1,721,048 research outputs found
Teacher - Artificial Intelligence (AI) interaction: The role of trust, subjective norm and innovativeness in Teachers` acceptance of educational chatbots
Full text linkAbstract
Despite the novel educational opportunities of chatbots, their integration into teaching and learning settings is still in the early stages. Understanding the interplay of teachers’ perceptions, attitudes, and intentions to use chatbots can provide insight into the sustainable integration of chatbots in K-12 education. However, little is known about teachers’ acceptance of chatbots in this context. This study proposes a framework to better understand teachers' acceptance of educational chatbots, based on the Technology Acceptance Model (TAM). We extended TAM by incorporating trust, subjective norms, and perceived innovativeness. Data were collected from 482 K-12 teachers with experience using the EBA Assistant chatbot. The study used a mixed-methods approach, combining quantitative structural equation modeling (SEM) with qualitative interviews from 54 participants. Results show that more innovative teachers perceive chatbots as useful educational tools. Teachers’ trust in chatbot outcomes and positive attitudes toward ease of use also increase their intent to use chatbots. Trust in the chatbot's privacy and pedagogical reliability, along with social pressure from colleagues and administrators, further influences their adoption. This study reveals that acceptance of educational chatbots depends on both individual characteristics (e.g., trust) and sociocultural factors (e.g., subjective norm). These findings provide insights that can help guide the integration of chatbots in K-12 education.Abstract
Despite the novel educational opportunities of chatbots, their integration into teaching and learning settings is still in the early stages. Understanding the interplay of teachers’ perceptions, attitudes, and intentions to use chatbots can provide insight into the sustainable integration of chatbots in K-12 education. However, little is known about teachers’ acceptance of chatbots in this context. This study proposes a framework to better understand teachers' acceptance of educational chatbots, based on the Technology Acceptance Model (TAM). We extended TAM by incorporating trust, subjective norms, and perceived innovativeness. Data were collected from 482 K-12 teachers with experience using the EBA Assistant chatbot. The study used a mixed-methods approach, combining quantitative structural equation modeling (SEM) with qualitative interviews from 54 participants. Results show that more innovative teachers perceive chatbots as useful educational tools. Teachers’ trust in chatbot outcomes and positive attitudes toward ease of use also increase their intent to use chatbots. Trust in the chatbot's privacy and pedagogical reliability, along with social pressure from colleagues and administrators, further influences their adoption. This study reveals that acceptance of educational chatbots depends on both individual characteristics (e.g., trust) and sociocultural factors (e.g., subjective norm). These findings provide insights that can help guide the integration of chatbots in K-12 education
Knowledge objects and knowledge practices in interdisciplinary learning: Example of an organization simulation in higher education
No full textAbstract
Background:
Higher education is expected to prepare students with interdisciplinary learning (IDL), which is important for their educational and working life opportunities. The cocreation of knowledge in interdisciplinary teams offers multiple opportunities for the emergence of collective knowledge objects (KOs) and knowledge practices (KPs).
Methods:
During iterations of an organization simulation course, interdisciplinary student teams created an offer of human resource services for a client. To analyze the students’ IDL (84 students in 12 teams), we conducted an interaction analysis, drawing on sociocultural and knowledge practice perspectives on technology-mediated learning. First, video-recordings of two teams’ meetings were analyzed to trace the tensions, negotiations, and cocreation of KOs. Second, students’ reflective diaries were analyzed to identify collective KPs.
Findings:
The negotiation and cocreation of KOs were mediated by multiple material resources and participants’ disciplinary knowledge. In their diaries, students described the following collective KPs: 1) attending to interdisciplinary problems, 2) responsibility taking, 3) framing expertise and contribution, 4) crossing interdisciplinary boundaries, 5) exploring and concretizing new knowledge, and 6) reflecting and expanding upon practices and knowledge.
Contributions:
The study widens our understanding of the intertwined dynamics of KOs and KPs through which students collectively create and engage in interdisciplinary learning.Abstract
Background:
Higher education is expected to prepare students with interdisciplinary learning (IDL), which is important for their educational and working life opportunities. The cocreation of knowledge in interdisciplinary teams offers multiple opportunities for the emergence of collective knowledge objects (KOs) and knowledge practices (KPs).
Methods:
During iterations of an organization simulation course, interdisciplinary student teams created an offer of human resource services for a client. To analyze the students’ IDL (84 students in 12 teams), we conducted an interaction analysis, drawing on sociocultural and knowledge practice perspectives on technology-mediated learning. First, video-recordings of two teams’ meetings were analyzed to trace the tensions, negotiations, and cocreation of KOs. Second, students’ reflective diaries were analyzed to identify collective KPs.
Findings:
The negotiation and cocreation of KOs were mediated by multiple material resources and participants’ disciplinary knowledge. In their diaries, students described the following collective KPs: 1) attending to interdisciplinary problems, 2) responsibility taking, 3) framing expertise and contribution, 4) crossing interdisciplinary boundaries, 5) exploring and concretizing new knowledge, and 6) reflecting and expanding upon practices and knowledge.
Contributions:
The study widens our understanding of the intertwined dynamics of KOs and KPs through which students collectively create and engage in interdisciplinary learning
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Kohti uudenlaista opettajuutta : yhteisopettajuus edistämässä opettajien yhteistyötä ja inkluusiota kouluissa
Full text linkAbstractThis dissertation examined co-teaching as part of teacher collaboration and the development of a more inclusive school in Finland, including the benefits and challenges of co-teaching and the rationale for its implementation. Co-teaching—when teachers plan, implement, and evaluate teaching together—was examined via Tuomela’s (2007) theory of social activity. The dissertation consists of three sub-studies, and the material was collected by the Ministry of Education and Culture Supported Together! project in 2018. This study used both quantitative and qualitative research methods. Quantitative data were analyzed using descriptive statistics, cross-tabulation, principal component analysis and variance and regression analysis. Qualitative data were analyzed using grounded theory. The results show that teachers’ perceptions of co-teaching differ. Although most teachers are positive about co-teaching and find it useful, its implementation rates are quite low. Challenges to co-teaching implementation include a lack of joint planning time and obstacles to smooth collaboration. The benefits include sharing responsibilities and professional skills and opportunities to differentiate teaching. The results also show that teachers’ arguments for the implementation of co-teaching are contradictory, reflecting their attitudes towards inclusion. Co-teaching was justified for its benefits regarding collaboration and the implementation of pedagogical support. Teachers’ perceptions differed from those of teaching students in need of support in general education groups. This dissertation produces new information on co-teaching in Finnish schools, highlights opportunities that can be achieved through its implementation and provides perspectives on the benefits and challenges of co-teaching as a social activity.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Kokko, M., Takala, M., & Muukkonen, H. (2020). Kohti uudenlaista opettajuutta: Yhteisopettajuus haastamassa yksin tekemisen kulttuuria. NMI Bulletin: Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 30(4), 41–58.Self-archived versionKokko, M., Takala, M., & Pihlaja, P. (2021). Finnish teachers’ views on co‐teaching. British Journal of Special Education, 48(1), 112–132. https://doi.org/10.1111/1467-8578.12348Self-archived versionKokko, M., Pihlaja, P., & Takala, M. (in press). Towards inclusive teaching – Finnish
teachers' justifications for co-teaching. Education in the North.TiivistelmäVäitöstutkimuksessa tarkasteltiin yhteisopettajuutta osana opettajien yhteistyötä ja inklusiivisemman koulun kehittämistä Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin yhteisopettajuuden hyötyjä ja haasteista sekä perusteluja yhteisopettajuuden toteuttamiseen. Yhteisopettajuudella tarkoitetaan, että opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetusta yhdessä. Yhteisopettajuutta tarkasteltiin Tuomelan (2007) sosiaalisen toiminnan teorian valossa. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joiden aineisto on kerätty opetus- ja kulttuuriministeriön Tuetaan yhdessä! -kärkihankkeessa vuonna 2018. Väitöskirja on monimenetelmällinen tutkimus, jossa käytettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Määrälliset aineistot analysoitiin kuvailevien tilastojen, ristiintaulukoinnin, pääkomponenttianalyysin sekä varianssi- ja regressioanalyysin keinoin. Laadullinen aineisto analysoitiin soveltaen aineistolähtöistä teoriaa (grounded theory).Tulokset osoittavat, että opettajien käsitykset yhteisopettajuudesta eroavat toisistaan. Vaikka suurin osa opettajista suhtautuu yhteisopettajuuteen myönteisesti ja pitää sitä hyödyllisenä, yhteisopettajuuden toteuttamismäärät ovat varsin vähäiset. Haasteita yhteisopettajuuden toteuttamiseen tuovat yhteisen suunnitteluajan puute ja yhteistyön sujuvuutta estävät tekijät. Hyötyjä ovat vastuun ja ammattitaidon jakaminen sekä mahdollisuudet opetuksen eriyttämiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajien perustelut yhteisopetuksen toteuttamisesta ovat ristiriitaisia, heijastaen opettajien asennoitumista inkluusiota kohtaan. Yhteisopettajuutta perusteltiin yhteistyön kautta saavutettavien hyötyjen ja pedagogisen tuen toteuttamisen valossa. Opettajien käsitykset erosivat tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisesta yleisopetuksen ryhmissä.Väitöskirja tuottaa tuoretta tietoa yhteisopettajuudesta suomalaiskouluissa. Tutkimus tuo esiin yhdessä opettamisen kautta avautuvia mahdollisuuksia tukea opettajan työtä ja järjestää pedagogista tukea inklusiivisesti. Erityisesti tutkimus avaa näkökulmia yhteisopettajuuden hyödyistä ja haasteista sosiaalisena toimintana. Tutkimus osoittaa, että yhteisopettajuuden diskurssi opettajien kesken on eriävä, mikä näkyy opettajien suhtautumisessa inkluusioon.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Kokko, M., Takala, M., & Muukkonen, H. (2020). Kohti uudenlaista opettajuutta: Yhteisopettajuus haastamassa yksin tekemisen kulttuuria. NMI Bulletin: Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 30(4), 41–58.Rinnakkaistallennettu versioKokko, M., Takala, M., & Pihlaja, P. (2021). Finnish teachers’ views on co‐teaching. British Journal of Special Education, 48(1), 112–132. https://doi.org/10.1111/1467-8578.12348Rinnakkaistallennettu versioKokko, M., Pihlaja, P., & Takala, M. (in press). Towards inclusive teaching – Finnish
teachers' justifications for co-teaching. Education in the North.Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan OP-salissa (L10) 17. joulukuuta 2021 klo 12.00Abstract
This dissertation examined co-teaching as part of teacher collaboration and the development of a more inclusive school in Finland, including the benefits and challenges of co-teaching and the rationale for its implementation. Co-teaching—when teachers plan, implement, and evaluate teaching together—was examined via Tuomela’s (2007) theory of social activity. The dissertation consists of three sub-studies, and the material was collected by the Ministry of Education and Culture Supported Together! project in 2018. This study used both quantitative and qualitative research methods. Quantitative data were analyzed using descriptive statistics, cross-tabulation, principal component analysis and variance and regression analysis. Qualitative data were analyzed using grounded theory. The results show that teachers’ perceptions of co-teaching differ. Although most teachers are positive about co-teaching and find it useful, its implementation rates are quite low. Challenges to co-teaching implementation include a lack of joint planning time and obstacles to smooth collaboration. The benefits include sharing responsibilities and professional skills and opportunities to differentiate teaching. The results also show that teachers’ arguments for the implementation of co-teaching are contradictory, reflecting their attitudes towards inclusion. Co-teaching was justified for its benefits regarding collaboration and the implementation of pedagogical support. Teachers’ perceptions differed from those of teaching students in need of support in general education groups. This dissertation produces new information on co-teaching in Finnish schools, highlights opportunities that can be achieved through its implementation and provides perspectives on the benefits and challenges of co-teaching as a social activity.Tiivistelmä
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin yhteisopettajuutta osana opettajien yhteistyötä ja inklusiivisemman koulun kehittämistä Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin yhteisopettajuuden hyötyjä ja haasteista sekä perusteluja yhteisopettajuuden toteuttamiseen. Yhteisopettajuudella tarkoitetaan, että opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetusta yhdessä. Yhteisopettajuutta tarkasteltiin Tuomelan (2007) sosiaalisen toiminnan teorian valossa. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joiden aineisto on kerätty opetus- ja kulttuuriministeriön Tuetaan yhdessä! -kärkihankkeessa vuonna 2018. Väitöskirja on monimenetelmällinen tutkimus, jossa käytettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Määrälliset aineistot analysoitiin kuvailevien tilastojen, ristiintaulukoinnin, pääkomponenttianalyysin sekä varianssi- ja regressioanalyysin keinoin. Laadullinen aineisto analysoitiin soveltaen aineistolähtöistä teoriaa (grounded theory).
Tulokset osoittavat, että opettajien käsitykset yhteisopettajuudesta eroavat toisistaan. Vaikka suurin osa opettajista suhtautuu yhteisopettajuuteen myönteisesti ja pitää sitä hyödyllisenä, yhteisopettajuuden toteuttamismäärät ovat varsin vähäiset. Haasteita yhteisopettajuuden toteuttamiseen tuovat yhteisen suunnitteluajan puute ja yhteistyön sujuvuutta estävät tekijät. Hyötyjä ovat vastuun ja ammattitaidon jakaminen sekä mahdollisuudet opetuksen eriyttämiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajien perustelut yhteisopetuksen toteuttamisesta ovat ristiriitaisia, heijastaen opettajien asennoitumista inkluusiota kohtaan. Yhteisopettajuutta perusteltiin yhteistyön kautta saavutettavien hyötyjen ja pedagogisen tuen toteuttamisen valossa. Opettajien käsitykset erosivat tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisesta yleisopetuksen ryhmissä.
Väitöskirja tuottaa tuoretta tietoa yhteisopettajuudesta suomalaiskouluissa. Tutkimus tuo esiin yhdessä opettamisen kautta avautuvia mahdollisuuksia tukea opettajan työtä ja järjestää pedagogista tukea inklusiivisesti. Erityisesti tutkimus avaa näkökulmia yhteisopettajuuden hyödyistä ja haasteista sosiaalisena toimintana. Tutkimus osoittaa, että yhteisopettajuuden diskurssi opettajien kesken on eriävä, mikä näkyy opettajien suhtautumisessa inkluusioon
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Lukion keskeyttämisen äärellä : Subjektitieteellisen psykologian näkökulma toimijuuden tukemiseen ohjauksessa
Full text linkAbstractIn this dissertation, early school leaving is seen as one possibility for general upper secondary school students. Formerly, it has been studied in Finnish secondary education mostly in the context of vocational education and as a risk for marginalized students. Although early school leaving is often considered to be manageable by guidance, it has not been studied in relation to guidance before.The research was conducted in the context of the guidance organization provided by a municipality from the perspectives of both professionals and students. The theoretical basis lies on subject-scientific psychology. It considers that human activity and its conditions are mutually constituted and understands human activity through subjective reasons for actions. The analysis was conducted using the fabrics of grounds, the constant comparative method, and the subject-scientific concepts of agency.The first sub-study focused on the conditions of guidance for early school leavers. In the professionals’ group discussions, the structures of the guidance system were seen as stable, partly stable but open to discussion, or flexible. In addition, expected outcomes of professionals’ activity appeared to be related to individual or collective student guidance, or interventions when the professionals were concerned about the student. The second sub-study focused on the professionals’ experiences in early school leaving. They seemed to relate to the students’ challenges of learning, social relations, school selection, and other life scenes. Furthermore, on the basis of professionals’ experiences, six common contradictions were identified in multiprofessional cooperation.The third sub-study focused, in research discussions, on the challenges experienced by early school leavers and graduates who had had several difficulties in studying. The challenges were outlined from the perspectives of learning, conduct of everyday life, and life trajectory. In addition, their dialectics of agency were analyzed, and three ideal-type reason patterns were identified. The students’ agency appeared to be related to their ability to benefit from guidance. This dissertation concludes: 1) the different views of professionals and students on the challenges of studying, and 2) outlining the ways to support agency in general upper secondary studies.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Raetsaari, K., Suorsa, T., & Muukkonen, H. (2020). Ohjaustyön haasteena lukion keskeyttäminen: Ammattilaisten tulkintoja olosuhteista ja työnsä perusteista. Kasvatus, 51(1), 38–50.Self-archived versionRaetsaari, K., Suorsa, T., Peltola, M., & Muukkonen, H. (2022). To intervene or not? Professionals’ relation to early school leaving in Finnish general upper secondary education. Nordic Psychology. Advance online publication. https://doi.org/10.1080/19012276.2022.2103726Raetsaari, K., Suorsa, T., & Muukkonen, H. (2021). ”Lopettasko lukion?” Toimintaperusteet, toimijuuden jännitteet ja ohjaus lukiolaisten arjen haasteissa. Kasvatus, 52(3), 297–309. https://doi.org/10.33348/kvt.112562Self-archived versionTiivistelmäOpintojen keskeyttämiseen ajatellaan voitavan vaikuttaa ohjauksella. Suomessa toisen asteen koulutuksen keskeyttämistä on tutkittu kuitenkin lähinnä ammatillisen koulutuksen tai eri tavalla marginaaliin asetettujen opiskelijoiden näkökulmista, ei juurikaan suhteessa ohjaukseen.Tässä artikkeliväitöskirjassani tutkin lukion keskeyttämistä mahdollisuutena sekä ammattilaisten että nuorten perspektiiveistä yhden kaupungin lukiolaisten ohjauksen toimintaympäristössä. Viitekehykseni on suomalaisessa ohjaustutkimuksessa vähän tunnettu subjektitieteellinen psykologia, jossa yksilön toimintaa katsotaan erottamattomana osana toiminnan olosuhteita ja olosuhteita sellaisina, millaisia mahdollisuuksia osalliset niissä näkevät. Keskeisin jäsentävä käsite on toimintaperuste. Aineiston olen analysoinut perustelumallien ja jatkuvan vertailun sekä subjektitieteellisen psykologian toimijuuden käsitteistön avulla.Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastelin keskeyttämistä harkitsevien lukiolaisten ohjaustyön olosuhteita ryhmäkeskusteluissa ohjaustyön ammattilaisten kanssa. Rakenteet näyttäytyivät joko pysyvinä, melko pysyvinä mutta keskusteltavissa olevina tai muuttuvina. Tarkastelin myös ammattilaisten odotettuja toiminnan tuloksia ohjaustyössä. Ne liittyivät yksilölliseen tai yhteisölliseen työhön tai huoliin puuttumiseen. Toisessa osatutkimuksessa tarkastelin ammattilaisten kokemuksia lukion keskeyttämisestä. Ne jäsentyivät haasteina suhteessa oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin, lukion valintaan sekä muihin elämisen näyttämöihin. Tarkastelin myös ammattilaisten ohjaustyössä kokemia ristiriitoja. Löysin kuusi ammattilaisille yhteistä ristiriitaa monialaisessa yhteistyössä.Kolmannessa osatutkimuksessa tarkastelin yksilökeskusteluissa lukion keskeyttäneiden ja keskeyttämistä harkinneiden lukiolaisten kanssa heidän opinnoissaan kokemia haasteita. Jäsensin niitä oppimisen, arkielämisen sujuvuuden ja elämisen liikeradan näkökulmista. Tarkastelin myös heidän toimijuuttaan toimijuuden jännitteiden avulla. Erotin kolme toimijatyyppiä, jotka olivat yhteydessä ohjaukseen osallistumiseen. Väitöskirjani tuloksina tarkastelen nuorten ja ammattilaisten erilaisia käsityksiä lukiokoulutuksen haasteista sekä toimijuuden tukemista lukiolaisten ohjaustyön tavoitteena, kun toimijuus ymmärretään osallisuutena.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Raetsaari, K., Suorsa, T., & Muukkonen, H. (2020). Ohjaustyön haasteena lukion keskeyttäminen: Ammattilaisten tulkintoja olosuhteista ja työnsä perusteista. Kasvatus, 51(1), 38–50.Rinnakkaistallennettu versioRaetsaari, K., Suorsa, T., Peltola, M., & Muukkonen, H. (2022). To intervene or not? Professionals’ relation to early school leaving in Finnish general upper secondary education. Nordic Psychology. Advance online publication. https://doi.org/10.1080/19012276.2022.2103726Raetsaari, K., Suorsa, T., & Muukkonen, H. (2021). ”Lopettasko lukion?” Toimintaperusteet, toimijuuden jännitteet ja ohjaus lukiolaisten arjen haasteissa. Kasvatus, 52(3), 297–309. https://doi.org/10.33348/kvt.112562Rinnakkaistallennettu versioEsitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Martti Ahtisaari -salissa (L2) 1. joulukuuta 2023 klo 12.00Abstract
In this dissertation, early school leaving is seen as one possibility for general upper secondary school students. Formerly, it has been studied in Finnish secondary education mostly in the context of vocational education and as a risk for marginalized students. Although early school leaving is often considered to be manageable by guidance, it has not been studied in relation to guidance before.
The research was conducted in the context of the guidance organization provided by a municipality from the perspectives of both professionals and students. The theoretical basis lies on subject-scientific psychology. It considers that human activity and its conditions are mutually constituted and understands human activity through subjective reasons for actions. The analysis was conducted using the fabrics of grounds, the constant comparative method, and the subject-scientific concepts of agency.
The first sub-study focused on the conditions of guidance for early school leavers. In the professionals’ group discussions, the structures of the guidance system were seen as stable, partly stable but open to discussion, or flexible. In addition, expected outcomes of professionals’ activity appeared to be related to individual or collective student guidance, or interventions when the professionals were concerned about the student. The second sub-study focused on the professionals’ experiences in early school leaving. They seemed to relate to the students’ challenges of learning, social relations, school selection, and other life scenes. Furthermore, on the basis of professionals’ experiences, six common contradictions were identified in multiprofessional cooperation.
The third sub-study focused, in research discussions, on the challenges experienced by early school leavers and graduates who had had several difficulties in studying. The challenges were outlined from the perspectives of learning, conduct of everyday life, and life trajectory. In addition, their dialectics of agency were analyzed, and three ideal-type reason patterns were identified. The students’ agency appeared to be related to their ability to benefit from guidance. This dissertation concludes: 1) the different views of professionals and students on the challenges of studying, and 2) outlining the ways to support agency in general upper secondary studies.Tiivistelmä
Opintojen keskeyttämiseen ajatellaan voitavan vaikuttaa ohjauksella. Suomessa toisen asteen koulutuksen keskeyttämistä on tutkittu kuitenkin lähinnä ammatillisen koulutuksen tai eri tavalla marginaaliin asetettujen opiskelijoiden näkökulmista, ei juurikaan suhteessa ohjaukseen.
Tässä artikkeliväitöskirjassani tutkin lukion keskeyttämistä mahdollisuutena sekä ammattilaisten että nuorten perspektiiveistä yhden kaupungin lukiolaisten ohjauksen toimintaympäristössä. Viitekehykseni on suomalaisessa ohjaustutkimuksessa vähän tunnettu subjektitieteellinen psykologia, jossa yksilön toimintaa katsotaan erottamattomana osana toiminnan olosuhteita ja olosuhteita sellaisina, millaisia mahdollisuuksia osalliset niissä näkevät. Keskeisin jäsentävä käsite on toimintaperuste. Aineiston olen analysoinut perustelumallien ja jatkuvan vertailun sekä subjektitieteellisen psykologian toimijuuden käsitteistön avulla.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastelin keskeyttämistä harkitsevien lukiolaisten ohjaustyön olosuhteita ryhmäkeskusteluissa ohjaustyön ammattilaisten kanssa. Rakenteet näyttäytyivät joko pysyvinä, melko pysyvinä mutta keskusteltavissa olevina tai muuttuvina. Tarkastelin myös ammattilaisten odotettuja toiminnan tuloksia ohjaustyössä. Ne liittyivät yksilölliseen tai yhteisölliseen työhön tai huoliin puuttumiseen. Toisessa osatutkimuksessa tarkastelin ammattilaisten kokemuksia lukion keskeyttämisestä. Ne jäsentyivät haasteina suhteessa oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin, lukion valintaan sekä muihin elämisen näyttämöihin. Tarkastelin myös ammattilaisten ohjaustyössä kokemia ristiriitoja. Löysin kuusi ammattilaisille yhteistä ristiriitaa monialaisessa yhteistyössä.
Kolmannessa osatutkimuksessa tarkastelin yksilökeskusteluissa lukion keskeyttäneiden ja keskeyttämistä harkinneiden lukiolaisten kanssa heidän opinnoissaan kokemia haasteita. Jäsensin niitä oppimisen, arkielämisen sujuvuuden ja elämisen liikeradan näkökulmista. Tarkastelin myös heidän toimijuuttaan toimijuuden jännitteiden avulla. Erotin kolme toimijatyyppiä, jotka olivat yhteydessä ohjaukseen osallistumiseen. Väitöskirjani tuloksina tarkastelen nuorten ja ammattilaisten erilaisia käsityksiä lukiokoulutuksen haasteista sekä toimijuuden tukemista lukiolaisten ohjaustyön tavoitteena, kun toimijuus ymmärretään osallisuutena
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
