1,721,002 research outputs found
Isoakin karjaa voi laiduntaa
No full textSuurenkin karjan laiduntaminen onnistuu, jos laiduntamiseen on käytettävissä riittävästi peltoa kohtuullisella etäisyydellä. Eläinten ei välttämättä tarvitse olla laitumella yötä päivää, joten laidunkin riittää paremmin. Laiduntamista pidetään työläänä, mutta se ei juuri lisää pihattonavetassa olevien lehmien käsittelyyn kuluvaa aikaan. Sen sijaan parsinavetassa lehmien yksilöllinen käsittely lisää laiduntamisen työnmenekkiä.vo
Lehmien laiduntaminen laajentavilla tiloilla – työnmenekki ja käytettävän laidunalan riittävyys
Get PDFei saatavill
Satotasojen lohkokohtainen määrittäminen
Get PDFKasvuolosuhteet vaihtelevat tavallisesti hyvinkin paljon peltolohkoittain, ja samalla tavoin myös sadoissa voi olla suurta lohkokohtaista vaihtelua. Satotason lohkokohtainen määrittäminen ei kuitenkaan ole itsestään selvä käytäntö kaikilla tiloilla. Tiedon avulla olisi mahdollista tarkentaa ravinnetaselaskentaa ja säätää lannoitusta vastaamaan paremmin kasvin tarpeita. Myös parhaiten soveltuva viljelytekniikka voi vaihdella lohkolta toiselle. Mittaamalla ja tiedot ylös kirjaamalla voi seurata toimenpiteiden vaikutuksia pidemmällä aikavälillä.
Raportissa tarkastellaan sadon määrittämisen keinoja, niiden käytännön edellytyksiä, rajoituksia sekä virhemahdollisuuksia. Pääpaino on tilatason viljelyn satoarvioinnissa, minkä lisäksi raportissa käsitellään myös hanketoiminnassa sovellettavia toimintamalleja.
Raportti on toteutettu osana Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanketta.ei tietoa saavutettavuudest
Suojavyöhykkeiden hoito vie aikaa
No full textSuojavyöhykekasvuston niitto ja korjuu on tavanomaista rehunkorjuuta hitaampaa. Kapealla, mutkittelevalla ja viettävällä kaistalla työ ei ole yhtä joutuisaa kuin säännöllisiä ajolinjoja ajettaessa. Pienten pinta-alojen hoidossa myös valmisteleviin töihin ja siirtymisiin kuluu suhteessa paljon aikaa.vo
Tuotanto-olosuhteet munivien kanojen vaihtoehtoisissa tuotantoympäristöissä
Get PDFPerinteisten varustelemattomien häkkien käyttö munivien kanojen pitopaikkana on kielletty vuoden 2012 alusta (MMM:n eläinsuojeluasetus 10/EEO/2000). Munantuotanto on tämän jälkeen mahdollista joko niin kutsutuissa vaihtoehtoisissa järjestelmissä (lattiakanalat ja osaritiläkanalat) tai varustelluissa häkeissä. Sekä lattiakanaloissa että virikehäkeissä kanoilla on enemmän tilaa. Kanoilla pitää olla myös orret, munintapesä sekä mahdollisuus kylpeä. Lattiamunantuotantossa yhtenä ongelmana on kanalan heikko ilmanlaatu, joka saattaa heikentää sekä kanojen että hoitajien hyvinvointia. Korkeita ammoniakkipitoisuuksia on havaittu lattiakanaloissa useissa tutkimuksissa (Lahin ja Peltonen 2001, Gustafsson ja Wachenfelt 1997, Kangro 1993, Larsson 1999). Ne johtuvat pääasiassa lannan varastoimisesta eläintilassa, mutta myös puutteita ilmanvaihdossa on pidetty yhtenä syynä. Virikehäkkikasvatus on työympäristöltään lähellä tavanomaista häkkikasvatusta, lähinnä pehkun käyttö virikehäkeissä voi lisätä ilman pölypitoisuutta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Siipikarjaliiton ja Työtehoseuran Munivien kanojen tulevaisuuden tuotantoympäristöt –tutkimuksessa (2004-2006) selvitetään eri tuotantomuotojen käytännön edellytyksiä tiloilla. Työtehoseurassa tutkittiin kanaloiden ilmanlaatua kuudessa lattiakanalassa ja kahdeksassa virikehäkkikanalassa seuraavien tekijöiden osalta: ammoniakki- ja hiilidioksidipitoisuus, pölypitoisuus, kosteus ja lämpötila. Ilmanlaadun ongelmien syiden selvittämiseksi tehtiin myös ilmanvaihdon mittauksia. Tutkimuksessa mitattiin lisäksi kanaloiden valaistusta, melua ja työnmenekkiä. Tutkimuskäynnit kaikille tiloille tehtiin helmi-maaliskuun aikana 2005, jolloin ilmanvaihto oli kanaloissa usein minimissään. Kaasut mitattiin 24-27 kohteesta eri puolilta kanalaa kanalatyypistä riippuen. Pölymittaus tehtiin keräämällä pölynäytettä noin kolmen tunnin ajan yhdestä sopivaksi katsotusta paikasta. Ammoniakkipitoisuudet lattiakanaloissa olivat korkeita, keskimäärin 50 ppm. Virikehäkkikanaloissa ammoniakkipitoisuus oli keskimäärin 8 ppm. Suositusarvot, joita ei tulisi ylittää kuin tilapäisesti, ovat 10 ppm, ja 25 ppm, kun kanalassa käytetään pehkua. Lattiakanaloista suositusarvo alittui vain yhdessä kanalassa, jossa ainoana tutkituista kanaloista oli käytössä lantaraappa. Useimmissa lattiakanaloissa ylittyivät myös paitsi kahdeksan tunnin HTP-arvot (=20 ppm), myös lyhytaikaisen oleskelun (15 min) HTP-arvot (50 ppm). Hiilidioksidipitoisuudet sen sijaan olivat matalammat lattiakanaloissa, useimmiten 3000 ppm suositusarvon alle, keskimäärin 2380 ppm. Virikehäkkikanaloissa hiilidioksidipitoisuuden suositusarvot pääsääntöisesti ylittyivät, mutta pitoisuudet eivät olleet haitallisella tasolla (HTP-arvo 5000 ppm). Virikehäkkikanaloissa eläintiheys oli kaksinkertainen lattiakanaloihin verrattuna (14,8 kanaa/m2 vs. 7,2 kanaa/ m2), jolloin ilmanvaihtotarve on myös suurempi. Ilmanvaihtomittausten tulosten analysointi on kesken, mutta hiilidioksidiarvojen perusteella lattiakanaloissa ilmanvaihdon määrä oli riittävä. Pölypitoisuudet olivat suuremmat lattiakanaloissa ( keskimäärin 13,7 mg/m3) kuin virikehäkkikanaloissa (keskimäärin 2,8 mg/m3). Puolella lattiakanaloita pölypitoisuudet olivat hyvin korkeat, n. 20 mg/m3, ja puolella pölypitoisuudet olivat varsin kohtuulliset, selvästi alle 10 mg/m3. Lattiakanaloissa mitattuihin pölypitoisuuksiin on vaikuttanut todennäköisesti kanojen rauhattomuus, jolloin mm. pesien kansille kerääntynyt pöly lähtee liikkeeseen. Suositusraja on 10 mg/m3. Virikehäkkikanaloissa suositusraja ei ylittynyt
Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat 2024
No full textTyötehoseura seuraa maatalousyrittäjien tekemän koneurakoinnin toteutuneita veloitushintoja joka toinen vuosi toteutettavalla kyselyllä. Hintatiedustelulla kartoitetaan maatalousurakoinnin ohella muille sektoreille tehtävää urakointityötä, kuten tienhoito-, ympäristö-, maarakennus- ja metsäurakointia. Kyselyllä kartoitetaan lisäksi urakointitoiminnan taustatietoja, kuten maatilan päätuotantosuunta, urakoinnin liikevaihto, urakoinnin työvoima ja urakointietäisyydet.
Keväällä 2025 toteutetun kyselyn mukaan koneurakoinnin veloitukset nousivat vuosien 2023 ja 2024 aikana kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna maltillisemmin. Tulosten mukaan monissa peltotöissä hehtaaritaksat olivat nousseet tyypillisimmin 1–3 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2024. Joissakin töissä oli huomattavampaakin nousua, kuten lannanlevityksen tuntitaksat, jotka olivat nousseet jopa parikymmentä prosenttia. Eniten urakoituja peltotöitä ovat leikkuupuinti, kasvinsuojeluruiskutus ja kylvötyöt. Urakoitsijoiden muille sektoreille tekemistä töistä yleisimpiä ovat lumityöt, joita on tehnyt yli 40 prosenttia vastanneista. Lumitöissä veloitus oli vuonna 2024 keskimäärin 75,4 e/h, jossa oli nousua noin kuusi prosenttia vuodesta 2022. Kaivinkonetöitä teki yli 100 koneurakoitsijaa. Yleisimpiä ovat 10–19 tonnin painoluokan kaivinkoneet, joiden tuntitaksa oli 73 euroa, jossa oli korotusta noin 7 prosenttia. Edelliskertaista kyselyä maltillisempaan kehitykseen on vaikuttanut todennäköisesti kevyen polttoöljyn hinnan lasku vuodesta 2022. Koneiden hinnat ja muut konetyön kustannukset ovat kuitenkin jatkaneet nousua.
Suuren hintavaihtelun ja monen työn osalta varsin pienen aineiston vuoksi tilasto on suuntaa antava. Hintojen vaihtelu samassa työssä urakoitsijoiden välillä on toisinaan huomattavan suurta. Hintojen vaihtelua voivat aiheuttaa esimerkiksi alueelliset erot toimintaympäristössä, kuten peltotöissä lohkojen koko ja muoto ja hajanaisuus. Hehtaari- tai muu yksikköhinnoittelu perustuu työsaavutukseen, joka voi vaihdella paljonkin olosuhteiden mukaan. Lisäksi monissa töissä on vähän vastauksia, ja ne voivat olla eri vuosina eri yrittäjiltä.
Keskimääräisten urakointihintojen lisäksi julkaisussa on kustannuslaskennan perusteita ja esimerkkikustannuslaskelmia traktorityölle, leikkuupuimurille ja viljankuivaukselle sekä työkoneiden hankintahintoja. Esimerkkilaskelmien lähtöarvoina on suuntaa antavia hankintahintoja kyseisille koneille sekä muuttuville kustannuksille.
Tutkimus toteutettiin vuonna 2025 Marjatta ja Eino Kollin säätiö tuella
- …
