1,722,930 research outputs found
Puutavaran lähikuljetuksen tuottavuus yhden ja kahden nipun kuormilla
Get PDFSuomessa yleisesti puunkorjuussa käytössä olevassa tavaralajimenetelmässä hakkuukone katkoo rungon metsässä useisiin puutavaralajeihin käyttöpaikan vaatimusten mukaan. Puutavaralajien määrät ja dimensiot vaikuttavat kuormatraktorityön tehokkuuteen ja sitä kautta työn tuottavuuteen. Määrämitaltaan lyhyt puutavara ei täytä koneen koko kuormatilaa, mutta lyhyen puun käyttöä puoltaa sen hyödyt kaukokuljetuksessa ja loppukäyttöpaikalla. Kuitupuutavaran pituusvaihtelu vaikeuttaa tiiviin ja massaltaan täyden kuorman kuormaamista. Kahden kolmemetrisen nipun yhtäaikaisella kuljettamisella kuormatraktorin kuormatila voitaisiin hyödyntää paremmin, mikäli koneen ja maaperän kantavuus sallivat suuremman kuorman.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kahden puutavaranipun yhtäaikaisen ajon edellytyksiä sekä sen vaikutuksia kuormatraktorityön ajanmenekkiin. Tutkimuksen ensimmäinen osio toteutettiin vertailevana aikatutkimuksena kolmella hakkuutyömaalla. Tutkittavia puutavaralajeja olivat kolmemetrinen havukuitupuu, vapaasti katkottu havukuitupuu, kolmemetrinen lehtikuitupuu, vapaasti katkottu lehtikuitupuu sekä mäntyparru. Kolmemetrisen kuitupuun ja parrun lähikuljetuksen tuottavuutta yhden- ja kahden nipun kuormana verrattiin muiden puutavaralajien lähikuljetuksen tuottavuuteen. Kahden nipun ajon tuottavuutta tutkittiin myös herkkyysanalyysin avulla siten, että analyysin pohjana käytettiin aikaisempien tutkimusten ajanmenekkimalleja. Mallien parametrejä muutettiin tämän työn aineiston perusteella ja työvaiheiden ajanmenekkikertoimia kahden nipun ajossa muutettiin.
Tutkimuksen toinen osa oli haastattelututkimus metsäkonevalmistajille. Haastattelun tavoitteena oli saada neljältä konevalmistajalta arvio siitä, kuinka suuri osuus vuosina 2016–2020 rekisteröidyistä kuormatraktoreista on varustettavissa kahden puutavaranipun yhtäaikaiseen ajoon. Traficomin rekisteröintitietojen perusteella selvitettiin koneiden markkinaosuudet ja konevalmistajien arvioiden avulla muodostettiin kokonaiskuva nykypäivän kuormatraktorikaluston soveltuvuudesta kahden nipun yhtäaikaiseen ajoon. Haastateltavilta pyydettiin myös näkemyksiä siihen, mitä ominaisuuksia kuormatraktorilta vaaditaan, jotta kahden nipun ajo onnistuu.
Kahden nipun ajotapa vähensi kuormaustuottavuutta sekä purkutuottavuutta. Kuormattuna-ajonopeus ei muuttunut eri kuormatyyppien välillä tai kuorman koon kasvaessa. Kuormakoko oli keskimäärin 1,8 kertainen kuin vastaavan puutavaralajin yhden nipun kuoman. Aineiston perusteella kahden nipun ajo oli tuottavampaa kuin yhden nipun ajo päätehakkuukohteilla. Harvennuksella yhden nipun ajo oli tuottavin ajotapa alle 300 metrin metsäkuljetusmatkoilla. Kahden nipun ja vapaasti katkotun kuitupuun ajanmenekkierot eivät olleet yhtä suuria. Päätehakkuilla kahden nipun ajo oli tuottavin ajotapa pitkillä metsäkuljetusmatkoilla.
Neljän konevalmistajan arviot kahden nipun ajoon varustettavien koneiden määrästä vaihtelivat 60 ja 80 prosentin välillä. Markkinaosuuksiin suhteutettuna muodostettiin arvio, että 67 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröidyistä koneista on varustettavissa kahden puutavaranipun yhtäaikaiseen kuljetukseen. Kahden nipun ajolle on kiinnostusta, sillä asiakkaille on uutta konetta ostaessa tärkeää, että sillä voidaan ajaa kahta nippua vähintäänkin satunnaisesti. Koneen tärkeimmät ominaisuudet kahden nipun ajoa varten ovat tarpeeksi pitkä kuormatila ja riittävä kantavuus. Muita tärkeitä ominaisuuksia kahden nipun ajoa varten ovat jatkoperä, tehokas kuormain ja tarpeeksi pitkä puomi, sekä kantavat telat joiden avulla vähennetään pintapainetta.
Kuormatraktorityön tuottavuuteen vaikuttavat kuitenkin monet asiat, eikä kahden nipun ajo sovellu kaikkiin olosuhteisiin. Maaperän kantavuus voi muodostua esteeksi kahden nipun kuljetukselle. Toisaalta kahden nipun ajo vähentää ajokertojen määrää leimikolla, kun puuta kuljetetaan kerralla suurempi määrä. Kahden nipun ajon vaikutuksia maaperään olisi syytä tutkia jatkossa lisää
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
- …
