104,768 research outputs found
Creating, managing, and analysing geospatial data and databases in geographical themes
No full textForeword
(Muukkonen, P. & Tyystjärvi, V.)
Expectations of working life from GIS higher education: do we teach right things for young geographers and GIS experts?
Chapter I
(Krötzl, J., Massinen, S., Muttilainen, J., Muukkonen, P. & Tenkanen, H.)
Centrality measures of working population in Helsinki metropolitan area.
Chapter II
(Karvonen, V., Ribard, C., Sädekoski, N., Tyystjärvi, V. & Muukkonen, P.)
Comparing ESA land cover data with higher resolution national datasets.
Chapter III
(Toikka, A., Holmi, T., Lefort, A., Rantanen, O., Muukkonen, P. & Niittynen, P.)
Database of northern boreal vascular species growing near the Arctic tree line in Fennoscandia.
Chapter IV
(Kaistinen, H., Kivikko, T., Marttunen, E., Potinkara, M., Muukkonen, P. & Siljander, M.)
Taita Taveta geodatabase.
Chapter V
(Ijäs, T., Karhu, T., Kaskenpää, M., Muukkonen, P. & Mäntyniemi, P.)
Macroseismic observations in Finland: enhancement of crowdsourced observatory practice.ei saavutettav
Aluskasvillisuuden biomassan arvioiminen peittävyystiedon avulla
No full textTutkimusselosteSeloste artikkelista: Muukkonen, P., Mäkipää, R., Laiho, R., Minkkinen, K., Vasander, H. & Finér, L. 2006. Relationship between biomass and percentage cover in understorey vegetation of boreal coniferous forests. Silva Fennica 40(2): 231–245
Lukion keskeyttämisen äärellä : Subjektitieteellisen psykologian näkökulma toimijuuden tukemiseen ohjauksessa
No full textAbstractIn this dissertation, early school leaving is seen as one possibility for general upper secondary school students. Formerly, it has been studied in Finnish secondary education mostly in the context of vocational education and as a risk for marginalized students. Although early school leaving is often considered to be manageable by guidance, it has not been studied in relation to guidance before.The research was conducted in the context of the guidance organization provided by a municipality from the perspectives of both professionals and students. The theoretical basis lies on subject-scientific psychology. It considers that human activity and its conditions are mutually constituted and understands human activity through subjective reasons for actions. The analysis was conducted using the fabrics of grounds, the constant comparative method, and the subject-scientific concepts of agency.The first sub-study focused on the conditions of guidance for early school leavers. In the professionals’ group discussions, the structures of the guidance system were seen as stable, partly stable but open to discussion, or flexible. In addition, expected outcomes of professionals’ activity appeared to be related to individual or collective student guidance, or interventions when the professionals were concerned about the student. The second sub-study focused on the professionals’ experiences in early school leaving. They seemed to relate to the students’ challenges of learning, social relations, school selection, and other life scenes. Furthermore, on the basis of professionals’ experiences, six common contradictions were identified in multiprofessional cooperation.The third sub-study focused, in research discussions, on the challenges experienced by early school leavers and graduates who had had several difficulties in studying. The challenges were outlined from the perspectives of learning, conduct of everyday life, and life trajectory. In addition, their dialectics of agency were analyzed, and three ideal-type reason patterns were identified. The students’ agency appeared to be related to their ability to benefit from guidance. This dissertation concludes: 1) the different views of professionals and students on the challenges of studying, and 2) outlining the ways to support agency in general upper secondary studies.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Raetsaari, K., Suorsa, T., & Muukkonen, H. (2020). Ohjaustyön haasteena lukion keskeyttäminen: Ammattilaisten tulkintoja olosuhteista ja työnsä perusteista. Kasvatus, 51(1), 38–50.Self-archived versionRaetsaari, K., Suorsa, T., Peltola, M., & Muukkonen, H. (2022). To intervene or not? Professionals’ relation to early school leaving in Finnish general upper secondary education. Nordic Psychology. Advance online publication. https://doi.org/10.1080/19012276.2022.2103726Raetsaari, K., Suorsa, T., & Muukkonen, H. (2021). ”Lopettasko lukion?” Toimintaperusteet, toimijuuden jännitteet ja ohjaus lukiolaisten arjen haasteissa. Kasvatus, 52(3), 297–309. https://doi.org/10.33348/kvt.112562Self-archived versionTiivistelmäOpintojen keskeyttämiseen ajatellaan voitavan vaikuttaa ohjauksella. Suomessa toisen asteen koulutuksen keskeyttämistä on tutkittu kuitenkin lähinnä ammatillisen koulutuksen tai eri tavalla marginaaliin asetettujen opiskelijoiden näkökulmista, ei juurikaan suhteessa ohjaukseen.Tässä artikkeliväitöskirjassani tutkin lukion keskeyttämistä mahdollisuutena sekä ammattilaisten että nuorten perspektiiveistä yhden kaupungin lukiolaisten ohjauksen toimintaympäristössä. Viitekehykseni on suomalaisessa ohjaustutkimuksessa vähän tunnettu subjektitieteellinen psykologia, jossa yksilön toimintaa katsotaan erottamattomana osana toiminnan olosuhteita ja olosuhteita sellaisina, millaisia mahdollisuuksia osalliset niissä näkevät. Keskeisin jäsentävä käsite on toimintaperuste. Aineiston olen analysoinut perustelumallien ja jatkuvan vertailun sekä subjektitieteellisen psykologian toimijuuden käsitteistön avulla.Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastelin keskeyttämistä harkitsevien lukiolaisten ohjaustyön olosuhteita ryhmäkeskusteluissa ohjaustyön ammattilaisten kanssa. Rakenteet näyttäytyivät joko pysyvinä, melko pysyvinä mutta keskusteltavissa olevina tai muuttuvina. Tarkastelin myös ammattilaisten odotettuja toiminnan tuloksia ohjaustyössä. Ne liittyivät yksilölliseen tai yhteisölliseen työhön tai huoliin puuttumiseen. Toisessa osatutkimuksessa tarkastelin ammattilaisten kokemuksia lukion keskeyttämisestä. Ne jäsentyivät haasteina suhteessa oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin, lukion valintaan sekä muihin elämisen näyttämöihin. Tarkastelin myös ammattilaisten ohjaustyössä kokemia ristiriitoja. Löysin kuusi ammattilaisille yhteistä ristiriitaa monialaisessa yhteistyössä.Kolmannessa osatutkimuksessa tarkastelin yksilökeskusteluissa lukion keskeyttäneiden ja keskeyttämistä harkinneiden lukiolaisten kanssa heidän opinnoissaan kokemia haasteita. Jäsensin niitä oppimisen, arkielämisen sujuvuuden ja elämisen liikeradan näkökulmista. Tarkastelin myös heidän toimijuuttaan toimijuuden jännitteiden avulla. Erotin kolme toimijatyyppiä, jotka olivat yhteydessä ohjaukseen osallistumiseen. Väitöskirjani tuloksina tarkastelen nuorten ja ammattilaisten erilaisia käsityksiä lukiokoulutuksen haasteista sekä toimijuuden tukemista lukiolaisten ohjaustyön tavoitteena, kun toimijuus ymmärretään osallisuutena.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Raetsaari, K., Suorsa, T., & Muukkonen, H. (2020). Ohjaustyön haasteena lukion keskeyttäminen: Ammattilaisten tulkintoja olosuhteista ja työnsä perusteista. Kasvatus, 51(1), 38–50.Rinnakkaistallennettu versioRaetsaari, K., Suorsa, T., Peltola, M., & Muukkonen, H. (2022). To intervene or not? Professionals’ relation to early school leaving in Finnish general upper secondary education. Nordic Psychology. Advance online publication. https://doi.org/10.1080/19012276.2022.2103726Raetsaari, K., Suorsa, T., & Muukkonen, H. (2021). ”Lopettasko lukion?” Toimintaperusteet, toimijuuden jännitteet ja ohjaus lukiolaisten arjen haasteissa. Kasvatus, 52(3), 297–309. https://doi.org/10.33348/kvt.112562Rinnakkaistallennettu versioEsitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Martti Ahtisaari -salissa (L2) 1. joulukuuta 2023 klo 12.00Abstract
In this dissertation, early school leaving is seen as one possibility for general upper secondary school students. Formerly, it has been studied in Finnish secondary education mostly in the context of vocational education and as a risk for marginalized students. Although early school leaving is often considered to be manageable by guidance, it has not been studied in relation to guidance before.
The research was conducted in the context of the guidance organization provided by a municipality from the perspectives of both professionals and students. The theoretical basis lies on subject-scientific psychology. It considers that human activity and its conditions are mutually constituted and understands human activity through subjective reasons for actions. The analysis was conducted using the fabrics of grounds, the constant comparative method, and the subject-scientific concepts of agency.
The first sub-study focused on the conditions of guidance for early school leavers. In the professionals’ group discussions, the structures of the guidance system were seen as stable, partly stable but open to discussion, or flexible. In addition, expected outcomes of professionals’ activity appeared to be related to individual or collective student guidance, or interventions when the professionals were concerned about the student. The second sub-study focused on the professionals’ experiences in early school leaving. They seemed to relate to the students’ challenges of learning, social relations, school selection, and other life scenes. Furthermore, on the basis of professionals’ experiences, six common contradictions were identified in multiprofessional cooperation.
The third sub-study focused, in research discussions, on the challenges experienced by early school leavers and graduates who had had several difficulties in studying. The challenges were outlined from the perspectives of learning, conduct of everyday life, and life trajectory. In addition, their dialectics of agency were analyzed, and three ideal-type reason patterns were identified. The students’ agency appeared to be related to their ability to benefit from guidance. This dissertation concludes: 1) the different views of professionals and students on the challenges of studying, and 2) outlining the ways to support agency in general upper secondary studies.Tiivistelmä
Opintojen keskeyttämiseen ajatellaan voitavan vaikuttaa ohjauksella. Suomessa toisen asteen koulutuksen keskeyttämistä on tutkittu kuitenkin lähinnä ammatillisen koulutuksen tai eri tavalla marginaaliin asetettujen opiskelijoiden näkökulmista, ei juurikaan suhteessa ohjaukseen.
Tässä artikkeliväitöskirjassani tutkin lukion keskeyttämistä mahdollisuutena sekä ammattilaisten että nuorten perspektiiveistä yhden kaupungin lukiolaisten ohjauksen toimintaympäristössä. Viitekehykseni on suomalaisessa ohjaustutkimuksessa vähän tunnettu subjektitieteellinen psykologia, jossa yksilön toimintaa katsotaan erottamattomana osana toiminnan olosuhteita ja olosuhteita sellaisina, millaisia mahdollisuuksia osalliset niissä näkevät. Keskeisin jäsentävä käsite on toimintaperuste. Aineiston olen analysoinut perustelumallien ja jatkuvan vertailun sekä subjektitieteellisen psykologian toimijuuden käsitteistön avulla.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkastelin keskeyttämistä harkitsevien lukiolaisten ohjaustyön olosuhteita ryhmäkeskusteluissa ohjaustyön ammattilaisten kanssa. Rakenteet näyttäytyivät joko pysyvinä, melko pysyvinä mutta keskusteltavissa olevina tai muuttuvina. Tarkastelin myös ammattilaisten odotettuja toiminnan tuloksia ohjaustyössä. Ne liittyivät yksilölliseen tai yhteisölliseen työhön tai huoliin puuttumiseen. Toisessa osatutkimuksessa tarkastelin ammattilaisten kokemuksia lukion keskeyttämisestä. Ne jäsentyivät haasteina suhteessa oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin, lukion valintaan sekä muihin elämisen näyttämöihin. Tarkastelin myös ammattilaisten ohjaustyössä kokemia ristiriitoja. Löysin kuusi ammattilaisille yhteistä ristiriitaa monialaisessa yhteistyössä.
Kolmannessa osatutkimuksessa tarkastelin yksilökeskusteluissa lukion keskeyttäneiden ja keskeyttämistä harkinneiden lukiolaisten kanssa heidän opinnoissaan kokemia haasteita. Jäsensin niitä oppimisen, arkielämisen sujuvuuden ja elämisen liikeradan näkökulmista. Tarkastelin myös heidän toimijuuttaan toimijuuden jännitteiden avulla. Erotin kolme toimijatyyppiä, jotka olivat yhteydessä ohjaukseen osallistumiseen. Väitöskirjani tuloksina tarkastelen nuorten ja ammattilaisten erilaisia käsityksiä lukiokoulutuksen haasteista sekä toimijuuden tukemista lukiolaisten ohjaustyön tavoitteena, kun toimijuus ymmärretään osallisuutena
Korkeakouluopiskelijoiden näkökulmia oppimisanalytiikan käyttöön opiskelupolun tukena
No full textAbstractThis article-based thesis investigates higher education students’ perspectives on learning analytics (LA). LA has attracted considerable interest among researchers and developers. However, a deeper understanding is needed of students as users of LA. This study explores students’ perspectives on LA in the context of academic paths beyond specific courses, through study semesters and academic years. The context of academic paths is a focus in investigating how students describe LA as a support for their higher education studies and how student engagement and self-regulated learning (SRL) can be scaffolded with LA across academic paths. A mixed-methods design was applied to empirically explore students’ (N = 180) expectations, concerns, and evaluations regarding LA use. Furthermore, the study investigates the key ethical perspectives that frame the design and use of LA.Four roles were identified for LA as a support for academic paths: 1) information mediation, 2) increasing students’ awareness of themselves as learners, 3) helping students to overcome challenges, and 4) a feedback channel to align personal goals and objectives with their academic degrees. Students’ concerns about LA use included gaps in users’ knowledge of LA, users’ data interpretation capacities, the behavioral and motivational consequences of LA feedback, and student agency and privacy as LA users. Two dashboards were evaluated in terms of the support provided for study planning and monitoring. The first examined dashboard supported study planning more, while the second examined dashboard supported monitoring more. In addition, students’ evaluations of the dashboards differed based on their self-efficacy beliefs and help-seeking skills. This finding suggests that more research is needed regarding individual differences in students’ needs and evaluations of LA tools that support engagement and SRL. Four themes emerged as central in the ethical design of LA: supporting students’ agency, ensuring stakeholder involvement in the LA development processes, making the values and intentions of development processes visible, and considering how LA tools are positioned in educational practices. This thesis highlights the importance of investigating students’ perspectives of LA in authentic contexts and suggests design implications for LA as a support for student engagement and SRL.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Silvola, A., Näykki, P., Kaveri, A., & Muukkonen, H. (2021). Expectations for supporting student engagement with learning analytics: An academic path perspective. Computers & Education, 168, 104192. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2021.104192Self-archived versionSilvola, A., Sjöblom, A., Näykki, P., Gedrimiene, E., & Muukkonen, H. (2023). Student evaluations of using LA for study planning and monitoring: Support for academic path-level decision-making. Manuscript submitted for publication.Silvola, A., Gerdimiene, E., Pursiainen, J., Rusanen, J., & Muukkonen, H. (2021). Oppimisanalytiikka ja eettiset kysymykset: Laadullinen meta-analyysi. Kasvatus, 52(2), 235–248. https://doi.org/10.33348/kvt.111448Self-archived versionTiivistelmäTässä artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden näkökulmia oppimisanalytiikan käyttöön. Oppimisanalytiikan työvälineet herättävät laajaa kiinnostusta oppimisen tukena, mutta tutkimuksissa on havaittu tarve ymmärtää paremmin opiskelijoita oppimisanalytiikan käyttäjinä. Tässä tutkimuksessa opiskelijoiden näkökulmia tarkastellaan opiskelupolun kontekstissa, keskittyen lukuvuosien aikana, yksittäisten kurssien läpi rakentuvien oppimiskokemusten näkökulmiin. Väitöskirjassa tutkitaan, miten opiskelijat kuvaavat oppimisanalytiikan mahdollisuuksia opiskelupolun tukena ja miten opintoihin sitoutumista ja itsesäätöistä oppimista voidaan tukea oppimisanalytiikalla. Lisäksi tarkastellaan, miten oppimisanalytiikan eettiset kysymykset jäsentyvät opiskelijoiden näkökulmia tutkittaessa.Opiskelijoiden (N=180) odotuksia, huolia ja arvioita oppimisanalytiikasta tarkasteltiin monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa soveltaen. Lisäksi tarkasteltiin oppimisanalytiikan käyttöön ja suunnitteluun liittyviä eettisiä periaatteita kirjallisuuskatsauksen keinoin. Oppimisanalytiikan hyödyntämiseen opintoihin sitoutumisen tukena tunnistettiin neljä roolia: 1) informaation välittäminen, 2) opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen itsestään oppijoina, 3) tuki haasteiden ratkaisemisessa ja 4) henkilökohtaisten tavoitteiden tuominen näkyväksi osaksi oppimispolkua. Opiskelijoiden huolet liittyivät käyttäjien tietoihin oppimisanalytiikasta ja valmiuksiin tulkita palautetietoa, muutoksiin opiskelijoiden käytöksessä ja motivaatiossa sekä opiskelijoiden toimijuuteen ja yksityisyyteen oppimisanalytiikan käyttäjinä. Opiskelijat arvioivat kahta oppimisanalytiikan työpöytää itsesäätöisen oppimisen tukena. Ensimmäinen työpöytä keskittyi erityisesti opintojen suunnittelun tukeen ja toinen työpöytä erityisesti monitoroinnin tukeen. Opiskelijoiden arviot työpöydistä itsesäätöisen oppimisen tukena olivat yhteydessä heidän minäpystyvyysuskomuksiinsa ja avun etsimisen taitoihin. Opiskelijoiden eroista automaattisen palautetiedon hyödyntämisessä tarvitaan lisää tutkimusta. Neljä keskeistä teemaa nousi esille oppimisanalytiikan etiikan näkökulmasta. Näitä olivat opiskelijan toimijuuden tukeminen, eri sidosryhmien osallistaminen kehittämisprosessissa, oppimisanalytiikkaan vaikuttavien arvojen ja päämäärien näkyväksi tekeminen ja oppimisanalytiikan sovittaminen sujuvaksi osaksi koulutuksen käytäntöjä. Tutkimus korostaa opiskelijoiden näkökulmien tutkimista autenttisissa ympäristöissä. Tutkimuksen avulla jäsennettiin periaatteita eettisten, opintoihin sitoutumista ja itsesäätöistä oppimista tukevan oppimisanalytiikan suunnitteluun.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Silvola, A., Näykki, P., Kaveri, A., & Muukkonen, H. (2021). Expectations for supporting student engagement with learning analytics: An academic path perspective. Computers & Education, 168, 104192. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2021.104192Rinnakkaistallennettu versioSilvola, A., Sjöblom, A., Näykki, P., Gedrimiene, E., & Muukkonen, H. (2023). Student evaluations of using LA for study planning and monitoring: Support for academic path-level decision-making. Manuscript submitted for publication.Silvola, A., Gerdimiene, E., Pursiainen, J., Rusanen, J., & Muukkonen, H. (2021). Oppimisanalytiikka ja eettiset kysymykset: Laadullinen meta-analyysi. Kasvatus, 52(2), 235–248. https://doi.org/10.33348/kvt.111448Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Martti Ahtisaari -sali (L2), Linnanmaa, on 17 November 2023, at 12 noonAbstract
This article-based thesis investigates higher education students’ perspectives on learning analytics (LA). LA has attracted considerable interest among researchers and developers. However, a deeper understanding is needed of students as users of LA. This study explores students’ perspectives on LA in the context of academic paths beyond specific courses, through study semesters and academic years. The context of academic paths is a focus in investigating how students describe LA as a support for their higher education studies and how student engagement and self-regulated learning (SRL) can be scaffolded with LA across academic paths. A mixed-methods design was applied to empirically explore students’ (N = 180) expectations, concerns, and evaluations regarding LA use. Furthermore, the study investigates the key ethical perspectives that frame the design and use of LA.
Four roles were identified for LA as a support for academic paths: 1) information mediation, 2) increasing students’ awareness of themselves as learners, 3) helping students to overcome challenges, and 4) a feedback channel to align personal goals and objectives with their academic degrees. Students’ concerns about LA use included gaps in users’ knowledge of LA, users’ data interpretation capacities, the behavioral and motivational consequences of LA feedback, and student agency and privacy as LA users. Two dashboards were evaluated in terms of the support provided for study planning and monitoring. The first examined dashboard supported study planning more, while the second examined dashboard supported monitoring more. In addition, students’ evaluations of the dashboards differed based on their self-efficacy beliefs and help-seeking skills. This finding suggests that more research is needed regarding individual differences in students’ needs and evaluations of LA tools that support engagement and SRL. Four themes emerged as central in the ethical design of LA: supporting students’ agency, ensuring stakeholder involvement in the LA development processes, making the values and intentions of development processes visible, and considering how LA tools are positioned in educational practices. This thesis highlights the importance of investigating students’ perspectives of LA in authentic contexts and suggests design implications for LA as a support for student engagement and SRL.Tiivistelmä
Tässä artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden näkökulmia oppimisanalytiikan käyttöön. Oppimisanalytiikan työvälineet herättävät laajaa kiinnostusta oppimisen tukena, mutta tutkimuksissa on havaittu tarve ymmärtää paremmin opiskelijoita oppimisanalytiikan käyttäjinä. Tässä tutkimuksessa opiskelijoiden näkökulmia tarkastellaan opiskelupolun kontekstissa, keskittyen lukuvuosien aikana, yksittäisten kurssien läpi rakentuvien oppimiskokemusten näkökulmiin. Väitöskirjassa tutkitaan, miten opiskelijat kuvaavat oppimisanalytiikan mahdollisuuksia opiskelupolun tukena ja miten opintoihin sitoutumista ja itsesäätöistä oppimista voidaan tukea oppimisanalytiikalla. Lisäksi tarkastellaan, miten oppimisanalytiikan eettiset kysymykset jäsentyvät opiskelijoiden näkökulmia tutkittaessa.
Opiskelijoiden (N=180) odotuksia, huolia ja arvioita oppimisanalytiikasta tarkasteltiin monimenetelmäistä tutkimusasetelmaa soveltaen. Lisäksi tarkasteltiin oppimisanalytiikan käyttöön ja suunnitteluun liittyviä eettisiä periaatteita kirjallisuuskatsauksen keinoin. Oppimisanalytiikan hyödyntämiseen opintoihin sitoutumisen tukena tunnistettiin neljä roolia: 1) informaation välittäminen, 2) opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen itsestään oppijoina, 3) tuki haasteiden ratkaisemisessa ja 4) henkilökohtaisten tavoitteiden tuominen näkyväksi osaksi oppimispolkua. Opiskelijoiden huolet liittyivät käyttäjien tietoihin oppimisanalytiikasta ja valmiuksiin tulkita palautetietoa, muutoksiin opiskelijoiden käytöksessä ja motivaatiossa sekä opiskelijoiden toimijuuteen ja yksityisyyteen oppimisanalytiikan käyttäjinä. Opiskelijat arvioivat kahta oppimisanalytiikan työpöytää itsesäätöisen oppimisen tukena. Ensimmäinen työpöytä keskittyi erityisesti opintojen suunnittelun tukeen ja toinen työpöytä erityisesti monitoroinnin tukeen. Opiskelijoiden arviot työpöydistä itsesäätöisen oppimisen tukena olivat yhteydessä heidän minäpystyvyysuskomuksiinsa ja avun etsimisen taitoihin. Opiskelijoiden eroista automaattisen palautetiedon hyödyntämisessä tarvitaan lisää tutkimusta. Neljä keskeistä teemaa nousi esille oppimisanalytiikan etiikan näkökulmasta. Näitä olivat opiskelijan toimijuuden tukeminen, eri sidosryhmien osallistaminen kehittämisprosessissa, oppimisanalytiikkaan vaikuttavien arvojen ja päämäärien näkyväksi tekeminen ja oppimisanalytiikan sovittaminen sujuvaksi osaksi koulutuksen käytäntöjä. Tutkimus korostaa opiskelijoiden näkökulmien tutkimista autenttisissa ympäristöissä. Tutkimuksen avulla jäsennettiin periaatteita eettisten, opintoihin sitoutumista ja itsesäätöistä oppimista tukevan oppimisanalytiikan suunnitteluun
Eksynyt siirtymävaiheessa? : Lukiolaisten koulutusala- ja STEM-urakiinnostuksen taustatekijöitä
No full textAbstractStudents’ study and career choices have far-reaching effects on their lives, the surrounding society and working life, and they shape our future in many ways. To better understand the factors related to GUS students’ study and career interests, this study examines the relationship between students’ self-efficacy beliefs, subject preferences, subject choices and gender on their study and STEM (science, technology, engineering, mathematics) career interests. Study I used national register datasets, including students selected to Finnish universities (N = 46 281), and national matriculation examination results (N = 93 955) during 2013–15 and 2017 cohort data (N = 802) collected through surveys. Study II and III used another cohort’s data (N = 601) collected with surveys from Finnish GUS schools in Oulu during 2018. The register analysis showed GUS students’ advanced syllabus in mathematics relates to Finnish university admissions and based on cohort data, most students understood the value of mathematics for postgraduate studies and careers. Moreover, there were clear gender-based disparities in Finnish university study fields. Although self-efficacy beliefs and subject preferences were to some extent related to the further study interests, the key factor directing study field interest was the students’ gender. The results also suggest that if students received career information from various sources, or support for their mathematics studies, it had a positive effect on their interest in STEM careers. The findings highlight that students need multi-channel information about the changing possibilities of working life and the necessary skills. Awareness of the directing influence of gender should be raised in education and guidance. While Finnish GUS schools already incorporate collaboration with the workforce into their curriculum, there is a need to organize and tailor these practices systematically to enable young individuals to make more informed decisions about their education and career paths.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Kaleva, S., Pursiainen, J., Hakola, M., Rusanen, J., & Muukkonen, H. (2019). Students’ reasons for STEM choices and the relationship of mathematics choice to university admission. International Journal of STEM Education, 6(1), 43. https://doi.org/10.1186/s40594-019-0196-xSelf-archived versionKaleva, S., Celik, I., Pursiainen, J., Peltonen, J., & Muukkonen, H. (in press). Study field interests among upper secondary students: The significance of subject preferences, selfefficacy beliefs, and gender for the further study field interests of Finnish general upper secondary school students? Nordic Journal of Transitions, Careers and Guidance.Kaleva, S., Celik, I., Nogueiras, G., Pursiainen, J., & Muukkonen, H. (2023). Examining the predictors of STEM career interest among upper secondary students in Finland. Educational Research and Evaluation, 28 (1–3), 3–24. https://doi.org/10.1080/13803611.2022.2161579TiivistelmäOpiskelijoiden koulutus- ja uravalinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia yksilön elämään, ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään, ja ne muokkaavat tulevaisuuttamme monin tavoin. Lukiolaisten opiskelu- ja STEM- (Science, Technology, Engineering, Mathematics) urakiinnostuksen taustatekijöitä tunnetaan vähän ja tämä väitöstutkimus tarkastelee minäpystyvyyden, oppiainemieltymysten, ainevalintojen ja sukupuolen yhteyttä lukiolaisen opiskelu- ja STEM-urakiinnostuksen syntyyn. Osatutkimus I hyödynsi v. 2013–15 valtakunnallisia rekisteriaineistoja (Suomen yliopistoihin valitut opiskelijat, N = 46 281 ja valtakunnalliset ylioppilaskirjoitusten tulokset, N = 93 955), sekä lukioista v. 2017 kyselynä kerättyä kohorttiaineistoa (N = 802). Osatutkimuksissa II ja III käytettiin toista kohorttiaineistoja (N = 601), joka kerättiin kyselyllä Oulun lukioista v. 2018. Rekisteriaineistoon perustuvan osatutkimuksen mukaan ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan ainevalinta on yhteydessä Suomen yliopistoihin sisäänpääsyyn, ja kohorttitutkimustulosten perusteella valtaosa nuorista oli tietoisia matematiikan opintojen merkityksestä suhteessa jatko-opinto- ja urapolkuihin. Tutkimustulokset myös osoittivat, että yliopistojen koulutusalat ovat voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneet, ja vaikka oppiainemieltymykset sekä matemaattinen ja kielellinen minäpystyvyys vaikuttavat lukiolaisen koulutusalakiinnostukseen, keskeisin koulutusala- ja urakiinnostusta selittävä tekijä oli opiskelijan sukupuoli. Tulokset myös osoittivat, että mikäli opiskelijat saavat lukiossa työelämätietoa monikanavaisesti, sillä on myönteinen vaikutus opiskelijan kiinnostukseen STEM-uria kohtaan. Väitöskirja tukee näkemystä, jonka mukaan nuoret tarvitsevat monikanavaista tietoa työelämän muuttuvista mahdollisuuksista ja tarvittavasta osaamisesta. Tietoisuutta sukupuolen ohjaavasta vaikutuksesta tulee nostaa vahvemmin esiin koulutuksessa ja ohjauksessa ja lukioiden työelämäyhteistyön käytänteitä tulee systematisoida ja kohdentaa niin, että nuoret voivat yhä tietoisemmin tehdä koulutus- ja uravalintojaan.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Kaleva, S., Pursiainen, J., Hakola, M., Rusanen, J., & Muukkonen, H. (2019). Students’ reasons for STEM choices and the relationship of mathematics choice to university admission. International Journal of STEM Education, 6(1), 43. https://doi.org/10.1186/s40594-019-0196-xRinnakkaistallennettu versioKaleva, S., Celik, I., Pursiainen, J., Peltonen, J., & Muukkonen, H. (in press). Study field interests among upper secondary students: The significance of subject preferences, selfefficacy beliefs, and gender for the further study field interests of Finnish general upper secondary school students? Nordic Journal of Transitions, Careers and Guidance.Kaleva, S., Celik, I., Nogueiras, G., Pursiainen, J., & Muukkonen, H. (2023). Examining the predictors of STEM career interest among upper secondary students in Finland. Educational Research and Evaluation, 28 (1–3), 3–24. https://doi.org/10.1080/13803611.2022.2161579Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Martti Ahtisaari -sali (L2), Linnanmaa, on 10 November 2023, at 12 noonAbstract
Students’ study and career choices have far-reaching effects on their lives, the surrounding society and working life, and they shape our future in many ways. To better understand the factors related to GUS students’ study and career interests, this study examines the relationship between students’ self-efficacy beliefs, subject preferences, subject choices and gender on their study and STEM (science, technology, engineering, mathematics) career interests. Study I used national register datasets, including students selected to Finnish universities (N = 46 281), and national matriculation examination results (N = 93 955) during 2013–15 and 2017 cohort data (N = 802) collected through surveys. Study II and III used another cohort’s data (N = 601) collected with surveys from Finnish GUS schools in Oulu during 2018. The register analysis showed GUS students’ advanced syllabus in mathematics relates to Finnish university admissions and based on cohort data, most students understood the value of mathematics for postgraduate studies and careers. Moreover, there were clear gender-based disparities in Finnish university study fields. Although self-efficacy beliefs and subject preferences were to some extent related to the further study interests, the key factor directing study field interest was the students’ gender. The results also suggest that if students received career information from various sources, or support for their mathematics studies, it had a positive effect on their interest in STEM careers. The findings highlight that students need multi-channel information about the changing possibilities of working life and the necessary skills. Awareness of the directing influence of gender should be raised in education and guidance. While Finnish GUS schools already incorporate collaboration with the workforce into their curriculum, there is a need to organize and tailor these practices systematically to enable young individuals to make more informed decisions about their education and career paths.Tiivistelmä
Opiskelijoiden koulutus- ja uravalinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia yksilön elämään, ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään, ja ne muokkaavat tulevaisuuttamme monin tavoin. Lukiolaisten opiskelu- ja STEM- (Science, Technology, Engineering, Mathematics) urakiinnostuksen taustatekijöitä tunnetaan vähän ja tämä väitöstutkimus tarkastelee minäpystyvyyden, oppiainemieltymysten, ainevalintojen ja sukupuolen yhteyttä lukiolaisen opiskelu- ja STEM-urakiinnostuksen syntyyn. Osatutkimus I hyödynsi v. 2013–15 valtakunnallisia rekisteriaineistoja (Suomen yliopistoihin valitut opiskelijat, N = 46 281 ja valtakunnalliset ylioppilaskirjoitusten tulokset, N = 93 955), sekä lukioista v. 2017 kyselynä kerättyä kohorttiaineistoa (N = 802). Osatutkimuksissa II ja III käytettiin toista kohorttiaineistoja (N = 601), joka kerättiin kyselyllä Oulun lukioista v. 2018. Rekisteriaineistoon perustuvan osatutkimuksen mukaan ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan ainevalinta on yhteydessä Suomen yliopistoihin sisäänpääsyyn, ja kohorttitutkimustulosten perusteella valtaosa nuorista oli tietoisia matematiikan opintojen merkityksestä suhteessa jatko-opinto- ja urapolkuihin. Tutkimustulokset myös osoittivat, että yliopistojen koulutusalat ovat voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneet, ja vaikka oppiainemieltymykset sekä matemaattinen ja kielellinen minäpystyvyys vaikuttavat lukiolaisen koulutusalakiinnostukseen, keskeisin koulutusala- ja urakiinnostusta selittävä tekijä oli opiskelijan sukupuoli. Tulokset myös osoittivat, että mikäli opiskelijat saavat lukiossa työelämätietoa monikanavaisesti, sillä on myönteinen vaikutus opiskelijan kiinnostukseen STEM-uria kohtaan. Väitöskirja tukee näkemystä, jonka mukaan nuoret tarvitsevat monikanavaista tietoa työelämän muuttuvista mahdollisuuksista ja tarvittavasta osaamisesta. Tietoisuutta sukupuolen ohjaavasta vaikutuksesta tulee nostaa vahvemmin esiin koulutuksessa ja ohjauksessa ja lukioiden työelämäyhteistyön käytänteitä tulee systematisoida ja kohdentaa niin, että nuoret voivat yhä tietoisemmin tehdä koulutus- ja uravalintojaan
Prior knowledge in transitions to university : matriculation examination results among educational sciences applicants and students in 2007–2020
No full textAbstract
Educational transitions from secondary education (SE) to university are multifaceted, consisting of individual, institutional and societal aspects. Student selection and selection criteria play a crucial role in the transition from SE to university in terms of identifying the most suitable applicants for education. In Finland, student selection process was reformed in 2020. Before the reform, applicants were primarily evaluated based on their success in entrance tests. After the reform, the applicants were primarily evaluated based on their SE educational outcomes that consisted of the tests taken and grades attained in the national matriculation examination (ME).
In this dissertation, registry-based data were used to investigate the relationship of the ME results with admission to and academic achievement in educational sciences. The data included (1) accepted and rejected applicants to and (2) students in bachelor’s degrees in educational sciences at the University of Oulu as well as nationally accepted educational sciences applicants of eight Finnish universities. The data sets cover altogether years 2007–2020 (N = 18,630). These 13-year data enabled the investigation of the educational transitions based on the ME results while considering selection criteria applied before and after the reform.
In general, the findings showed that the applicants’ MEs consisted of tests in mother tongue, advanced English syllabus, basic mathematics syllabus, psychology and health education, regardless of whether and how the ME results were considered as a selection criterion. A slight increase in the share of those who accomplished mathematics was found after the reform. Mother tongue, advanced mathematics syllabus, health education and psychology predicted increased chances for admission to educational sciences and higher academic achievement in bachelor’s degrees.
This dissertation contributes to educational transition research by diversifying the understanding of the relationship of applicants’ SE educational outcomes with admissions to and academic achievements in educational sciences. The results provide knowledge for teachers and guidance counsellors in SE, those defining the selection criteria in institutions and at the educational policy level and the development of curricula in SE and universities. Original papers Kunnari, J., Pursiainen, J., Läärä, E., Rusanen, J., & Muukkonen, H. (2023). Fit between applicants’ prior knowledge and university selection criteria: Study of Finnish teacher education student admission in 2013–2015. Journal of Education for Teaching, 49(2), 180–193. https://doi.org/10.1080/02607476.2022.2072714 https://doi.org/10.1080/02607476.2022.2072714 Self-archived version Kunnari, J., Pursiainen, J., & Muukkonen, H. (2023). The relationship between secondary education outcomes and academic achievement: A study of Finnish educational sciences students. Journal of Further and Higher Education, 47(9), 1155–1168. https://doi.org/10.1080/0309877X.2023.2222263 https://doi.org/10.1080/0309877X.2023.2222263 Korpi, J., Pursiainen, J., & Muukkonen, H. (2024). Acceptance to educational sciences before and after university admission reform in 2020: Registry-based examination of prior knowledge in student selection. Manuscript submitted for publication. Tiivistelmä
Tämä väitöskirjatutkimus tutkii koulutuksellisia siirtymiä lukiosta yliopistoon yksilön, instituutioiden ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelijavalinnalla ja valintakriteereillä on tärkeä tehtävä arvioida yliopistoon sopivimmat opiskelijat. Yliopistojen opiskelijavalintareformi muutti kriteereitä vuonna 2020. Ennen reformia hakijat arvioitiin ensisijaisesti pääsykoemenestyksen pohjalta ja reformin jälkeen ensisijaisesti lukion ylioppilaskokeiden tulosten perusteella.
Tässä rekisteriaineistoja hyödyntävässä tutkimuksessa tarkasteltiin lukion ylioppilaskokeissa suoritettuja kokeita ja saatuja arvosanoja koulutuksellisissa siirtymissä kasvatusalalle. Ylioppilastaustan yhteyttä kasvatusalan opiskelijavalintaan tutkittiin hyväksyttyjen ja hylättyjen hakijoiden joukossa. Yhteyttä akateemiseen suoriutumiseen tutkittiin kasvatusalan kandivaiheen opiskelijoiden osalta. Aineisto koostui vuosina 2007–2020 Oulun yliopiston kasvatusalan (1) hyväksytyistä ja hylätyistä hakijoista, (2) valtakunnallisesti kasvatusalalle hyväksytyistä hakijoista sekä (3) kasvatusalan kandivaiheen opiskelijoista (N = 18 630). Tämä aineisto 13 vuodelta mahdollisti koulutuksellisten siirtymien tarkastelun kasvatusalan opiskelijavalintakriteereiden valossa ennen ja jälkeen reformin.
Hakijoiden ylioppilastaustat olivat samankaltaisia huolimatta siitä, että ennen reformia ne huomioitiin kasvatusalan opiskelijavalinnoissa eri tavoin. Hakijat olivat useimmiten kirjoittaneet pakollisen äidinkielen, pitkän englannin, lyhyen matematiikan, psykologian ja terveystiedon. Reformin jälkeen oli havaittavissa nousua matematiikan kirjoittaneiden osuuksissa. Äidinkieli, pitkä matematiikka, psykologia ja terveystieto ennusti parhaiten sisäänpääsyä kasvatusalalle ja akateemista suoriutumista kandivaiheen opinnoissa.
Tämä tutkimus tarjoaa tietoa koulutuksellisten siirtymien tutkimukseen monipuolistamalla ymmärrystä lukion oppimistulosten yhteydestä sisäänpääsyyn kasvatusalalle ja akateemiseen suoriutumiseen kasvatusalan kandivaiheen opinnoissa. Tuloksia voidaan hyödyntää lukion opinto-ohjauksessa, opiskelijavalintojen sekä lukion ja kasvatusalan tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmien määrittely- ja kehittämistyössä. Osajulkaisut Kunnari, J., Pursiainen, J., Läärä, E., Rusanen, J., & Muukkonen, H. (2023). Fit between applicants’ prior knowledge and university selection criteria: Study of Finnish teacher education student admission in 2013–2015. Journal of Education for Teaching, 49(2), 180–193. https://doi.org/10.1080/02607476.2022.2072714 https://doi.org/10.1080/02607476.2022.2072714 Rinnakkaistallennettu versio Kunnari, J., Pursiainen, J., & Muukkonen, H. (2023). The relationship between secondary education outcomes and academic achievement: A study of Finnish educational sciences students. Journal of Further and Higher Education, 47(9), 1155–1168. https://doi.org/10.1080/0309877X.2023.2222263 https://doi.org/10.1080/0309877X.2023.2222263 Korpi, J., Pursiainen, J., & Muukkonen, H. (2024). Acceptance to educational sciences before and after university admission reform in 2020: Registry-based examination of prior knowledge in student selection. Manuscript submitted for publication. Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Martti Ahtisaari -sali (L2), Linnanmaa, on 30 August 2024, at 12 noonAbstract
Educational transitions from secondary education (SE) to university are multifaceted, consisting of individual, institutional and societal aspects. Student selection and selection criteria play a crucial role in the transition from SE to university in terms of identifying the most suitable applicants for education. In Finland, student selection process was reformed in 2020. Before the reform, applicants were primarily evaluated based on their success in entrance tests. After the reform, the applicants were primarily evaluated based on their SE educational outcomes that consisted of the tests taken and grades attained in the national matriculation examination (ME).
In this dissertation, registry-based data were used to investigate the relationship of the ME results with admission to and academic achievement in educational sciences. The data included (1) accepted and rejected applicants to and (2) students in bachelor’s degrees in educational sciences at the University of Oulu as well as nationally accepted educational sciences applicants of eight Finnish universities. The data sets cover altogether years 2007–2020 (N = 18,630). These 13-year data enabled the investigation of the educational transitions based on the ME results while considering selection criteria applied before and after the reform.
In general, the findings showed that the applicants’ MEs consisted of tests in mother tongue, advanced English syllabus, basic mathematics syllabus, psychology and health education, regardless of whether and how the ME results were considered as a selection criterion. A slight increase in the share of those who accomplished mathematics was found after the reform. Mother tongue, advanced mathematics syllabus, health education and psychology predicted increased chances for admission to educational sciences and higher academic achievement in bachelor’s degrees.
This dissertation contributes to educational transition research by diversifying the understanding of the relationship of applicants’ SE educational outcomes with admissions to and academic achievements in educational sciences. The results provide knowledge for teachers and guidance counsellors in SE, those defining the selection criteria in institutions and at the educational policy level and the development of curricula in SE and universities.Tiivistelmä
Tämä väitöskirjatutkimus tutkii koulutuksellisia siirtymiä lukiosta yliopistoon yksilön, instituutioiden ja yhteiskunnan näkökulmista. Opiskelijavalinnalla ja valintakriteereillä on tärkeä tehtävä arvioida yliopistoon sopivimmat opiskelijat. Yliopistojen opiskelijavalintareformi muutti kriteereitä vuonna 2020. Ennen reformia hakijat arvioitiin ensisijaisesti pääsykoemenestyksen pohjalta ja reformin jälkeen ensisijaisesti lukion ylioppilaskokeiden tulosten perusteella.
Tässä rekisteriaineistoja hyödyntävässä tutkimuksessa tarkasteltiin lukion ylioppilaskokeissa suoritettuja kokeita ja saatuja arvosanoja koulutuksellisissa siirtymissä kasvatusalalle. Ylioppilastaustan yhteyttä kasvatusalan opiskelijavalintaan tutkittiin hyväksyttyjen ja hylättyjen hakijoiden joukossa. Yhteyttä akateemiseen suoriutumiseen tutkittiin kasvatusalan kandivaiheen opiskelijoiden osalta. Aineisto koostui vuosina 2007–2020 Oulun yliopiston kasvatusalan (1) hyväksytyistä ja hylätyistä hakijoista, (2) valtakunnallisesti kasvatusalalle hyväksytyistä hakijoista sekä (3) kasvatusalan kandivaiheen opiskelijoista (N = 18 630). Tämä aineisto 13 vuodelta mahdollisti koulutuksellisten siirtymien tarkastelun kasvatusalan opiskelijavalintakriteereiden valossa ennen ja jälkeen reformin.
Hakijoiden ylioppilastaustat olivat samankaltaisia huolimatta siitä, että ennen reformia ne huomioitiin kasvatusalan opiskelijavalinnoissa eri tavoin. Hakijat olivat useimmiten kirjoittaneet pakollisen äidinkielen, pitkän englannin, lyhyen matematiikan, psykologian ja terveystiedon. Reformin jälkeen oli havaittavissa nousua matematiikan kirjoittaneiden osuuksissa. Äidinkieli, pitkä matematiikka, psykologia ja terveystieto ennusti parhaiten sisäänpääsyä kasvatusalalle ja akateemista suoriutumista kandivaiheen opinnoissa.
Tämä tutkimus tarjoaa tietoa koulutuksellisten siirtymien tutkimukseen monipuolistamalla ymmärrystä lukion oppimistulosten yhteydestä sisäänpääsyyn kasvatusalalle ja akateemiseen suoriutumiseen kasvatusalan kandivaiheen opinnoissa. Tuloksia voidaan hyödyntää lukion opinto-ohjauksessa, opiskelijavalintojen sekä lukion ja kasvatusalan tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmien määrittely- ja kehittämistyössä
Supporting educational choices : possibilities and ethical concerns of data and algorithm driven technology
No full textAbstract
Data- and algorithm-driven technologies offer new possibilities to support individuals through their educational paths and crossroads. Despite increasing development and implementation, the human–technology interaction has not been systematically studied in this context. This dissertation aims to address the complexity of human perspectives in this area. It focuses on users of data- and algorithm-driven technologies in the fields of AI and LA, examining reported benefits, challenges, and emerging ethical concerns.
A mixed-method design is utilized in this thesis. First, the literature was systematically examined to better understand LA affordances for various user groups in educational institutions. Further, individuals facing educational transitions (N = 106) were introduced to and tried out an AI-enhanced LA tool for guidance in natural settings. Qualitative and quantitative investigation examined how users of the piloted tool were supported and how their education-related decision-making process was facilitated. Lastly, users’ experiences of transparency and trustworthiness were examined in relation to AI education recommendation tool.
The results revealed high expectations and a wide range of decisions in educational settings targeted by data- and algorithm-based technologies. Further, five key areas of support were identified by users of the tested tool: provision of career information, research and analysis of the information, diversification of ideas on possible career paths, direction and decision support, and self-reflection. Diversification of ideas on possible career paths emerged as a key need for the users. Regarding decision facilitation, the provided support lacked alignment with the optimal decision-making process suggested by theory. Especially contextual information needed to make decisions was lacking. The results also reveal multiple ethical considerations, specifically limitations of the transparency ideal from the user perspective, tendency towards confirmation bias, and concerns for overreliance on AI guidance.
These findings deepen our understanding about human interaction with data- and algorithm-based technologies in the context of educational decisions and transitions. For practice, results highlight the vulnerability of potential users, which should be considered and counterbalanced with accountability by practitioners, developers, and policy makers. Findings also provide further direction for developing data- and algorithm-driven tools to support individuals in their educational crossroads. Original papers Gedrimiene, E., Silvola, A., Pursiainen, J., Rusanen, J., & Muukkonen, H. (2020). Learning analytics in education: Literature review and case examples from vocational education. Scandinavian Journal of Educational Research, 64(7), 1105–1119. https://doi.org/10.1080/00313831.2019.1649718 https://doi.org/10.1080/00313831.2019.1649718 Self-archived version Gedrimiene, E., Celik, I., Kaasila, A., Mäkitalo, K., & Muukkonen, H. (2024). Artificial Intelligence (AI)-enhanced learning analytics (LA) for supporting Career decisions: Advantages and challenges from user perspective. Education and Information Technologies, 29(1), 297–322. https://doi.org/10.1007/s10639-023-12277-4 https://doi.org/10.1007/s10639-023-12277-4 Self-archived version Gedrimiene, E., Celik, I., Mäkitalo, K., & Muukkonen, H. (2023). Transparency and trustworthiness in user intentions to follow career recommendations from a learning analytics tool. Journal of Learning Analytics, 10(1), 54–70. https://doi.org/10.18608/jla.2023.7791 https://doi.org/10.18608/jla.2023.7791 Self-archived version Tiivistelmä
Data- ja algoritmipohjaiset teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia tukea yksilöiden koulutuspolkuja. Lisääntyvästä kehityksestä huolimatta ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta ei ole systemaattisesti tutkittu. Tämä väitöskirja pyrkii käsittelemään kompleksista ihmisperspektiiviä tällä alueella. Tämä väitöskirja keskittyy data- ja algoritmipohjaisten teknologioiden käyttäjiin tekoälyn ja oppimisanalytiikan aloilla tutkien raportoituja hyötyjä ja haasteita sekä esille nousevia eettisiä huolenaiheita.
Tässä väitöskirjassa hyödynnetään mixed methods -lähestymistapaa. Ensiksi tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus ymmärtääksemme, mitä mahdollisuuksia oppimisanalytiikka tarjoaa eri käyttäjäryhmille koulutuksen kontekstissa. Tämän jälkeen koulutuksen siirtymäkohdassa olevat henkilöt (N = 106) tutustuivat ja kokeilivat tekoälytehostettua oppimisanalytiikan työkalua ohjaustilanteen tukena. Laadullisin ja määrällisin tutkimusmenetelmin selvitettiin, miten pilottityökalu onnistui tukemaan käyttäjiä, ja miten työkalu onnistui helpottamaan heidän koulutukseensa liittyvää päätöksentekoprosessiaan. Lopuksi tutkittiin käyttäjien kokemuksia työkalun läpinäkyvyydestä ja luotettavuudesta.
Tulokset paljastivat yksilöiden korkeat odotukset sekä sen, että data- ja algoritmipohjainen teknologia tuki laajasti koulutuksen kontekstissa tapahtuvia päätöksiä. Lisäksi käyttäjät tunnistivat viisi keskeistä tuen aluetta. Näitä olivat uriin liittyvän tiedon tarjoaminen, tiedon tutkiminen ja analysointi, urapolkumahdollisuuksien monipuolistuminen, suunnannäyttö ja päätöksenteon tuki sekä itsereflektio. Ideoiden monipuolistaminen mahdollisiin urapolkuihin liittyen nousi käyttäjien keskeiseksi tarpeeksi. Päätöksenteon helpottamiseksi tarjottu tuki ei ollut linjassa sen kanssa, mitä aiempi teoria ehdottaa optimaaliseksi päätöksentekoprosessiksi. Erityisesti päätöksentekoon tarvittava kontekstuaalinen tieto oli puutteellista. Tulokset paljastavat myös useita eettisiä huomioita. Erityisesti käyttäjien näkökulmasta nousivat läpinäkyvyyden rajoitteet, taipumus vahvistusharhaan ja huoli liiallisesta luottavaisuudesta.
Nämä havainnot syventävät ymmärrystämme, miten ihmisen ja data- ja algoritmipohjaisten teknologioiden välinen vuorovaikutus toteutuu koulutuspolkuihin liittyvien päätösten ja siirtymien kontekstissa. Tulokset korostavat teknologioiden potentiaalisten käyttäjien haavoittuvuutta. Lisäksi on tärkeä, että alan harjoittajat, kehittäjät ja päätöksentekijät huomioivat ja tasapainottelevat käyttäjien haavoittuvuuden ja tasapainottelevat sen ja vastuullisuuden kanssavälillä. Tulokset tarjoavat myös tietoa, miten data- ja algoritmipohjaisia työkaluja voidaan kehittää yksilöiden tukemiseksi heidän koulutuksellisissa risteymissään. Osajulkaisut Gedrimiene, E., Silvola, A., Pursiainen, J., Rusanen, J., & Muukkonen, H. (2020). Learning analytics in education: Literature review and case examples from vocational education. Scandinavian Journal of Educational Research, 64(7), 1105–1119. https://doi.org/10.1080/00313831.2019.1649718 https://doi.org/10.1080/00313831.2019.1649718 Rinnakkaistallennettu versio Gedrimiene, E., Celik, I., Kaasila, A., Mäkitalo, K., & Muukkonen, H. (2024). Artificial Intelligence (AI)-enhanced learning analytics (LA) for supporting Career decisions: Advantages and challenges from user perspective. Education and Information Technologies, 29(1), 297–322. https://doi.org/10.1007/s10639-023-12277-4 https://doi.org/10.1007/s10639-023-12277-4 Rinnakkaistallennettu versio Gedrimiene, E., Celik, I., Mäkitalo, K., & Muukkonen, H. (2023). Transparency and trustworthiness in user intentions to follow career recommendations from a learning analytics tool. Journal of Learning Analytics, 10(1), 54–70. https://doi.org/10.18608/jla.2023.7791 https://doi.org/10.18608/jla.2023.7791 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in Martti Ahtisaari auditorium (L2), Linnanmaa, on 28 February 2025, at 12 noonAbstract
Data- and algorithm-driven technologies offer new possibilities to support individuals through their educational paths and crossroads. Despite increasing development and implementation, the human–technology interaction has not been systematically studied in this context. This dissertation aims to address the complexity of human perspectives in this area. It focuses on users of data- and algorithm-driven technologies in the fields of AI and LA, examining reported benefits, challenges, and emerging ethical concerns.
A mixed-method design is utilized in this thesis. First, the literature was systematically examined to better understand LA affordances for various user groups in educational institutions. Further, individuals facing educational transitions (N = 106) were introduced to and tried out an AI-enhanced LA tool for guidance in natural settings. Qualitative and quantitative investigation examined how users of the piloted tool were supported and how their education-related decision-making process was facilitated. Lastly, users’ experiences of transparency and trustworthiness were examined in relation to AI education recommendation tool.
The results revealed high expectations and a wide range of decisions in educational settings targeted by data- and algorithm-based technologies. Further, five key areas of support were identified by users of the tested tool: provision of career information, research and analysis of the information, diversification of ideas on possible career paths, direction and decision support, and self-reflection. Diversification of ideas on possible career paths emerged as a key need for the users. Regarding decision facilitation, the provided support lacked alignment with the optimal decision-making process suggested by theory. Especially contextual information needed to make decisions was lacking. The results also reveal multiple ethical considerations, specifically limitations of the transparency ideal from the user perspective, tendency towards confirmation bias, and concerns for overreliance on AI guidance.
These findings deepen our understanding about human interaction with data- and algorithm-based technologies in the context of educational decisions and transitions. For practice, results highlight the vulnerability of potential users, which should be considered and counterbalanced with accountability by practitioners, developers, and policy makers. Findings also provide further direction for developing data- and algorithm-driven tools to support individuals in their educational crossroads.Tiivistelmä
Data- ja algoritmipohjaiset teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia tukea yksilöiden koulutuspolkuja. Lisääntyvästä kehityksestä huolimatta ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta ei ole systemaattisesti tutkittu. Tämä väitöskirja pyrkii käsittelemään kompleksista ihmisperspektiiviä tällä alueella. Tämä väitöskirja keskittyy data- ja algoritmipohjaisten teknologioiden käyttäjiin tekoälyn ja oppimisanalytiikan aloilla tutkien raportoituja hyötyjä ja haasteita sekä esille nousevia eettisiä huolenaiheita.
Tässä väitöskirjassa hyödynnetään mixed methods -lähestymistapaa. Ensiksi tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus ymmärtääksemme, mitä mahdollisuuksia oppimisanalytiikka tarjoaa eri käyttäjäryhmille koulutuksen kontekstissa. Tämän jälkeen koulutuksen siirtymäkohdassa olevat henkilöt (N = 106) tutustuivat ja kokeilivat tekoälytehostettua oppimisanalytiikan työkalua ohjaustilanteen tukena. Laadullisin ja määrällisin tutkimusmenetelmin selvitettiin, miten pilottityökalu onnistui tukemaan käyttäjiä, ja miten työkalu onnistui helpottamaan heidän koulutukseensa liittyvää päätöksentekoprosessiaan. Lopuksi tutkittiin käyttäjien kokemuksia työkalun läpinäkyvyydestä ja luotettavuudesta.
Tulokset paljastivat yksilöiden korkeat odotukset sekä sen, että data- ja algoritmipohjainen teknologia tuki laajasti koulutuksen kontekstissa tapahtuvia päätöksiä. Lisäksi käyttäjät tunnistivat viisi keskeistä tuen aluetta. Näitä olivat uriin liittyvän tiedon tarjoaminen, tiedon tutkiminen ja analysointi, urapolkumahdollisuuksien monipuolistuminen, suunnannäyttö ja päätöksenteon tuki sekä itsereflektio. Ideoiden monipuolistaminen mahdollisiin urapolkuihin liittyen nousi käyttäjien keskeiseksi tarpeeksi. Päätöksenteon helpottamiseksi tarjottu tuki ei ollut linjassa sen kanssa, mitä aiempi teoria ehdottaa optimaaliseksi päätöksentekoprosessiksi. Erityisesti päätöksentekoon tarvittava kontekstuaalinen tieto oli puutteellista. Tulokset paljastavat myös useita eettisiä huomioita. Erityisesti käyttäjien näkökulmasta nousivat läpinäkyvyyden rajoitteet, taipumus vahvistusharhaan ja huoli liiallisesta luottavaisuudesta.
Nämä havainnot syventävät ymmärrystämme, miten ihmisen ja data- ja algoritmipohjaisten teknologioiden välinen vuorovaikutus toteutuu koulutuspolkuihin liittyvien päätösten ja siirtymien kontekstissa. Tulokset korostavat teknologioiden potentiaalisten käyttäjien haavoittuvuutta. Lisäksi on tärkeä, että alan harjoittajat, kehittäjät ja päätöksentekijät huomioivat ja tasapainottelevat käyttäjien haavoittuvuuden ja tasapainottelevat sen ja vastuullisuuden kanssavälillä. Tulokset tarjoavat myös tietoa, miten data- ja algoritmipohjaisia työkaluja voidaan kehittää yksilöiden tukemiseksi heidän koulutuksellisissa risteymissään
How to implement learning analytics with agency in mind : perspectives of higher education stakeholders
No full textAbstract
Learning analytics (LA) has shown considerable potential to support higher education (HE) students’ agency, which is defined as individuals’ proactive, self-initiated thoughts and actions that guide their learning. However, research has primarily focused on short-term or course-level applications, and evidence remains limited on how student agency manifests in the broader academic path context when supported by LA.
While LA can provide valuable support once in use, its life cycle—from development to adoption into everyday practice—is rarely straightforward. Instead, HE institutions are complex environments composed of diverse agents with varying perspectives, making LA implementation a multilayered process shaped by multiple perspectives and priorities.
To address these complexities, this article-based dissertation adopts a multistakeholder viewpoint, drawing on the experiences and views of multiple groups. It examines three interrelated levels: LA user experiences (micro), stakeholder perceptions and practices (mezzo), and institutional conditions (macro). The social cognitive perspective on agency forms the primary theoretical foundation, while complexity leadership and transformative agency approaches are employed complementarily to address mezzo- and macro-level dynamics.
A case institution implementing an LA dashboard for students and staff was investigated using a mixed-method approach (N = 127). The first study explored LA developers’ perceptions of how LA can support students; the second examined students’ perceptions of agency support provided by the dashboard over an academic year; and the third focused on staff perspectives regarding institutional enablers and barriers to implementation.
The findings indicate that LA supported student agency primarily by enhancing self-regulatory activities and decision-making. In the development context, student agency was defined as meaningful involvement and participation in decision-making. Across stakeholder and institutional levels, active participation, clear accountabilities, and the identification of actionable insights were critical for successful implementation. The findings extend our theoretical understanding through discussing agency in the LA context. In practice, the results inform institutional LA implementation and offer guidance for fostering stakeholder agency throughout the process. Original papers Kaveri, A., Silvola, A., & Muukkonen, H. (2023). Supporting student agency with a student-facing learning analytics dashboard: Perceptions of an interdisciplinary development team. Journal of Learning Analytics, 10(2), 85–99. https://doi.org/10.18608/jla.2023.7729 https://doi.org/10.18608/jla.2023.7729 Self-archived version Kaveri, A., Celik, I., Gedrimiene, E., Silvola, A., & Muukkonen, H. (2026). Longitudinal effects of learning analytics support for study planning and monitoring: Role of self-efficacy and data literacy. Computers & Education, 246, 105532. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2025.105532 https://doi.org/10.1016/j.compedu.2025.105532 Self-archived version Kaveri, A., Korpi, J., Silvola, A., & Muukkonen, H. (in press). Staff perspectives on key dimensions of institutional learning analytics implementation. Education and Information Technologies. https://doi.org/10.1007/s10639-025-13790-4 https://doi.org/10.1007/s10639-025-13790-4 Self-archived version Tiivistelmä
Oppimisanalytiikka mahdollistaa korkeakouluopiskelijoiden toimijuuden tukemisen esimerkiksi tarjoamalla tietoa itsereflektioon, opintojen seurantaan ja suunnitteluun. Tukea toimijuudelle on kuitenkin keskitytty tarjoamaan pääosin oppimistapahtuma- ja kurssitasoilla. Tietoa on rajallisesti siitä, miten oppimisanalytiikalla tuettu opiskelijatoimijuus muotoutuu opintopolkujen tasolla.
Vaikka käytettäessä oppimisanalytiikka voi tarjota opiskelijoille arvokasta tukea, sen elinkaari suunnittelusta käyttöönottoon ei ole suoraviivainen. Korkeakoulut ovat monimutkaisia ympäristöjä, joissa operoivat moninaiset toimijat. Täten myös oppimisanalytiikan käyttöönotto on monitasoinen prosessi, jota muokkaavat eri näkökulmat ja prioriteetit.
Näiden moninaisten näkökulmien ymmärtämiseksi, tässä artikkelipohjaisessa väitöskirjassa hyödynnettiin moninäkökulmaista lähestymistapaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin tapauskorkeakoulua, jossa käyttöönotettiin opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattua oppimisanalytiikan työkalua. Eri sidosryhmien (N = 127) näkökulmia tutkittiin monimenetelmäisesti. Ensimmäinen osajulkaisu tarkasteli kehittäjien näkökulmia opiskelijatoimijuuden tukemisesta oppimisanalytiikalla. Toinen osajulkaisu tutki lukuvuoden ajan opiskelijoiden näkökulmia siitä, tukeeko oppimisanalytiikka heidän toimijuuttaan. Kolmannessa osajulkaisussa keskityttiin korkeakoulun henkilökunnan näkökulmiin työkalun käyttöönotosta instituutiotasolla.
Opiskelijoiden osalta todettiin, että oppimisanalytiikka tuki toimijuutta lisäämällä mahdollisuuksia itsesäätelyyn opinnoissa ja tukemalla päätöksentekoa. Oppimisanalytiikan kehitystyössä opiskelijatoimijuus määriteltiin osallistumisena esimerkiksi päätöksentekoon. Henkilökunnan ja instituutiotason kannalta keskeisiksi nousivat sidosryhmien mukaanotto käyttöönottoprosesseihin sekä sen selkeyttäminen, mitä vastuita ja rooleja eri ryhmillä prosessissa on, ja mitä toiminnallista tietoa työkalu tarjoaa.
Tulokset laajentavat teoreettista ymmärrystämme toimijuudesta esittelemällä oppimisanalytiikan kontekstin. Käytännön tasolle tutkimustulokset tarjoavat tietoa oppimisanalytiikan käyttöönottoprosesseihin sekä ehdotuksia toimijuuden huomioimiseksi läpi prosessin. Osajulkaisut Kaveri, A., Silvola, A., & Muukkonen, H. (2023). Supporting student agency with a student-facing learning analytics dashboard: Perceptions of an interdisciplinary development team. Journal of Learning Analytics, 10(2), 85–99. https://doi.org/10.18608/jla.2023.7729 https://doi.org/10.18608/jla.2023.7729 Rinnakkaistallennettu versio Kaveri, A., Celik, I., Gedrimiene, E., Silvola, A., & Muukkonen, H. (2026). Longitudinal effects of learning analytics support for study planning and monitoring: Role of self-efficacy and data literacy. Computers & Education, 246, 105532. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2025.105532 https://doi.org/10.1016/j.compedu.2025.105532 Rinnakkaistallennettu versio Kaveri, A., Korpi, J., Silvola, A., & Muukkonen, H. (in press). Staff perspectives on key dimensions of institutional learning analytics implementation. Education and Information Technologies. https://doi.org/10.1007/s10639-025-13790-4 https://doi.org/10.1007/s10639-025-13790-4 Rinnakkaistallennettu versio Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in the Oulun Puhelin auditorium (L5), Linnanmaa, on 13 March 2026, at 12 noonAbstract
Learning analytics (LA) has shown considerable potential to support higher education (HE) students’ agency, which is defined as individuals’ proactive, self-initiated thoughts and actions that guide their learning. However, research has primarily focused on short-term or course-level applications, and evidence remains limited on how student agency manifests in the broader academic path context when supported by LA.
While LA can provide valuable support once in use, its life cycle—from development to adoption into everyday practice—is rarely straightforward. Instead, HE institutions are complex environments composed of diverse agents with varying perspectives, making LA implementation a multilayered process shaped by multiple perspectives and priorities.
To address these complexities, this article-based dissertation adopts a multistakeholder viewpoint, drawing on the experiences and views of multiple groups. It examines three interrelated levels: LA user experiences (micro), stakeholder perceptions and practices (mezzo), and institutional conditions (macro). The social cognitive perspective on agency forms the primary theoretical foundation, while complexity leadership and transformative agency approaches are employed complementarily to address mezzo- and macro-level dynamics.
A case institution implementing an LA dashboard for students and staff was investigated using a mixed-method approach (N = 127). The first study explored LA developers’ perceptions of how LA can support students; the second examined students’ perceptions of agency support provided by the dashboard over an academic year; and the third focused on staff perspectives regarding institutional enablers and barriers to implementation.
The findings indicate that LA supported student agency primarily by enhancing self-regulatory activities and decision-making. In the development context, student agency was defined as meaningful involvement and participation in decision-making. Across stakeholder and institutional levels, active participation, clear accountabilities, and the identification of actionable insights were critical for successful implementation. The findings extend our theoretical understanding through discussing agency in the LA context. In practice, the results inform institutional LA implementation and offer guidance for fostering stakeholder agency throughout the process.Tiivistelmä
Oppimisanalytiikka mahdollistaa korkeakouluopiskelijoiden toimijuuden tukemisen esimerkiksi tarjoamalla tietoa itsereflektioon, opintojen seurantaan ja suunnitteluun. Tukea toimijuudelle on kuitenkin keskitytty tarjoamaan pääosin oppimistapahtuma- ja kurssitasoilla. Tietoa on rajallisesti siitä, miten oppimisanalytiikalla tuettu opiskelijatoimijuus muotoutuu opintopolkujen tasolla.
Vaikka käytettäessä oppimisanalytiikka voi tarjota opiskelijoille arvokasta tukea, sen elinkaari suunnittelusta käyttöönottoon ei ole suoraviivainen. Korkeakoulut ovat monimutkaisia ympäristöjä, joissa operoivat moninaiset toimijat. Täten myös oppimisanalytiikan käyttöönotto on monitasoinen prosessi, jota muokkaavat eri näkökulmat ja prioriteetit.
Näiden moninaisten näkökulmien ymmärtämiseksi, tässä artikkelipohjaisessa väitöskirjassa hyödynnettiin moninäkökulmaista lähestymistapaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin tapauskorkeakoulua, jossa käyttöönotettiin opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattua oppimisanalytiikan työkalua. Eri sidosryhmien (N = 127) näkökulmia tutkittiin monimenetelmäisesti. Ensimmäinen osajulkaisu tarkasteli kehittäjien näkökulmia opiskelijatoimijuuden tukemisesta oppimisanalytiikalla. Toinen osajulkaisu tutki lukuvuoden ajan opiskelijoiden näkökulmia siitä, tukeeko oppimisanalytiikka heidän toimijuuttaan. Kolmannessa osajulkaisussa keskityttiin korkeakoulun henkilökunnan näkökulmiin työkalun käyttöönotosta instituutiotasolla.
Opiskelijoiden osalta todettiin, että oppimisanalytiikka tuki toimijuutta lisäämällä mahdollisuuksia itsesäätelyyn opinnoissa ja tukemalla päätöksentekoa. Oppimisanalytiikan kehitystyössä opiskelijatoimijuus määriteltiin osallistumisena esimerkiksi päätöksentekoon. Henkilökunnan ja instituutiotason kannalta keskeisiksi nousivat sidosryhmien mukaanotto käyttöönottoprosesseihin sekä sen selkeyttäminen, mitä vastuita ja rooleja eri ryhmillä prosessissa on, ja mitä toiminnallista tietoa työkalu tarjoaa.
Tulokset laajentavat teoreettista ymmärrystämme toimijuudesta esittelemällä oppimisanalytiikan kontekstin. Käytännön tasolle tutkimustulokset tarjoavat tietoa oppimisanalytiikan käyttöönottoprosesseihin sekä ehdotuksia toimijuuden huomioimiseksi läpi prosessin
The invasion of Norway spruce (Picea abies) and the rise of the boreal ecosystem in Scandinavia
No full text1. Norway spruce (Picea abies), one of the dominant tree species in Eurasia, has spread slowly westward in northern Europe, invading eastern Finland about 6500 calibrated years ago (cal. years BP), eastern central Sweden about 2700 cal. years BP and southern Norway about 1000 cal. years BP. Its spread is the most recent and best constrained invasion of a main tree species in northern Europe and allows an assessment of colonization patterns and associated competitive replacement processes. 2. We analysed five selected high-resolution pollen accumulation rate (PAR)-records along a 700-km long transect in the direction of P. abies invasion from eastern Finland to central Sweden across the present P. abies- and Pinus sylvestris-dominated southern boreal zone. 3. Our results show that the P. abies population increased in size from the time of the initial expansion to levels comparable with the modern in 100-550 years. At each site P. abies invaded a dense, intact Pinus-Betula-Alnus forest, mixed with temperate deciduous taxa, particularly Tilia cordata and Corylus avellana. The resident mixed forest provided no or weak resistance to the colonization of P. abies, and the variable population growth rate was therefore not caused by compositional differences in the resident forest but by other, possibly local edaphic factors. 4. Of the taxa that formed the resident forest, T. cordata responded most strongly to the invasion of P. abies. This suggests that the mid-Holocene T. cordata population decline was not directly climate-induced but resulted from competitive replacement due to overlapping ecological niches with P. abies, a stronger competitor. 5. Synthesis. The rise to dominance of P. abies was caused not only by its rapid population growth but by associated competitive suppression of other taxa, leading to a major ecosystem change from a mixed conifer-deciduous forest to the modern P. abies- and P. sylvestris-dominated boreal conifer forest in central Fennoscandia. This competitive suppression by P. abies is still reflected in the scattered occurrence and generally weak performance of T. cordata in the boreal zone of Europe and may influence its distribution and abundance patterns under predicted future climate scenarios.European Commission [ERAS-CT-2003980409
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
No full textThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
- …
