31 research outputs found
Kunnon työehdot maistuvat paremmalta : vuoden 2010 elintarvikealan lakon tulkintaa sanomalehtien uutiskuvien pohjalta
No full textTiedekunta – Fakultet – Faculty
Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme
Kulttuurien osasto
Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track
Folkloristiikka
Tekijä – Författare – Author
Ekman Erja
Työn nimi – Arbetets titel – Title
Kunnon työehdot maistuvat paremmalta
Vuoden 2010 elintarvikealan lakon tulkintaa mediassa olleiden uutiskuvien pohjalta
Työn laji – Arbetets art – Level
Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year
10.11.2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages
72 s
Tiivistelmä – Referat – Abstract
Tutkimuksen lähtökohtana on mediapalvelu Cisionin keräämä, valmis kuvallinen aineisto, joka koostuu vuoden 2010 elintarvikelakosta julkaistuista uutiskuvista. Laajasta aineistosta valitsin tutkimukseen analysoitavaksi 42 kuvaa.
Tutkielmassani tarkastellaan elintarvikealan työehtosopimusneuvottelujen kulkua ja siitä seuranneita lakkoja mediassa julkaistujen kuvien kautta. Tavoitteenani oli selvittää, millaisia sosiaalisia representaatioita kuvissa rakennetaan ja millaiseksi elintarviketyöläisten julkinen identiteetti niistä muodostuu.
Tutkimus sijoittuu kulttuurintutkimuksen ja mediatutkimuksen välimaastoon. Toteutin tutkimuksen käyttämällä viitekehyksenä Serge Moscovicin kehittämää sosiaalisten representaatioiden teoriaa, jossa yksilö ja yhteiskunta nähdään yhteen kietoutuneena. Käsityksemme yhteiskunnasta muodostuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikaatioissa muiden kanssa. Representaatiot eivät ole koskaan pysyviä, vaan ne muuttuvat ja saavat erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri paikoissa. (Moscovici 2000: 76.)
Sosiaalisia representaatioita tutkittaessa on lisäksi huomioitava, että media ei heijasta todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan rakentaa todellisuutta omista lähtökohdistaan. Uutiskuvien avulla voidaan tuottaa erilaisia mielikuvia maailmasta ja vaikuttaa lukijaan.
Tutkimukseni kannalta tärkeimpiä teoriatyökaluja olivat ankkuroinnin, objektivoinnin ja naturalisoinnin avulla vieraiden asioiden muuttaminen tutuiksi sekä representaatioiden dialogista luonnetta painottava kantateema.
Elintarviketyöläisistä syntyneissä representaatioissa nähdään naisvaltainen teollisuuden ala. Mielikuva lakkolaisesta äitinä, joka tekee muiden äitien ruoat ja työskentelee tehtaassa pienellä palkalla, sai suuren yleisön suhtautumaan elintarvikelakkoon varovaisen myönteisesti. Työntekijöiden vaatimuksia kohtuullisesta palkasta ja säällisistä työajoita pidettiin oikeutettuina.
Lisäksi tutkimustuloksena aineistosta nousi julkisuusvaikuttaminen. Nykyinen tiedonvälitys antaa paremmat mahdollisuudet järjestöille tuoda omaa näkemystään julkisuuteen kuin koskaan aiemmin. Sitä kautta ne voivat vaikuttaa siihen, millä tavalla niiden julkisuuskuvaa tuotetaan mediassa ja muussa julkisessa keskustelussa.
Avainsanat – Nyckelord – Keywords
Elintarviketyöntekijä, sosiaalinen representaatio, kantateema, lakko, media
Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited
Helsingin yliopisto, Ethesis-tietokanta
Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional informatio
"Yhteinen mieli, yhteinen kieli" : Oulun kaupungin Kuntoutuspalveluiden toimintamallin kehittäminen
No full textTIIVISTELMÄ
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Kuntoutuksen koulutusohjelma, ylempi (AMK)
________________________________________________________________________________
Tekijä(t): Erja Kaakkuriniemi ja Jaana Leino
Opinnäytetyön nimi: "Yhteinen mieli, yhteinen kieli" Oulun kaupungin Kuntoutuspalveluiden toimintamallin kehittäminen
Työn ohjaaja(t): Yliopettaja TtT Arja Veijola
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2013 Sivumäärä: 110 + 61 liitesivua
________________________________________________________________________________
Kuntarakenneuudistuksen myötä syntyi viiden kunnan, Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii, muodostama uusi Oulun kaupungin kuntoutuspalveluyksikkö. Uuden Oulun kaupungin Kuntoutuspalveluiden kehittämistoiminta toteutettiin vuosien 2011-2013 aikana. Kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa henkilöstön kanssa yhteistyössä uutta toimintaa selkeyttävä ja yhtenäistävä Kuntoutuspalveluiden toimintamalli.
Jo ennen viiden kunnan virallista yhdistymistä oli käynnistetty yhdistyvien kuntien kuntoutuksen toimipisteitä koskeva muutosprosessi. Aloitetun ohjelmallisen kehittämistyön tavoitteena oli luoda ns. Kuntoutuspalveluille yhteinen kuntoutuksen toimintamalli, jossa määritellään kuntoutustoiminnan yhteiset lähtökohdat, työkäytännöt ja –välineet.
Kehittämistoiminnan strategiseksi lähestymistavaksi valittiin osallistava toimintatutkimus. Lisäksi hyödynnettiin etnografisen toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Kehittämistoiminta toteutui pienemmissä työryhmissä ja koko työyhteisön kehittämispäivillä. Kehittämismalli kehittyi tarpeesta saada osallistavilla menetelmillä kaikkien työntekijöiden ääni kuuluviin. Kehittämisprosessin aikana kerättiin erilaisia aineistoja, joiden tuottamaa tietoa käytettiin kehittämistyössä.
Kuntoutuspalveluissa toteutetun toimintamallin lähtökohtana ovat kuntoutujan tarpeet ja niiden varhainen tunnistaminen. Kuntoutujan tarpeet käynnistävät kuntoutuksen suunnitteluprosessin ja oikein kohdennetut kuntoutustoimenpiteet. Kehittämistyön tuloksista hyötyvät Oulun alueen kuntoutuspalveluja tarvitsevat asukkaat ja heidän omaisena sekä kuntoutuspalveluissa työskentelevät eri ammattihenkilöt.
Kehittämistyön tuloksena syntyi Kuntoutuspalveluiden toimintamalli sekä työntekijöiden osallisuutta edellyttävä kuntoutuspalveluiden kehittämisen malli. Toimintamalli määrittää yhteisen näkemyksen hyvästä kuntoutuskäytännöstä. Kehittämisprosessin aikana tuotettiin lisäksi eri alan kuntoutuksen asiantuntijoiden käyttöön yhteisiä työvälineitä ja –menetelmiä. Kehittämistyöstä hyötyvät Kuntoutuspalveluiden työyhteisön lisäksi Kuntoutuspalveluihin integroituvat monet verkostot sekä Oulun alueen kuntoutuspalveluja tarvitsevat asiakkaat.ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Rehabilitation programme ________________________________________________________________________
Author(s): Erja Kaakkuriniemi and Jaana Leino
Title of thesis:”Shared Spirit, Shared Language” – An Operating Model for the Rehabilitation Services in the City of Oulu
Supervisor(s): Principal Lecturer, PhD Arja Veijola
Term and year when the thesis was submitted: Summer 2013 Number of pages: 110 + 61 appendices ________________________________________________________________________________
Along with the reform of the municipal structure, a new City of Oulu rehabilitation services unit was established by the five municipalities of Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo and Yli-Ii. The development measures for the Rehab Services of the new City of Oulu were implemented in 2011-2013. The development activities were launched because of a need to develop a uniform operating model for the Rehab Services.
The process of change concerning the offices of rehabilitation had already been started before the official unification of the municipalities. The objective of the programmatic development work was to create a common operating model to the Rehab Services which defines common starting points, working procedures and tools.
As a method for the research and development were chosen the approach of participatory action research and ethnographic action research. The development work was done in small teams and in development days where all staff attended. The development model build up because of the need to get the staffs voice heard with participatory methods. During the development process various data materials were collected and analyzed, and the data provided by the analysis was always used as a factor to promote development.
The starting point of the operating model to Rehab Services are the rehabilitation client’s needs and their early identification. The needs of the rehabilitation client’s start the planning process of the rehabilitation. From the results of the development work benefits the customers needing rehabilitation services in the Oulu region, their relatives and the various professionals working in Rehab Services.
The operational model for Rehab Services and all staff involving development model were born as the result of the development work. The operational model defines an unified vision of a good rehabilitation practice. During the development process different kinds of working methods and tools were created for the various professional groups of Rehab Services. The development work benefits not only the staff of Rehab Services but also the many networks integrated with the Rehab Services and the customers needing rehabilitation services in the Oulu region.
______________________________________________________________________________
Keywords: medical rehabilitation, operating model, transdisciplinary team, action researc
Yliopistojen aikuiset opiskelijat
No full textAdult students in universitiesYliopisto-opiskelijoiden ikärakenne on muuttunut varsin lyhyessä ajassa radikaalisti. Opiskelijoiden suuri enemmistö on edelleenkin nuoria aikuisia, mutta nykyisin peräti kolmasosa yliopisto-opiskelijoista on yli 30-vuotiaita
Long study paths. Studying For a Degree at Adult Age and Change in Educational Life Course.
No full textAikuiskoulutukseen osallistumattomuus on myös rationaalista
No full textNon-participation in adult education is also a rationalityAikuiskoulutustutkimusten päätuloksista on luettavissa, kuinka suuri osa aikuisista osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen ja kuinka suuri osa ei osallistu. Osallistumisen käytännöt ovat hyvin tiedossa: Työssä olevat osallistuvat työttömiä enemmän, naiset miehiä enemmän ja paljon koulutetut vähän koulutettuja enemmän. Koulutuspoliittisissa teksteissä elinikäinen oppiminen saa positiivisen varauksen, kun iloinen osallistuja on matkalla hyvään elämään ja samalla koko yhteiskunta voi ja menestyy (taloudellisesti) paremmin. Aktiivisista aikuiskoulutukseen osallistujista on olemassa paljon tutkimustietoa, sen sijaan tiedämme vain vähän sellaisista aikuisista, joita koulutus ei kiinnosta
Critical evaluation of the guidelines of the Finnish Advisory Board on Research Integrity and of their application
No full textNäkökulmia aikuisuuteen ja aikuiskasvatukseen
No full textKäsitteellä aikuisuus on erilainen sisältö riippuen siitä, tarkoitammeko kulttuurista aikuisuutta, juridista aikuisuutta, aikuisuutta moraalin ja vastuun näkökulmasta tai elämänmittaiseen oppijan rooliin asettuvaa ”uutta aikuisuutta”. Koulutuksessa aikuisuus on aina määritelty erillisenä. Nykyisin on kuitenkin perusteltua kysyä, miten aikuiskasvatuksen aikuisetuliite eriyttää aikuiskasvatusta omaksi alueekseen
Women and politics in contemporary Ireland. From the margins to the mainstream (Erja Moore)
No full textAsiakkaiden kokemuksia 65 -vuotiaiden terveystarkastuksista Perusturvaliikelaitos Saarikassa
No full textValtakunnalliset ohjeistukset, kuten Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi sekä niin kutsuttu Vanhuspalvelulaki (L 980/2012, 12 §) ohjaavat kuntia kohdentamaan ikääntyville suunnattua palvelutarjontaa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaisena 65 -vuotiaiden terveystarkastuksiin osallistuneet kokivat terveystarkastuksen.Kokemuksia kartoitettiin koetun hyödyllisyyden, terveyskäyttäytymisen sekä itsenäi-sessä elämässä selviytymisen näkökulmista.
Tutkimus toteutettiin Perusturvaliikelaitos Saarikan toiminta-alueella strukturoituna puhelinhaastatteluna. Tutkimuksen tekijä ja kaksi avustajaa tekivät haastattelut heinä–syyskuun välisenä aikana vuonna 2016. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kokemuksia 65 -vuotiaiden terveystarkastuksesta. Kohderyhmä koostui 65 -vuotiaista (N=274), jotka olivat käyneet terveystarkastuksessa vuonna 2015. Aineisto analysoitiin määrällisesti ja esitettiin kysymyksestä riippuen frekvensseinä ja prosentteina. Avoimet kysymykset analysoitiin määrällisellä sisällönerittelyllä.
Tulosten perusteella 65 -vuotiaiden terveystarkastukset koettiin hyödyllisinä. Terveystarkastuksista oli saatu tietoa omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä, kannustusta ja tukea terveyskäyttäytymisen muutostarpeisiin sekä tietoa asuinalueen palveluista. Vastaajista 66 prosenttia piti terveystarkastuksessa saamaansa tietoa tarpeellisena ja 93 prosenttia olisi halukas osallistumaan tarkastukseen myös 70 -vuotiaana. Terveystarkastuksessa oli ilmennyt terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia riskitekijöitä, mutta niiden havaitseminen ei tarkoittanut automaattisesti jatkotutkimustarvetta. Haluamiaan muutoksia terveyskäyttäytymiseensä oli pystynyt tekemään 91 prosenttia vastaajista.
Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää 65 -vuotiaiden terveystarkastuksen arvioinnissa ja kehittämisessä Perusturvaliikelaitos Saarikassa sekä suunniteltaessa vastaavanlaisen toiminnan aloittamista muissa kunnissa tai organisaatioissa.There are national guidelines and laws, such as “The quality recommendations for safeguarding good aging and improving services” and the so called “Elderly Service Act” (L 980/2012, 12 §), which guide the public services of ageing people to focus on prevention. The purpose of the study was to collect information on the experiences of health examinations among 65 -year-olds. The experi-ences were examined from the perspectives from perceived usefulness, health behavior and inde-pendent life management.
The data were collected by conducting structured telephone interviews. The author and two assis-tants implemented the interviewees during July–September in 2016. The target group consisted of 65 -year-olds (N=274) who lived in the area of the Saarikka Social Health Care Public Utility) and who had had their health examined in 2015. The data were analyzed by using a quantitative method, and the results were presented as frequencies and percentages. The open questions were analyzed by using a quantitative content analysis.
According to the findings, the health examinations of 65 -year-olds were found useful. The respond-ents had received information about their health and factor affecting their health and well-being. They had also received encouragement and support concerning the needs for lifestyle changes and guidance about the local social and health services. 66 per cent of the respondents considered the information given by the health examinations useful, 93 per cent were willing to participate in a health examination at the age of 70. The examinations have revealed risk factors affecting health and wellbeing, but this had not automatically meant a need for further examinations. 91 percent of the respondents had managed to make the desired changes in their health behavior.
The results of the study can be used in the evaluation and development of the health examinations of 65-year-olds in Saarikka as well as in the planning of similar operations in other municipalities and organisations
