1,720,977 research outputs found

    Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista

    Full text link
    Raportissa arvioidaan vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen, työuriin ja eläkkeisiin sekä eläkemenoon ja -maksuun. Arviot perustuvat ETK:n pitkän aikavälin laskentamallilla (PTS) ja eläkkeiden mikrosimulointimallilla (ELSI) saatuihin tuloksiin sekä esimerkkitarkasteluihin. Kirjan painos on loppu

    Yksityisalojen palkansaajien työeläkkeet syntymävuoden ja sukupuolen mukaan

    Full text link
    Raportissa tarkastellaan yksityisen sektorin palkansaajien työeläkemaksujen ja -etuuksien kohdentumista syntymävuosi- ja sukupuolikohtaisesti vuosina 1940–2000 syntyneiden osalta. Tarkastelut perustuvat historiallisen tilastoaineiston ja Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennustelaskelman tulosten yhdistämiseen

    Eläkerahastojen suuruutta kuvaavia tunnuslukuja

    Full text link

    Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis

    Full text link
    The present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed

    Karttuneiden eläkeoikeuksien arvo vuoden 2024 lopussa

    Full text link
    Tässä raportissa esitetään laskelma karttuneiden eläkeoikeuksien arvosta vuoden 2024 lopussa kahdella eri diskonttokorolla laskettuna. Koko työeläkejärjestelmän eläkeoikeuksien arvo oli vuoden 2024 lopussa 834 miljardia euroa, kun diskonttokorkona käytetään ETK:n pitkän aikavälin peruslaskelman tuotto-oletusta. Vaihtoehtoisena diskonttokorkona käytetään valtionlainoista johdettua korkoa, jolloin koko työeläkejärjestelmän vuoden 2024 lopun eläke­oikeuksien arvoksi muodostuu 1 247 miljardia euroa

    Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

    Full text link
    Raportissa tarkastellaan TyEL:n rahoitustekniikan ja sijoitusriskien vaikutusta eläkemaksun ja -varojen kehitykseen. Laskelmat on tehty yhdistämällä stokastinen sijoitustuottomalli ETK:n pitkän aikavälin eläkemalliin. Vuoden 2007 TyEL:n rahoitusuudistus alentaa todennäköisesti TyEL-maksun nousupainetta ilman korkean maksutason riskin merkittävää kasvua. Rahoitustekniikalla, jossa vuotuinen maksuprosentti vastaa pitkän aikavälin kestävää tasoa, päästäisiin merkittävästi nykyistä ennustettavampaan TyEL-maksuun

    Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannus

    Full text link
    Työkyvyttömyyden kokonaistaloudellinen kustannus on menetetty työpanos. Esitämme yksilödataan perustuvan arvion työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden menetetyn työpanoksen arvosta vuonna 2021. Vertailukohtamme on kuvitteellinen tilanne, jossa kaikki edellä mainittuun ryhmään kuuluvat henkilöt olisivat jatkaneet työelämässä ansioilla, joihin heidän havaittu ansiohistoriansa viittaa. Arviomme mukaan työpanoksen menetys oli vuonna 2021 noin 3,0 miljardia euroa. Tämä on oleellisesti pienempi arvio, kuin STM:n vuotta 2012 koskeva vastaava arvio

    Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannus

    Full text link
    Työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työkyvyttömyyden kokonaistaloudellinen kustannus on työkyvyttömyyden takia menetetyn työpanoksen arvo. Esitämme yksilödataan perustuvan arvion näiden henkilöiden menetetyn työpanoksen arvosta vuonna 2021. Vertailukohtamme on kuvitteellinen tilanne, jossa kaikki edellä mainittuun ryhmään kuuluvat henkilöt olisivat jatkaneet työelämässä ansioilla, joihin heidän havaittu ansiohistoriansa viittaa. Arviomme mukaan menetetyn työpanoksen arvo oli vuonna 2021 vähintään 3,0 miljardia euroa. Tämä on oleellisesti pienempi kuin sosiaali- ja terveysministeriön tekemä, vuotta 2012 koskeva vastaava arvi

    Finnish and Norwegian pensions reform: implications for preparing aged society

    Full text link
    This paper provides an overview of the structure and functionality of the pension schemes in Finland and Norway. The main focus is on the 2005 pension reform in Finland and the forthcoming 2010 pension reform in Norway. Norway and Finland share many similarities in their pension reforms and preparation for an ageing society. The recent reform in Finland and the forthcoming reform in Norway should reduce significantly the pressure to increase pension contributions. One of the main factors in this respect is the pension adjustment based on the life expectancy. Strengthening the incentives for work has been one of the main principles when countries have renewed their pension schemes
    corecore