186,289 research outputs found
Creating, managing, and analysing geospatial data and databases in geographical themes
No full textForeword
(Muukkonen, P. & Tyystjärvi, V.)
Expectations of working life from GIS higher education: do we teach right things for young geographers and GIS experts?
Chapter I
(Krötzl, J., Massinen, S., Muttilainen, J., Muukkonen, P. & Tenkanen, H.)
Centrality measures of working population in Helsinki metropolitan area.
Chapter II
(Karvonen, V., Ribard, C., Sädekoski, N., Tyystjärvi, V. & Muukkonen, P.)
Comparing ESA land cover data with higher resolution national datasets.
Chapter III
(Toikka, A., Holmi, T., Lefort, A., Rantanen, O., Muukkonen, P. & Niittynen, P.)
Database of northern boreal vascular species growing near the Arctic tree line in Fennoscandia.
Chapter IV
(Kaistinen, H., Kivikko, T., Marttunen, E., Potinkara, M., Muukkonen, P. & Siljander, M.)
Taita Taveta geodatabase.
Chapter V
(Ijäs, T., Karhu, T., Kaskenpää, M., Muukkonen, P. & Mäntyniemi, P.)
Macroseismic observations in Finland: enhancement of crowdsourced observatory practice.ei saavutettav
Eurooppalaisten puulajien tilavuus- ja biomassayhtälöiden kirjo on suuri
No full textTutkimusselosteSeloste artikkelista: Zianis, D., Muukkonen, P., Mäkipää, R. & Mencuccini, M. 2005. Biomass and stem volume equations for tree species in Europe. Silva Fennica Monographs 4. 63
Aluskasvillisuuden biomassan arvioiminen peittävyystiedon avulla
No full textTutkimusselosteSeloste artikkelista: Muukkonen, P., Mäkipää, R., Laiho, R., Minkkinen, K., Vasander, H. & Finér, L. 2006. Relationship between biomass and percentage cover in understorey vegetation of boreal coniferous forests. Silva Fennica 40(2): 231–245
Korkeakouluopiskelijoiden näkökulmia oppimisanalytiikan käyttöön opiskelupolun tukena
No full textAbstractThis article-based thesis investigates higher education students’ perspectives on learning analytics (LA). LA has attracted considerable interest among researchers and developers. However, a deeper understanding is needed of students as users of LA. This study explores students’ perspectives on LA in the context of academic paths beyond specific courses, through study semesters and academic years. The context of academic paths is a focus in investigating how students describe LA as a support for their higher education studies and how student engagement and self-regulated learning (SRL) can be scaffolded with LA across academic paths. A mixed-methods design was applied to empirically explore students’ (N = 180) expectations, concerns, and evaluations regarding LA use. Furthermore, the study investigates the key ethical perspectives that frame the design and use of LA.Four roles were identified for LA as a support for academic paths: 1) information mediation, 2) increasing students’ awareness of themselves as learners, 3) helping students to overcome challenges, and 4) a feedback channel to align personal goals and objectives with their academic degrees. Students’ concerns about LA use included gaps in users’ knowledge of LA, users’ data interpretation capacities, the behavioral and motivational consequences of LA feedback, and student agency and privacy as LA users. Two dashboards were evaluated in terms of the support provided for study planning and monitoring. The first examined dashboard supported study planning more, while the second examined dashboard supported monitoring more. In addition, students’ evaluations of the dashboards differed based on their self-efficacy beliefs and help-seeking skills. This finding suggests that more research is needed regarding individual differences in students’ needs and evaluations of LA tools that support engagement and SRL. Four themes emerged as central in the ethical design of LA: supporting students’ agency, ensuring stakeholder involvement in the LA development processes, making the values and intentions of development processes visible, and considering how LA tools are positioned in educational practices. This thesis highlights the importance of investigating students’ perspectives of LA in authentic contexts and suggests design implications for LA as a support for student engagement and SRL.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Silvola, A., Näykki, P., Kaveri, A., & Muukkonen, H. (2021). Expectations for supporting student engagement with learning analytics: An academic path perspective. Computers & Education, 168, 104192. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2021.104192Self-archived versionSilvola, A., Sjöblom, A., Näykki, P., Gedrimiene, E., & Muukkonen, H. (2023). Student evaluations of using LA for study planning and monitoring: Support for academic path-level decision-making. Manuscript submitted for publication.Silvola, A., Gerdimiene, E., Pursiainen, J., Rusanen, J., & Muukkonen, H. (2021). Oppimisanalytiikka ja eettiset kysymykset: Laadullinen meta-analyysi. Kasvatus, 52(2), 235–248. https://doi.org/10.33348/kvt.111448Self-archived versionTiivistelmäTässä artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden näkökulmia oppimisanalytiikan käyttöön. Oppimisanalytiikan työvälineet herättävät laajaa kiinnostusta oppimisen tukena, mutta tutkimuksissa on havaittu tarve ymmärtää paremmin opiskelijoita oppimisanalytiikan käyttäjinä. Tässä tutkimuksessa opiskelijoiden näkökulmia tarkastellaan opiskelupolun kontekstissa, keskittyen lukuvuosien aikana, yksittäisten kurssien läpi rakentuvien oppimiskokemusten näkökulmiin. Väitöskirjassa tutkitaan, miten opiskelijat kuvaavat oppimisanalytiikan mahdollisuuksia opiskelupolun tukena ja miten opintoihin sitoutumista ja itsesäätöistä oppimista voidaan tukea oppimisanalytiikalla. Lisäksi tarkastellaan, miten oppimisanalytiikan eettiset kysymykset jäsentyvät opiskelijoiden näkökulmia tutkittaessa.Opiskelijoiden (N=180) odotuksia, huolia ja arvioita oppimisanalytiikasta tarkasteltiin monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa soveltaen. Lisäksi tarkasteltiin oppimisanalytiikan käyttöön ja suunnitteluun liittyviä eettisiä periaatteita kirjallisuuskatsauksen keinoin. Oppimisanalytiikan hyödyntämiseen opintoihin sitoutumisen tukena tunnistettiin neljä roolia: 1) informaation välittäminen, 2) opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen itsestään oppijoina, 3) tuki haasteiden ratkaisemisessa ja 4) henkilökohtaisten tavoitteiden tuominen näkyväksi osaksi oppimispolkua. Opiskelijoiden huolet liittyivät käyttäjien tietoihin oppimisanalytiikasta ja valmiuksiin tulkita palautetietoa, muutoksiin opiskelijoiden käytöksessä ja motivaatiossa sekä opiskelijoiden toimijuuteen ja yksityisyyteen oppimisanalytiikan käyttäjinä. Opiskelijat arvioivat kahta oppimisanalytiikan työpöytää itsesäätöisen oppimisen tukena. Ensimmäinen työpöytä keskittyi erityisesti opintojen suunnittelun tukeen ja toinen työpöytä erityisesti monitoroinnin tukeen. Opiskelijoiden arviot työpöydistä itsesäätöisen oppimisen tukena olivat yhteydessä heidän minäpystyvyysuskomuksiinsa ja avun etsimisen taitoihin. Opiskelijoiden eroista automaattisen palautetiedon hyödyntämisessä tarvitaan lisää tutkimusta. Neljä keskeistä teemaa nousi esille oppimisanalytiikan etiikan näkökulmasta. Näitä olivat opiskelijan toimijuuden tukeminen, eri sidosryhmien osallistaminen kehittämisprosessissa, oppimisanalytiikkaan vaikuttavien arvojen ja päämäärien näkyväksi tekeminen ja oppimisanalytiikan sovittaminen sujuvaksi osaksi koulutuksen käytäntöjä. Tutkimus korostaa opiskelijoiden näkökulmien tutkimista autenttisissa ympäristöissä. Tutkimuksen avulla jäsennettiin periaatteita eettisten, opintoihin sitoutumista ja itsesäätöistä oppimista tukevan oppimisanalytiikan suunnitteluun.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Silvola, A., Näykki, P., Kaveri, A., & Muukkonen, H. (2021). Expectations for supporting student engagement with learning analytics: An academic path perspective. Computers & Education, 168, 104192. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2021.104192Rinnakkaistallennettu versioSilvola, A., Sjöblom, A., Näykki, P., Gedrimiene, E., & Muukkonen, H. (2023). Student evaluations of using LA for study planning and monitoring: Support for academic path-level decision-making. Manuscript submitted for publication.Silvola, A., Gerdimiene, E., Pursiainen, J., Rusanen, J., & Muukkonen, H. (2021). Oppimisanalytiikka ja eettiset kysymykset: Laadullinen meta-analyysi. Kasvatus, 52(2), 235–248. https://doi.org/10.33348/kvt.111448Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Martti Ahtisaari -sali (L2), Linnanmaa, on 17 November 2023, at 12 noonAbstract
This article-based thesis investigates higher education students’ perspectives on learning analytics (LA). LA has attracted considerable interest among researchers and developers. However, a deeper understanding is needed of students as users of LA. This study explores students’ perspectives on LA in the context of academic paths beyond specific courses, through study semesters and academic years. The context of academic paths is a focus in investigating how students describe LA as a support for their higher education studies and how student engagement and self-regulated learning (SRL) can be scaffolded with LA across academic paths. A mixed-methods design was applied to empirically explore students’ (N = 180) expectations, concerns, and evaluations regarding LA use. Furthermore, the study investigates the key ethical perspectives that frame the design and use of LA.
Four roles were identified for LA as a support for academic paths: 1) information mediation, 2) increasing students’ awareness of themselves as learners, 3) helping students to overcome challenges, and 4) a feedback channel to align personal goals and objectives with their academic degrees. Students’ concerns about LA use included gaps in users’ knowledge of LA, users’ data interpretation capacities, the behavioral and motivational consequences of LA feedback, and student agency and privacy as LA users. Two dashboards were evaluated in terms of the support provided for study planning and monitoring. The first examined dashboard supported study planning more, while the second examined dashboard supported monitoring more. In addition, students’ evaluations of the dashboards differed based on their self-efficacy beliefs and help-seeking skills. This finding suggests that more research is needed regarding individual differences in students’ needs and evaluations of LA tools that support engagement and SRL. Four themes emerged as central in the ethical design of LA: supporting students’ agency, ensuring stakeholder involvement in the LA development processes, making the values and intentions of development processes visible, and considering how LA tools are positioned in educational practices. This thesis highlights the importance of investigating students’ perspectives of LA in authentic contexts and suggests design implications for LA as a support for student engagement and SRL.Tiivistelmä
Tässä artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden näkökulmia oppimisanalytiikan käyttöön. Oppimisanalytiikan työvälineet herättävät laajaa kiinnostusta oppimisen tukena, mutta tutkimuksissa on havaittu tarve ymmärtää paremmin opiskelijoita oppimisanalytiikan käyttäjinä. Tässä tutkimuksessa opiskelijoiden näkökulmia tarkastellaan opiskelupolun kontekstissa, keskittyen lukuvuosien aikana, yksittäisten kurssien läpi rakentuvien oppimiskokemusten näkökulmiin. Väitöskirjassa tutkitaan, miten opiskelijat kuvaavat oppimisanalytiikan mahdollisuuksia opiskelupolun tukena ja miten opintoihin sitoutumista ja itsesäätöistä oppimista voidaan tukea oppimisanalytiikalla. Lisäksi tarkastellaan, miten oppimisanalytiikan eettiset kysymykset jäsentyvät opiskelijoiden näkökulmia tutkittaessa.
Opiskelijoiden (N=180) odotuksia, huolia ja arvioita oppimisanalytiikasta tarkasteltiin monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa soveltaen. Lisäksi tarkasteltiin oppimisanalytiikan käyttöön ja suunnitteluun liittyviä eettisiä periaatteita kirjallisuuskatsauksen keinoin. Oppimisanalytiikan hyödyntämiseen opintoihin sitoutumisen tukena tunnistettiin neljä roolia: 1) informaation välittäminen, 2) opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen itsestään oppijoina, 3) tuki haasteiden ratkaisemisessa ja 4) henkilökohtaisten tavoitteiden tuominen näkyväksi osaksi oppimispolkua. Opiskelijoiden huolet liittyivät käyttäjien tietoihin oppimisanalytiikasta ja valmiuksiin tulkita palautetietoa, muutoksiin opiskelijoiden käytöksessä ja motivaatiossa sekä opiskelijoiden toimijuuteen ja yksityisyyteen oppimisanalytiikan käyttäjinä. Opiskelijat arvioivat kahta oppimisanalytiikan työpöytää itsesäätöisen oppimisen tukena. Ensimmäinen työpöytä keskittyi erityisesti opintojen suunnittelun tukeen ja toinen työpöytä erityisesti monitoroinnin tukeen. Opiskelijoiden arviot työpöydistä itsesäätöisen oppimisen tukena olivat yhteydessä heidän minäpystyvyysuskomuksiinsa ja avun etsimisen taitoihin. Opiskelijoiden eroista automaattisen palautetiedon hyödyntämisessä tarvitaan lisää tutkimusta. Neljä keskeistä teemaa nousi esille oppimisanalytiikan etiikan näkökulmasta. Näitä olivat opiskelijan toimijuuden tukeminen, eri sidosryhmien osallistaminen kehittämisprosessissa, oppimisanalytiikkaan vaikuttavien arvojen ja päämäärien näkyväksi tekeminen ja oppimisanalytiikan sovittaminen sujuvaksi osaksi koulutuksen käytäntöjä. Tutkimus korostaa opiskelijoiden näkökulmien tutkimista autenttisissa ympäristöissä. Tutkimuksen avulla jäsennettiin periaatteita eettisten, opintoihin sitoutumista ja itsesäätöistä oppimista tukevan oppimisanalytiikan suunnitteluun
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
No full textThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Kohti uudenlaista opettajuutta : yhteisopettajuus edistämässä opettajien yhteistyötä ja inkluusiota kouluissa
No full textAbstractThis dissertation examined co-teaching as part of teacher collaboration and the development of a more inclusive school in Finland, including the benefits and challenges of co-teaching and the rationale for its implementation. Co-teaching—when teachers plan, implement, and evaluate teaching together—was examined via Tuomela’s (2007) theory of social activity. The dissertation consists of three sub-studies, and the material was collected by the Ministry of Education and Culture Supported Together! project in 2018. This study used both quantitative and qualitative research methods. Quantitative data were analyzed using descriptive statistics, cross-tabulation, principal component analysis and variance and regression analysis. Qualitative data were analyzed using grounded theory. The results show that teachers’ perceptions of co-teaching differ. Although most teachers are positive about co-teaching and find it useful, its implementation rates are quite low. Challenges to co-teaching implementation include a lack of joint planning time and obstacles to smooth collaboration. The benefits include sharing responsibilities and professional skills and opportunities to differentiate teaching. The results also show that teachers’ arguments for the implementation of co-teaching are contradictory, reflecting their attitudes towards inclusion. Co-teaching was justified for its benefits regarding collaboration and the implementation of pedagogical support. Teachers’ perceptions differed from those of teaching students in need of support in general education groups. This dissertation produces new information on co-teaching in Finnish schools, highlights opportunities that can be achieved through its implementation and provides perspectives on the benefits and challenges of co-teaching as a social activity.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Kokko, M., Takala, M., & Muukkonen, H. (2020). Kohti uudenlaista opettajuutta: Yhteisopettajuus haastamassa yksin tekemisen kulttuuria. NMI Bulletin: Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 30(4), 41–58.Self-archived versionKokko, M., Takala, M., & Pihlaja, P. (2021). Finnish teachers’ views on co‐teaching. British Journal of Special Education, 48(1), 112–132. https://doi.org/10.1111/1467-8578.12348Self-archived versionKokko, M., Pihlaja, P., & Takala, M. (in press). Towards inclusive teaching – Finnish
teachers' justifications for co-teaching. Education in the North.TiivistelmäVäitöstutkimuksessa tarkasteltiin yhteisopettajuutta osana opettajien yhteistyötä ja inklusiivisemman koulun kehittämistä Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin yhteisopettajuuden hyötyjä ja haasteista sekä perusteluja yhteisopettajuuden toteuttamiseen. Yhteisopettajuudella tarkoitetaan, että opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetusta yhdessä. Yhteisopettajuutta tarkasteltiin Tuomelan (2007) sosiaalisen toiminnan teorian valossa. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joiden aineisto on kerätty opetus- ja kulttuuriministeriön Tuetaan yhdessä! -kärkihankkeessa vuonna 2018. Väitöskirja on monimenetelmällinen tutkimus, jossa käytettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Määrälliset aineistot analysoitiin kuvailevien tilastojen, ristiintaulukoinnin, pääkomponenttianalyysin sekä varianssi- ja regressioanalyysin keinoin. Laadullinen aineisto analysoitiin soveltaen aineistolähtöistä teoriaa (grounded theory).Tulokset osoittavat, että opettajien käsitykset yhteisopettajuudesta eroavat toisistaan. Vaikka suurin osa opettajista suhtautuu yhteisopettajuuteen myönteisesti ja pitää sitä hyödyllisenä, yhteisopettajuuden toteuttamismäärät ovat varsin vähäiset. Haasteita yhteisopettajuuden toteuttamiseen tuovat yhteisen suunnitteluajan puute ja yhteistyön sujuvuutta estävät tekijät. Hyötyjä ovat vastuun ja ammattitaidon jakaminen sekä mahdollisuudet opetuksen eriyttämiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajien perustelut yhteisopetuksen toteuttamisesta ovat ristiriitaisia, heijastaen opettajien asennoitumista inkluusiota kohtaan. Yhteisopettajuutta perusteltiin yhteistyön kautta saavutettavien hyötyjen ja pedagogisen tuen toteuttamisen valossa. Opettajien käsitykset erosivat tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisesta yleisopetuksen ryhmissä.Väitöskirja tuottaa tuoretta tietoa yhteisopettajuudesta suomalaiskouluissa. Tutkimus tuo esiin yhdessä opettamisen kautta avautuvia mahdollisuuksia tukea opettajan työtä ja järjestää pedagogista tukea inklusiivisesti. Erityisesti tutkimus avaa näkökulmia yhteisopettajuuden hyödyistä ja haasteista sosiaalisena toimintana. Tutkimus osoittaa, että yhteisopettajuuden diskurssi opettajien kesken on eriävä, mikä näkyy opettajien suhtautumisessa inkluusioon.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Kokko, M., Takala, M., & Muukkonen, H. (2020). Kohti uudenlaista opettajuutta: Yhteisopettajuus haastamassa yksin tekemisen kulttuuria. NMI Bulletin: Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 30(4), 41–58.Rinnakkaistallennettu versioKokko, M., Takala, M., & Pihlaja, P. (2021). Finnish teachers’ views on co‐teaching. British Journal of Special Education, 48(1), 112–132. https://doi.org/10.1111/1467-8578.12348Rinnakkaistallennettu versioKokko, M., Pihlaja, P., & Takala, M. (in press). Towards inclusive teaching – Finnish
teachers' justifications for co-teaching. Education in the North.Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan OP-salissa (L10) 17. joulukuuta 2021 klo 12.00Abstract
This dissertation examined co-teaching as part of teacher collaboration and the development of a more inclusive school in Finland, including the benefits and challenges of co-teaching and the rationale for its implementation. Co-teaching—when teachers plan, implement, and evaluate teaching together—was examined via Tuomela’s (2007) theory of social activity. The dissertation consists of three sub-studies, and the material was collected by the Ministry of Education and Culture Supported Together! project in 2018. This study used both quantitative and qualitative research methods. Quantitative data were analyzed using descriptive statistics, cross-tabulation, principal component analysis and variance and regression analysis. Qualitative data were analyzed using grounded theory. The results show that teachers’ perceptions of co-teaching differ. Although most teachers are positive about co-teaching and find it useful, its implementation rates are quite low. Challenges to co-teaching implementation include a lack of joint planning time and obstacles to smooth collaboration. The benefits include sharing responsibilities and professional skills and opportunities to differentiate teaching. The results also show that teachers’ arguments for the implementation of co-teaching are contradictory, reflecting their attitudes towards inclusion. Co-teaching was justified for its benefits regarding collaboration and the implementation of pedagogical support. Teachers’ perceptions differed from those of teaching students in need of support in general education groups. This dissertation produces new information on co-teaching in Finnish schools, highlights opportunities that can be achieved through its implementation and provides perspectives on the benefits and challenges of co-teaching as a social activity.Tiivistelmä
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin yhteisopettajuutta osana opettajien yhteistyötä ja inklusiivisemman koulun kehittämistä Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin yhteisopettajuuden hyötyjä ja haasteista sekä perusteluja yhteisopettajuuden toteuttamiseen. Yhteisopettajuudella tarkoitetaan, että opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetusta yhdessä. Yhteisopettajuutta tarkasteltiin Tuomelan (2007) sosiaalisen toiminnan teorian valossa. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joiden aineisto on kerätty opetus- ja kulttuuriministeriön Tuetaan yhdessä! -kärkihankkeessa vuonna 2018. Väitöskirja on monimenetelmällinen tutkimus, jossa käytettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Määrälliset aineistot analysoitiin kuvailevien tilastojen, ristiintaulukoinnin, pääkomponenttianalyysin sekä varianssi- ja regressioanalyysin keinoin. Laadullinen aineisto analysoitiin soveltaen aineistolähtöistä teoriaa (grounded theory).
Tulokset osoittavat, että opettajien käsitykset yhteisopettajuudesta eroavat toisistaan. Vaikka suurin osa opettajista suhtautuu yhteisopettajuuteen myönteisesti ja pitää sitä hyödyllisenä, yhteisopettajuuden toteuttamismäärät ovat varsin vähäiset. Haasteita yhteisopettajuuden toteuttamiseen tuovat yhteisen suunnitteluajan puute ja yhteistyön sujuvuutta estävät tekijät. Hyötyjä ovat vastuun ja ammattitaidon jakaminen sekä mahdollisuudet opetuksen eriyttämiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajien perustelut yhteisopetuksen toteuttamisesta ovat ristiriitaisia, heijastaen opettajien asennoitumista inkluusiota kohtaan. Yhteisopettajuutta perusteltiin yhteistyön kautta saavutettavien hyötyjen ja pedagogisen tuen toteuttamisen valossa. Opettajien käsitykset erosivat tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisesta yleisopetuksen ryhmissä.
Väitöskirja tuottaa tuoretta tietoa yhteisopettajuudesta suomalaiskouluissa. Tutkimus tuo esiin yhdessä opettamisen kautta avautuvia mahdollisuuksia tukea opettajan työtä ja järjestää pedagogista tukea inklusiivisesti. Erityisesti tutkimus avaa näkökulmia yhteisopettajuuden hyödyistä ja haasteista sosiaalisena toimintana. Tutkimus osoittaa, että yhteisopettajuuden diskurssi opettajien kesken on eriävä, mikä näkyy opettajien suhtautumisessa inkluusioon
The invasion of Norway spruce (Picea abies) and the rise of the boreal ecosystem in Scandinavia
No full text1. Norway spruce (Picea abies), one of the dominant tree species in Eurasia, has spread slowly westward in northern Europe, invading eastern Finland about 6500 calibrated years ago (cal. years BP), eastern central Sweden about 2700 cal. years BP and southern Norway about 1000 cal. years BP. Its spread is the most recent and best constrained invasion of a main tree species in northern Europe and allows an assessment of colonization patterns and associated competitive replacement processes. 2. We analysed five selected high-resolution pollen accumulation rate (PAR)-records along a 700-km long transect in the direction of P. abies invasion from eastern Finland to central Sweden across the present P. abies- and Pinus sylvestris-dominated southern boreal zone. 3. Our results show that the P. abies population increased in size from the time of the initial expansion to levels comparable with the modern in 100-550 years. At each site P. abies invaded a dense, intact Pinus-Betula-Alnus forest, mixed with temperate deciduous taxa, particularly Tilia cordata and Corylus avellana. The resident mixed forest provided no or weak resistance to the colonization of P. abies, and the variable population growth rate was therefore not caused by compositional differences in the resident forest but by other, possibly local edaphic factors. 4. Of the taxa that formed the resident forest, T. cordata responded most strongly to the invasion of P. abies. This suggests that the mid-Holocene T. cordata population decline was not directly climate-induced but resulted from competitive replacement due to overlapping ecological niches with P. abies, a stronger competitor. 5. Synthesis. The rise to dominance of P. abies was caused not only by its rapid population growth but by associated competitive suppression of other taxa, leading to a major ecosystem change from a mixed conifer-deciduous forest to the modern P. abies- and P. sylvestris-dominated boreal conifer forest in central Fennoscandia. This competitive suppression by P. abies is still reflected in the scattered occurrence and generally weak performance of T. cordata in the boreal zone of Europe and may influence its distribution and abundance patterns under predicted future climate scenarios.European Commission [ERAS-CT-2003980409
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
No full textWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
- …
