1,720,985 research outputs found
Back to the future of music research, 19.-21.4.2017 Jyväskylä
No full textunknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Millaisia musiikkiin liittyvät inhon kokemukset ovat?
No full textMusiikin herättämiä positiivisia tunteita on tutkittu paljon, mutta musiikki voi myös ärsyttää ja herättää jopa aggressiivisia tunteita. Tutkijat selvittivät, millaisia jokapäiväisessä elämässä esiintyviä tunnekokemuksia inhottavana pidettyyn musiikkiin liittyy.nonPeerReviewe
”Lauluja surullisin sävelin elämästä luopumisesta”: Musiikki kuoleman ja surun merkityksellistäjänä suomalaisten suremisessa ja siihen liittyvissä rituaaleissa
Get PDFMusiikkia on käytetty kuolemaan liittyvissä rituaaleissa läpi ihmiskunnan historian. Musiikin avulla eri yhteisöt eri aikoina ja eri puolilla maailmaa ovat ilmaisseet menetyksen aiheuttamaa surua ja tarjonneet terapeuttista tukea menetyksestä selviämiseen. Monet käyttävät musiikkia säännöllisesti itsesäätelytarkoituksissa ja tunnetyöskentelyn apuvälineenä. Huolimatta siitä, että ihmisten tiedetään hakevan musiikista lohtua erityisesti vaikeiden elämäntilanteiden aikoihin, ei kuolemaan ja suremiseen liittyvää systemaattista musiikkipsykologian tutkimusta ole juurikaan tehty.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella musiikin merkityksiä ja funktioita kuolemaan liittyvissä elämäntilanteissa. Tutkimusta varten analysoitiin 561 suomalaisen kuvauksia sellaisista musiikinkuuntelukokemuksista, jotka liittyivät jollakin tapaa kuolemaan. Tekstiaineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista teemaanalyysiä, jossa muodostettiin kolme pääteemaa kuolemaan liittyvien musiikkikokemusten konteksteille ja musiikin eri rooleille näissä tilanteissa. Teemat nimettiin Tragedian ymmärtämiseksi, Rituaaliseksi suremiseksi, ja Muisteluksi. Kaikkien teemojen keskiössä oli musiikin rooli merkityksen muodostamisessa, mutta prosessin eri vaiheissa musiikin käyttö ja funktiot näyttäytyivät keskenään hieman erilaisina.
Tragedian ymmärtäminen liittyi yleensä läheisen kuolemaan ja sen aiheuttamiin ensijärkytyksen hetkiin, tai tilanteisiin, joissa itseä tai läheistä oli kohdannut vakava sairaus tai läheinen oli käyttäytynyt itsetuhoisesti. Pieni osa kuvauksista käsitteli vastaajien omia itsetuhoisia hetkiä. Musiikkia kuunneltiin yksin ja keskittyneesti, ja sen rooli liittyi tapahtuneen ymmärtämisen ja järkytyksen sanallistamisen prosesseihin sekä reflektoimisen ja vertaistuen tarpeisiin.
Rituaalinen sureminen liittyi joko virallisiin sururituaaleihin (esimerkiksi hautajaisiin ja muistotilaisuuksiin) tai yksityisen suremisen hetkiin ja henkilökohtaisiin hyvästeihin. Musiikilla oli näissä kuvauksissa usein symbolinen merkitys: sen avulla viitattiin vainajan elämään, ilmaistiin kuoleman herättämiä tunteita ja käsitteellistettiin menetyksen merkitystä. Symbolinen käyttäytyminen kietoutui myös tiiviisti erilaisiin tunteiden käsittelyn prosesseihin. Musiikin käyttöä suremisen yhteydessä esiintyi tilanteissa, joissa oltiin yksin, mutta myös sosiaalisesti jaetuissa hetkissä yhdessä muiden kanssa.
Muistelu liittyi hetkiin, jolloin menetyksestä oli jo kulunut aikaa. Musiikin kuuntelu herätti muistoja edesmenneestä ja sitä kuunneltiin tarkoituksella menneiden aikojen muistelun, vainajan muiston tai tapahtuneen kunnioittamisen apuvälineenä, sekä yhteyden tuntemiseksi edesmenneeseen läheiseen. Myös sattumalta kuultu musiikki saattoi herättää tällaisia muistoja. Pieni osa kuvauksista kuvaili musiikin herättämiä kipeitä tunteita tai muistoja, jotka johtivat tällaisen musiikin välttelemiseen.
Tulosten perusteella voidaan yhä paremmin ymmärtää sitä, kuinka musiikki voi olla tärkeä osa henkilökohtaisia suremisen prosesseja, ja tarjota merkityksiä, lohtua ja apuvälineitä menetyksen hyväksymiseen ja sitä kautta surusta selviämiseen
“The Kind of Music That Makes My Skin Crawl” : Disgust Associated with Musical Experiences
No full textThis chapter explores the affective aspects of aversive experiences relating to music listening. In music psychology research, there is a strong consensus that one of the most important reasons that people listen to music is to experience emotions, and that most music-evoked emotions are positively toned. Negative emotions, therefore, are often considered irrelevant in a musical context. However, although many people think music is fundamentally a positive and pleasurable phenomenon, it is also known to been purposely used for evoking unpleasant affective reactions, even for torture. Such accounts challenge the idea that music or music-induced experiences could be only positive or harmless at most. In this chapter, I will first discuss the rather poorly understood nature of negative emotions in musical context, then I will review some of the recent findings of empirical studies investigating disliked music and aversive musical experiences. Finally, I will consider the implications of current constructivist theories of emotions and affect for studying negative affective responses to music. I will conclude the chapter by discussing whether disgust could really be an appropriate concept to employ when aiming to understand unpleasant musical experiences.peerReviewe
Asiakastyytyväisyyskysely Sata-Kuulo Oy:n palveluista
Get PDFTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä Sata-Kuulo Oy:ltä saamiinsa palveluihin. Opinnäytetyössä selvitettiin asiakkaiden mielipiteitä palvelujen laadusta. Tavoitteena oli löytää Sata-Kuulo Oy:n palveluissa tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät ja sitä kautta tuottaa tietoa, jonka avulla Sata-Kuulo Oy:n palveluja ja toimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää vielä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin opinnäytetyön tekijän keräämän teoreettisen tutkimustiedon pohjalta kehitetyn kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi perustieto- ja asiakastyytyväisyysosiot, joissa oli monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeita jaettiin 50 kappaletta, joista palautui 38 lomaketta. Vastausprosentiksi muodostui täten 76.
Opinnäytetyön tulosten mukaan Sata-Kuulo Oy:n asiakkaat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä saamiensa palveluiden laatuun. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat yrityksen henkilökunnan ammattitaitoon ja toimintaan. Kehitettävää puolestaan löytyi yrityksen toimitilojen toimivuuden ja viihtyisyyden saralla.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Sata-Kuulo Oy:n henkilökunta sai tietoa asiakkaidensa tyytyväisyydestä ja siihen johtaneista tekijöistä. Tietoa voidaan hyödyntää yrityksen toiminnan kehittämisen suunnittelussa.
Jatkotutkimushaasteiksi sopisivat asiakastyytyväisyyskyselyn uusinta esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, asiakkaiden ja henkilökunnan mielipiteiden yhteneväisyyksien ja eriäväisyyksien tutkiminen sekä laatukäsikirjan kehittäminen yrityksen palvelujen laatua ajatellen.The purpose of this thesis was to define the level of customers satisfaction for the service received in Sata-Kuulo Ltd. The purpose was to define customers` opinions about the quality of the service they received. The aim of the thesis was to find out the reasons that cause satisfaction and dissatisfaction at services that Sata-Kuulo Ltd offers and yield information, in which the employees of Sata-Kuulo Ltd can base the development of services and operations models.
The material of this thesis was collected with a questionnaire, which was created by creator of the thesis. The questionnaire is based on information of different researches. The questionnaire contains two sections, background information-section and section about customer satisfaction, and it included structured and open questions.
According to the results of the thesis, the customers of Sata-Kuulo Ltd were mainly really satisfied with the quality of the services they received. Extremely satisfied were they with the professional skills and behaviour of the employees. Some development they wanted for the premises.
The results give information about satisfaction of the consumers for the employees. Information of this thesis can be used in the planning of operation development.
Suggestions for the further research are for example to repeat this questionnaire after five years and to define the differences of opinions about the quality of the services between the customers and employees. Sata-Kuulo Ltd could also develop a quality manual
Sharing experienced sadness : Negotiating meanings of self-defined sad music within a group interview session
No full textSadness induced by music listening has been a popular research focus in music and emotion research. Despite the wide consensus in affective sciences that emotional experiences are social processes, previous studies have only concentrated on individuals. Thus, the intersubjective dimension of musical experience – how music and music-related emotions are experienced between individuals – has not been investigated. In order to tap into shared emotional experiences, group discussions about experiences evoked by sad music were facilitated. Interpretative phenomenological analysis revealed four levels of discourses in the sharing of experiences evoked by joint music listening: (1) describing the emotional experience, (2) describing the music, (3) interpreting the music, and (4) describing autobiographical associations. Negotiated meanings of musical expression and emotional content were present. When exposed to different types of music and musical expression, the informants distinguished various kinds of sadness with distinct meanings. Shared experiences were affected by expectations of the musical style, structure, and performance, as well as expectations of the emotional content of music. Additionally, social norms and cultural conventions played important roles in the negotiations.peerReviewe
”Lauluja surullisin sävelin elämästä luopumisesta” : musiikki kuoleman ja surun merkityksellistäjänä suomalaisten suremisessa ja siihen liittyvissä rituaaleissa
No full textMusiikkia on käytetty kuolemaan liittyvissä rituaaleissa läpi ihmiskunnan historian. Musiikin avulla eri yhteisöt eri aikoina ja eri puolilla maailmaa ovat ilmaisseet menetyksen aiheuttamaa surua ja tarjonneet terapeuttista tukea menetyksestä selviämiseen. Monet käyttävät musiikkia säännöllisesti itsesäätelytarkoituksissa ja tunnetyöskentelyn apuvälineenä. Huolimatta siitä, että ihmisten tiedetään hakevan musiikista lohtua erityisesti vaikeiden elämäntilanteiden aikoihin, ei kuolemaan ja suremiseen liittyvää systemaattista musiikkipsykologian tutkimusta ole juurikaan tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella musiikin merkityksiä ja funktioita kuolemaan liittyvissä elämäntilanteissa. Tutkimusta varten analysoitiin 561 suomalaisen kuvauksia sellaisista musiikinkuuntelukokemuksista, jotka liittyivät jollakin tapaa kuolemaan. Tekstiaineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista teemaanalyysiä, jossa muodostettiin kolme pääteemaa kuolemaan liittyvien musiikkikokemusten konteksteille ja musiikin eri rooleille näissä tilanteissa. Teemat nimettiin Tragedian ymmärtämiseksi, Rituaaliseksi suremiseksi, ja Muisteluksi. Kaikkien teemojen keskiössä oli musiikin rooli merkityksen muodostamisessa, mutta prosessin eri vaiheissa musiikin käyttö ja funktiot näyttäytyivät keskenään hieman erilaisina. Tragedian ymmärtäminen liittyi yleensä läheisen kuolemaan ja sen aiheuttamiin ensijärkytyksen hetkiin, tai tilanteisiin, joissa itseä tai läheistä oli kohdannut vakava sairaus tai läheinen oli käyttäytynyt itsetuhoisesti. Pieni osa kuvauksista käsitteli vastaajien omia itsetuhoisia hetkiä. Musiikkia kuunneltiin yksin ja keskittyneesti, ja sen rooli liittyi tapahtuneen ymmärtämisen ja järkytyksen sanallistamisen prosesseihin sekä reflektoimisen ja vertaistuen tarpeisiin. Rituaalinen sureminen liittyi joko virallisiin sururituaaleihin (esimerkiksi hautajaisiin ja muistotilaisuuksiin) tai yksityisen suremisen hetkiin ja henkilökohtaisiin hyvästeihin. Musiikilla oli näissä kuvauksissa usein symbolinen merkitys: sen avulla viitattiin vainajan elämään, ilmaistiin kuoleman herättämiä tunteita ja käsitteellistettiin menetyksen merkitystä. Symbolinen käyttäytyminen kietoutui myös tiiviisti erilaisiin tunteiden käsittelyn prosesseihin. Musiikin käyttöä suremisen yhteydessä esiintyi tilanteissa, joissa oltiin yksin, mutta myös sosiaalisesti jaetuissa hetkissä yhdessä muiden kanssa. Muistelu liittyi hetkiin, jolloin menetyksestä oli jo kulunut aikaa. Musiikin kuuntelu herätti muistoja edesmenneestä ja sitä kuunneltiin tarkoituksella menneiden aikojen muistelun, vainajan muiston tai tapahtuneen kunnioittamisen apuvälineenä, sekä yhteyden tuntemiseksi edesmenneeseen läheiseen. Myös sattumalta kuultu musiikki saattoi herättää tällaisia muistoja. Pieni osa kuvauksista kuvaili musiikin herättämiä kipeitä tunteita tai muistoja, jotka johtivat tällaisen musiikin välttelemiseen. Tulosten perusteella voidaan yhä paremmin ymmärtää sitä, kuinka musiikki voi olla tärkeä osa henkilökohtaisia suremisen prosesseja, ja tarjota merkityksiä, lohtua ja apuvälineitä menetyksen hyväksymiseen ja sitä kautta surusta selviämiseen.peerReviewe
Emotions experienced in relation to nominally sad music
No full textunknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Suomalaisten käyttämät tunnesanat musiikin esittämien ja herättämien emootioiden kuvaamisessa
No full textTutkittaessa niinkin abstraktia asiaa kuin tunteita ja ihmisten tunnekokemuksia tutkittavien äidinkieli on
ratkaisevan tärkeässä roolissa. Kokemukset ylipäätään rakentuvat erilaisista merkitysverkoista, joiden välittäminen
kuulijalle sellaisenaan ei onnistu ilman käytettävää kieltä, mikä taas puolestaan muokkaa väistämättä
itse kokemusta. Suomalaisessa musiikin emootiotutkimuksessa ei ole erityisen hyvin vakiintunutta
tunnesanastoa, ja kansainvälisen tutkimuksen termistö on luonnollisestikin englanninkielistä. Eri kielten
tunteisiin viittaavat sanat eivät ole niin yhtenäisiä, että esimerkiksi englanti kävisi ongelmitta yhteismitalliseksi
työvälineeksi sanastojen semantiikan erittelyssä, joten käsitteiden huolellinen määrittely on
perusteltua.
Tässä tutkimuksessa kartoitettiin suomenkielisten tunnesanojen relevanttiutta musiikin kontekstissa.
Tarkoituksena oli selvittää, millä adjektiiveilla vastaajat kuvaavat musiikin esittämiä ja herättämiä tunteita,
ja sitä millaisia affektiivisia ominaisuuksia nämä pitävät sisällään.
Aineiston keruu toteutettiin yliopiston verkkokyselynä, jossa vastaajat nimesivät musiikin suhteen
mielestään relevantteja adjektiiveja sekä vapaasti assosioiden että valmiista sanalistasta valikoiden. Adjektiivilista
koostui 109 tunnetta kuvaavasta adjektiivista. Sanat valittiin listaan suomentamalla emootiotutkimuksen
klassisten mallien (Russell 1980; Oatley 1992; Lazarus 1991) termit kaikkine suomenkielisine
synonyymeineen. Listaa täydennettiin Seija Tuovilan (2005) väitöskirjasta poimittujen suomalaisten
yleisimpien tunnesanojen sanalistan pohjalta. Näistä kootun listan sanamäärää supistettiin lopulliseen
muotoon asiantuntijaryhmässä suoritetun pilottikyselyn perusteella. Kyselyssä saatujen tärkeimpien tunnesanojen
affektiivisia ominaisuuksia selvitettiin tarkemmin pienemmällä kyselyllä. Alustavista tuloksista
käy ilmi vastaajien yleisimmin valitsemat adjektiivit kuvailemaan musiikin ilmaisemia ja herättämiä tunteita.
Tulosten pohjalta voidaan jatkossa suunnitella erityisesti suomenkieliseen tunnetutkimukseen sopivia
käsitemalleja.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
- …
