516 research outputs found
Unemployment and type 2 diabetes
No full textAbstract
Type 2 diabetes (T2D) is a growing global epidemic with incidence peaking in working age. Biological, psychological, and social factors interplay in the aetiology of T2D. Known risk factors of T2D are unhealthy lifestyle and obesity. Stress-related eating and drinking have been associated with obesity. Prolonged stress has been suggested to be linked to the onset of T2D, and unemployment is a prevalent stressor in working life. Some studies have observed that unemployment may increase the risk of T2D, and T2D may increase the risk of unemployment, but the evidence is inconsistent. The purpose of this thesis was to determine if unemployment and T2D are associated in middle-aged general population.
This thesis is compiled from a meta-analysis of the previous literature on T2D and unemployment and three cohort studies utilising Northern Finland Birth Cohort 1966. Measurements of glucose metabolism, survey data and national registers were combined. Regression models were used to evaluate how unemployment in three years predicts glucose metabolism, how T2D predicts exit from working life in the following two years, and how the preceding 30-year longitudinal employment trajectories between ages 16 to 45 are associated with T2D at age 46.
Unemployment was associated with 1.6-fold odds for prediabetes, and 1.7-fold odds for T2D in the meta-analysis. Men with unemployment exceeding one year in a three-year follow-up had 1.6-fold odds for prediabetes and 2.6-fold odds for T2D compared to continuously employed men. On the other hand, men and women with T2D were at 1.2-fold risk for unemployment days in the following two years. Men and women belonging to floundering employment trajectories with accumulated likelihood of unemployment, had 2.4- and 2.6-fold odds for T2D at the age of 46, respectively, even after adjustments for birth weight or childhood socioeconomic status.
The results of this thesis provide support for an association between unemployment and T2D. Information on prolonged unemployment or unstable employment history could be useful for clinicians in targeting screening for T2D, often undiagnosed for several years, for early detection and adequate care. Original papers Varanka-Ruuska, T., Rautio, N., Lehtiniemi, H., Miettunen, J., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2018). The association of unemployment with glucose metabolism: A systematic review and meta-analysis. International Journal of Public Health, 63(4), 435–446. https://doi.org/10.1007/s00038-017-1040-z https://doi.org/10.1007/s00038-017-1040-z Self-archived version Rautio, N., Varanka-Ruuska, T., Vaaramo, E., Palaniswamy, S., Nedelec, R., Miettunen, J., Karppinen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2017). Accumulated exposure to unemployment is related to impaired glucose metabolism in middle-aged men: A follow-up of the Northern Finland Birth Cohort 1966. Primary Care Diabetes, 11(4), 365–372. https://doi.org/10.1016/j.pcd.2017.03.010 https://doi.org/10.1016/j.pcd.2017.03.010 Self-archived version Varanka-Ruuska, T., Tolvanen, M., Vaaramo, E., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., Rautio, N., & Ala-Mursula, L. (2020). Glucose metabolism in midlife predicts participation in working life: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Occupational and Environmental Medicine, 77(5), 324–332. https://doi.org/10.1136/oemed-2019-106170 https://doi.org/10.1136/oemed-2019-106170 Varanka-Ruuska, T., Rautio, N., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2023). Glucose metabolism in midlife is associated with preceding 30-year employment trajectories: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Occupational & Environmental Medicine, 65(2), 104–112. https://doi.org/10.1097/JOM.0000000000002732 https://doi.org/10.1097/JOM.0000000000002732 Self-archived version Tiivistelmä
Tyypin 2 diabetes (T2D) yleistyy epidemian tapaan maailmanlaajuisesti. Tauti todetaan usein työiässä. Sen syntyyn vaikuttavat monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Tunnettuja riskitekijöitä ovat epäterveelliset elintavat ja ylipaino. Stressiin liittyvä syöminen ja juominen lisää ylipainoa ja pitkittyneen stressin on esitetty liittyvän T2D:n syntyyn. Työelämässä yleinen stressitekijä on työttömyys. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että työttömyys voisi lisätä T2D:n ja T2D työttömyyden riskiä, mutta näyttö on ollut epäyhtenäistä. Tämän väitöskirjan tarkoitus oli selvittää työttömyyden ja T2D:n yhteyttä keski-ikäisessä yleisväestössä.
Väitöskirja koostuu T2D:n ja työttömyyden yhteydestä julkaistun tieteellisen kirjallisuuden meta-analyysistä sekä kolmesta Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimukseen perustuvasta osatyöstä. Osallistujilta 46 vuoden iässä mitatun sokeriaineenvaihdunnan ja kyselyjen tiedot yhdistettiin rekisteritietoihin. Regressiomalleilla arvioitiin, miten kolmen vuoden aikana seurattu työttömyys ennusti sokeriaineenvaihduntaa, miten todettu T2D vaikutti työelämäpoistumiin seuraavien kahden vuoden aikana ja kuinka edeltävä 30-vuotinen työura 16–45 ikävuosina oli yhteydessä T2D:een 46-vuotiaana.
Kirjallisuuden meta-analyysin mukaan työttömyydellä oli 1,6-kertainen vetosuhde esidiabetekseen ja 1,7-kertainen T2D:hen. Kohorttitutkimuksissa miehillä, jotka olivat kolmen vuoden aikana työttöminä yli vuoden, oli 1,6-kertainen vetosuhde esidiabetekseen ja 2,6-kertainen T2D:een verrattuna koko ajan työskennelleisiin. Toisinpäin T2D ennusti kahden vuoden seurannassa 1,2-kertaista työttömyyspäivien riskiä miehillä ja naisilla. Epävakaan työvoimauran ryhmään kuuluneilla miehillä oli 2,4-kertainen ja naisilla 2,6-kertainen vetosuhde T2D:een 46 vuoden iässä. Yhteys säilyi, vaikka huomioitiin syntymäpaino tai lapsuuden sosioekonominen asema tai aikuisiän elintapatekijöitä.
Väitöskirjan tulokset vahvistavat tutkimustietoa työttömyyden ja T2D:n yhteydestä. Tieto keski-ikäisen henkilön pitkittyneestä työttömyydestä ja epävakaasta työhistoriasta voi olla kliinikolle hyödyllinen usein alidiagnosoidun T2D:n seulonnan kohdentamiseksi ja varhaisen hoidon aloittamiseksi. Osajulkaisut Varanka-Ruuska, T., Rautio, N., Lehtiniemi, H., Miettunen, J., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2018). The association of unemployment with glucose metabolism: A systematic review and meta-analysis. International Journal of Public Health, 63(4), 435–446. https://doi.org/10.1007/s00038-017-1040-z https://doi.org/10.1007/s00038-017-1040-z Rinnakkaistallennettu versio Rautio, N., Varanka-Ruuska, T., Vaaramo, E., Palaniswamy, S., Nedelec, R., Miettunen, J., Karppinen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2017). Accumulated exposure to unemployment is related to impaired glucose metabolism in middle-aged men: A follow-up of the Northern Finland Birth Cohort 1966. Primary Care Diabetes, 11(4), 365–372. https://doi.org/10.1016/j.pcd.2017.03.010 https://doi.org/10.1016/j.pcd.2017.03.010 Rinnakkaistallennettu versio Varanka-Ruuska, T., Tolvanen, M., Vaaramo, E., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Sebert, S., Rautio, N., & Ala-Mursula, L. (2020). Glucose metabolism in midlife predicts participation in working life: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Occupational and Environmental Medicine, 77(5), 324–332. https://doi.org/10.1136/oemed-2019-106170 https://doi.org/10.1136/oemed-2019-106170 Varanka-Ruuska, T., Rautio, N., Sebert, S., & Ala-Mursula, L. (2023). Glucose metabolism in midlife is associated with preceding 30-year employment trajectories: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Journal of Occupational & Environmental Medicine, 65(2), 104–112. https://doi.org/10.1097/JOM.0000000000002732 https://doi.org/10.1097/JOM.0000000000002732 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Markku Larmas auditorium (H1091) in Dentopolis (Aapistie 3), on 10 January 2025, at 12 noonAbstract
Type 2 diabetes (T2D) is a growing global epidemic with incidence peaking in working age. Biological, psychological, and social factors interplay in the aetiology of T2D. Known risk factors of T2D are unhealthy lifestyle and obesity. Stress-related eating and drinking have been associated with obesity. Prolonged stress has been suggested to be linked to the onset of T2D, and unemployment is a prevalent stressor in working life. Some studies have observed that unemployment may increase the risk of T2D, and T2D may increase the risk of unemployment, but the evidence is inconsistent. The purpose of this thesis was to determine if unemployment and T2D are associated in middle-aged general population.
This thesis is compiled from a meta-analysis of the previous literature on T2D and unemployment and three cohort studies utilising Northern Finland Birth Cohort 1966. Measurements of glucose metabolism, survey data and national registers were combined. Regression models were used to evaluate how unemployment in three years predicts glucose metabolism, how T2D predicts exit from working life in the following two years, and how the preceding 30-year longitudinal employment trajectories between ages 16 to 45 are associated with T2D at age 46.
Unemployment was associated with 1.6-fold odds for prediabetes, and 1.7-fold odds for T2D in the meta-analysis. Men with unemployment exceeding one year in a three-year follow-up had 1.6-fold odds for prediabetes and 2.6-fold odds for T2D compared to continuously employed men. On the other hand, men and women with T2D were at 1.2-fold risk for unemployment days in the following two years. Men and women belonging to floundering employment trajectories with accumulated likelihood of unemployment, had 2.4- and 2.6-fold odds for T2D at the age of 46, respectively, even after adjustments for birth weight or childhood socioeconomic status.
The results of this thesis provide support for an association between unemployment and T2D. Information on prolonged unemployment or unstable employment history could be useful for clinicians in targeting screening for T2D, often undiagnosed for several years, for early detection and adequate care.Tiivistelmä
Tyypin 2 diabetes (T2D) yleistyy epidemian tapaan maailmanlaajuisesti. Tauti todetaan usein työiässä. Sen syntyyn vaikuttavat monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Tunnettuja riskitekijöitä ovat epäterveelliset elintavat ja ylipaino. Stressiin liittyvä syöminen ja juominen lisää ylipainoa ja pitkittyneen stressin on esitetty liittyvän T2D:n syntyyn. Työelämässä yleinen stressitekijä on työttömyys. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että työttömyys voisi lisätä T2D:n ja T2D työttömyyden riskiä, mutta näyttö on ollut epäyhtenäistä. Tämän väitöskirjan tarkoitus oli selvittää työttömyyden ja T2D:n yhteyttä keski-ikäisessä yleisväestössä.
Väitöskirja koostuu T2D:n ja työttömyyden yhteydestä julkaistun tieteellisen kirjallisuuden meta-analyysistä sekä kolmesta Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimukseen perustuvasta osatyöstä. Osallistujilta 46 vuoden iässä mitatun sokeriaineenvaihdunnan ja kyselyjen tiedot yhdistettiin rekisteritietoihin. Regressiomalleilla arvioitiin, miten kolmen vuoden aikana seurattu työttömyys ennusti sokeriaineenvaihduntaa, miten todettu T2D vaikutti työelämäpoistumiin seuraavien kahden vuoden aikana ja kuinka edeltävä 30-vuotinen työura 16–45 ikävuosina oli yhteydessä T2D:een 46-vuotiaana.
Kirjallisuuden meta-analyysin mukaan työttömyydellä oli 1,6-kertainen vetosuhde esidiabetekseen ja 1,7-kertainen T2D:hen. Kohorttitutkimuksissa miehillä, jotka olivat kolmen vuoden aikana työttöminä yli vuoden, oli 1,6-kertainen vetosuhde esidiabetekseen ja 2,6-kertainen T2D:een verrattuna koko ajan työskennelleisiin. Toisinpäin T2D ennusti kahden vuoden seurannassa 1,2-kertaista työttömyyspäivien riskiä miehillä ja naisilla. Epävakaan työvoimauran ryhmään kuuluneilla miehillä oli 2,4-kertainen ja naisilla 2,6-kertainen vetosuhde T2D:een 46 vuoden iässä. Yhteys säilyi, vaikka huomioitiin syntymäpaino tai lapsuuden sosioekonominen asema tai aikuisiän elintapatekijöitä.
Väitöskirjan tulokset vahvistavat tutkimustietoa työttömyyden ja T2D:n yhteydestä. Tieto keski-ikäisen henkilön pitkittyneestä työttömyydestä ja epävakaasta työhistoriasta voi olla kliinikolle hyödyllinen usein alidiagnosoidun T2D:n seulonnan kohdentamiseksi ja varhaisen hoidon aloittamiseksi
Vitamin D status and its associations with disease over the course of adulthood : a Northern Finland Birth Cohort 1966 study
No full textAbstract
In Finland, located at high northern latitudes, the amount of vitamin D in the average diet has been increased by systematic vitamin D fortification in common foods such as fluid dairy products and fat spreads since 2006. There is evidence that this had a positive effect on the vitamin D status in the population, but less is known about the determinants associated with the change. The previous knowledge about vitamin D in chronic conditions has also certain limitations, for example, regarding the lack of standardized 25-hydroxyvitamin-D [25(OH)D] measurements. The study populations have been heterogenous, specifically highlighting inpatient and aging populations, especially in studies analyzing psychiatric conditions. Also, there is very limited evidence about the role of vitamin D status in the progression of multimorbidity among the middle-aged population.
The aim of this thesis, conducted with participants of the Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966), was to study the longitudinal change in vitamin D status and related determinants before and after the start of systematic vitamin D food fortification in Finland. Another aim was to study the association of vitamin D with psychiatric conditions in young adulthood and with multimorbidity in middle age.
Among the sample from the 31-year follow-up of the NFBC1966, we found no difference in 25(OH)D concentration between participants with depression, schizophrenia, other psychoses, and controls using standardized vitamin D z-score adjusting for measurement-related covariates.
The second study demonstrated an improvement in vitamin D status following the start of vitamin D food fortification in Finland. This improvement was also observed as a decrease in the seasonal variation in vitamin D status and as the highest increase in 25(OH)D concentrations among those with the lowest 25(OH)D at baseline.
In the third study, we found that, by the age of 54 years, one out of ten of the NFBC1966 population had multimorbidity as measured by the Charlson Comorbidity Index (CCI). Vitamin D status at 46 years predicted multimorbidity at 54 years, but the association was attenuated when adjusting for BMI.
In conclusion, this thesis highlights the improvement in vitamin D status among the Finnish adult population. Still, one individual out of four had 25(OH)D concentrations below 50 nmol/l. Original papers Ikonen, H., Palaniswamy, S., Nordström, T., Järvelin, M. R., Herzig, K. H., Jääskeläinen, E., Seppälä, J., Miettunen, J., & Sebert, S. (2019). Vitamin D status and correlates of low vitamin D in schizophrenia, other psychoses and non-psychotic depression – The Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Psychiatry Research, 279, 186–194. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 Self-archived version Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Niinimäki, M., Palaniswamy, S., Sebert, S., & Ojaniemi, M. (2021). The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. European Journal of Nutrition, 60(8), 4541–4553. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z Self-archived version Ikonen, H., Rautio, N., Miettunen, J., Sebert, S., & Seppälä, J. (2024). Vitamin D status and multimorbidity: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Manuscript in preparation. Tiivistelmä
Suomessa, joka sijaitsee hyvin pohjoisilla leveyspiireillä, ruokavalion D-vitamiinin määrää on lisätty systemaattisesti maitotuotteiden ja rasvalevitteiden D-vitamiinirikastuksella vuodesta 2006. Aiempien löydösten perusteella tällä on ollut myönteinen vaikutus väestön D-vitamiinitasoihin, mutta muutokseen liittyvistä tekijöistä on vähemmän tietoa. Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinitasojen yhteydestä pitkäaikaissairauksiin on myös puutteita, kuten vakioitujen 25-hydroksivitamiini-D [25(OH)D] -mittausten puuttuminen. Tutkimusaineistot ovat olleet vaihtelevia korostaen sairaalapotilaista ja iäkkäistä koostuneita aineistoja, erityisesti psykiatrisia sairaustiloja koskevissa tutkimuksissa. Myös D-vitamiinitasoista suhteessa monisairastavuuteen keski-ikäisessä väestössä on vähän aiempaa tietoa.
Tässä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 suoritetussa väitöstutkimuksessa tavoitteeni oli tutkia D-vitamiinitasojen muutoksia ajan kuluessa ja D-vitamiinitasoihin liittyviä tekijöitä ennen ja jälkeen systemaattisen D-vitamiinirikastuksen aloitusta. Muissa tutkimuksen osatöissä tavoitteena oli tutkia D-vitamiinitasojen yhteyttä psykiatrisiin sairaustiloihin nuoressa aikuisuudessa sekä monisairastavuuteen keski-iässä.
Ensimmäisessä osatyössä hyödynsimme otosta kohortin seurantatutkimuksesta 31 vuoden iässä. Siinä ei havaittu merkittäviä eroja masennusta, skitsofreniaa tai muita psykooseja sairastavilla verrattuna vertailuväestöön. Löydös säilyi ennallaan käyttäen vakioitua D-vitamiini z-arvoa, joka oli muodostettu hyödyntäen mittaukseen liittyviä kovariaatteja.
Toinen osatyö havainnollisti D-vitamiinitasojen nousua systemaattisen D-vitamiinirikastuksen myötä. Myönteinen muutos oli havaittavissa myös D-vitamiinitasojen vuodenaikavaihtelun vähenemisenä ja suurimpana D-vitamiinitason parannuksena niiden joukossa, joiden seerumin 25(OH)D pitoisuudet olivat lähtötilanteessa matalimpia.
Kolmannen osatyön löydösten mukaan yhdellä kymmenestä kohortin osallistujasta todettiin monisairastavuutta Charlsonin komorbiditeetti-indeksin perusteella. D-vitamiinitasot 46 vuoden iässä ennustivat monisairastavuutta 54 vuoden iässä, mutta tämä yhteys hävisi, kun tulos korjattiin painoindeksillä.
Johtopäätöksenä tämä väitöstutkimus korostaa D-vitamiinitasojen kohentumista suomalaisessa aikuisväestössä. Siitä huolimatta yhdellä neljästä todettiin 25(OH)D pitoisuus alle 50 nmol/l. Osajulkaisut Ikonen, H., Palaniswamy, S., Nordström, T., Järvelin, M. R., Herzig, K. H., Jääskeläinen, E., Seppälä, J., Miettunen, J., & Sebert, S. (2019). Vitamin D status and correlates of low vitamin D in schizophrenia, other psychoses and non-psychotic depression – The Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Psychiatry Research, 279, 186–194. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.02.060 Rinnakkaistallennettu versio Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Niinimäki, M., Palaniswamy, S., Sebert, S., & Ojaniemi, M. (2021). The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. European Journal of Nutrition, 60(8), 4541–4553. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-z Rinnakkaistallennettu versio Ikonen, H., Rautio, N., Miettunen, J., Sebert, S., & Seppälä, J. (2024). Vitamin D status and multimorbidity: a Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Manuscript in preparation. Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium K101 of the Faculty of Medicine (Aapistie 7 A), on 29 November 2024, at 12 noonAbstract
In Finland, located at high northern latitudes, the amount of vitamin D in the average diet has been increased by systematic vitamin D fortification in common foods such as fluid dairy products and fat spreads since 2006. There is evidence that this had a positive effect on the vitamin D status in the population, but less is known about the determinants associated with the change. The previous knowledge about vitamin D in chronic conditions has also certain limitations, for example, regarding the lack of standardized 25-hydroxyvitamin-D [25(OH)D] measurements. The study populations have been heterogenous, specifically highlighting inpatient and aging populations, especially in studies analyzing psychiatric conditions. Also, there is very limited evidence about the role of vitamin D status in the progression of multimorbidity among the middle-aged population.
The aim of this thesis, conducted with participants of the Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966), was to study the longitudinal change in vitamin D status and related determinants before and after the start of systematic vitamin D food fortification in Finland. Another aim was to study the association of vitamin D with psychiatric conditions in young adulthood and with multimorbidity in middle age.
Among the sample from the 31-year follow-up of the NFBC1966, we found no difference in 25(OH)D concentration between participants with depression, schizophrenia, other psychoses, and controls using standardized vitamin D z-score adjusting for measurement-related covariates.
The second study demonstrated an improvement in vitamin D status following the start of vitamin D food fortification in Finland. This improvement was also observed as a decrease in the seasonal variation in vitamin D status and as the highest increase in 25(OH)D concentrations among those with the lowest 25(OH)D at baseline.
In the third study, we found that, by the age of 54 years, one out of ten of the NFBC1966 population had multimorbidity as measured by the Charlson Comorbidity Index (CCI). Vitamin D status at 46 years predicted multimorbidity at 54 years, but the association was attenuated when adjusting for BMI.
In conclusion, this thesis highlights the improvement in vitamin D status among the Finnish adult population. Still, one individual out of four had 25(OH)D concentrations below 50 nmol/l.Tiivistelmä
Suomessa, joka sijaitsee hyvin pohjoisilla leveyspiireillä, ruokavalion D-vitamiinin määrää on lisätty systemaattisesti maitotuotteiden ja rasvalevitteiden D-vitamiinirikastuksella vuodesta 2006. Aiempien löydösten perusteella tällä on ollut myönteinen vaikutus väestön D-vitamiinitasoihin, mutta muutokseen liittyvistä tekijöistä on vähemmän tietoa. Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinitasojen yhteydestä pitkäaikaissairauksiin on myös puutteita, kuten vakioitujen 25-hydroksivitamiini-D [25(OH)D] -mittausten puuttuminen. Tutkimusaineistot ovat olleet vaihtelevia korostaen sairaalapotilaista ja iäkkäistä koostuneita aineistoja, erityisesti psykiatrisia sairaustiloja koskevissa tutkimuksissa. Myös D-vitamiinitasoista suhteessa monisairastavuuteen keski-ikäisessä väestössä on vähän aiempaa tietoa.
Tässä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 suoritetussa väitöstutkimuksessa tavoitteeni oli tutkia D-vitamiinitasojen muutoksia ajan kuluessa ja D-vitamiinitasoihin liittyviä tekijöitä ennen ja jälkeen systemaattisen D-vitamiinirikastuksen aloitusta. Muissa tutkimuksen osatöissä tavoitteena oli tutkia D-vitamiinitasojen yhteyttä psykiatrisiin sairaustiloihin nuoressa aikuisuudessa sekä monisairastavuuteen keski-iässä.
Ensimmäisessä osatyössä hyödynsimme otosta kohortin seurantatutkimuksesta 31 vuoden iässä. Siinä ei havaittu merkittäviä eroja masennusta, skitsofreniaa tai muita psykooseja sairastavilla verrattuna vertailuväestöön. Löydös säilyi ennallaan käyttäen vakioitua D-vitamiini z-arvoa, joka oli muodostettu hyödyntäen mittaukseen liittyviä kovariaatteja.
Toinen osatyö havainnollisti D-vitamiinitasojen nousua systemaattisen D-vitamiinirikastuksen myötä. Myönteinen muutos oli havaittavissa myös D-vitamiinitasojen vuodenaikavaihtelun vähenemisenä ja suurimpana D-vitamiinitason parannuksena niiden joukossa, joiden seerumin 25(OH)D pitoisuudet olivat lähtötilanteessa matalimpia.
Kolmannen osatyön löydösten mukaan yhdellä kymmenestä kohortin osallistujasta todettiin monisairastavuutta Charlsonin komorbiditeetti-indeksin perusteella. D-vitamiinitasot 46 vuoden iässä ennustivat monisairastavuutta 54 vuoden iässä, mutta tämä yhteys hävisi, kun tulos korjattiin painoindeksillä.
Johtopäätöksenä tämä väitöstutkimus korostaa D-vitamiinitasojen kohentumista suomalaisessa aikuisväestössä. Siitä huolimatta yhdellä neljästä todettiin 25(OH)D pitoisuus alle 50 nmol/l
Kardiometabolisten riskitekijöiden varhainen alkuperä : Elinkaariepidemiologia ja reaktioreitit
No full textAbstractNon-communicable diseases, chiefly cardiovascular diseases and type 2 diabetes (T2D), are major causes of mortality and morbidity worldwide. The literature expands on multifactorial risks that extend beyond biological dimension, including interplays with social, psychological and environmental factors, setting in place the foundations for shaping future health outcomes. However, the link between genetic and environmental causative mechanisms and temporal trajectories since gestation is poorly understood.In this thesis, a holistic approach was achieved by assessing the: 1) Variations in DNA methylation at the GFI1 locus in relation to smoking to build the epigenetic link, mediating the latent association of maternal smoking on offspring’s cardiometabolic health in adulthood; 2) Synergy between maternal prenatal biological, psychological and social factors in cumulatively influencing offspring’s birth outcomes and; 3) Early origins of T2D tracked through longitudinal risk of adiposity and modulating associations of lifestyle factors. Studies were primarily conducted in the Northern Finland Birth Cohorts 1966 and 1986, and multiple cohorts were included in studiesI & II to enable robustness and generalizability. The first study showed associations of the hypomethylation of epigenetic sites at the GFI1 locus, associated with fetal exposures to maternal smoking, on adult triglyceride, adiposity, and blood pressure levels. The second study yielded a four factor structure between the biopsychosocial variables thata clustered into biological and psychosocial factors and showed comparable associations with birth outcomes. The third study provided clear evidence that in a contemporary birth cohort, lower birth weight remains a major risk for T2D. Overweight patterns in childhood associated with increased risks of developing T2D when continued into adulthood.This research serves as a proof of concept for the ongoing debate of the lifecourse consequences of early life adversities. The body of evidence inferred that the adversities intermingle at multiple levels from in-utero to adulthood, and biological to psychological to social; showing an immediate influence on birth outcomes and on the development of cardiometabolic risk factors later. DNA methylation emerged as a biomarker linking smoking with the development of hypertension, hypertriglyceridemia, and adiposity.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Parmar, P., Lowry, E., Cugliari, G., Suderman, M., Wilson, R., Karhunen, V., Andrew, T., Wiklund, P., Wielscher, M., Guarrera, S., Teumer, A., Lehne, B., Milani, L., de Klein, N., Mishra, P. P., Melton, P. E., Mandaviya, P. R., Kasela, S., Nano, J., … Sebert, S. (2018). Association of maternal prenatal smoking GFI1-locus and cardio-metabolic phenotypes in 18,212 adults. EBioMedicine, 38, 206–216. https://doi.org/10.1016/j.ebiom.2018.10.066Self-archived versionParmar, P., Lowry, E., Vehmeijer, F., El Marroun, H., Lewin, A., Tolvanen, M., Tzala, E., Ala-Mursula, L., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Prokopenko, I., Rautio, N., Jaddoe, V. W., Järvelin, M.-R., Felix, J., & Sebert, S. (2020). Understanding the cumulative risk of maternal prenatal biopsychosocial factors on birth weight: a DynaHEALTH study on two birth cohorts. Journal of Epidemiology and Community Health, 74(11), 933-941. https://doi.org/10.1136/jech-2019-213154Self-archived versionChoudhary, P., Ronkainen, J., Nedelec, R., Tolvanen, M., Miettunen, J., Järvelin, M.-R., & Sebert, S. (2021). Early origins of adiposity and the risk on type 2 diabetes. Manuscript in preparation.TiivistelmäPitkäaikaissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet sekä tyypin 2 diabetes ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä sairastavuuden ja kuolleisuuden taustatekijöitä. Biologisia tekijöitä laajemmalle ulottuvat monitekijäiset riskit ovat saaneet kirjallisuudessa paljon huomiota. Näihin riskeihin kuuluvat esimerkiksi sosiaalisten, psykologisten ja ympäristötekijöiden väliset vuorovaikutukset, jotka luovat perustaa myöhemmin elämässä kohdattaville terveysongelmille. Raskausaikana syntyviä perinnöllisiä ja ympäristöllisiä mekanismeja ymmärretään huonommin.Tämä väitöskirja keskittyi kokonaisvaltaisen lähestymisen kautta-seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) tupakointiin liittyvä DNA-metylaatio vaihtelu GFI1-geenin alueella. Tämä epigeneettinen linkki välittää äidin raskausajan tupakoinnin vaikutuksia syntyvän lapsen aikuisiän sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamisriskiin, 2) Raskausajan biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kumulatiivinen vaikutus syntyvän lapsen terveyteen, sekä, 3) Tyypin 2 diabeteksen varhainen puhkeaminen pitkäaikaisen lihavuuden sekä elämäntyyliin liittyvien tekijöiden kautta. Tutkimuksen aineistona käytettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortteja 1966 ja 1986, ja lisäksi osajulkaisuissa I ja II käytettiin useiden muiden kohorttien aineistoja tulosten validointiin. Ensimmäisessä osajulkaisussa havaittiin, että sikiöaikana tupakoinnille altistuneiden lasten GFI1-geenissä oli vähemmän metyloituneita kohtia verrattuna tupakoimattomien äitien lapsiin. GFI1-geenin metylaatio assosioi myös aikuisiän triglyseridiarvojen, lihavuuden ja verenpaineen kanssa. Toisessa osajulkaisussa löydettiin nelitekijäinen mekanismi, joka ryhmittyi biologisiin ja psykososiaalisiin tekijöihin, joiden vaikutukset puolestaan olivat pääosin yhdenmukaisia kahdessa etnisesti erilaisessa populaatiossa. Kolmannessa osajulkaisussa osoitettiin, että matala syntymäpaino on yhä merkittävä tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Lisäksi lapsuudesta aikuisuuteen jatkuva lihavuus on yhteydessä korkeampaan tyypin 2 diabeteksen puhkeamisriskiin.Tämä tutkimus osoittaa varhaisten tekijöiden merkityksen elämänmittaiseen terveyteen. Tulokset viittaavat siihen, että riskitekijät kietoutuvat eri tasoilla toisiinsa kohdusta aikuisuuteen biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Nämä riskitekijät vaikuttavat yksilön kehitykseen ja sydän- ja verisuonitautien puhkeamisriskiin aikuisiässä. DNA-metylaatiosta muodostui biomarkkeri, joka yhdisti tupakoinnin verenpainetautiin, hypertriglyseridemiaan ja lihavuuteen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Parmar, P., Lowry, E., Cugliari, G., Suderman, M., Wilson, R., Karhunen, V., Andrew, T., Wiklund, P., Wielscher, M., Guarrera, S., Teumer, A., Lehne, B., Milani, L., de Klein, N., Mishra, P. P., Melton, P. E., Mandaviya, P. R., Kasela, S., Nano, J., … Sebert, S. (2018). Association of maternal prenatal smoking GFI1-locus and cardio-metabolic phenotypes in 18,212 adults. EBioMedicine, 38, 206–216. https://doi.org/10.1016/j.ebiom.2018.10.066Rinnakkaistallennettu versioParmar, P., Lowry, E., Vehmeijer, F., El Marroun, H., Lewin, A., Tolvanen, M., Tzala, E., Ala-Mursula, L., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Prokopenko, I., Rautio, N., Jaddoe, V. W., Järvelin, M.-R., Felix, J., & Sebert, S. (2020). Understanding the cumulative risk of maternal prenatal biopsychosocial factors on birth weight: a DynaHEALTH study on two birth cohorts. Journal of Epidemiology and Community Health, 74(11), 933-941. https://doi.org/10.1136/jech-2019-213154Rinnakkaistallennettu versioChoudhary, P., Ronkainen, J., Nedelec, R., Tolvanen, M., Miettunen, J., Järvelin, M.-R., & Sebert, S. (2021). Early origins of adiposity and the risk on type 2 diabetes. Manuscript in preparation.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F202 of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 B), on 7 May 2021, at 12 noonAbstract
Non-communicable diseases, chiefly cardiovascular diseases and type 2 diabetes (T2D), are major causes of mortality and morbidity worldwide. The literature expands on multifactorial risks that extend beyond biological dimension, including interplays with social, psychological and environmental factors, setting in place the foundations for shaping future health outcomes. However, the link between genetic and environmental causative mechanisms and temporal trajectories since gestation is poorly understood.
In this thesis, a holistic approach was achieved by assessing the: 1) Variations in DNA methylation at the GFI1 locus in relation to smoking to build the epigenetic link, mediating the latent association of maternal smoking on offspring’s cardiometabolic health in adulthood; 2) Synergy between maternal prenatal biological, psychological and social factors in cumulatively influencing offspring’s birth outcomes and; 3) Early origins of T2D tracked through longitudinal risk of adiposity and modulating associations of lifestyle factors. Studies were primarily conducted in the Northern Finland Birth Cohorts 1966 and 1986, and multiple cohorts were included in studiesI & II to enable robustness and generalizability. The first study showed associations of the hypomethylation of epigenetic sites at the GFI1 locus, associated with fetal exposures to maternal smoking, on adult triglyceride, adiposity, and blood pressure levels. The second study yielded a four factor structure between the biopsychosocial variables thata clustered into biological and psychosocial factors and showed comparable associations with birth outcomes. The third study provided clear evidence that in a contemporary birth cohort, lower birth weight remains a major risk for T2D. Overweight patterns in childhood associated with increased risks of developing T2D when continued into adulthood.
This research serves as a proof of concept for the ongoing debate of the lifecourse consequences of early life adversities. The body of evidence inferred that the adversities intermingle at multiple levels from in-utero to adulthood, and biological to psychological to social; showing an immediate influence on birth outcomes and on the development of cardiometabolic risk factors later. DNA methylation emerged as a biomarker linking smoking with the development of hypertension, hypertriglyceridemia, and adiposity.Tiivistelmä
Pitkäaikaissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet sekä tyypin 2 diabetes ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä sairastavuuden ja kuolleisuuden taustatekijöitä. Biologisia tekijöitä laajemmalle ulottuvat monitekijäiset riskit ovat saaneet kirjallisuudessa paljon huomiota. Näihin riskeihin kuuluvat esimerkiksi sosiaalisten, psykologisten ja ympäristötekijöiden väliset vuorovaikutukset, jotka luovat perustaa myöhemmin elämässä kohdattaville terveysongelmille. Raskausaikana syntyviä perinnöllisiä ja ympäristöllisiä mekanismeja ymmärretään huonommin.
Tämä väitöskirja keskittyi kokonaisvaltaisen lähestymisen kautta-seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) tupakointiin liittyvä DNA-metylaatio vaihtelu GFI1-geenin alueella. Tämä epigeneettinen linkki välittää äidin raskausajan tupakoinnin vaikutuksia syntyvän lapsen aikuisiän sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamisriskiin, 2) Raskausajan biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kumulatiivinen vaikutus syntyvän lapsen terveyteen, sekä, 3) Tyypin 2 diabeteksen varhainen puhkeaminen pitkäaikaisen lihavuuden sekä elämäntyyliin liittyvien tekijöiden kautta. Tutkimuksen aineistona käytettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortteja 1966 ja 1986, ja lisäksi osajulkaisuissa I ja II käytettiin useiden muiden kohorttien aineistoja tulosten validointiin. Ensimmäisessä osajulkaisussa havaittiin, että sikiöaikana tupakoinnille altistuneiden lasten GFI1-geenissä oli vähemmän metyloituneita kohtia verrattuna tupakoimattomien äitien lapsiin. GFI1-geenin metylaatio assosioi myös aikuisiän triglyseridiarvojen, lihavuuden ja verenpaineen kanssa. Toisessa osajulkaisussa löydettiin nelitekijäinen mekanismi, joka ryhmittyi biologisiin ja psykososiaalisiin tekijöihin, joiden vaikutukset puolestaan olivat pääosin yhdenmukaisia kahdessa etnisesti erilaisessa populaatiossa. Kolmannessa osajulkaisussa osoitettiin, että matala syntymäpaino on yhä merkittävä tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Lisäksi lapsuudesta aikuisuuteen jatkuva lihavuus on yhteydessä korkeampaan tyypin 2 diabeteksen puhkeamisriskiin.
Tämä tutkimus osoittaa varhaisten tekijöiden merkityksen elämänmittaiseen terveyteen. Tulokset viittaavat siihen, että riskitekijät kietoutuvat eri tasoilla toisiinsa kohdusta aikuisuuteen biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Nämä riskitekijät vaikuttavat yksilön kehitykseen ja sydän- ja verisuonitautien puhkeamisriskiin aikuisiässä. DNA-metylaatiosta muodostui biomarkkeri, joka yhdisti tupakoinnin verenpainetautiin, hypertriglyseridemiaan ja lihavuuteen
Dynamic mechanisms of traffic noise exposure and non-auditory health outcomes
No full textAbstract
Traffic noise is a major environmental problem with non-auditory health impacts, yet underlying mechanisms remain uncertain. This thesis utilized the Mendelian randomization (MR) method, high-throughput metabolomics, as well as data from registers and cohorts to evaluate the effects of residential traffic noise on cardiometabolic and mental health, and to clarify the role of hearing loss within these associations.
Study I employed two-sample MR from publicly available genome-wide association study summary statistics to evaluate causal relationships between hearing loss and adiposity-related traits. Study II utilized five studies from three European cohorts (UK Biobank, Rotterdam Study, and Northern Finland Birth Cohort 1966; N = 272,229) to examine the associations between nighttime road traffic noise and 155 serum/plasma biomarkers quantified by nuclear magnetic resonance (NMR) platform, using a discovery analysis, meta-analyses, and sensitivity analyses. Study III analyzed a register-based cohort of 120,975 children and young adults in Finland (follow-up: 2007-2016) to estimate the associations between time-varying façade-specific traffic noise and incident depression and anxiety using Cox models.
The MR analyses did not support evidence that hearing loss causally increases the risk of adiposity. The multi-cohort biomarker analyses revealed novel associations between road noise of ≥ 50 dB at night and multiple metabolic profiles, including lipoproteins, fatty acids and membrane lipids, potentially supporting stress-response metabolic pathways due to sleep disturbance at night. In the register study, road noise at the most exposed façades was associated with higher hazards of depression and anxiety; exposure-response functions were approximately linear. In addition, effect modification was observed by sex and parental mental health in relation to anxiety.
Altogether, these studies provide multi-level evidence that traffic noise is associated with adverse cardiometabolic health in adults and elevated hazards of depression and anxiety in young populations, whereas hearing loss does not appear to drive an increased risk of adiposity. The findings underscore the need for triangulation of methodological approaches and the value of exposome-informed epidemiology to infer mechanisms and support prevention through noise mitigation and healthy urban design. Original papers He, Y., Karhunen, V., Pulakka, A., Kantomaa, M., & Sebert, S. (2023). A bidirectional Mendelian randomisation study to evaluate the relationship between body constitution and hearing loss. Scientific Reports, 13(1), 18434. https://doi.org/10.1038/s41598-023-44735-x https://doi.org/10.1038/s41598-023-44735-x Self-archived version He, Y., Ginos, B. N. R., Kerckhoffs, J., Voortman, T., Ghanbari, M., Nedelec, R., Cheng, S. L., Ronkainen, J., Kantomaa, M., Kavousi, M., Pulakka, A., Hoek, G., & Sebert, S. (2026). Metabolic profiles of nighttime road traffic noise exposure: A multi-cohort study in the European LongITools project. Environmental Research, 294, 123887. https://doi.org/10.1016/j.envres.2026.123887 https://doi.org/10.1016/j.envres.2026.123887 Self-archived version He, Y., Lahti-Pulkkinen, M., Metsälä, J., Halonen, J. I., Miettunen, J., Kerckhoffs, J., Kantomaa, M., Kajantie, E., Sebert, S., & Pulakka, A. (2025). Residential exposure to traffic noise and incidence of depression and anxiety from childhood through adulthood: A Finnish register study. Environmental Research, 285, 122443. https://doi.org/10.1016/j.envres.2025.122443 https://doi.org/10.1016/j.envres.2025.122443 Self-archived version Tiivistelmä
Liikennemelu on merkittävä ympäristöongelma, jolla on kuuloon liittymättömiä terveysvaikutuksia. Taustalla vaikuttavat mekanismit ovat kuitenkin yhä epäselviä. Tässä väitöskirjassa tutkittiin asuinympäristön liikennemelun vaikutuksia kardiometaboliseen terveyteen ja mielenterveyteen sekä kuulonaleneman roolia näissä yhteyksissä. Tutkimuksissa hyödynnettiin Mendelististä satunnaistamista (MR), metabolomiikkaa sekä kohortti- ja rekisteriaineistoja.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa käytettiin julkisesti saatavilla olevia genominlaajuisten assosiaatiotutkimusten tuloksia ja analysoitiin niitä kahden otoksen MR-menetelmällä. Osatutkimuksessa selvitettiin mahdollisia kuulonaleneman ja lihavuuden välisiä kausaalisia yhteyksiä. Toisessa osatutkimuksessa käytettiin viittä tutkimusaineistoa, jotka tulivat kolmesta eurooppalaisesta kohortista (UK Biobank, Rotterdam Study ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, N = 272 229). Tutkimuksessa tarkasteltiin yöaikaisen tieliikennemelun yhteyttä 155 biomarkkeriin. Biomarkkerit oli mitattu seerumi- ja plasmanäytteistä ydinmagneettisen resonanssispektroskopian (NMR) avulla. Tutkimusasetelma sisälsi löytö- ja replikointivaiheen, meta-analyysin sekä herkkyysanalyysejä. Kolmannessa osatutkimuksessa analysoitiin 120 975 suomalaisen lapsen ja nuoren aikuisen rekisteriaineistoa vuosina 2007–2016. Tavoitteena oli selvittää, onko pitkittäisesti mallinnetulla julkisivukohtaisella liikennemelulla yhteyttä masennusuksen- ja ahdistuneisuuden ilmaantumiseen. Analyyseissä käytettiin Coxin mallia, rajoitettuja kuutiosplinejä ja interaktioanalyysejä.
MR-analyysit eivät antaneet näyttöä siitä, että kuulonalenema lisäisi kausaalisesti lihavuuden riskiä. Useassa kohortissa tehdyt biomarkkerianalyysit paljastivat uusia yhteyksiä yöaikaisen tieliikennemelun (≥ 50 dB) ja useiden metaboliaprofiilien, kuten lipoproteiinien, rasvahappojen ja kalvolipidien välillä. Nämä yhteydet voivat liittyä stressivasteen aineenvaihduntareitteihin, jotka puolestaan voivat vaikuttaa yöaikaisten unihäiriöiden kautta. Pitkittäisessä rekisteritutkimuksessa tieliikennemelu meluisamman julkisivun puolella oli yhteydessä kohonneeseen masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiin, ja yhteydet olivat lähes lineaarisia. Lisäksi sukupuoli ja vanhempien mielenterveystausta muokkasivat melun vaikutuksia ahdistuneisuuteen.
Nämä tutkimukset tarjoavat monitasoista näyttöä siitä, että liikennemelu liittyy epäedulliseen kardiometaboliseen terveyteen aikuisilla sekä kohonneeseen masennus- ja ahdistuneisuusriskiin nuorilla, kun taas kuulonalenema ei näytä selittävän lisääntynyttä lihavuuden riskiä. Tulokset korostavat monimenetelmällisen lähestymistavan merkitystä sekä eksposomiin eli elämän aikana koettuihin ympäristöaltistuksiin perustuvan epidemiologian arvoa. Nämä voivat auttaa mekanismien ymmärtämisessä ja tukea ehkäiseviä toimia, kuten melun vähentäminen ja terveen kaupunkiympäristön suunnittelu. Osajulkaisut He, Y., Karhunen, V., Pulakka, A., Kantomaa, M., & Sebert, S. (2023). A bidirectional Mendelian randomisation study to evaluate the relationship between body constitution and hearing loss. Scientific Reports, 13(1), 18434. https://doi.org/10.1038/s41598-023-44735-x https://doi.org/10.1038/s41598-023-44735-x Rinnakkaistallennettu versio He, Y., Ginos, B. N. R., Kerckhoffs, J., Voortman, T., Ghanbari, M., Nedelec, R., Cheng, S. L., Ronkainen, J., Kantomaa, M., Kavousi, M., Pulakka, A., Hoek, G., & Sebert, S. (2026). Metabolic profiles of nighttime road traffic noise exposure: A multi-cohort study in the European LongITools project. Environmental Research, 294, 123887. https://doi.org/10.1016/j.envres.2026.123887 https://doi.org/10.1016/j.envres.2026.123887 Rinnakkaistallennettu versio He, Y., Lahti-Pulkkinen, M., Metsälä, J., Halonen, J. I., Miettunen, J., Kerckhoffs, J., Kantomaa, M., Kajantie, E., Sebert, S., & Pulakka, A. (2025). Residential exposure to traffic noise and incidence of depression and anxiety from childhood through adulthood: A Finnish register study. Environmental Research, 285, 122443. https://doi.org/10.1016/j.envres.2025.122443 https://doi.org/10.1016/j.envres.2025.122443 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F202 of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 B), on 27 March 2026, at 12 noonAbstract
Traffic noise is a major environmental problem with non-auditory health impacts, yet underlying mechanisms remain uncertain. This thesis utilized the Mendelian randomization (MR) method, high-throughput metabolomics, as well as data from registers and cohorts to evaluate the effects of residential traffic noise on cardiometabolic and mental health, and to clarify the role of hearing loss within these associations.
Study I employed two-sample MR from publicly available genome-wide association study summary statistics to evaluate causal relationships between hearing loss and adiposity-related traits. Study II utilized five studies from three European cohorts (UK Biobank, Rotterdam Study, and Northern Finland Birth Cohort 1966; N = 272,229) to examine the associations between nighttime road traffic noise and 155 serum/plasma biomarkers quantified by nuclear magnetic resonance (NMR) platform, using a discovery analysis, meta-analyses, and sensitivity analyses. Study III analyzed a register-based cohort of 120,975 children and young adults in Finland (follow-up: 2007-2016) to estimate the associations between time-varying façade-specific traffic noise and incident depression and anxiety using Cox models.
The MR analyses did not support evidence that hearing loss causally increases the risk of adiposity. The multi-cohort biomarker analyses revealed novel associations between road noise of ≥ 50 dB at night and multiple metabolic profiles, including lipoproteins, fatty acids and membrane lipids, potentially supporting stress-response metabolic pathways due to sleep disturbance at night. In the register study, road noise at the most exposed façades was associated with higher hazards of depression and anxiety; exposure-response functions were approximately linear. In addition, effect modification was observed by sex and parental mental health in relation to anxiety.
Altogether, these studies provide multi-level evidence that traffic noise is associated with adverse cardiometabolic health in adults and elevated hazards of depression and anxiety in young populations, whereas hearing loss does not appear to drive an increased risk of adiposity. The findings underscore the need for triangulation of methodological approaches and the value of exposome-informed epidemiology to infer mechanisms and support prevention through noise mitigation and healthy urban design.Tiivistelmä
Liikennemelu on merkittävä ympäristöongelma, jolla on kuuloon liittymättömiä terveysvaikutuksia. Taustalla vaikuttavat mekanismit ovat kuitenkin yhä epäselviä. Tässä väitöskirjassa tutkittiin asuinympäristön liikennemelun vaikutuksia kardiometaboliseen terveyteen ja mielenterveyteen sekä kuulonaleneman roolia näissä yhteyksissä. Tutkimuksissa hyödynnettiin Mendelististä satunnaistamista (MR), metabolomiikkaa sekä kohortti- ja rekisteriaineistoja.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa käytettiin julkisesti saatavilla olevia genominlaajuisten assosiaatiotutkimusten tuloksia ja analysoitiin niitä kahden otoksen MR-menetelmällä. Osatutkimuksessa selvitettiin mahdollisia kuulonaleneman ja lihavuuden välisiä kausaalisia yhteyksiä. Toisessa osatutkimuksessa käytettiin viittä tutkimusaineistoa, jotka tulivat kolmesta eurooppalaisesta kohortista (UK Biobank, Rotterdam Study ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, N = 272 229). Tutkimuksessa tarkasteltiin yöaikaisen tieliikennemelun yhteyttä 155 biomarkkeriin. Biomarkkerit oli mitattu seerumi- ja plasmanäytteistä ydinmagneettisen resonanssispektroskopian (NMR) avulla. Tutkimusasetelma sisälsi löytö- ja replikointivaiheen, meta-analyysin sekä herkkyysanalyysejä. Kolmannessa osatutkimuksessa analysoitiin 120 975 suomalaisen lapsen ja nuoren aikuisen rekisteriaineistoa vuosina 2007–2016. Tavoitteena oli selvittää, onko pitkittäisesti mallinnetulla julkisivukohtaisella liikennemelulla yhteyttä masennusuksen- ja ahdistuneisuuden ilmaantumiseen. Analyyseissä käytettiin Coxin mallia, rajoitettuja kuutiosplinejä ja interaktioanalyysejä.
MR-analyysit eivät antaneet näyttöä siitä, että kuulonalenema lisäisi kausaalisesti lihavuuden riskiä. Useassa kohortissa tehdyt biomarkkerianalyysit paljastivat uusia yhteyksiä yöaikaisen tieliikennemelun (≥ 50 dB) ja useiden metaboliaprofiilien, kuten lipoproteiinien, rasvahappojen ja kalvolipidien välillä. Nämä yhteydet voivat liittyä stressivasteen aineenvaihduntareitteihin, jotka puolestaan voivat vaikuttaa yöaikaisten unihäiriöiden kautta. Pitkittäisessä rekisteritutkimuksessa tieliikennemelu meluisamman julkisivun puolella oli yhteydessä kohonneeseen masennuksen ja ahdistuneisuuden riskiin, ja yhteydet olivat lähes lineaarisia. Lisäksi sukupuoli ja vanhempien mielenterveystausta muokkasivat melun vaikutuksia ahdistuneisuuteen.
Nämä tutkimukset tarjoavat monitasoista näyttöä siitä, että liikennemelu liittyy epäedulliseen kardiometaboliseen terveyteen aikuisilla sekä kohonneeseen masennus- ja ahdistuneisuusriskiin nuorilla, kun taas kuulonalenema ei näytä selittävän lisääntynyttä lihavuuden riskiä. Tulokset korostavat monimenetelmällisen lähestymistavan merkitystä sekä eksposomiin eli elämän aikana koettuihin ympäristöaltistuksiin perustuvan epidemiologian arvoa. Nämä voivat auttaa mekanismien ymmärtämisessä ja tukea ehkäiseviä toimia, kuten melun vähentäminen ja terveen kaupunkiympäristön suunnittelu
D-vitamiinipitoisuudet Pohjois-Suomen syntymäkohortin 1966 väestössä ja D-vitamiinin yhteys naisten lisääntymisterveyteen
No full textAbstractVitamin D is essential for bone health, but additional positive health effects of vitamin D have been observed in recent decades. Due to the lack of solar light in northern latitudes, the risk of vitamin D deficiency is elevated, which may predispose people to several adverse health consequences. In Finland, a nationwide systematic vitamin D fortification of dairy products and fat spreads has been launched, but evidence of the effects of this public health action is scarce, especially among the population in northern Finland. Vitamin D has been suggested to be linked to reproductive disorders in women such as infertility, polycystic ovary syndrome (PCOS) and early-onset menopausal transition, but previous research results have been conflicting.The aim of the present study was to evaluate vitamin D status in the population living in northern latitudes with an increased risk for vitamin D deficiency and in women with reproductive disorders. The study population included 31- and 46-year-old participants from the prospectively collected large Northern Finland Birth Cohort 1966. The impacts of the vitamin D fortification program were investigated with vitamin D measurements before and after the start of vitamin D fortification in dairy products and fat spreads. Use of vitamin D supplementation was also observed. The aim was to assess whether a history of fertility problems, PCOS or early-onset climacteric phase in women were associated with vitamin D status.The study results showed that vitamin D status improved, and that the prevalence of vitamin D deficiency decreased after the initiation of the vitamin D fortification program. Seasonal variation in vitamin D also diminished. In women, a history of infertility and decreased fecundability associated with lower vitamin D status. However, based on the study results, PCOS did not seem to increase the risk for vitamin D inadequacy. While no association was observed between climacteric status and vitamin D, hormone replacement therapy (HRT) use had an independent positive effect on vitamin D status.In conclusion, the study results support the use of vitamin D fortification and vitamin D supplementation. Sufficient vitamin D intake should be ensured in women with reproductive issues, especially those with infertility problems.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Niinimäki, M., Palaniswamy, S., Sebert, S., & Ojaniemi, M. (2021). The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. European Journal of Nutrition, 60(8), 4541–4553. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-zSelf-archived versionLumme, J., Morin-Papunen, L., Pesonen, P., Sebert S., Hyppönen E., Järvelin M.-R., Herzig, K.-H., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2022). Vitamin D status in women with a history of infertility and decreased fecundability: A population-based study. Manuscript submitted for publication.Lumme, J., Sebert, S., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Auvinen, J., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2019). Vitamin D levels in women with polycystic ovary syndrome: A population-based study. Nutrients, 11(11), 2831. https://doi.org/10.3390/nu11112831Self-archived versionLumme, J. E., Savukoski, S. M., Suvanto, E. T. J., Pesonen, P. R. O., Auvinen, J. P., Sebert, S., Hyppönen, E., Järvelin, M.-R., Puukka, K. S., Herzig, K.-H., Oura, P., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2021). Early-onset climacterium is not associated with impaired vitamin D status: A population-based study. Menopause, 28(8), 899–908. https://doi.org/10.1097/GME.0000000000001781Self-archived versionTiivistelmäD-vitamiini on tärkeää luustolle, mutta viime vuosien aikana D-vitamiinilla on esitetty olevan myös muita terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Pohjoismaissa vähäinen auringonvalo voi nostaa D-vitamiinin puutoksen riskiä altistaen mahdollisille haitallisille terveysvaikutuksille. D-vitamiinin puutoksen ehkäisemiseksi Suomessa on aloitettu lisäämään D-vitamiinia maitoon ja rasvalevitteisiin, mutta tutkimustulokset näiden kansanterveystoimenpiteiden vaikutuksista ovat riittämättömiä erityisesti Pohjois-Suomessa. Matalat D-vitamiinitasot ovat mahdollisesti yhteydessä naisten lisääntymisterveyteen, kuten lapsettomuusongelmiin, munasarjojen monirakkulaoireyhtymään (PCOS) ja varhaisiin vaihdevuosiin, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida D-vitamiinitasoja väestössä, joka asuu D-vitamiinipuutoksen riskialueella Pohjoisessa, ja naisten lisääntymisterveyteen vaikuttavissa potilasryhmissä. Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 väestöstä 31- ja 46-vuotiaana. D-vitamiinitasot olivat mitattu ennen ja jälkeen D-vitamiinilisäyksen aloituksen, jolloin sen vaikutuksia voitiin arvioida. Työssä tutkittiin myös D-vitamiinilisän käytön vaikutusta D-vitamiinipitoisuuteen. Lisäksi arvioitiin naisten lapsettomuuden, PCOS:n ja klimakteerisen vaiheen sekä hormonikorvaushoidon (HRT) välistä yhteyttä D-vitamiinipitoisuuteen.Tutkimustulosten perusteella D-vitamiinitasot paranivat ja matalien D-vitamiinitasojen yleisyys väheni maitotuotteiden ja rasvalevitteiden D-vitamiinilisäyksen aloituksen jälkeen. D-vitamiinipitoisuuksien vaihtelu myös väheni kesä- ja talvikausien välillä. Aiemmat naisten lapsettomuusongelmat ja alentunut hedelmällisyys liittyivät matalampaan D-vitamiinipitoisuuteen. Tässä tutkimusaineistossa PCOS tai varhaiset vaihdevuodet eivät kuitenkaan olleet yhteydessä matalampaan D-vitamiinipitoisuuteen. Sen sijaan naisilla, joilla oli todettu varhaiset vaihdevuodet, HRT:n käyttö liittyi korkeampaan D-vitamiinipitoisuuteen.Yhteenvetona voidaan todeta, että D-vitamiinitasot ovat nousseet kansallisen D-vitamiinilisäyksen aloituksen ja D-vitamiinilisien käytön yleistymisen myötä. D-vitamiinin riittävästi saannista tulisi edelleen huolehtia. Erityisesti naisilla, joilla on lisääntymisterveyteen ja hedelmällisyyteen vaikuttavia sairauksia, kuten lapsettomuusongelmia, D-vitamiini olisi syytä huomioida.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Niinimäki, M., Palaniswamy, S., Sebert, S., & Ojaniemi, M. (2021). The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. European Journal of Nutrition, 60(8), 4541–4553. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-zRinnakkaistallennettu versioLumme, J., Morin-Papunen, L., Pesonen, P., Sebert S., Hyppönen E., Järvelin M.-R., Herzig, K.-H., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2022). Vitamin D status in women with a history of infertility and decreased fecundability: A population-based study. Manuscript submitted for publication.Lumme, J., Sebert, S., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Auvinen, J., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2019). Vitamin D levels in women with polycystic ovary syndrome: A population-based study. Nutrients, 11(11), 2831. https://doi.org/10.3390/nu11112831Rinnakkaistallennettu versioLumme, J. E., Savukoski, S. M., Suvanto, E. T. J., Pesonen, P. R. O., Auvinen, J. P., Sebert, S., Hyppönen, E., Järvelin, M.-R., Puukka, K. S., Herzig, K.-H., Oura, P., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2021). Early-onset climacterium is not associated with impaired vitamin D status: A population-based study. Menopause, 28(8), 899–908. https://doi.org/10.1097/GME.0000000000001781Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 4 of Oulu University Hospital, on 4 November 2022, at 12 noonAbstract
Vitamin D is essential for bone health, but additional positive health effects of vitamin D have been observed in recent decades. Due to the lack of solar light in northern latitudes, the risk of vitamin D deficiency is elevated, which may predispose people to several adverse health consequences. In Finland, a nationwide systematic vitamin D fortification of dairy products and fat spreads has been launched, but evidence of the effects of this public health action is scarce, especially among the population in northern Finland. Vitamin D has been suggested to be linked to reproductive disorders in women such as infertility, polycystic ovary syndrome (PCOS) and early-onset menopausal transition, but previous research results have been conflicting.
The aim of the present study was to evaluate vitamin D status in the population living in northern latitudes with an increased risk for vitamin D deficiency and in women with reproductive disorders. The study population included 31- and 46-year-old participants from the prospectively collected large Northern Finland Birth Cohort 1966. The impacts of the vitamin D fortification program were investigated with vitamin D measurements before and after the start of vitamin D fortification in dairy products and fat spreads. Use of vitamin D supplementation was also observed. The aim was to assess whether a history of fertility problems, PCOS or early-onset climacteric phase in women were associated with vitamin D status.
The study results showed that vitamin D status improved, and that the prevalence of vitamin D deficiency decreased after the initiation of the vitamin D fortification program. Seasonal variation in vitamin D also diminished. In women, a history of infertility and decreased fecundability associated with lower vitamin D status. However, based on the study results, PCOS did not seem to increase the risk for vitamin D inadequacy. While no association was observed between climacteric status and vitamin D, hormone replacement therapy (HRT) use had an independent positive effect on vitamin D status.
In conclusion, the study results support the use of vitamin D fortification and vitamin D supplementation. Sufficient vitamin D intake should be ensured in women with reproductive issues, especially those with infertility problems.Tiivistelmä
D-vitamiini on tärkeää luustolle, mutta viime vuosien aikana D-vitamiinilla on esitetty olevan myös muita terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Pohjoismaissa vähäinen auringonvalo voi nostaa D-vitamiinin puutoksen riskiä altistaen mahdollisille haitallisille terveysvaikutuksille. D-vitamiinin puutoksen ehkäisemiseksi Suomessa on aloitettu lisäämään D-vitamiinia maitoon ja rasvalevitteisiin, mutta tutkimustulokset näiden kansanterveystoimenpiteiden vaikutuksista ovat riittämättömiä erityisesti Pohjois-Suomessa. Matalat D-vitamiinitasot ovat mahdollisesti yhteydessä naisten lisääntymisterveyteen, kuten lapsettomuusongelmiin, munasarjojen monirakkulaoireyhtymään (PCOS) ja varhaisiin vaihdevuosiin, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida D-vitamiinitasoja väestössä, joka asuu D-vitamiinipuutoksen riskialueella Pohjoisessa, ja naisten lisääntymisterveyteen vaikuttavissa potilasryhmissä. Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 väestöstä 31- ja 46-vuotiaana. D-vitamiinitasot olivat mitattu ennen ja jälkeen D-vitamiinilisäyksen aloituksen, jolloin sen vaikutuksia voitiin arvioida. Työssä tutkittiin myös D-vitamiinilisän käytön vaikutusta D-vitamiinipitoisuuteen. Lisäksi arvioitiin naisten lapsettomuuden, PCOS:n ja klimakteerisen vaiheen sekä hormonikorvaushoidon (HRT) välistä yhteyttä D-vitamiinipitoisuuteen.
Tutkimustulosten perusteella D-vitamiinitasot paranivat ja matalien D-vitamiinitasojen yleisyys väheni maitotuotteiden ja rasvalevitteiden D-vitamiinilisäyksen aloituksen jälkeen. D-vitamiinipitoisuuksien vaihtelu myös väheni kesä- ja talvikausien välillä. Aiemmat naisten lapsettomuusongelmat ja alentunut hedelmällisyys liittyivät matalampaan D-vitamiinipitoisuuteen. Tässä tutkimusaineistossa PCOS tai varhaiset vaihdevuodet eivät kuitenkaan olleet yhteydessä matalampaan D-vitamiinipitoisuuteen. Sen sijaan naisilla, joilla oli todettu varhaiset vaihdevuodet, HRT:n käyttö liittyi korkeampaan D-vitamiinipitoisuuteen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että D-vitamiinitasot ovat nousseet kansallisen D-vitamiinilisäyksen aloituksen ja D-vitamiinilisien käytön yleistymisen myötä. D-vitamiinin riittävästi saannista tulisi edelleen huolehtia. Erityisesti naisilla, joilla on lisääntymisterveyteen ja hedelmällisyyteen vaikuttavia sairauksia, kuten lapsettomuusongelmia, D-vitamiini olisi syytä huomioida
Vitamin D status and its association with leukocyte telomere length, obesity and inflammation in young adults:a Northern Finland Birth Cohort 1966 study
No full textAbstract
Vitamin D deficiency, obesity and short telomere length are reported to be associated with increased risk of metabolic diseases and all-cause mortality, through modulation of inflammatory pathways. The season of blood sampling, obesity and physical activity have been identified as determinants of 25-hydroxyvitamin D [25(OH)D], but their association with 25(OH)D2 (D2) and 25(OH)D3 (D3) is still poorly understood. In addition, relationships between 25(OH)D, body mass index (BMI), inflammation, and leukocyte telomere length (LTL) has not been previously established. A better understanding of the determinants, risk factors of vitamin D deficiency, and their relationship with BMI, inflammation, and LTL is needed.
The study was based on the 31-year follow-up study of the Northern Finland Birth Cohort 1966 (N=4,758). Statistical analyses were used to 1) examine potential determinants of D2 and D3, and identify risk factors associated with hypovitaminosis D, 2) investigate the relationship of 25(OH)D and BMI with LTL and test whether it is independent of inflammatory pathways and, 3) assess how the association of BMI with inflammatory biomarkers might be mediated through 25(OH)D.
Our results showed that D2 contributed 5% and D3 95% of the total 25(OH)D concentrations. When examined, the determinants for each isoform, periods of low sunlight exposure associated with increased D2, but with decreased D3. Oral contraceptives associated with increased concentrations of both. We confirmed the known risk factors of low vitamin D: low sunlight periods, residing in northern latitudes, and physical inactivity. Serum 25(OH)D was not an important determinant of LTL, and inflammation may partly mediate the BMI-LTL association. Higher serum 25(OH)D was inversely associated with inflammatory biomarkers, and the association between BMI and biomarkers was modestly mediated through lowered 25(OH)D.
In conclusion, our results support the role of known risk factors in vitamin D deficiency and add information on specific determinants of D2 and D3. 25(OH)D did not associate with LTL in young adulthood. We have also provided new insights into a plausible role of vitamin D in BMI associated inflammation. An improved understanding of the role of vitamin D benefits public health in many ways (it can help prevent vitamin D deficiency by implementing lifestyle modification and supplementation).Tiivistelmä
D-vitamiinin puutos, lihavuus ja lyhyt telomeerien pituus liittyvät mahdollisesti lisääntyneeseen riskiin sairastua metabolisiin sairauksiin sekä yleisemmin kuolleisuuteen. Eräs selitys tälle voi löytyä tulehdustekijöistä. Lihavuuden, liikunnan puutteen ja verinäytteenoton ajankohdan tiedetään vaikuttavan 25-hydroksi-D-vitamiinin [25(OH)D]-pitoisuuteen, mutta niiden yhteys D-vitamiinin isomuotoihin (D2, D3) on vielä huonosti tunnettu. Aiemmin ei ole selvitetty 25(OH)D:n, painoindeksin (BMI), tulehduksen ja leukosyyttien telomeerien pituuden (LTL) välisiä yhteyksiä, ja siksi näistä tarvitaan lisätutkimusta.
Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortin, 31-vuoden seurantaan osallistuneet henkilöt (N=4,758). Tutkimuksessa keskityttiin 1) selvittämään D2- ja D3-vitamiinipitoisuuksien määrittäviä tekijöitä ja tunnistamaan D-vitamiinin puutteeseen liittyviä riskitekijöitä, 2) tutkimaan 25(OH)D-pitoisuuden ja BMI:n suhdetta LTL:n kanssa sekä testaamaan, onko suhde riippumaton tulehduksellisista tekijöistä ja 3) arvioimaan ilmeneekö BMI:n ja tulehdussytokiinien välinen yhteys 25(OH)D-pitoisuuden kautta.
Tutkimus osoitti, että D2-isomuodon osuus oli 5 % ja D3:n osuus 95 % koko 25(OH)D-pitoisuudesta. Näitä isomuotoja määrittäviä tekijöitä tutkittaessa havaittiin, että vähäisellä auringonvalolle altistumisella on todennäköisesti yhteys lisääntyneeseen D2-pitoisuuteen, mutta alhaisempaan D3-pitoisuuteen. Suun kautta otettavien ehkäisypillereiden käytöllä oli yhteys molempien muotojen lisääntyneisiin pitoisuuksiin. Tutkimus vahvisti alhaisten D-vitamiinipitoisuuksien tunnetut riskitekijät: lyhyt altistus auringon valolle sekä fyysinen passiivisuus. 25(OH)D-pitoisuus ei ollut yhteydessä LTL:ään mutta tulehdus näytti osittain vaikuttavan BMI-LTL-assosiaatioon. Korkeampi 25(OH)D-pitoisuus yhdistyi matalampiin tulehdussytokiinipitoisuuksiin, kun taas matala 25(OH)D-pitoisuus muokkasi BMI:n ja biomarkkereiden välisisiä yhteyksiä, tosin heikosti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tulokset tukevat tunnettujen riskitekijöiden merkitystä D-vitamiinin puutoksessa ja tuovat lisää tietoa eri isomuotoihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus antaa myös uusia näkemyksiä D-vitamiinin roolista lihavuuteen liittyvässä matala-asteisessa tulehduksessa. D-vitamiinin vaikutuksien tarkempi tunteminen on merkityksellistä myös kansanterveyden kannalta
Painon kehityksen yhteys hormonaalisiin muuttujiin ja lisääntymisterveyteen syntymästä keski-ikään Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966
No full textAbstractObesity predisposes people to numerous morbidities and less well-known reproductive problems. In women, obesity increases the risk of infertility and polycystic ovary syndrome (PCOS). In men, obesity impairs reproductive health and is associated with testosterone (T) deficiency. Since the above-mentioned problems affect a significant proportion of the population, this study focuses on the association between early risk factors and reproductive problems, providing a great opportunity to identify the sensitive time periods for preventive actions.The aim of this study was to assess the impact of prenatal factors, birth weight (BW), and BMI, from birth until middle age, on sex hormone levels and reproductive function in both women and men. The study populations (women and men with impaired reproductive function, women with PCOS and men with low T at age 31) were derived from the Northern Finland Birth Cohort 1966 with additional data from the Finnish Medical Birth Register. Multiple confounding factors, such as socioeconomic and lifestyle factors, marital status, attempts to have children, and adult obesity, could be considered.The results revealed that in girls, obesity in mid-childhood and especially in puberty — and in boys, low BMI in early childhood — predicted impaired reproductive function, as well as an increased risk of childlessness regardless of confounding factors. In boys, overweight and obesity in early childhood was associated with a decreased risk of infertility, but BMI from mid-childhood onwards did not affect their subsequent reproductive function. Both women with PCOS and men with low T at age 31 already had higher weight gain from childhood onwards; their weight gain began earlier, and their BMIs remained higher until age 46. In boys, maternal obesity was associated significantly with later T deficiency, suggesting that metabolic factors during pregnancy affect boys’ endocrine function later in life. Lower BW and prematurity in girls were associated with PCOS later in life.Given the well-known health risks related to obesity and the steadily rising prevalence of maternal obesity, the study results emphasize the importance of preventing obesity, maintaining an optimal growth during childhood, and preventing maternal obesity, as all these factors affect reproductive health later in life.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Koivuaho, E., Laru, J., Ojaniemi, M., Puukka, K., Kettunen, J., Tapanainen, J. S., Franks, S., Järvelin, M.-R., Morin-Papunen, L., Sebert, S., & Piltonen, T. T. (2019). Age at adiposity rebound in childhood is associated with PCOS diagnosis and obesity in adulthood—longitudinal analysis of BMI data from birth to age 46 in cases of PCOS. International Journal of Obesity, 43(7), 1370–1379. https://doi.org/10.1038/s41366-019-0318-zSelf-archived versionLaru, J., Nedelec, R., Koivuaho, E., Ojaniemi, M., Järvelin, M.-R., Tapanainen, J. S., Franks, S., Tolvanen, M., Piltonen, T. T., Sebert, S., & Morin-Papunen, L. (2021). BMI in childhood and adolescence is associated with impaired reproductive function—a population-based cohort study from birth to age 50 years. Human Reproduction, 36(11), 2948–2961. https://doi.org/10.1093/humrep/deab164Self-archived versionLaru, J., Ojaniemi, M., Franks, S., Järvelin, M.-R., Korhonen, E., Piltonen, T. T., Sebert, S., Tapanainen, J. S., & Morin-Papunen, L. (2022). An optimal growth pattern during pregnancy and early childhood associates with better fertility in men. European Journal of Endocrinology, 187(6), 847–858. https://doi.org/10.1530/EJE-22-0385Self-archived versionLaru, J., Pinola, P., Ojaniemi, M., Korhonen, E., Laikari, L., Franks, S., Tapanainen, J. S., Niinimäki, M., & Morin-Papunen, L. (2023). Low testosterone at age 31 associates with maternal obesity and higher BMI from adiposity rebound in childhood until middle age—a birth cohort study. Manuscript submitted for publication.TiivistelmäLihavuus aiheuttaa monien sairauksien lisäksi myös merkittäviä lisääntymisterveyden ongelmia ja lisää riskiä lapsettomuudelle. Lihavuus lisää naisilla munasarjojen monirakkulaoireyhtymän (PCOS) ja miehillä mieshormonivajeen riskiä. Nämä ongelmat koskettavat merkittävää osaa väestöstä. Tämä tutkimus antaa mahdollisuuden tunnistaa varhaisten riskitekijöiden yhteyksiä lisääntymisterveyden ongelmiin ja siten löytää keinoja oikea-aikaisiin ennaltaehkäiseviin toimiin.Tässä tutkimuksessa arvioitiin raskauden aikaisten tekijöiden, syntymäpainon ja painoindeksin (BMI) kehityksen vaikutusta hormonaalisiin muuttujiin ja lisääntymisterveyteen sekä naisilla että miehillä keski-ikään saakka. Tutkimuspopulaatiot (lapsettomuudesta kärsivät naiset ja miehet, PCOS-naiset sekä miehet, joilla todettiin mieshormonivaje 31-vuotiaana) koostuivat Pohjois-Suomen syntymäkohortista 1966, johon yhdistettiin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen syntymärekisterin tietoja. Tutkimusaineisto mahdollisti useiden sekoittavien tekijöiden, kuten sosioekonomisen aseman, elintapojen, siviilisäädyn, lapsitoiveen ja aikuisiän lihavuuden, huomioimisen analyyseissa.Tutkimuksessa havaittiin, että keskilapsuuden ja murrosiän lihavuus tytöillä ja varhaislapsuuden matala BMI pojilla olivat yhteydessä lapsettomuusongelmiin ja riskiin jäädä myöhemmin lapsettomaksi siviilisäädystä riippumatta. Toisaalta poikien ylipaino ja lihavuus varhaislapsuudessa, mutta ei enää sen jälkeen, vähensivät lapsettomuusongelmien riskiä. Sekä PCOS-naisilla että 31-vuotiaana mieshormonivajeesta kärsivillä miehillä todettiin suurempi painon kertyminen jo varhaislapsuudessa, ja BMI pysyi korkeampana kuin kontrolleilla aina keski-ikään saakka. Pojilla äidin lihavuus liittyi merkittävästi itsenäisenä riskitekijänä myöhempään mieshormonivajeeseen viitaten siihen, että raskauden aikaiset aineenvaihdunnalliset tekijät vaikuttavat merkittävästi myöhempään hormonaalisen toimintaan. Tytöillä matalampi syntymäpaino ja ennenaikaisuus lisäsivät riskiä PCOS:lle.Tämän tutkimuksen tulokset korostavat synnyttäjien ylipainon ja lapsuusiän lihavuuden ehkäisemisen sekä optimaalisen kasvun tukemisen tärkeyttä, varsinkin kun otetaan huomioon lihavuuteen liittyvät muut terveysriskit ja synnyttäjien ylipainon jatkuva lisääntyminen, koska nämä kaikki vaikuttavat myöhempään lisääntymisterveyteen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Koivuaho, E., Laru, J., Ojaniemi, M., Puukka, K., Kettunen, J., Tapanainen, J. S., Franks, S., Järvelin, M.-R., Morin-Papunen, L., Sebert, S., & Piltonen, T. T. (2019). Age at adiposity rebound in childhood is associated with PCOS diagnosis and obesity in adulthood—longitudinal analysis of BMI data from birth to age 46 in cases of PCOS. International Journal of Obesity, 43(7), 1370–1379. https://doi.org/10.1038/s41366-019-0318-zRinnakkaistallennettu versioLaru, J., Nedelec, R., Koivuaho, E., Ojaniemi, M., Järvelin, M.-R., Tapanainen, J. S., Franks, S., Tolvanen, M., Piltonen, T. T., Sebert, S., & Morin-Papunen, L. (2021). BMI in childhood and adolescence is associated with impaired reproductive function—a population-based cohort study from birth to age 50 years. Human Reproduction, 36(11), 2948–2961. https://doi.org/10.1093/humrep/deab164Rinnakkaistallennettu versioLaru, J., Ojaniemi, M., Franks, S., Järvelin, M.-R., Korhonen, E., Piltonen, T. T., Sebert, S., Tapanainen, J. S., & Morin-Papunen, L. (2022). An optimal growth pattern during pregnancy and early childhood associates with better fertility in men. European Journal of Endocrinology, 187(6), 847–858. https://doi.org/10.1530/EJE-22-0385Rinnakkaistallennettu versioLaru, J., Pinola, P., Ojaniemi, M., Korhonen, E., Laikari, L., Franks, S., Tapanainen, J. S., Niinimäki, M., & Morin-Papunen, L. (2023). Low testosterone at age 31 associates with maternal obesity and higher BMI from adiposity rebound in childhood until middle age—a birth cohort study. Manuscript submitted for publication.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 4 of Oulu University Hospital, on 9 June 2023, at 12 noonAbstract
Obesity predisposes people to numerous morbidities and less well-known reproductive problems. In women, obesity increases the risk of infertility and polycystic ovary syndrome (PCOS). In men, obesity impairs reproductive health and is associated with testosterone (T) deficiency. Since the above-mentioned problems affect a significant proportion of the population, this study focuses on the association between early risk factors and reproductive problems, providing a great opportunity to identify the sensitive time periods for preventive actions.
The aim of this study was to assess the impact of prenatal factors, birth weight (BW), and BMI, from birth until middle age, on sex hormone levels and reproductive function in both women and men. The study populations (women and men with impaired reproductive function, women with PCOS and men with low T at age 31) were derived from the Northern Finland Birth Cohort 1966 with additional data from the Finnish Medical Birth Register. Multiple confounding factors, such as socioeconomic and lifestyle factors, marital status, attempts to have children, and adult obesity, could be considered.
The results revealed that in girls, obesity in mid-childhood and especially in puberty — and in boys, low BMI in early childhood — predicted impaired reproductive function, as well as an increased risk of childlessness regardless of confounding factors. In boys, overweight and obesity in early childhood was associated with a decreased risk of infertility, but BMI from mid-childhood onwards did not affect their subsequent reproductive function. Both women with PCOS and men with low T at age 31 already had higher weight gain from childhood onwards; their weight gain began earlier, and their BMIs remained higher until age 46. In boys, maternal obesity was associated significantly with later T deficiency, suggesting that metabolic factors during pregnancy affect boys’ endocrine function later in life. Lower BW and prematurity in girls were associated with PCOS later in life.
Given the well-known health risks related to obesity and the steadily rising prevalence of maternal obesity, the study results emphasize the importance of preventing obesity, maintaining an optimal growth during childhood, and preventing maternal obesity, as all these factors affect reproductive health later in life.Tiivistelmä
Lihavuus aiheuttaa monien sairauksien lisäksi myös merkittäviä lisääntymisterveyden ongelmia ja lisää riskiä lapsettomuudelle. Lihavuus lisää naisilla munasarjojen monirakkulaoireyhtymän (PCOS) ja miehillä mieshormonivajeen riskiä. Nämä ongelmat koskettavat merkittävää osaa väestöstä. Tämä tutkimus antaa mahdollisuuden tunnistaa varhaisten riskitekijöiden yhteyksiä lisääntymisterveyden ongelmiin ja siten löytää keinoja oikea-aikaisiin ennaltaehkäiseviin toimiin.
Tässä tutkimuksessa arvioitiin raskauden aikaisten tekijöiden, syntymäpainon ja painoindeksin (BMI) kehityksen vaikutusta hormonaalisiin muuttujiin ja lisääntymisterveyteen sekä naisilla että miehillä keski-ikään saakka. Tutkimuspopulaatiot (lapsettomuudesta kärsivät naiset ja miehet, PCOS-naiset sekä miehet, joilla todettiin mieshormonivaje 31-vuotiaana) koostuivat Pohjois-Suomen syntymäkohortista 1966, johon yhdistettiin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen syntymärekisterin tietoja. Tutkimusaineisto mahdollisti useiden sekoittavien tekijöiden, kuten sosioekonomisen aseman, elintapojen, siviilisäädyn, lapsitoiveen ja aikuisiän lihavuuden, huomioimisen analyyseissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että keskilapsuuden ja murrosiän lihavuus tytöillä ja varhaislapsuuden matala BMI pojilla olivat yhteydessä lapsettomuusongelmiin ja riskiin jäädä myöhemmin lapsettomaksi siviilisäädystä riippumatta. Toisaalta poikien ylipaino ja lihavuus varhaislapsuudessa, mutta ei enää sen jälkeen, vähensivät lapsettomuusongelmien riskiä. Sekä PCOS-naisilla että 31-vuotiaana mieshormonivajeesta kärsivillä miehillä todettiin suurempi painon kertyminen jo varhaislapsuudessa, ja BMI pysyi korkeampana kuin kontrolleilla aina keski-ikään saakka. Pojilla äidin lihavuus liittyi merkittävästi itsenäisenä riskitekijänä myöhempään mieshormonivajeeseen viitaten siihen, että raskauden aikaiset aineenvaihdunnalliset tekijät vaikuttavat merkittävästi myöhempään hormonaalisen toimintaan. Tytöillä matalampi syntymäpaino ja ennenaikaisuus lisäsivät riskiä PCOS:lle.
Tämän tutkimuksen tulokset korostavat synnyttäjien ylipainon ja lapsuusiän lihavuuden ehkäisemisen sekä optimaalisen kasvun tukemisen tärkeyttä, varsinkin kun otetaan huomioon lihavuuteen liittyvät muut terveysriskit ja synnyttäjien ylipainon jatkuva lisääntyminen, koska nämä kaikki vaikuttavat myöhempään lisääntymisterveyteen
Metaboliseen oireyhtymään liittyvien ominaisuuksien genetiikkaa ja molekyyliepidemiologiaa : Tarkastelun kohteena kolesterolilääkkeiden ja rasvamaksan aineenvaihduntavaikutukset sekä perimän vaikutus verenkierron tulehdusmerkkiaineisiin
No full textAbstractMetabolic syndrome is a constellation of metabolic abnormalities predisposing to cardiovascular diseases (CVD), type 2 diabetes, and increased mortality. Due to the high prevalence and severe co-morbidities, metabolic syndrome constitutes a major burden for both public health and the global economy. Improved understanding of the detailed molecular mechanisms could provide novel strategies for the treatment and preferably prevention of the metabolic syndrome-related health issues.Recent advancements in ‘omics’ technologies have facilitated the development of novel tools to examine the links between genetic variation and human health. The new techniques allow determination of millions of genotypes or quantification of hundreds of metabolic measures from a single blood sample. In this thesis, genomics and metabolomics approaches are coupled to improve our understanding of the metabolic syndrome-related health issues. More precisely, my projects evaluate the metabolic effects of two lipid-lowering therapies and non-alcoholic fatty liver, as well as assess genetic determinants of chronic inflammation.The present results indicate generally consistent metabolic effects of statins and proprotein convertase subtilisin/kexin type 9 (PCSK9) genetic inhibition. The subtle discrepancies observed could potentially contribute to differences in the efficacy to lower CVD risk between statins and PCSK9 inhibitors. The dissimilar metabolic effects of the four genetic variants that increase the risk of non-alcoholic fatty liver disease (NAFLD) highlight the heterogeneity of the molecular mechanisms involved in NAFLD pathogenesis. The results further suggest that fatty liver by itself might not promote unfavourable metabolic aberrations associated with fatty liver on a population level. The newly identified loci associating with inflammatory phenotypes elucidate the genetic mechanisms contributing to the inflammatory load. In particular, the present results suggest the important role of the locus determining the ABO blood types in the regulation of the soluble adhesion molecule levels.To conclude, this thesis successfully complements the knowledge of the molecular mechanisms involved in metabolic syndrome-related traits and provides examples of how to couple omics technologies in the study of complex traits or in the evaluation of drug effects.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Sliz, E., Kettunen, J., Holmes, M. V., Williams, C. O., Boachie, C., Wang, Q., … Würtz, P. (2018). Metabolomic Consequences of Genetic Inhibition of PCSK9 Compared With Statin Treatment. Circulation, 138(22), 2499–2512. https://doi.org/10.1161/circulationaha.118.034942Self-archived versionSliz, E., Sebert, S., Würtz, P., Kangas, A. J., Soininen, P., Lehtimäki, T., … Kettunen, J. (2018). NAFLD risk alleles in PNPLA3, TM6SF2, GCKR and LYPLAL1 show divergent metabolic effects. Human Molecular Genetics, 27(12), 2214–2223. https://doi.org/10.1093/hmg/ddy124Self-archived versionSliz, E., Kalaoja, M., Ahola-Olli, A., Raitakari, O., Perola, M., Salomaa, V., … Kettunen, J. (2019). Genome-wide association study identifies seven novel loci associating with circulating cytokines and cell adhesion molecules in Finns. Journal of Medical Genetics, 56(9), 607–616. https://doi.org/10.1136/jmedgenet-2018-105965Self-archived versionTiivistelmäMetabolinen oireyhtymä on tila, jossa useiden aineenvaihdunnallisten riskitekijöiden kasautuminen suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin sekä lisää kokonaiskuolleisuutta. Vakavista liitännäissairauksista ja suuresta esiintyvyydestä johtuen metabolinen oireyhtymä kuormittaa merkittävästi sekä terveydenhuoltoa että kansantaloutta. Jotta metabolisen oireyhtymän hoitoon ja ennaltaehkäisyyn voitaisiin kehittää uusia keinoja, on tärkeää ymmärtää paremmin oireyhtymän syntyyn vaikuttavat täsmälliset molekyylimekanismit.Niin sanottujen ’omiikka-tekniikoiden’ viimeaikainen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutkia geenimuutosten vaikutuksia terveyteen. Uusien tekniikoiden avulla voidaan määrittää miljoonia genotyyppejä tai satoja aineenvaihdunnan merkkiaineita yhdestä verinäytteestä. Tässä väitöskirjatyössä yhdistetään genomiikan ja metabolomiikan menetelmiä metaboliseen oireyhtymään liittyvien terveysongelmien tutkimiseksi. Väitöskirjani osatöissä arvioin kahden lipidilääkkeen sekä ei-alkoholiperäisen rasvamaksan aineenvaihdunnallisia vaikutuksia sekä pyrin tunnistamaan krooniseen tulehdukseen vaikuttavia geneettisiä tekijöitä.Tulosten mukaan statiinien ja PCSK9:n (engl. proprotein convertase subtilisin/kexin type 9) geneettisen eston aineenvaihduntavaikutukset ovat hyvin samankaltaiset. Kuitenkin havaitut pienet poikkeavuudet tietyissä merkkiaineissa voivat vaikuttaa eroavaisuuksiin siinä, kuinka tehokkaasti lääkeaineet alentavat sydäntautiriskiä. Suuret erot rasvamaksan riskiä lisäävien geenimuutosten vaikutuksissa aineenvaihduntaan korostavat rasvamaksaan liittyvien molekyylimekanismien monimuotoisuutta. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että rasvan kertyminen maksaan ei luultavasti itsessään aiheuta suuria muutoksia verenkierron aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksiin. Tulehdusmerkkiaineisiin assosioituvat uudet geenialueet täydentävät tulehduksen molekyylimekanismeihin liittyvää tietoa. Tulokset korostavat ABO-veriryhmän määräävän geenin vaikutusta liukoisten adheesiomolekyylien pitoisuuksiin.Kaiken kaikkiaan väitöskirjan osatyöt tuovat uutta tietoa metaboliseen oireyhtymään liittyvien terveysongelmien molekyylimekanismeihin. Projektit havainnollistavat, miten omiikka-tekniikoita voidaan hyödyntää monitekijäisten fenotyyppien tutkimuksessa sekä lääkeaineiden aineenvaihduntavaikutusten arvioinnissa.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Sliz, E., Kettunen, J., Holmes, M. V., Williams, C. O., Boachie, C., Wang, Q., … Würtz, P. (2018). Metabolomic Consequences of Genetic Inhibition of PCSK9 Compared With Statin Treatment. Circulation, 138(22), 2499–2512. https://doi.org/10.1161/circulationaha.118.034942Rinnakkaistallennettu versioSliz, E., Sebert, S., Würtz, P., Kangas, A. J., Soininen, P., Lehtimäki, T., … Kettunen, J. (2018). NAFLD risk alleles in PNPLA3, TM6SF2, GCKR and LYPLAL1 show divergent metabolic effects. Human Molecular Genetics, 27(12), 2214–2223. https://doi.org/10.1093/hmg/ddy124Rinnakkaistallennettu versioSliz, E., Kalaoja, M., Ahola-Olli, A., Raitakari, O., Perola, M., Salomaa, V., … Kettunen, J. (2019). Genome-wide association study identifies seven novel loci associating with circulating cytokines and cell adhesion molecules in Finns. Journal of Medical Genetics, 56(9), 607–616. https://doi.org/10.1136/jmedgenet-2018-105965Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium P117 (Aapistie 5B), on 24 May 2019, at 12 noonAbstract
Metabolic syndrome is a constellation of metabolic abnormalities predisposing to cardiovascular diseases (CVD), type 2 diabetes, and increased mortality. Due to the high prevalence and severe co-morbidities, metabolic syndrome constitutes a major burden for both public health and the global economy. Improved understanding of the detailed molecular mechanisms could provide novel strategies for the treatment and preferably prevention of the metabolic syndrome-related health issues.
Recent advancements in ‘omics’ technologies have facilitated the development of novel tools to examine the links between genetic variation and human health. The new techniques allow determination of millions of genotypes or quantification of hundreds of metabolic measures from a single blood sample. In this thesis, genomics and metabolomics approaches are coupled to improve our understanding of the metabolic syndrome-related health issues. More precisely, my projects evaluate the metabolic effects of two lipid-lowering therapies and non-alcoholic fatty liver, as well as assess genetic determinants of chronic inflammation.
The present results indicate generally consistent metabolic effects of statins and proprotein convertase subtilisin/kexin type 9 (PCSK9) genetic inhibition. The subtle discrepancies observed could potentially contribute to differences in the efficacy to lower CVD risk between statins and PCSK9 inhibitors. The dissimilar metabolic effects of the four genetic variants that increase the risk of non-alcoholic fatty liver disease (NAFLD) highlight the heterogeneity of the molecular mechanisms involved in NAFLD pathogenesis. The results further suggest that fatty liver by itself might not promote unfavourable metabolic aberrations associated with fatty liver on a population level. The newly identified loci associating with inflammatory phenotypes elucidate the genetic mechanisms contributing to the inflammatory load. In particular, the present results suggest the important role of the locus determining the ABO blood types in the regulation of the soluble adhesion molecule levels.
To conclude, this thesis successfully complements the knowledge of the molecular mechanisms involved in metabolic syndrome-related traits and provides examples of how to couple omics technologies in the study of complex traits or in the evaluation of drug effects.Tiivistelmä
Metabolinen oireyhtymä on tila, jossa useiden aineenvaihdunnallisten riskitekijöiden kasautuminen suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin sekä lisää kokonaiskuolleisuutta. Vakavista liitännäissairauksista ja suuresta esiintyvyydestä johtuen metabolinen oireyhtymä kuormittaa merkittävästi sekä terveydenhuoltoa että kansantaloutta. Jotta metabolisen oireyhtymän hoitoon ja ennaltaehkäisyyn voitaisiin kehittää uusia keinoja, on tärkeää ymmärtää paremmin oireyhtymän syntyyn vaikuttavat täsmälliset molekyylimekanismit.
Niin sanottujen ’omiikka-tekniikoiden’ viimeaikainen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutkia geenimuutosten vaikutuksia terveyteen. Uusien tekniikoiden avulla voidaan määrittää miljoonia genotyyppejä tai satoja aineenvaihdunnan merkkiaineita yhdestä verinäytteestä. Tässä väitöskirjatyössä yhdistetään genomiikan ja metabolomiikan menetelmiä metaboliseen oireyhtymään liittyvien terveysongelmien tutkimiseksi. Väitöskirjani osatöissä arvioin kahden lipidilääkkeen sekä ei-alkoholiperäisen rasvamaksan aineenvaihdunnallisia vaikutuksia sekä pyrin tunnistamaan krooniseen tulehdukseen vaikuttavia geneettisiä tekijöitä.
Tulosten mukaan statiinien ja PCSK9:n (engl. proprotein convertase subtilisin/kexin type 9) geneettisen eston aineenvaihduntavaikutukset ovat hyvin samankaltaiset. Kuitenkin havaitut pienet poikkeavuudet tietyissä merkkiaineissa voivat vaikuttaa eroavaisuuksiin siinä, kuinka tehokkaasti lääkeaineet alentavat sydäntautiriskiä. Suuret erot rasvamaksan riskiä lisäävien geenimuutosten vaikutuksissa aineenvaihduntaan korostavat rasvamaksaan liittyvien molekyylimekanismien monimuotoisuutta. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että rasvan kertyminen maksaan ei luultavasti itsessään aiheuta suuria muutoksia verenkierron aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksiin. Tulehdusmerkkiaineisiin assosioituvat uudet geenialueet täydentävät tulehduksen molekyylimekanismeihin liittyvää tietoa. Tulokset korostavat ABO-veriryhmän määräävän geenin vaikutusta liukoisten adheesiomolekyylien pitoisuuksiin.
Kaiken kaikkiaan väitöskirjan osatyöt tuovat uutta tietoa metaboliseen oireyhtymään liittyvien terveysongelmien molekyylimekanismeihin. Projektit havainnollistavat, miten omiikka-tekniikoita voidaan hyödyntää monitekijäisten fenotyyppien tutkimuksessa sekä lääkeaineiden aineenvaihduntavaikutusten arvioinnissa
Quadratic Phase Coupling Detection using Higher Order Statistics
No full textthis paper a QPC detector is described which comprises a magnitude test (based on the Hinich Gaussianity test [1]) and a phase test (based on empirical results of Sebert and Elgar [2]). A new visualisation of the problem is presented, and the properties of the QPC detector are investigated with some simulations. Introductio
Fto-deficiency affects the gene and MicroRNA expression involved in brown adipogenesis and browning of white adipose tissue in mice
No full textGenetic variants in the fat mass- and obesity-associated gene Fto are linked to the onset of obesity in humans. The causal role of the FTO protein in obesity is supported by evidence obtained from transgenic mice; however, the underlying molecular pathways pertaining to the role of FTO in obesity have yet to be established. In this study, we investigate the Fto gene in mouse brown adipose tissue and in the browning process of white adipose tissue. We analyze distinct structural and molecular factors in brown and white fat depots of Fto-deficient mice under normal and obesogenic conditions. We report significant alterations in the morphology of adipose tissue depots and the expression of mRNA and microRNA related to brown adipogenesis and metabolism in Fto-deficient mice. Furthermore, we show that high-fat feeding does not attenuate the browning process of Fto-deficient white adipose tissue as observed in wild-type tissue, suggesting a triggering effect of the FTO pathways by the dietary environment
- …
