1,237 research outputs found
Kilpailun ja kilvoittelun lataukset korkeakoulutuksessa
No full textKorkeakoulututkimuksen juhlasymposiumin 2008 teema ”Kilvoittelusta kilpailuun?” esittää kysymyksen siitä, onko akateemisessa maailmassa tapahtunut siirtymä sinnikkääseen ponnisteluun perustuvasta kilvoittelusta kohti voittoon ja muiden ohittamiseen perustuvaa kilpailua (Suomen kielen perussanakirja 2004). Samalla kysymys sisältää implisiittisen olettamuksen siitä, että kilvoittelu ja kilpailu ovat jotenkin olemassa olevia ilmiöitä korkeakoulutuksessa. Arkikokemuksemme korkeakoulutuksen parissa työskentelevinä viittaisi siihen, että kilpailu on pinnalla nykyisessä korkeakoulupolitiikassa. Tämän kirjan artikkelit valottavat omalla tavallaan symposiumin teemaa: mitä latauksia ”kilpailu” ja ”kilvoittelu” saavat – jos saavat – korkeakoulupolitiikassa, korkeakoulupedagogiikassa sekä opiskeluvirtojen pyörteissä.peerReviewe
Saarinen et al_oikos
No full textField data collected for the paper 10.1111/oik.02233. For details, see ReadMe.txt
The Spoken Wikipedia Corpora
No full textThe Spoken Wikipedia project unites volunteer readers of Wikipedia articles. Hundreds of spoken articles in multiple languages are available to users who are – for one reason or another – unable or unwilling to consume the written version of the article. Our resource, the Spoken Wikipedia Corpus, consolidates the Spoken Wikipediae, adding text segmentation, normalization, time-alignment and further annotations, making it accessible for research and fostering new ways of interacting with the material.
Timo Baumann and Arne Köhn and Felix Hennig. 2018. The Spoken Wikipedia Corpus Collection: Harvesting, Alignment and an Application to Hyperlistening, in Language Resources and Evaluation, Special Issue representing significant contributions of LREC 2016.
Arne Köhn, Florian Stegen, Timo Baumann. 2016. Mining the Spoken Wikipedia for Speech Data and Beyond, in Proceedings of the Tenth International Conference on Language Resources and Evaluation (LREC 2016).
CLARIN Metadata summary for The Spoken Wikipedia Corpora (CMDI-based)
Title: The Spoken Wikipedia Corpora
Description: The Spoken Wikipedia project unites volunteer readers of Wikipedia articles. Hundreds of spoken articles in multiple languages are available to users who are – for one reason or another – unable or unwilling to consume the written version of the article. Our resource, the Spoken Wikipedia Corpus, consolidates the Spoken Wikipediae, adding text segmentation, normalization, time-alignment and further annotations, making it accessible for research and fostering new ways of interacting with the material.
Publication date: 2017
Data owner: Timo Baumann - Universität Hamburg
Contributors: Timo Baumann (author), Arne Köhn (author), Florian Stegen (author)
Languages: English (eng), German (deu), Dutch (nld)
Size: 5397 article, 1005 hour
Segmentation units: other
Genre: encyclopedia
Modality: spoken
References: Timo Baumann; Arne Köhn; Felix Hennig (2018) The Spoken Wikipedia Corpus Collection: Harvesting, Alignment and an Application to Hyperlistening References: Arne Köhn; Florian Stegen; Timo Baumann (2016) Mining the Spoken Wikipedia for Speech Data and Beyon
Replication Data for: Efficient Application of Accelerator Cards for the Coupling Library preCICE
No full textThis dataset contains all testcase setup files and result files for the measurements presented in the Master's thesis with the title "Efficient Application of Accelerator Cards for the Coupling Library preCICE" (Author: Timo Pierre Schrader).
Furthermore, it contains the version of preCICE used throughout this thesis.
The thesis revolves around GPU acceleration of RBF data mapping in preCICE. See the README for more information how to build and run the testcase
Uuden arkkitehtuurin laboratorio : lentokenttäterminaali, Eero Saarinen ja modernin arkkitehtuurin historiografia
No full textIn this historiographical study I evaluate the placement of Eero Saarinen s airport terminals in the history of modern architecture. His Trans World Airlines Terminal (1956-62) and Dulles International Airport (1958-63) were the first airport terminals to enter the annals of modern architecture. I hypothesize that the airport terminal was previously excluded as a building type from historiography since it was seen as infrastructure, not architecture. Furthermore, its modernity did not coincide with the aims of historians, who could not utilize an emergent building type to demonstrate how modernism revolutionized architectural vocabularies. Discussing the related histories of aviation and technologies, the typological instability of the airport terminal, and Saarinen s architectural practice, I utilize genealogy, microhistory, and Science and Technology Studies to intervene in the historiography of modern architecture. Specifically, I question the assumption that architecture follows technological developments, the narrow interpretation of modernity dominating the writing of architectural history, and the resulting myopia in the classification of emerging building types.
I view Saarinen s architectural practice as one of the many laboratories for a new architecture. Mapping such laboratories reveals a multifaceted view of postwar architecture, where modernism is explained by individual actors laboring at their localized sites to mediate a particular kind of modernity. I argue that Saarinen s engagement with technology and his laboratory-like working methods reconciled the contradictions between modern architecture and its blind spot, the airport terminal. This synthesis allowed the terminal building to transcend its utilitarian-technological nature as transportation infrastructure and led to its inclusion in the history of modern architecture as a building type that has its own history and parameters for design.
This study makes three contributions. It outlines the history of the airport terminal emphasizing buildings that could have easily found their place in the canon of modern architecture. It explains the reasons for their exclusion and suggests ways to reduce the canon s myopia towards variants of modernism. More broadly, this study contributes to our understanding of the historiography of modern architecture and its logic of including emergent buildings by acknowledging the airport terminal as an emblematic building type of the twentieth century.Susanna Santalan väitöskirja tarkastelee Eero Saarisen suunnittelemia lentokenttäterminaaleja suhteessa modernin arkkitehtuurin historiankirjoitukseen. Tutkimuksen lähtökohtana on havainto siitä, ettei lentokenttäterminaalia mainita modernin arkkitehtuurin historioissa, vaikka se tyypillisenä 1900-luvun uutena rakennustyyppinä kehittyi samaan aikaan kun moderni arkkitehtuuri institutionalisoitiin. Saarisen Trans World Airlines terminaali (1956-62) ja Dullesin kansainvälinen lentokenttä (1958-63) olivat ensimmäiset modernin arkkitehtuurin historiankirjoituksessa mainitut terminaalirakennukset. Tutkimuksissa ei oltu huomioitu lentokenttäterminaaleja aikaisemmin, koska niiden katsottiin olevan arkkitehtuurin sijaan osa infrastruktuuria. Lentokenttien edustama nykyaikaisuus ei myöskään tukenut historioitsijoiden päämääriä, sillä uuden rakennustyypin avulla ei pystytty osoittamaan, kuinka moderni muotokieli mullisti rakentamista. Tässä tutkimuksessa lentokenttäterminaalin arkkitehtuurihistoriaa käsitellään suhteessa sodan jälkeiseen arkkitehtuurikulttuuriin, sekä ilmailun ja teknologian historioihin, tukeutuen samalla tieteen ja teknologian tutkimuksen sekä historiankirjoituksen metodeihin. Teknologisesti edistyksellinen lentokenttäterminaali muodostaa eräänlaisen sokean pisteen arkkitehtuurihistoriassa. Sen jääminen modernismin kertomuksen ulkopuolelle kyseenalaistaa arkkitehtuurihistoriankirjoitusta hallinneen käsityksen nykyaikaisuudesta sekä uskomuksen teknologian ja arkkitehtuurin yhteneväisistä kehityskaarista.
Tutkimuksessa Saarisen toimistoa kuvaillaan uuden arkkitehtuurin laboratoriona. Arkkitehtitoimistojen tarkasteleminen verkostoituneina laboratorioina monipuolistaa käsitystä sodan jälkeisestä arkkitehtuurista, sillä modernismi määrittyy silloin paikallisten, modernin kokemusta tulkitsevien käytäntöjen kautta. Tutkimus osoittaa kuinka Saarisen kiinnostus teknologiaan sekä toimiston laboratoriomainen työskentelytapa lievensivät modernin arkkitehtuurin ja sen sokean pisteen, lentokenttäterminaalin, vastakkainasettelua. Tämän seurauksena lentokenttäterminaalia ei nähty vain liikenteen infrastruktuurina, vaan se huomioitiin historiankirjoituksessa rakennustyyppinä, jolla on oma historiansa ja suunnittelua määrittävät reunaehtonsa.
Santalan väitöskirja osallistuu modernismista käytyyn keskusteluun kolmella tavalla. Tutkimuksessa lentokenttäterminaalin historiaa kirjoitetaan korostaen rakennuksia, jotka olisi voitu vaivattomasti sisällyttää modernia arkkitehtuuria määrittävien, merkittävien rakennusten joukkoon. Samalla väitöskirja selventää syitä lentokenttäterminaalin näkymättömyyteen arkkitehtuurihistoriassa ja ehdottaa tapoja, joilla historiankirjoituksen yksiulotteisuutta uusien rakennustyyppien suhteen voitaisiin vähentää. Yleisemmällä tasolla tutkimus auttaa ymmärtämään modernin arkkitehtuurin historiografian rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastelemalla lentokenttäterminaalia 1900-luvun ilmiömäisenä rakennustyyppinä. Määritelmällä on merkitystä esimerkiksi päätökselle Malmin lentokentän tulevaisuudesta. Tässä tutkimuksessa myös Malmin lentokenttä (Dag Englund ja Vera Rosendahl, 1937 38) luetaan osaksi lentokenttäterminaalien arkkitehtuurihistoriaa huomioimalla se harvinaisena, yhä käytössä säilyneenä 1930-luvun lentokenttänä.ei saavutettav
Conceptual modeling - an epistemological foundation
No full textThe success of contemporary organizations depends on their ability to make appropriate decisions. Making appropriate decisions is inevitably bound to the availability and provision of relevant information. Information systems should be able to provide information in an efficient way. Thus, within information systems development a detailed analysis of information supply and information demands has to prevail. Based on Syperski’s information set and subset-model we will give an epistemological foundation of information modeling in general and show, why conceptual modeling in particular is capable of specifying effective and efficient information systems. Furthermore, we derive conceptual modeling requirements based on our findings. A short example illustrates the usefulness of a conceptual data modeling technique for the specification of information systems
Timo de Rijk: 'We plant the seed'; interview
No full textArt historian Timo de Rijk was appointed Professor of Design, Culture and Society in Delft and Leiden last September. He calls this combination ‘a real breakthrough’. ‘Leiden University studies the workings of culture, while TU Delft aims at creating new things. These are fundamentally different approaches. I am the bridge between the two.’Industrial Design Engineerin
Aivokuoren rytminen toiminta puheen ja käden liikesarjojen tuottamisessa
No full textHuman behaviors, such as speech or object handling, rely on movement sequences. Production of these meaningful movement patterns is supported by concurrent motor and cognitive processes,which presumably involve both local and distributed dynamics in the large-scale cortical networks. This Thesis examined the electrophysiological dynamics underlying sequential motor production in the human cortex.
The focus of the Thesis was on rhythmic activity, a signaling feature often associated with neurocognitive processing, and on the question of how rhythmic cortical dynamics link with themotor and cognitive aspects of sequence production and modulate for different types of sequences. Magnetoencephalography (MEG) was used to record cortical population activity during motor performance, while muscle signals were tracked with electromyography (EMG).
The first two studies of the Thesis examined the relationship between local rhythmicity in the sensorimotor cortex and speech articulation. The role of the primary sensorimotor region insequence production has remained unresolved. Here, inherent rhythmic activity (~20 Hz) of this region indicated sensitivity for organizing oromotor gestures into sequences (PI). Furthermore, coherent signaling between the sensorimotor cortex and lip muscle was enhanced at the preferredrate (~2–3 Hz) of articulatory production (PII).
In the latter two studies, Dynamic Imaging of Coherent Sources (DICS) analysis method wasused to explore interactions between regions when cognitive-motor sequences were produced in object manipulation and handwriting tasks. Coherent rhythmic activity between regions has been viewed as a mechanism for distributed neurocognitive processing. Here, task-sensitive corticocortical (6–20 Hz) coherence was shown to reconfigure to support object manipulation: theleft-lateralized frontoparietal connectivity in simple object handling extended to cover bothhemispheres and temporo-occipital cortices when performance required visuospatial reasoning(PIII). In the context of handwriting, corticocortical phase synchrony highlighted functional elements that were sensitive to variation in complexity and linguistic content of the task: regular handwriting enhanced (~2–5/13–24 Hz) synchrony among central and frontoparietal regions linked with hand coordination and working memory, whereas separate (~7–10 Hz) synchrony within the temporo-occipital system associated with audiovisual language processing emerged specifically to support a kinetically simplified version of the writing task (PIV).
In conclusion, the Thesis suggests that the primary sensorimotor cortex functionally reflectssequence-related information in speech production and shows behaviorally optimized coupling with the articulatory muscles. Interregional coherence seems to serve as a mechanism of engaging the task-relevant neurocognitive systems, and phase-coupling further coordinates processing of distinct aspects of cognitive-motor performance.Puhuminen ja esineiden käsittely ovat esimerkkejä tavanomaisesta ihmisen käyttäytymisestä, joka perustuu tarkoituksenmukaisten liikesarjojen tuottamiseen. Liikesarjoihin vaikuttavat yhtäaikaiset motoriset ja kognitiiviset prosessit pohjautuvat sekä paikalliseen että hajautettuun toimintaan aivokuoren verkostoissa. Tässä väitöskirjassa tutkittiin liikesarjoihin liittyvää sähköfysiologista toimintaa ihmisen aivokuorella.
Tutkimuskohteena oli aivojen rytminen toiminta. Se on tiedonvälityksen piirre, joka on usein yhdistetty neurokognitiiviseen prosessointiin. Kysymyksenä oli, miten rytminen toiminta ilmentää liikkeiden motorisia ja kognitiivisia puolia sekä moduloituuko se eri tavoin erityyppisille liikesarjoille. Laajojen hermosolujoukkojen toimintaa mitattiin magnetoenkefalografialla (MEG) samalla, kun lihastoimintaa rekisteröitiin lihassähkökäyrällä (elektromyografia, EMG).
Kaksi ensimmäistä tutkimusta selvittivät primaarin tunto- ja liikeaivokuoren toiminnan yhteyttä puheen tuottoon. Primaarin edustusalueen rooli liikesarjojen tuotossa ei ole selvä. Tutkimuksissa havaittiin, että yksittäisten suunliikkeiden organisoiminen erilaisiksi sarjoiksi näkyi liikeaivokuoren rytmisyyden (~20 Hz) muutoksina (PI). Lisäksi aivokuoren ja lihaksen toiminnat lukkiutuivat keskenään vahvimmin kullekin henkilölle ominaisella puheliikkeiden tuottotaajuudella (~2–3 Hz)(PII).
Jälkimmäisissä tutkimuksissa kartoitettiin Dynamic Imaging of Coherent Sources (DICS) -analyysimenetelmän avulla aivoalueiden välisiä vuorovaikutuksia esineiden käsittely- ja kirjoittamistehtävissä. Aivoalueiden aktivaatiosarjojen välisen koherenssin on ajateltu olevan hajautetun hermostollisen prosessoinnin mekanismi. Havaittiin, että aivokuorialueiden välinen tehtäväherkkä koherenssi (6–20 Hz) muovautui joustavasti tukemaan esineiden käsittelytehtävää: Yksinkertaisessa tehtävätyypissä painottui vasemmassa aivopuoliskossa otsa- ja päälaenlohkonyhteys. Kun tehtävä vaati visuospatiaalista päättelyä, mukaan kytkeytyivät myös oikea aivopuoliskosekä ohimo- ja takaraivolohkot (PIII). Kirjoittamistehtävän muunnelmissa liikkeen monimutkaisuus ja kielellisyys vaikutti aivoalueiden yhteyksissä signaalien vaihe lukitukseen (PIV). Tavanomaisessa kirjoitustehtävässä havaittiin vahva synkronia (~2–5/13–24 Hz) liikekoordinaatioon ja työmuistiprosesseihin vaikuttavien keskusuurteen ja otsa-päälakilohkojenalueiden välillä. Liikkeiltään yksinkertaistetussa kirjoittamistehtävässä korostui synkronia (~7–10Hz) audiovisuaalisen kielen käsittelyyn liittyvässä ohimo-takaraivolohkojärjestelmässä.
Väitöskirjan tulokset osoittavat primaarin tunto- ja liikeaivokuoren signaloinnin heijastavan toiminnallisesti liikesarjoihin liittyvää informaatiota sekä kytkeytyvän optimoidusti liikerytmiinpuheen tuotossa. Aivokuorialueiden välinen koherenssi osallistaa neurokognitiivisia järjestelmiä tehtäväkohtaisesti, ja aivokuorialueiden välinen vaihekytkentä ohjaa eri kognitiivis-motoristentehtäväpiirteiden prosessointia
Suokasvupaikkojen tunnistaminen sekä syvenee että laajenee
No full textKirja-arvosteluKirja: Jukka Laine, Harri Vasander, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Nousiainen, Markku Saarinen & Timo Penttilä. 2012. Suotyypit ja turvekankaat – opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus Oy. 160 s. + dvd-liite
Educación Artística Comunitaria en Finlandia: entrevista a Timo Jokela
No full textEste artículo presenta un estudio sobre la educación artística comunitaria en la Universidad de Laponia en Finlandia. En primer lugar se analizan las líneas principales de este modelo formativo y de su plan de estudios. En segundo lugar se presenta una entrevista con Timo Jokela, Decano de la Facultad de Arte y Diseño de la Universidad de Laponia y director del Departamento de Educación Artística en esa misma Facultad. En la entrevista Timo Jokela habla de las relaciones entre arte, medio ambiente, comunidad y educación partiendo de su propia experiencia como artista y centrado en el contexto finlandés. También sobre los aspectos sociales, culturales, artísticos y educativos que están implícitos en el modelo de educación artística comunitaria que se pone en práctica, como itinerario formativo, en la Universidad de Laponia.
This article presents a study on community-based art education at the University of Lapland in Finland. First, the main guidelines of this training model and its curriculum are analysed. Second, the author includes an interview with Timo Jokela, Dean of the Faculty of Art and Design of The University of Lapland in Finland and Director of the Department of Art Education at the same faculty. In the interview Timo Jokela draws upon his own experience as an artist in Finland to talk about the relationships between art, the environment, community and education. He also talks about the social, cultural, artistic and educational aspects, which are central to the community-based art education scheme in place at The University of Lapland
- …
