1,720,987 research outputs found
Reconciliation of forestry and reindeer husbandry in Lapland : factors affecting arboreal hair lichen abundance in continuous-cover forests
No full textMetsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta on kiistelty Lapissa jo pitkään, ja erimielisyyksiä on syntynyt erityisesti metsätalouden aiheuttamista vahingoista porojen talviravinnolle, luppojäkälälle. Jatkuvan kasvatuksen menetelmien on osoitettu olevan varteenotettavia vaihtoehtoja metsä- ja porotalouden yhteensovittamiselle. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, mitkä asiat vaikuttavat luppojäkälien esiintymiseen jatkuvan kasvatuksen metsissä. Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuosina 2019 ja 2020 kerättyjä aineistoja 28:lta Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen kokeiluhakkuulta Lapin metsätalousalueelta. Aineistoon oli kerätty puusto- ja kasvillisuustiedot sekä arvioitu luppojäkälän määrä puista kolmessa eri korkeusvyöhykkeessä (5 m). Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin yleistettyä lineaarista sekamallia (GLMM), ja mallit laadittiin R-ohjelmistolla. Analyysissä testattiin 37 muuttujaa, joiden lisäksi alueen, puulajin, hakkuutavan ja rungon osan vaikutukset sekä kahdenkeskiset yhdysvaikutukset testattiin.
Tulosten tärkeimmät havainnot olivat, että hakkuista kuluneiden vuosien määrä, rungon paksuus ja metsikön pohjapinta-ala kasvattivat luppojäkälien esiintymisen todennäköisyyttä. Lisäksi alueen kuivuutta indikoiva maajäkälien peittävyys vähensi luppojäkälien todennäköisyyttä. Kuusessa esiintyi suurimmalla todennäköisyydellä luppojäkäliä, ja alueittain suurin todennäköisyys saavutettiin Etelä- ja Länsi-Lapissa. Pienaukkohakkuu ylläpiti luppojäkäliä hieman poimintahakkuita paremmin.
Tutkielma osoittaa, että metsä- ja porotalouden yhteensovittamiseksi Lapin talousmetsissä tulisi pyrkiä säästämään suuria puita, jonka lisäksi pohjapinta-alaa ja hakkuukiertoa tulisi pitää mahdollisimman korkeina. Koska jatkuvan kasvatuksen lähtökohtana ovat lyhyet hakkuukierrot, tulisi jäkälärikkaita alueita säästää hakkuilta ja porojen pääsy niihin turvata. Tulosten mukaan pienaukkohakkuut voisivat olla metsä- ja porotalouden yhteensovittamisen kannalta toimiva menetelmä, sillä ne pitävät ainakin osan metsiköstä kauemmin koskemattomana. Monikäyttömetsissä tulisi aina pyrkiä valitsemaan metsänkäyttömenetelmä sen mukaan, mihin kyseinen metsikkö parhaiten soveltuu. Lisäksi eri metsänkäyttömenetelmien vaihtelu on tärkeää, sillä mikään yksi menetelmä ei toimi kaikkialla ja kaikkia tavoitteita ajatellen
Ratkaisuja jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmistä?:poro- ja metsätalouden yhteensovittaminen
No full textRatkaisuja jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmistä? Poro- ja metsätalouden yhteensovittaminen
No full textArktisten habitaattien kutistuminen tundraeläimille : esimerkkilajeina tunturisopuli, naali ja tunturipöllö
Full text linkArktisen alueen habitaatit ovat uhan alla, kun niitä katoaa ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutosten takia. Vaikka maapallollamme on aina tapahtunut ilmaston lämpenemisiä ja viilentymisiä, on lämpeneminen arktisella alueella tällä hetkellä kuitenkin kaksi kertaa nopeampaa kuin muualla maapallolla. Nopeat muutokset ovat suuri uhka varsinkin arktisille ekosysteemeille, sillä ne ovat erityisen haavoittuvia ympäristön muutoksille. Sopeutumista muuttuvaan ympäristöön vaikeuttavat monet häiriötekijät, kuten saasteet ja vieraslajien leviäminen, ja näiden ennustamattomat yhteisvaikutukset. Pohjoinen luonto on ahtaalla jo nyt, eivätkä lajit voi paeta loputtomasti pohjoisemmaksi. Kokonaisuudessa arktisen alueen biodiversiteetti tulee sis kasvamaan, vaikka todellisuudessa lajien kuollessa sukupuuttoon globaali lajien biodiversiteetti tulee laskemaan
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
- …
