käytettiin Coxin mallia, rajoitettuja kuutiosplinejä ja interaktioanalyysejä.
MR-analyysit eivät antaneet näyttöä siitä, että kuulonalenema lisäisi kausaalisesti lihavuuden riskiä. Useassa kohortissa tehdyt biomarkkerianalyysit paljastivat uusia yhteyksiä yöaikaisen tieliikennemelun (≥ 50 dB) ja useiden metaboliaprofiilien, kuten lipoproteiinien, rasvahappojen ja kalvolipidien välillä. Nämä yhteydet voivat liittyä stressivasteen aineenvaihduntareitteihin, jotka puolestaan voivat vaikuttaa yöaikaisten unihäiriöiden kautta. Pitkittäisessä rekisteritutkimuksessa tieliikennemelu meluisamman julkisivun puolella oli yhteydessä kohonneeseen masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiin, ja yhteydet olivat lähes lineaarisia. Lisäksi sukupuoli ja vanhempien mielenterveystausta muokkasivat melun vaikutuksia ahdistuneisuuteen.
Nämä tutkimukset tarjoavat monitasoista näyttöä siitä, että liikennemelu liittyy epäedulliseen kardiometaboliseen terveyteen aikuisilla sekä kohonneeseen masennus- ja ahdistuneisuusriskiin nuorilla, kun taas kuulonalenema ei näytä selittävän lisääntynyttä lihavuuden riskiä. Tulokset korostavat monimenetelmällisen lähestymistavan merkitystä sekä eksposomiin eli elämän aikana koettuihin ympäristöaltistuksiin perustuvan epidemiologian arvoa. Nämä voivat auttaa mekanismien ymmärtämisessä ja tukea ehkäiseviä toimia, kuten melun vähentäminen ja terveen kaupunkiympäristön suunnittelu. Osajulkaisut He, Y., Karhunen, V., Pulakka, A., Kantomaa, M., & Sebert, S. (2023). A bidirectional Mendelian randomisation study to evaluate the relationship between body constitution and hearing loss. Scientific Reports, 13(1), 18434. https://doi.org/10.1038/s41598-023-44735-x https://doi.org/10.1038/s41598-023-44735-x Rinnakkaistallennettu versio He, Y., Ginos, B. N. R., Kerckhoffs, J., Voortman, T., Ghanbari, M., Nedelec, R., Cheng, S. L., Ronkainen, J., Kantomaa, M., Kavousi, M., Pulakka, A., Hoek, G., & Sebert, S. (2026). Metabolic profiles of nighttime road traffic noise exposure: A multi-cohort study in the European LongITools project. Environmental Research, 294, 123887. https://doi.org/10.1016/j.envres.2026.123887 https://doi.org/10.1016/j.envres.2026.123887 Rinnakkaistallennettu versio He, Y., Lahti-Pulkkinen, M., Metsälä, J., Halonen, J. I., Miettunen, J., Kerckhoffs, J., Kantomaa, M., Kajantie, E., Sebert, S., & Pulakka, A. (2025). Residential exposure to traffic noise and incidence of depression and anxiety from childhood through adulthood: A Finnish register study. Environmental Research, 285, 122443. https://doi.org/10.1016/j.envres.2025.122443 https://doi.org/10.1016/j.envres.2025.122443 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F202 of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 B), on 27 March 2026, at 12 noonAbstract
Traffic noise is a major environmental problem with non-auditory health impacts, yet underlying mechanisms remain uncertain. This thesis utilized the Mendelian randomization (MR) method, high-throughput metabolomics, as well as data from registers and cohorts to evaluate the effects of residential traffic noise on cardiometabolic and mental health, and to clarify the role of hearing loss within these associations.
Study I employed two-sample MR from publicly available genome-wide association study summary statistics to evaluate causal relationships between hearing loss and adiposity-related traits. Study II utilized five studies from three European cohorts (UK Biobank, Rotterdam Study, and Northern Finland Birth Cohort 1966; N = 272,229) to examine the associations between nighttime road traffic noise and 155 serum/plasma biomarkers quantified by nuclear magnetic resonance (NMR) platform, using a discovery analysis, meta-analyses, and sensitivity analyses. Study III analyzed a register-based cohort of 120,975 children and young adults in Finland (follow-up: 2007-2016) to estimate the associations between time-varying façade-specific traffic noise and incident depression and anxiety using Cox models.
The MR analyses did not support evidence that hearing loss causally increases the risk of adiposity. The multi-cohort biomarker analyses revealed novel associations between road noise of ≥ 50 dB at night and multiple metabolic profiles, including lipoproteins, fatty acids and membrane lipids, potentially supporting stress-response metabolic pathways due to sleep disturbance at night. In the register study, road noise at the most exposed façades was associated with higher hazards of depression and anxiety; exposure-response functions were approximately linear. In addition, effect modification was observed by sex and parental mental health in relation to anxiety.
Altogether, these studies provide multi-level evidence that traffic noise is associated with adverse cardiometabolic health in adults and elevated hazards of depression and anxiety in young populations, whereas hearing loss does not appear to drive an increased risk of adiposity. The findings underscore the need for triangulation of methodological approaches and the value of exposome-informed epidemiology to infer mechanisms and support prevention through noise mitigation and healthy urban design.Tiivistelmä
Liikennemelu on merkittävä ympäristöongelma, jolla on kuuloon liittymättömiä terveysvaikutuksia. Taustalla vaikuttavat mekanismit ovat kuitenkin yhä epäselviä. Tässä väitöskirjassa tutkittiin asuinympäristön liikennemelun vaikutuksia kardiometaboliseen terveyteen ja mielenterveyteen sekä kuulonaleneman roolia näissä yhteyksissä. Tutkimuksissa hyödynnettiin Mendelististä satunnaistamista (MR), metabolomiikkaa sekä kohortti- ja rekisteriaineistoja.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa käytettiin julkisesti saatavilla olevia genominlaajuisten assosiaatiotutkimusten tuloksia ja analysoitiin niitä kahden otoksen MR-menetelmällä. Osatutkimuksessa selvitettiin mahdollisia kuulonaleneman ja lihavuuden välisiä kausaalisia yhteyksiä. Toisessa osatutkimuksessa käytettiin viittä tutkimusaineistoa, jotka tulivat kolmesta eurooppalaisesta kohortista (UK Biobank, Rotterdam Study ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, N = 272 229). Tutkimuksessa tarkasteltiin yöaikaisen tieliikennemelun yhteyttä 155 biomarkkeriin. Biomarkkerit oli mitattu seerumi- ja plasmanäytteistä ydinmagneettisen resonanssispektroskopian (NMR) avulla. Tutkimusasetelma sisälsi löytö- ja replikointivaiheen, meta-analyysin sekä herkkyysanalyysejä. Kolmannessa osatutkimuksessa analysoitiin 120 975 suomalaisen lapsen ja nuoren aikuisen rekisteriaineistoa vuosina 2007–2016. Tavoitteena oli selvittää, onko pitkittäisesti mallinnetulla julkisivukohtaisella liikennemelulla yhteyttä masennusuksen- ja ahdistuneisuuden ilmaantumiseen. Analyyseissä käytettiin Coxin mallia, rajoitettuja kuutiosplinejä ja interaktioanalyysejä.
MR-analyysit eivät antaneet näyttöä siitä, että kuulonalenema lisäisi kausaalisesti lihavuuden riskiä. Useassa kohortissa tehdyt biomarkkerianalyysit paljastivat uusia yhteyksiä yöaikaisen tieliikennemelun (≥ 50 dB) ja useiden metaboliaprofiilien, kuten lipoproteiinien, rasvahappojen ja kalvolipidien välillä. Nämä yhteydet voivat liittyä stressivasteen aineenvaihduntareitteihin, jotka puolestaan voivat vaikuttaa yöaikaisten unihäiriöiden kautta. Pitkittäisessä rekisteritutkimuksessa tieliikennemelu meluisamman julkisivun puolella oli yhteydessä kohonneeseen masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiin, ja yhteydet olivat lähes lineaarisia. Lisäksi sukupuoli ja vanhempien mielenterveystausta muokkasivat melun vaikutuksia ahdistuneisuuteen.
Nämä tutkimukset tarjoavat monitasoista näyttöä siitä, että liikennemelu liittyy epäedulliseen kardiometaboliseen terveyteen aikuisilla sekä kohonneeseen masennus- ja ahdistuneisuusriskiin nuorilla, kun taas kuulonalenema ei näytä selittävän lisääntynyttä lihavuuden riskiä. Tulokset korostavat monimenetelmällisen lähestymistavan merkitystä sekä eksposomiin eli elämän aikana koettuihin ympäristöaltistuksiin perustuvan epidemiologian arvoa. Nämä voivat auttaa mekanismien ymmärtämisessä ja tukea ehkäiseviä toimia, kuten melun vähentäminen ja terveen kaupunkiympäristön suunnittelu
Diffusive author(s), cohesive author: Analysis of S/N (1994)
No full textThis study indicates the ways in which various aspects of the author(s) are brought forth in Dumb type’s performance art, the S/N production. Previous research has suggested a non-hierarchical organization of Dumb type and the absence of a “privileged author” in Dumb type’s collaborative work, S/N. However, the results that I have investigated from member’s interviews on the creative process of S/N along with my analysis of the recorded images of S/N, indicate a different aspect of the author(s). First, S/N was created through, so to speak, the collective ideas of the members of Dumb type. Further, S/N has at least nine quotations from previous performances, installations, and printed writings, besides the work-in-progress technique. Explicating one of the “author functions” as given by Michel Foucault, each text has plural subjects of the author. However, it has been revealed from members’ interviews that Teiji Furuhashi had a decision-making role in selecting the members’ ideas within the performance. Since then, S/N has had plural subjects of creation; however, Furuhashi is one of the subjects of creation along with the “privileged author.” S/N has plural authors (diffusive authors) yet at the same time, it has a “privileged author,” Teiji Furuhashi (cohesive author)
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
No full textThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
No full textWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Author's address:
No full textCan archives of audiovisual TV interviews be used to make authors more visible to students, and thereby reduce the learning gap between native and non-native language speakers in college classes? We examined students in a college course who learned about one scholar's ideas through watching an audiovisual TV interview (i.e., visible author format) and about another scholar's ideas through reading a formal text description (i.e., invisible author format). For the invisible author, native language speakers scored significantly higher than the non-native language speakers on a corresponding exam question (i.e., a cognitive measure), generated more words on the exam question (i.e., a motivational measure), and mentioned the author's name more often in answering the exam question (i.e., an affective measure). For the visible author, the groups did not differ on any of these measures. These findings provide evidence for the idea that making the author visible through audiovisual TV interviews can eliminate the learning gap between native and non-native language speakers. 3 Universities around the world serve students who are non-native speakers of th
The vanishing author in computer-generated works: a critical analysis of recent Australian case law
No full textAbstract
The use of software is ubiquitous in the creation of many copyright works, yet the requirement in copyright law that every work have a human author who engages in independent intellectual effort means that its use may prevent copyright subsistence. Several recent Australian cases have refocused attention on authorship as an essential criterion of copyright subsistence, and these cases suggest that much computer-produced output may be authorless and thus lack copyright protection. This article, the first in a two-part series, analyses how each case deals with the question of authorship of computer-produced works and why the use of software diminishes copyright protection for a significant number of computer-generated works. The article critiques the application of conventional notions of human authorship developed in the pre-computer age to modern productions and suggests alternative approaches to authorship that satisfy both the major objectives of copyright policy and the need to adapt to the computer age. The article argues that, without a broader judicial approach to authorship of computer-generated works, Parliament must remedy the lacuna in protection for these ‘authorless’ works. Possible solutions for reform are suggested. In a forthcoming article, the author comprehensively examines those reform proposals
- …
