1,721,054 research outputs found
Yrittäjämäinen neuvokkuus innovatiivisuuden, adaptiivisuuden ja kasvun lähteenä
Full text linkEsipuhe
Yrittäjyyttä voidaan kutsua ideoiden todeksi muuttamisen taidoksi. Syvällisemmin tarkasteltaessa kyseessä on kyky toimia neuvokkaasti epävarmuuden ja rajoitteiden keskellä. Tämä kirja tarkastelee yrittäjämäistä neuvokkuutta useista näkökulmista yhdistäen teoreettisia oivalluksia, empiiristä tutkimusta ja vaikuttavia yrittäjätarinoita.
Yrittäjämäisen neuvokkuuden käsite ei ole uusi, mutta sen merkitys on kasvussa. Nykymaailmassa, jota leimaavat geopoliittiset haasteet, taloudellinen turbulenssi, teknologiset murrokset ja yhteiskunnalliset ongelmat, neuvokkuus mahdollistaa dynaamisena kompetenssina yksilöiden ja organisaatioiden sopeutumisen, innovoinnin ja kasvun. Kyse ei ole pelkästä ongelmanratkaisusta; se on myös niukkojen resurssien käyttöönottoa, mahdollisuuksien tunnistamista ja arvon luomista olosuhteissa, joissa perinteiset ratkaisumallit eivät toimi.
Tämä teos kokoaa yhteen tutkijoiden ja käytännön toimijoiden vertaisarvioidut tulokset, jotka avaavat neuvokkuutta moniulotteisena ilmiönä. Luvut korostavat neuvokkuuden kognitiivisia, affektiivisia ja konatiivisia ulottuvuuksia eli ajattelua, tuntemista ja toimintaa. Tutkimukseen perustuvien viitekehysten, kuten yrittäjämäisen neuvokkuuden puumallin, sekä analyyttisten työkalujen avulla avataan neuvokkuuden yhteyttä proaktiiviseen ja reaktiiviseen käyttäytymiseen. Nämä mallit tarjoavat lukijoille sekä käytännöllisiä että teoreettisia tapoja ymmärtää, miten neuvokkuus toimii yrittäjyyskonteksteissa.
Teoksen näkökulma on tarkoituksella laaja. Se avaa elämäkertoja yrittäjistä, jotka nousivat köyhyydestä merkittävään asemaan ja tapaustutkimuksia kasvuhakuisista innovaattoreista matkailualalla. Lisäksi tarkastellaan neuvokkuutta perheyrityksissä ja sitä, miten kriisien synnyttämä luovuus voi muodostua sukupolvien yli kantavaksi perinnöksi. Moninaiset näkökulmat yhdistyvät yhteiseen havaintoon: neuvokkuus on usein ratkaiseva tekijä yrittäjyyden menestyksessä, erityisesti silloin, kun resurssit ovat rajalliset tai olosuhteet haastavat.
Yrittäjämäisen neuvokkuuden teema resonoi vahvasti Suomessa ja pohjoisilla alueilla. Näillä alueilla kohdataan ainutlaatuisia haasteita: maantieteellinen etäisyys, ankarat ilmasto-olosuhteet, väestörakenteen muutokset ja talouden rakennemuutokset. Samalla ne tarjoavat erityisiä mahdollisuuksia esimerkiksi kestävän matkailun, vihreiden teknologioiden ja digitaalisten innovaatioiden aloilla. Pohjoisissa yhteisöissä neuvokkuus ei ole pelkkä yrittäjämäinen piirre; se on keskeinen selviytymisstrategia ja resilienssin ajuri.
Suomen viimeaikaiset tuottavuustrendit korostavat neuvokkuuden edistämisen kiireellisyyttä. Kun monet vertailumaat ovat toipuneet aiemmista kriiseistä, Suomi kamppailee edelleen rakenteellisten haasteiden kanssa. Yrittäjämäinen neuvokkuus voi olla keskeisessä roolissa tämän kehityksen kääntämisessä mahdollistamalla yritysten ja yhteisöjen innovoinnin, sopeutumisen ja kasvun rajoitteista huolimatta. Pohjoisissa konteksteissa, joissa ekosysteemit ja elinkeinot ovat juuri nyt paineen alla ilmastonmuutoksen ja globaalien markkinamuutosten vuoksi, neuvokkuus on syytä huomioida uudella tavalla kestävän kehityksen ja vaurastumisen mahdollistaja.
Tavoitteenamme on tarjota tämä kirja tutkijoille, opettajille, päättäjille ja käytännön toimijoille, jotka haluavat ymmärtää ja kehittää yrittäjämäistä neuvokkuutta. Toivon, että tämä kirja voi olla osaltaan avaamassa uusia näkökulmia yrittäjyyskoulutukseen, yrityskehitysohjelmiin ja politiikkatoimiin, jotka tukevat laajasti toimeliaisuuteen kannustavaa ja kestävää kasvua.
Haluan esittää vilpittömät kiitokseni kaikille kirjoittajille heidän panoksestaan sekä arvioijille rakentavista palautteista. Lämmin kiitos Marja Irjalalle, Hannele Rautamäelle, Anita Saarelaiselle ja Bart Henssenille heidän merkittävästä panoksistaan. Heidän asiantuntemuksensa, luovuutensa ja periksiantamattomuutensa ovat rikastuttaneet tätä teosta monipuolisilla näkökulmilla ja arvokkailla oivalluksilla. Jokainen luku heijastaa heidän omistautumistaan yrittäjyystiedon ja -käytännön edistämiseen. Erityiskiitos kuuluu myös yhteisöille ja yrittäjille, joiden tarinat inspiroivat tätä työtä.
Lopuksi haluan ilmaista syvän kunnioitukseni ja sydämelliset kiitokseni professori emeritus Matti Koiraselle, tämän teoksen alullepanijalle, toimittajalle ja merkittävälle kirjoittajalle. Hänen selkeä visionsa, älyllinen johtajuutensa ja elinikäinen omistautumisensa yrittäjyystutkimukselle ovat luoneet vahvan perustan tälle työlle. Ilman hänen uraauurtavia ponnistuksiaan ja esimerkillistä sitoutumista tämä teos ei olisi olemassa.
Toivon, että tämä kirja toimii sekä tieteellisenä lähteenä että käytännön oppaana – keskustelun, tutkimuksen ja toiminnan katalysaattorina. Maailmassa, jossa ainoa mikä on varmaa, on se, että kaikki on epävarmaa, yrittäjämäinen neuvokkuus ei ole vain kilpailuetu; se on välttämättömyys.
Oulussa 4. marraskuuta 2025
Matti Muhos
Kasvun johtamisen, uudistuvan liiketoiminnan ja digitalisaation professori, Oulun yliopisto
Johtaja, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Päätoimittaja, International Journal of Management and Enterprise DevelopmentPreface
Entrepreneurship can be described as the art of turning ideas into reality. Behind this art lies a deeper capability: the ability to act resourcefully in the face of uncertainty and constraints. This book explores that capability – entrepreneurial resourcefulness –through multiple lenses, combining theoretical insights, empirical research, and compelling narratives.
The concept of entrepreneurial resourcefulness is not new, yet its relevance has never been greater. In today’s rapidly changing world, marked by geopolitical challenges, economic turbulence, technological disruption, and societal challenges, resourcefulness is a dynamic competence that enables individuals and organizations to adapt, innovate, and thrive. It is about more than problem-solving; it is about mobilizing scarce resources, recognizing opportunities, and creating value under conditions where conventional paths may not exist.
This volume brings together peer-reviewed contributions from scholars and practitioners who examine resourcefulness as a multidimensional phenomenon. The chapters highlight its cognitive, affective, and conative dimensions – thinking, feeling, and acting – through integrative frameworks such as The Tree-Model, and analytical tools for proactive and reactive behavior. These models offer readers practical and theoretical ways to understand how resourcefulness operates in entrepreneurial contexts.
The book’s scope is intentionally broad. It spans biographies of entrepreneurs who rose from poverty to prominence and case studies of growth-oriented innovators in tourism. It also addresses resourcefulness in family businesses, showing how crisis-driven creativity can become a transgenerational legacy. These diverse perspectives converge on a common insight: resourcefulness is often the decisive factor in entrepreneurial success, especially when resources are limited or circumstances are adverse.
The theme of entrepreneurial resourcefulness resonates strongly in Finland and across northern regions. These areas face unique challenges, geographical remoteness, harsh climatic conditions, demographic shifts, and economic restructuring. At the same time, they offer distinctive opportunities in sectors such as sustainable tourism, green technologies, and digital innovation. For communities in the North, resourcefulness is not merely an entrepreneurial trait; it is a survival strategy and a driver of resilience.
Finland’s recent productivity trends underscore the urgency of fostering resourcefulness. While many peer economies have recovered from past crises, Finland continues to grapple with structural challenges. Entrepreneurial resourcefulness can play a pivotal role in reversing this trajectory by enabling businesses and communities to innovate, adapt, and grow despite constraints. In the northern contexts, where ecosystems and livelihoods are under pressure from climate change and global market dynamics, resourcefulness becomes a cornerstone for sustainable development and inclusive prosperity.
Our aim is to provide a resource for scholars, educators, policymakers, and practitioners who seek to understand and cultivate entrepreneurial resourcefulness. The insights presented here have implications for entrepreneurship education, business development programs, and policy frameworks designed to support inclusive and sustainable growth.
I would like to extend my sincere gratitude to all authors for their thoughtful contributions and to the reviewers for their constructive feedback. I warmly thank Marja Irjala, Hannele Rautamäki, Anita Saarelainen, and Bart Henssen for their significant contributions. Their expertise, creativity, and commitment have enabled and enriched this book with diverse perspectives and valuable insights. Each chapter reflects their dedication to advancing knowledge and practice in entrepreneurship. Further, special thanks go to the communities and entrepreneurs whose stories inspired this work.
Finally, I would like to express my deep respect and heartfelt thanks to Professor Emeritus Matti Koiranen, the initiator, editor, and great contributor to this book. His vision, intellectual leadership, and lifelong dedication to entrepreneurship research have laid the foundation for this work. Without his pioneering efforts and unwavering commitment, this volume would not exist.
May this book serve as both a scholarly reference and a practical guide – a catalyst for dialogue, research, and action. In a world where uncertainty is the only certainty, entrepreneurial resourcefulness is not just an advantage; it is a necessity.
In Oulu 4th of November, 2025
Matti Muhos
Professor of Growth Management, Renewing Business, and Digitalization, University of Oulu
Director, University of Oulu Kerttu Saalasti Institute
Editor-in-Chief, International Journal of Management and Enterprise DevelopmentEsipuhe
Yrittäjyyttä voidaan kutsua ideoiden todeksi muuttamisen taidoksi. Syvällisemmin tarkasteltaessa kyseessä on kyky toimia neuvokkaasti epävarmuuden ja rajoitteiden keskellä. Tämä kirja tarkastelee yrittäjämäistä neuvokkuutta useista näkökulmista yhdistäen teoreettisia oivalluksia, empiiristä tutkimusta ja vaikuttavia yrittäjätarinoita.
Yrittäjämäisen neuvokkuuden käsite ei ole uusi, mutta sen merkitys on kasvussa. Nykymaailmassa, jota leimaavat geopoliittiset haasteet, taloudellinen turbulenssi, teknologiset murrokset ja yhteiskunnalliset ongelmat, neuvokkuus mahdollistaa dynaamisena kompetenssina yksilöiden ja organisaatioiden sopeutumisen, innovoinnin ja kasvun. Kyse ei ole pelkästä ongelmanratkaisusta; se on myös niukkojen resurssien käyttöönottoa, mahdollisuuksien tunnistamista ja arvon luomista olosuhteissa, joissa perinteiset ratkaisumallit eivät toimi.
Tämä teos kokoaa yhteen tutkijoiden ja käytännön toimijoiden vertaisarvioidut tulokset, jotka avaavat neuvokkuutta moniulotteisena ilmiönä. Luvut korostavat neuvokkuuden kognitiivisia, affektiivisia ja konatiivisia ulottuvuuksia eli ajattelua, tuntemista ja toimintaa. Tutkimukseen perustuvien viitekehysten, kuten yrittäjämäisen neuvokkuuden puumallin, sekä analyyttisten työkalujen avulla avataan neuvokkuuden yhteyttä proaktiiviseen ja reaktiiviseen käyttäytymiseen. Nämä mallit tarjoavat lukijoille sekä käytännöllisiä että teoreettisia tapoja ymmärtää, miten neuvokkuus toimii yrittäjyyskonteksteissa.
Teoksen näkökulma on tarkoituksella laaja. Se avaa elämäkertoja yrittäjistä, jotka nousivat köyhyydestä merkittävään asemaan ja tapaustutkimuksia kasvuhakuisista innovaattoreista matkailualalla. Lisäksi tarkastellaan neuvokkuutta perheyrityksissä ja sitä, miten kriisien synnyttämä luovuus voi muodostua sukupolvien yli kantavaksi perinnöksi. Moninaiset näkökulmat yhdistyvät yhteiseen havaintoon: neuvokkuus on usein ratkaiseva tekijä yrittäjyyden menestyksessä, erityisesti silloin, kun resurssit ovat rajalliset tai olosuhteet haastavat.
Yrittäjämäisen neuvokkuuden teema resonoi vahvasti Suomessa ja pohjoisilla alueilla. Näillä alueilla kohdataan ainutlaatuisia haasteita: maantieteellinen etäisyys, ankarat ilmasto-olosuhteet, väestörakenteen muutokset ja talouden rakennemuutokset. Samalla ne tarjoavat erityisiä mahdollisuuksia esimerkiksi kestävän matkailun, vihreiden teknologioiden ja digitaalisten innovaatioiden aloilla. Pohjoisissa yhteisöissä neuvokkuus ei ole pelkkä yrittäjämäinen piirre; se on keskeinen selviytymisstrategia ja resilienssin ajuri.
Suomen viimeaikaiset tuottavuustrendit korostavat neuvokkuuden edistämisen kiireellisyyttä. Kun monet vertailumaat ovat toipuneet aiemmista kriiseistä, Suomi kamppailee edelleen rakenteellisten haasteiden kanssa. Yrittäjämäinen neuvokkuus voi olla keskeisessä roolissa tämän kehityksen kääntämisessä mahdollistamalla yritysten ja yhteisöjen innovoinnin, sopeutumisen ja kasvun rajoitteista huolimatta. Pohjoisissa konteksteissa, joissa ekosysteemit ja elinkeinot ovat juuri nyt paineen alla ilmastonmuutoksen ja globaalien markkinamuutosten vuoksi, neuvokkuus on syytä huomioida uudella tavalla kestävän kehityksen ja vaurastumisen mahdollistaja.
Tavoitteenamme on tarjota tämä kirja tutkijoille, opettajille, päättäjille ja käytännön toimijoille, jotka haluavat ymmärtää ja kehittää yrittäjämäistä neuvokkuutta. Toivon, että tämä kirja voi olla osaltaan avaamassa uusia näkökulmia yrittäjyyskoulutukseen, yrityskehitysohjelmiin ja politiikkatoimiin, jotka tukevat laajasti toimeliaisuuteen kannustavaa ja kestävää kasvua.
Haluan esittää vilpittömät kiitokseni kaikille kirjoittajille heidän panoksestaan sekä arvioijille rakentavista palautteista. Lämmin kiitos Marja Irjalalle, Hannele Rautamäelle, Anita Saarelaiselle ja Bart Henssenille heidän merkittävästä panoksistaan. Heidän asiantuntemuksensa, luovuutensa ja periksiantamattomuutensa ovat rikastuttaneet tätä teosta monipuolisilla näkökulmilla ja arvokkailla oivalluksilla. Jokainen luku heijastaa heidän omistautumistaan yrittäjyystiedon ja -käytännön edistämiseen. Erityiskiitos kuuluu myös yhteisöille ja yrittäjille, joiden tarinat inspiroivat tätä työtä.
Lopuksi haluan ilmaista syvän kunnioitukseni ja sydämelliset kiitokseni professori emeritus Matti Koiraselle, tämän teoksen alullepanijalle, toimittajalle ja merkittävälle kirjoittajalle. Hänen selkeä visionsa, älyllinen johtajuutensa ja elinikäinen omistautumisensa yrittäjyystutkimukselle ovat luoneet vahvan perustan tälle työlle. Ilman hänen uraauurtavia ponnistuksiaan ja esimerkillistä sitoutumista tämä teos ei olisi olemassa.
Toivon, että tämä kirja toimii sekä tieteellisenä lähteenä että käytännön oppaana – keskustelun, tutkimuksen ja toiminnan katalysaattorina. Maailmassa, jossa ainoa mikä on varmaa, on se, että kaikki on epävarmaa, yrittäjämäinen neuvokkuus ei ole vain kilpailuetu; se on välttämättömyys.
Oulussa 4. marraskuuta 2025
Matti Muhos
Kasvun johtamisen, uudistuvan liiketoiminnan ja digitalisaation professori, Oulun yliopisto
Johtaja, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
Päätoimittaja, International Journal of Management and Enterprise DevelopmentPreface
Entrepreneurship can be described as the art of turning ideas into reality. Behind this art lies a deeper capability: the ability to act resourcefully in the face of uncertainty and constraints. This book explores that capability – entrepreneurial resourcefulness –through multiple lenses, combining theoretical insights, empirical research, and compelling narratives.
The concept of entrepreneurial resourcefulness is not new, yet its relevance has never been greater. In today’s rapidly changing world, marked by geopolitical challenges, economic turbulence, technological disruption, and societal challenges, resourcefulness is a dynamic competence that enables individuals and organizations to adapt, innovate, and thrive. It is about more than problem-solving; it is about mobilizing scarce resources, recognizing opportunities, and creating value under conditions where conventional paths may not exist.
This volume brings together peer-reviewed contributions from scholars and practitioners who examine resourcefulness as a multidimensional phenomenon. The chapters highlight its cognitive, affective, and conative dimensions – thinking, feeling, and acting – through integrative frameworks such as The Tree-Model, and analytical tools for proactive and reactive behavior. These models offer readers practical and theoretical ways to understand how resourcefulness operates in entrepreneurial contexts.
The book’s scope is intentionally broad. It spans biographies of entrepreneurs who rose from poverty to prominence and case studies of growth-oriented innovators in tourism. It also addresses resourcefulness in family businesses, showing how crisis-driven creativity can become a transgenerational legacy. These diverse perspectives converge on a common insight: resourcefulness is often the decisive factor in entrepreneurial success, especially when resources are limited or circumstances are adverse.
The theme of entrepreneurial resourcefulness resonates strongly in Finland and across northern regions. These areas face unique challenges, geographical remoteness, harsh climatic conditions, demographic shifts, and economic restructuring. At the same time, they offer distinctive opportunities in sectors such as sustainable tourism, green technologies, and digital innovation. For communities in the North, resourcefulness is not merely an entrepreneurial trait; it is a survival strategy and a driver of resilience.
Finland’s recent productivity trends underscore the urgency of fostering resourcefulness. While many peer economies have recovered from past crises, Finland continues to grapple with structural challenges. Entrepreneurial resourcefulness can play a pivotal role in reversing this trajectory by enabling businesses and communities to innovate, adapt, and grow despite constraints. In the northern contexts, where ecosystems and livelihoods are under pressure from climate change and global market dynamics, resourcefulness becomes a cornerstone for sustainable development and inclusive prosperity.
Our aim is to provide a resource for scholars, educators, policymakers, and practitioners who seek to understand and cultivate entrepreneurial resourcefulness. The insights presented here have implications for entrepreneurship education, business development programs, and policy frameworks designed to support inclusive and sustainable growth.
I would like to extend my sincere gratitude to all authors for their thoughtful contributions and to the reviewers for their constructive feedback. I warmly thank Marja Irjala, Hannele Rautamäki, Anita Saarelainen, and Bart Henssen for their significant contributions. Their expertise, creativity, and commitment have enabled and enriched this book with diverse perspectives and valuable insights. Each chapter reflects their dedication to advancing knowledge and practice in entrepreneurship. Further, special thanks go to the communities and entrepreneurs whose stories inspired this work.
Finally, I would like to express my deep respect and heartfelt thanks to Professor Emeritus Matti Koiranen, the initiator, editor, and great contributor to this book. His vision, intellectual leadership, and lifelong dedication to entrepreneurship research have laid the foundation for this work. Without his pioneering efforts and unwavering commitment, this volume would not exist.
May this book serve as both a scholarly reference and a practical guide – a catalyst for dialogue, research, and action. In a world where uncertainty is the only certainty, entrepreneurial resourcefulness is not just an advantage; it is a necessity.
In Oulu 4th of November, 2025
Matti Muhos
Professor of Growth Management, Renewing Business, and Digitalization, University of Oulu
Director, University of Oulu Kerttu Saalasti Institute
Editor-in-Chief, International Journal of Management and Enterprise Developmen
Review of business growth models : methodology and the assumption of determinism
Full text linkAbstractNumerous configuration models have attempted to clarify management priorities during the early stages of business growth. Earlier reviews have focused on the basic, visible characteristics of these models. Less attention has been paid to research methodology and basic assumptions. This study aims to fill this gap by review of configuration studies conducted over the past six decades. The focused meta-analysis reveals what kinds of research strategies, choices and time horizons, and empirical evidence are utilised for development of the models and what alternative views the models provide in relation to the assumption of deterministic firm growth. The study opens fresh perspectives to methodology and assumptions of the configuration studies and provides guidelines for future research.Abstract
Numerous configuration models have attempted to clarify management priorities during the early stages of business growth. Earlier reviews have focused on the basic, visible characteristics of these models. Less attention has been paid to research methodology and basic assumptions. This study aims to fill this gap by review of configuration studies conducted over the past six decades. The focused meta-analysis reveals what kinds of research strategies, choices and time horizons, and empirical evidence are utilised for development of the models and what alternative views the models provide in relation to the assumption of deterministic firm growth. The study opens fresh perspectives to methodology and assumptions of the configuration studies and provides guidelines for future research
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Teknologiayritysten varhaiset kehitysvaiheet
No full textAbstractThis study aims to clarify the early development stages of technology intensive companies. The current literature does not offer an extensive review of stage perspectives for company growth — the overall picture of the field is somewhat vague. The evolution of this field remains unclear as well as the current state. Further, recent empirical stage models focusing on technology intensive companies have not been delineated. As companies move through their early stages, they face events which contribute to or detract from their aim. A study focusing on these events may provide fresh viewpoints for understanding the management processes. This study seeks to clarify how the literature describes the early stages of technology intensive companies, and what viewpoints are highlighted by the management as a company progresses through these sequences. This retrospective multiple case study clarifies the topic with two meta-analyses and a sequential incident study carried out in ten young technology intensive companies in Finland and Thailand. First, well covered areas, trends, and ideas for fresh approaches are studied through a meta-analysis of the past 60 years of literature focusing on stages of development. Based on recent empirical studies, a sequential self assessment framework is formed. Second, it is studied whether the case study methodology could be utilised to further clarify the early stages of technology intensive companies. Third, the experiences of ten case companies are reflected through the framework in order to test the framework, and to study what viewpoints these cases reveal about the early stages of technology intensive companies. This study provided an extensive review of the research focusing on the stages of development. A four-stage framework was found applicable for a self-assessment of the early stages in technology intensive companies, while ten case studies and cross case analysis provided partial support for the framework. In addition, this study provided many potential fresh viewpoints for a theory related to the early stages of technology intensive companies. These viewpoints are considered here as starting points for further research, which is expected to provide sufficient evidence for further modification of the framework. TiivistelmäTämän tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kirjallisuus ei tarjoa kattavaa katsausta yrityksen kehitysvaiheita käsittelevästä tutkimuksesta — kokonaiskuva aiheesta jää jokseenkin epämääräiseksi samoin kuin alan kehitys ja nykytila. Lisäksi viimeaikaisten empiiristä aineistoa sisältävien vaihemallien tuloksia ei ole koottu yhteen. Varhaisissa kehitysvaiheissaan yritykset kohtaavat sekä tavoitteitaan edistäviä että estäviä tapahtumia. Tapahtumia tutkimalla on mahdollista nostaa esille tuoreita näkökulmia varhaisiin vaiheisiin liittyviin johtamisprosesseihin. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka teknologiayrityksen varhaiset kehitysvaiheet on kuvattu kirjallisuudessa ja mitä näkökulmia varhaisen kehityksen läpi käyneiden yritysten johto korostaa. Tämä takautuva monitapaustutkimus analysoi aihetta kahden meta-analyysin ja vaiheittain toteutetun kriittiset tapahtumat -menetelmän avulla. Tapaustutkimus suoritettiin kymmenessä suomalaisessa ja thaimaalaisessa yrityksessä. Ensiksi 60 edeltävää vuotta käsittävässä meta-analyysissä analysoitiin vaihemallien historia ja nykytila, trendit ja potentiaaliset ideat uusille lähestymistavoille. Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten perusteella muodostettiin synteesi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointikehykseksi. Toiseksi tutkittiin voidaanko tapaustutkimusta hyödyntämällä edelleen selventää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kolmanneksi kymmenen tapausyrityksen kokemuksia peilattiin itsearviointikehykseen tarkoituksena testata kehystä ja analysoida mitä näkökulmia tapaukset paljastavat teknologiaintensiivisten yritysten varhaisista vaiheista. Tutkimus tarjosi laajan katsauksen yrityksen kehitysvaiheisiin keskittyvään tutkimuskenttään. Nelivaiheinen kehys todettiin soveltuvaksi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointiin teknologiaintensiivisissä yrityksissä — kymmenen tapausta ja näiden vertailu antoi osittaisen tuen tälle. Lisäksi tutkimus tarjosi useita uusia näkökulmia teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita käsittelevään teoriaan. Nämä näkökulmat toimivat lähtökohtana jatkotutkimuksille, joiden oletetaan tuovan riittävästi todistusaineistoa itsearviointikehyksen edelleenkehittämiseksi. Academic dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Technology of the University of Oulu for public defence in Auditorium TA105, Linnanmaa, on 13 June 2011, at 12 noonAbstract
This study aims to clarify the early development stages of technology intensive companies. The current literature does not offer an extensive review of stage perspectives for company growth — the overall picture of the field is somewhat vague. The evolution of this field remains unclear as well as the current state. Further, recent empirical stage models focusing on technology intensive companies have not been delineated. As companies move through their early stages, they face events which contribute to or detract from their aim. A study focusing on these events may provide fresh viewpoints for understanding the management processes. This study seeks to clarify how the literature describes the early stages of technology intensive companies, and what viewpoints are highlighted by the management as a company progresses through these sequences.
This retrospective multiple case study clarifies the topic with two meta-analyses and a sequential incident study carried out in ten young technology intensive companies in Finland and Thailand. First, well covered areas, trends, and ideas for fresh approaches are studied through a meta-analysis of the past 60 years of literature focusing on stages of development. Based on recent empirical studies, a sequential self assessment framework is formed. Second, it is studied whether the case study methodology could be utilised to further clarify the early stages of technology intensive companies. Third, the experiences of ten case companies are reflected through the framework in order to test the framework, and to study what viewpoints these cases reveal about the early stages of technology intensive companies.
This study provided an extensive review of the research focusing on the stages of development. A four-stage framework was found applicable for a self-assessment of the early stages in technology intensive companies, while ten case studies and cross case analysis provided partial support for the framework. In addition, this study provided many potential fresh viewpoints for a theory related to the early stages of technology intensive companies. These viewpoints are considered here as starting points for further research, which is expected to provide sufficient evidence for further modification of the framework.Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kirjallisuus ei tarjoa kattavaa katsausta yrityksen kehitysvaiheita käsittelevästä tutkimuksesta — kokonaiskuva aiheesta jää jokseenkin epämääräiseksi samoin kuin alan kehitys ja nykytila. Lisäksi viimeaikaisten empiiristä aineistoa sisältävien vaihemallien tuloksia ei ole koottu yhteen. Varhaisissa kehitysvaiheissaan yritykset kohtaavat sekä tavoitteitaan edistäviä että estäviä tapahtumia. Tapahtumia tutkimalla on mahdollista nostaa esille tuoreita näkökulmia varhaisiin vaiheisiin liittyviin johtamisprosesseihin. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka teknologiayrityksen varhaiset kehitysvaiheet on kuvattu kirjallisuudessa ja mitä näkökulmia varhaisen kehityksen läpi käyneiden yritysten johto korostaa.
Tämä takautuva monitapaustutkimus analysoi aihetta kahden meta-analyysin ja vaiheittain toteutetun kriittiset tapahtumat -menetelmän avulla. Tapaustutkimus suoritettiin kymmenessä suomalaisessa ja thaimaalaisessa yrityksessä. Ensiksi 60 edeltävää vuotta käsittävässä meta-analyysissä analysoitiin vaihemallien historia ja nykytila, trendit ja potentiaaliset ideat uusille lähestymistavoille. Viimeaikaisten empiiristen tutkimusten perusteella muodostettiin synteesi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointikehykseksi. Toiseksi tutkittiin voidaanko tapaustutkimusta hyödyntämällä edelleen selventää teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Kolmanneksi kymmenen tapausyrityksen kokemuksia peilattiin itsearviointikehykseen tarkoituksena testata kehystä ja analysoida mitä näkökulmia tapaukset paljastavat teknologiaintensiivisten yritysten varhaisista vaiheista.
Tutkimus tarjosi laajan katsauksen yrityksen kehitysvaiheisiin keskittyvään tutkimuskenttään. Nelivaiheinen kehys todettiin soveltuvaksi varhaisten kehitysvaiheiden itsearviointiin teknologiaintensiivisissä yrityksissä — kymmenen tapausta ja näiden vertailu antoi osittaisen tuen tälle. Lisäksi tutkimus tarjosi useita uusia näkökulmia teknologiaintensiivisten yritysten varhaisia kehitysvaiheita käsittelevään teoriaan. Nämä näkökulmat toimivat lähtökohtana jatkotutkimuksille, joiden oletetaan tuovan riittävästi todistusaineistoa itsearviointikehyksen edelleenkehittämiseksi
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
