1,721,063 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Luonnon virkistyskäyttö 2010
Get PDFTaitto: Maija HeinoKuvat: Metla/Erkki Oksanen (ellei toisin mainita)Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) -tutkimus on seurantatutkimus, jonka ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin 1998 2000 (LVVI 1), ja toisen kerran 2009 2010 (LVVI 2). LVVI 2 -tutkimuksen tavoitteena on antaa ajantasainen kuva luonnon virkistyskäytön kysynnästä tuottamalla päivitetyt ulkoilutilastot sekä tietoa ajankohtaisista tutkimusteemoista. Tässä raportissa esitetään ulkoilutilastot (Ulkoilutilastot 2010, tilastot 1 42), tarkastellaan ulkoilutilastojen keskeisiä tuloksia sekä vertaillaan uusia tuloksia kymmenen vuotta sitten tuotettujen ulkoilutilastojen tuloksiin. LVVI 2 -tutkimuksessa mitattiin lähes 9 000 suomalaisen ulkoilun harrastamisen määrää ja laatua. Tutkimuksessa kuvataan suomalaisten osallistumista 86 ulkoiluharrastukseen ja niiden keskimääräisiä harrastuskertoja vuodessa sekä tietoja asunnon lähialueille suuntautuvista alle vuorokauden kestoisista lähiulkoilukerroista, ulkoilun vuoksi tehdyistä luontomatkoista (sisältää yöpymisen) ja ulkoilun voimavaroista. Ulkoilua harrastaa 96 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä, keskimäärin 2 3 kertaa viikossa ja ulkoilukertoja kertyy keskimäärin 170 kertaa vuodessa. Lähiulkoilukerroista 63 % kohdistuu kuntien alueille, 31 % yksityismaille tai omalle vapaa-ajan asunnolle ja 6 % valtion alueille. Suomalaisista noin 43 prosenttia tekee yhden tai useamman luontomatkan vuoden aikana. Heille kertyy keskimäärin 8 luontomatkaa ja 26 luontomatkapäivää. Luontomatkoista 33 % kohdistuu vapaa-ajan asunnolle, 20 % valtion alueille, 28 % yksityismaille ja loput 19 % kuntien alueille. Teematutkimukset koskivat luonnon hyvinvointivaikutuksia, ympäristömuutosten vaikutusta ulkoiluun sekä ulkoilua yksityisten omistamilla alueilla. Luonnon osuus kaikista vapaa-ajan liikunnan ympäristöistä oli runsas kolmannes. Kaikenlaiset viherympäristöt tuottavat ulkoilijoille psyykkistä hyvinvointia. Lähes kuudella kymmenestä maastohiihdon harrastajasta on kokemuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamasta talvien lämpenemisestä. Jos hiihto-olosuhteet muuttuvat omalla hiihtoalueella, suurin osa hiihtäjistä olisi valmis harkitsemaan jonkinlaisia sopeutumiskeinoja, ja joka kolmas arvioi luopuvansa hiihtämisestä kokonaan, jos lähialueella ei ole lunta jollakin hiihtokaudella lainkaan. Vaikka lähes puolet uinnin harrastajista oli havainnut veden laadun heikentyneen koti- tai mökkipaikkakunnalla, virkistykseen käytettyjen vesien arvioitiin olevan suhteellisen hyvälaatuisia. Uintikertojen määrän havaittiin olevan vahvasti sidoksissa veden laatuun eli mitä enemmän limaa ja mitä sameampi vesi, sitä harvemmin käydään uimassa. Kaksi kolmesta suomalaisesta ulkoilee yksityismailla, heistä lähes puolet viikoittain. Yksityismailla ulkoilevista lähes neljä viidestä käytti jokamiehenoikeuksia ulkoillessaan. Jokamiehenoikeuksiin suhtauduttiin myönteisesti, eikä niiden suhteen koettu ongelmia. Asenteet jokamiehenoikeuksia kohtaan olivat selvästi varauksellisempia niillä, jotka ulkoilivat omilla mailla
- …
