1,720,958 research outputs found
Molecular signatures of the right atrial appendage and their correlation with the patients’ preoperative status and outcome from elective cardiac surgery
No full textTausta: Sydämen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ja läppäleikkaus ovat yleisiä sydänkirurgisia toimenpiteitä. Siitä huolimatta molekyylitason arviointityökaluja tai -asteikkoja leikkaushyödyn laadullista arviointia ja ennustusta varten on vähän.
Menetelmät: Tutkimuksessamme keräsimme sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen tai sydämen läppäleikkauksen aikana potilailta eteiskorvakenäytteitä. Potilaista 28 leikattiin Helsingissä ja 20 Tampereella. Kaikilta potilailta kerättiin leikkauksen aikana tutkimusta varten kudosnäyte sydämen oikeasta eteiskorvakkeesta. Näytteiden geenien ilmentymisprofiilit analysoitiin sekvensoimalla niistä eristetty RNA. Potilastiedoista keräsimme kliiniset tiedot sydämen toiminnasta, ohitusleikkaukseen tai läppäleikkaukseen liittyvistä riskitekijöistä sekä lääkityksen. Analyysit teimme IBM SPPS Statistics ohjelmalla.
Tulokset: Pearsonin korrelaatio oikean eteiskorvakkeen APELIN mRNA:n ilmentymisen ja preoperatiivisen vasemman kammion ejektiofraktion välillä oli -0.549 (p=0.001). APELIN mRNA:n ilmentyminen korreloi merkittävästi (Pearsonin korrelaatio 0.471, p=0.006) myös ejektiofraktion muutoksen kanssa (postoperatiivinen-preoperatiivinen ejektiofraktio).
Yhteenveto: Tutkimuksessamme havaitsimme, että APELIN mRNA:n määrä sydämen oikeassa eteiskorvakekudoksessa ennustaa suurempaa potilaan leikkauksesta saamaa vasemman kammion ejektiofraktion paranemisella mitattavaa sydämen toiminnan hyötyä. Lisäksi APELIN mRNA:n ilmentyminen oli kääntäen verrannollinen leikkausta edeltävälle heikolle vasemman kammion ejektiofraktiolle. Mielenkiintoista oli, että APELIN mRNA:n määrän ja munuaisten glomerulusten suodatusnopeuden välillä ei ollut korrelaatiota. Nämä alustavat oikean eteiskorvakkeen geenien ilmentymisprofiilin analyysituloksemme liittävät APELIN mRNA:n ilmentymisen sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen tai sydämen läppäleikkaukseen assosioituvaksi sydänperäiseksi potilaiden toipumista ennustavaksi tekijäksi. Tuloksemme puoltavat materiaalin laajempaa analyysiä ja ennen leikkausta otettavien verinäytteiden analytiikkaa leikkaushyödyn kliinisesti käytettävien biomarkkerien kartoittamiseksi
Ischemic heart disease therapeutics and molecular signatures : transplantation of bone marrow mononuclear cells and atrial appendages
No full textIntroduction. Worldwide, cardiovascular diseases (CVDs) are the leading cause of death, representing 31% of all deaths. In half of these cases, death is caused by ischemic heart disease (IHD). As a hallmark of IHD, atherosclerosis of coronary arteries leads to progressive narrowing and eventual obstruction of these vessels. As a result, myocardium relying on their blood supply suffers from ischemia or infarction. Damage caused to the suffering myocardium varies from stunning to fulminant cell death by necrosis. Repair occurs through inflammation and scarring leading to both acute as well as chronic maladaptation-induced loss of cardiac function. So far, functional cell loss, caused by IHD, cannot be reversed. Molecular level variations that are specific to ischemic myocardium or therapeutic outcome have been extensively studied, but diagnostic progress has been slow. Surgery, drug therapy or endovascular procedures can be used to treat the associated symptoms and delay the progression of disease, however, none of these can restore the function of lost cardiomyocytes.
The idea of screening patients according to benefit from surgery as well as the idea of replacing damaged cardiac tissue has been in the interest of the scientific community for more than two decades. Induction of tissue-regenerative processes is needed for adequate functional repair of the damaged cardiac tissue. As one possibility, transplantation of bone marrow mononuclear cells (BMMCs) has been studied widely, yet long-term results intervene. Another emerging option is the new surgical technique of atrial appendage micrografts (AAMs) epicardial transplantation to activate intrinsic cardio-regenerative potential of the damaged myocardium. AAMs transplantation is straightforward and easily adjusted to clinical practice.
The aim of this PhD thesis was to evaluate the potential of preoperative screening markers to assess benefit from coronary artery bypass surgery, and to study short-term outcomes from AAMs transplantation and long-term outcomes of BMMC transplantation.
Methods. Study I screened the potential of mRNA biomarkers of the right atrial appendage (RAA) tissue to predict recovery benefit received by the patients from CABG surgery. A total of 40 RAA biopsies were collected from patients undergoing CABG surgery. Eight samples were from patients that underwent valvular surgery, without IHD. Then, RAA transcriptomes were compared against 429 donors from the GTEx database without cardiac disease.
Study II examined the long-term effects of BMMC transplantation. In a prospective, placebo-controlled, double-blind study, a total of 39 patients received BMMC transplantation between the years 2006 and 2010. For the current study, all living patients, a total of 21, were now contacted and recruited. A total of 14 patients (67%) underwent clinical evaluation and late gadolinium enhancement cardiac magnetic resonance imaging (CMRI). This data was then compared to our previous data from study baseline, one-year, and five-year follow-up points.
Study III evaluated the safety of epicardially transplanted AAMs in pigs in experimentally modelled myocardial infarction. RAA tissue was harvested and processed into AAMs. To simulate myocardial infarction and heart failure, the left descending coronary artery was ligated. Eight pigs were studied in total. Four pigs received AAMs patch and four pigs received placebo patches without AAMs. To evaluate cardiac function and the infarction area, open heart echocardiography was performed preoperatively and at a three-week timepoint. The results were then groupwise compared, to assess the safety and feasibility of AAMs transplantation during surgery.
Study IV examined the safety and feasibility of AAMs transplantation in short-term follow-up. Twelve IHD patients set to undergo elective CABG surgery were recruited to the study. Six participants received epicardial transplanted AAMs patch during CABG surgery, and six received placebo patch without AAMs. CMRI, clinical and laboratory tests, and quality of life (QoL) questionnaire was performed preoperatively and at a six-month timepoint. Moreover, clinical data of 30 patients undergoing elective CABG surgery served as another control group – this group did not have any additional follow-up. The results were then compared against each other to assess the safety of AAMs and effect on cardiac function during follow-up.
Results. Study I demonstrated significant correlation between the expression levels of CSRNP3 and FUT10 with complexity of coronary artery disease, whereas the expression levels of SHD, NAV2-AS4, and hsa-mir-181 correlated with functional benefit from CABG surgery.
The results of Study II showed that myocardial scar reduction was greater in the BMMC group between the preoperative and the over 10-year follow-up timepoints, compared to the placebo group.
In Study III, we demonstrated the preliminary preclinical safety of AAMs epicardial transplantation; there were no increased mortality, complications or arrhythmias in pigs receiving AAMs compared to the control group. Preparation of the AAMs patch was feasible to be conducted during open-heart surgery.
The CMRI results of Study IV showed increased viable myocardial thickness at the treated areas in patients receiving the epicardial AAMs patch. Importantly, clinical epicardial transplantation of AAMs was demonstrated to be safely and feasibly performed during CABG surgery.
Conclusions. According to our results, the expression of specific genes carries predictive value of detection and treatment of IHD. Secondly, the positive effect of BMMC transplantation to myocardial scar seems to remain even over 10 years of follow-up. Lastly, epicardial transplantation of AAMs is safe and feasible, and shows promise for the induction of cardiac regeneration.Johdanto. Maailmanlaajuisesti sydän- ja verisuonitaudit (CVD) ovat yleisin kuolinsyy, kattaen 31 %:ia kaikista kuolemista. Puolessa näistä tapauksista kuolema johtuu iskeemisestä sydänsairaudesta (IHD). Sepelvaltimoiden ateroskleroosi johtaa valtimosuonten asteittaiseen ahtautumiseen ja lopulta niiden tukkeutumiseen. Tämän seurauksena sydänlihas kärsii hapenpuutteesta eli iskemiasta. Hapenpuutteen aiheuttama sydänlihasvaurio vaihtelee lievästä vauriosta aina täydelliseen solukuolemaan. Solukuoleman jälkeinen sydänlihaskudoksen korjaantuminen tapahtuu tulehdusreaktion ja arpeutumisen kautta, mikä johtaa sydänlihaskudoksen liikehäiriöön ja toimivan sydänlihaskudoksen menetykseen. Toistaiseksi IHD:n aiheuttamaa toiminnallista soluvauriota ei voida korjata – iskeemisen sydänlihaksen tai hoidon tulokseen liittyviä molekyylitason vaihteluita ja ennustetekijöitä on tutkittu laajasti, mutta diagnostinen edistyminen on ollut hidasta. Leikkaus, lääkehoito tai endovaskulaariset eli suonensisäiset toimenpiteet voivat lievittää oireita ja hidastaa taudin etenemistä, mutta mikään niistä ei pysty palauttamaan menetettyjen sydänlihassolujen toimintaa.
Leikkauksesta saatavan hyödyn arviointia potilaskohtaisesti sekä vaurioituneen sydänlihaskudoksen korjautumista on tutkittu laajalti. Kudoksen regeneraation eli uusiutumisen aktivointi on tarpeen vaurioituneen sydänlihaskudoksen toiminnan korjautumiselle. Yhtenä vaihtoehtona regeneraatioon on luuytimen mononukleaaristen solujen (BMMC) siirto, mitä on laajasti tutkittu, mutta pitkäaikaistuloksia ei ole. Toinen vaihtoehto regeneraation aktivoimiselle on uudempi tekniikka, jossa eteiskorvakkeen kudospaloja ja -soluryppäitä sisältävä kudossiirre (AAM) siirretään sydänlihaksen päälle sydänleikkauksen yhteydessä. Tällä kyseisellä toimenpiteellä pyritään aktivoimaan vaurioituneen sydänlihaksen sisäistä uusiutumispotentiaalia.
Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia eteiskorvakeperäisten seulontamerkkiaineiden käytettävyyttä potilaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta saaman yksilöllisen hyödyn arvioimiseksi ohitusleikkauksesta sekä tutkia AAM-siirteen lyhytaikaisia ja BMMC-siirron pitkäaikaisia tuloksia.
Menetelmät. Tutkimus I selvitti oikean eteiskorvakkeen (RAA) kudoksen mRNA-biomerkkiaineiden potentiaalia ennustaa potilaan saamaa yksilöllistä hyötyä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta (CABG). Tutkimuksessa kerättiin 40 RAA-koepalaa ohitusleikatuilta potilailta. Lisäksi kerättiin kahdeksan kudosnäytettä potilailta, joille tehtiin sydänläppäleikkaus, ja näillä potilailla ei ollut iskeemistä sydänsairautta. Lopuksi RAA-transkriptomeja verrattiin GTEx-tietokannan 429:n potilaan tietoihin, joilla ei ollut osoitettu iskeemistä sydänsairautta.
Väitöskirjatutkimuksen toisessa osatyössä tutkittiin BMMC-siirron pitkäaikaisvaikutuksia. Etenevässä, lumekontrolloidussa ja kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa 39 potilasta sai BMMC-siirron vuosien 2006 – 2010 välillä. Kaikki elossa olevat potilaat (21) rekrytoitiin seurantatutkimukseen. Näistä 14 potilasta (67 %) kävi kliinisessä kontrollissa sekä sydämen magneettitutkimuksessa (CMRI). Saatuja tuloksia verrattiin tutkimuksin alkuvaiheen tietoihin, sekä seurantatutkimuksen aikana saatuihin yhden ja viiden vuoden kohdalla saatuihin tutkimustietoihin.
Väitöskirjatutkimuksen kolmannessa osatyössä tutkittiin AAM-siirron turvallisuutta sioilla kokeellisesti mallinnetussa sydäninfarktissa. Tutkimuksessa oikea eteiskorvakekudos jalostettiin AAM:ksi. Sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan mallintamiseksi vasen eteen laskeva sepelvaltimo suljettiin. Kaikkiaan tutkittiin kahdeksan koe-eläintä (sika), joista neljä sai kudossiirteen ja neljä sai lumesiirteen ilman eteiskorvakepaloja ja -soluryppäitä. Sydämen toiminnan ja infarktialueen arvioimiseksi koe-eläimille tehtiin sydämen ultraäänitutkimus perioperatiivisesti sekä kolmen viikon kohdalla toimenpiteestä. Saatuja tutkimustuloksia vertailtiin ryhmien välillä kudossiirteen turvallisuuden ja toteutettavuuden selvittämiseksi.
Neljännessä osatyössä puolestaan tutkittiin AAM kudossiirteen turvallisuutta ja toteutettavuutta lyhyellä aikavälillä. Tutkimukseen rekrytoitiin 12 IHD-potilasta, joille oli suunniteltu elektiivinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Näistä kuusi tutkimuspotilasta sai kudossiirteen leikkauksen aikana, ja kuusi tutkimuspotilasta sai lumesiirteen. Sydämen magneettikuvaus, kliininen tutkimus ja laboratoriotestit sekä elämänlaatukysely tehtiin ennen leikkausta ja kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Tämän lisäksi muodostettiin kontrolliryhmä 30 potilaasta, joille tehtiin suunnitellusti sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Tällä potilasryhmällä ei ollut ylimääräistä seurantakäyntiä. Lopuksi tuloksia vertailtiin eri ryhmien välillä kudossiirteen turvallisuuden arvioimiseksi sekä sen arvioimiseksi, miten kudossiirre vaikutti sydämen toimintaan.
Tulokset. Tutkimus I osoitti yhteyden CSRNP3:n ja FUT10:n ilmentymistasojen ja sepelvaltimotaudin vaikeusasteen välillä – lisäksi SHD:n, NAV2-AS4:n ja hsa-mir-181:n ilmentymistasot korreloivat potilaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta saaman sydämen pumppaustehon muutoksen kanssa.
Tutkimus II osoitti, että sydänlihaksen arpikudoksen pieneneminen oli suurempi BMMC-ryhmässä preoperatiivisen ja yli 10 vuoden seurantapisteen välillä verrattuna lumeryhmään.
Tutkimus III osoitti AAM-siirron turvallisuuden koe-eläinmallissa, eikä koeryhmässä todettu lisääntynyttä kuolleisuutta, komplikaatioita tai rytmihäiriöitä verrattuna kontrolliryhmään. Lisäksi kudossiirteen valmistelu oli mahdollista suorittaa avosydänleikkauksen aikana.
Tutkimus IV osoitti, että terveen sydänlihaksen paksuus oli hoidetuilla alueilla suurempi niillä potilailla, jotka saivat kudossiirteen. Edelleen tutkimus osoitti kudossiirteen olevan turvallinen sekä helposti toteutettavissa sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen aikana.
Johtopäätökset. Tutkimuksemme tulokset osoittavat yhteyden tiettyjen geenien ilmentymistasojen sekä iskeemisen sydänsairauden sekä hoitovasteen välillä. Tutkimuksemme osoitti myös, että BMMC-siirron positiivinen vaikutus sydänlihaksen arpikudokseen säilyy yli 10 vuoden seurantajakson aikana. Lisäksi osoitimme, että eteiskorvakeperäinen kudossiirre on turvallinen ja toteuttamiskelpoinen hoito avosydänkirurgian yhteydessä. Myös alustavat tulokset siirteen vaikutuksesta sydänlihaksen uusiutumiskykyyn ovat lupaavia.ei saavutettav
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
