1,720,963 research outputs found
Inclusion and pedagogical support for students with special educational needs in music lessons: A systematic review
Full text linkAbstract
This systematic review aims to assess research studies published between 2010 and 2023 to update the state of the art on how inclusion and pedagogical support for students with special educational needs (SEN) in Grades 1 to 9 (aged 6–15) are implemented in music lessons. The review is reported according to the PRISMA statement (Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses). Nineteen studies met the inclusion criteria and were entered in the extraction phase. The results showed that inclusion is still understood and, thus, implemented, mainly as integration of students with SEN in general music lessons. Analysis of the original studies highlighted beneficial practices for the participation and learning of students with SEN, such as student-centered pedagogy, peer-interaction strategies, co-teaching and collaboration, and varied pedagogical methods (e.g., Dalcroze). Some challenges of inclusive pedagogy were also described, such as lack of resources or specific training for music teachers implementing inclusive music lessons. This systematic review brings together the latest research on inclusive music education to support music and special education teachers with research-based guidelines for and critical analysis of more inclusive music education practices.Abstract
This systematic review aims to assess research studies published between 2010 and 2023 to update the state of the art on how inclusion and pedagogical support for students with special educational needs (SEN) in Grades 1 to 9 (aged 6–15) are implemented in music lessons. The review is reported according to the PRISMA statement (Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses). Nineteen studies met the inclusion criteria and were entered in the extraction phase. The results showed that inclusion is still understood and, thus, implemented, mainly as integration of students with SEN in general music lessons. Analysis of the original studies highlighted beneficial practices for the participation and learning of students with SEN, such as student-centered pedagogy, peer-interaction strategies, co-teaching and collaboration, and varied pedagogical methods (e.g., Dalcroze). Some challenges of inclusive pedagogy were also described, such as lack of resources or specific training for music teachers implementing inclusive music lessons. This systematic review brings together the latest research on inclusive music education to support music and special education teachers with research-based guidelines for and critical analysis of more inclusive music education practices
Monikulttuurinen musiikkikasvatus suomalaisessa diskurssissa 1996–2012
Full text linkTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä monikulttuurinen musiikkikasvatus tarkoittaa suomalaisen musiikkikasvatuksen nykyparadigmassa ja minkälaisten diskurssien kautta monikulttuurisen musiikkikasvatuksen sisältö on määrittynyt vuosien 1996–2012 aikana. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kirjallisuuskatsauksesta, jossa perhedytään paradigmaan ja sen muutosprosessiin, ns. tieteellisen vallakumouksen rakenteeseen. Tämän jälkeen käydään läpi konstruktivistiseen oppimikäsitykseen, kulttuuriin, monikulttuurisuuteen ja monikulttuurisuuskasvatukseen liittyviä perusperiaatteita ja -käsitteitä. Musiikkikasvatusfilosofiasta käydään läpi esteettinen ja praksiaalinen musiikkikasvatusfilosofia yleisesti ja monikulttuurisen musiikkikasvatuksen osalta. Tutkimusmetodina käytettiin diskurssianalyysia, jonka periaatteita myös kuvataan tutkimuksen viitekehyksessä. Tutkimus suoritettiin perehtymällä Suomessa käytyyn musiikkikasvatuksen tieteelliseen diskurssiin. Aineistona käytettiin Musiikkikasvatus-lehden vuosikertoja 1996–2012 sekä Heidi Westerlundin väitöskirjaa Bridging experience, action and culture in music education (2002).
Aineisto käytiin ensin läpi kokonaisuudessaan ja sieltä valittiin tarkempaa analyysia varten sellaiset artikkelit tai tekstit, jotka liittyivät monikulttuuriseen musiikkikasvatukseen. Näistä teksteistä hahmoteltiin pääkategoriat (teemat), joiden sisältämät diskurssit koodattiin. Analyysissa tarkastellaan erilaisten diskurssien ilmenemistä eri kategorioissa eri aikoina ja pyritään ymmärtämään niistä muodostuvan sosiaalisen todellisuuden rakentumista. Tuloksina analyysista muodostui kahdeksan pääkategoriaa, joiden alla musiikkikasvatuksen tieteellistä keskustelua on käyty. Nämä kategoriat ovat seuraavat: musiikkiontologia, monikulttuurisuus, identiteetti, opetussuunnitelma, opettajakoulutus, opetusmateriaali, muutos ja tapauskuvaukset.
Diskurssit painottuivat selkeästi erilaisiin asioihin eri aikoina. 1990-luvun lopulla keskustelu painottui kategorioihin musiikkiontologia, monikulttuurisuus ja opetussuunnitelma, joka kuvastaa paradigman muutosprosessiin liittyvää tieteellisen vallankumouksen kaavaa, toisaalta globalisaation vaikutusten näkymistä yhteiskunnassa ja näiden molempien heijastumista tarpeeseen määritellä opetussuunniteman sisällöt vastaamaan ajan tarpeita. Keskustelu paradigmojen välillä johti pragmatismidiskurssiin, jonka havaittiin olevan filosofinen pohja tai “silta” esteettisen ja praksiaalisen välillä. Uuden paradigman (so. praksiaalinen musiikkikasvatusfilosofia) vakiinnuttua, lähestyttäessä 2010-lukua keskustelun painopiste siirtyi kategorioihin opetusmateriaali, muutos ja tapauskuvaukset, joka kertoo musiikkikasvatuksen siirtymisestä ns. normaalitieteen vaiheeseen, jossa tutkimus voi erikoistua. Tuloksia voidaan pitää yleistettävinä suomalaisen musiikkikasvatuksen osalta.
Tutkimuksen tulosten perusteella monikulttuurinen musiikkikasvatus on dynaaminen ajan haasteisiin vastaava kriittinen kasvatusote, joka toimii hyvänä “työkaluna” kasvatuksessa monikulttuuriseen maailmaan: toimii suvaitsevaisuutta, moniarvoisuutta, interkulttuurista kompetenssia sekä yleissivistystä edistävästi. Monikulttuurinen musiikkikasvatus pitää kaikkia musiikillisia käytäntöjä tasa-arvoisina, suhtautuu musiikin siirtoon liittyviin konteksti- ja autenttisuuskysymyksiin monipuolisesti ns. TCTF-mallin mukaisesti, mahdollistaa oppilaiden kehittää muusikkouttaan sekä vastaanottokykyään ja ymmärrystään erilaisia musiikkikulttuureja kohtaan
Factors influencing teachers' self-efficacy on inclusive music education
No full textAbstract
This study investigated how teachers’ attitudes towards inclusive education and support from school management and community are related to their self-efficacy in the context of inclusive music education. Participants (n = 185) were teachers from Finnish comprehensive schools (Grades 1–9). They answered three questionnaires: the Teacher Efficacy for Inclusive Practice scale, the Attitudes towards Inclusion scale, and the School Climate for Inclusive Music Education scale. Using linear regression analysis, we found that the more positive the feelings towards inclusive music classes were, the stronger the teacher’s self-efficacy was in inclusive instructions, collaboration, and managing behaviour. Moreover, the more substantial the experienced support from the school community was, the stronger the teachers’ self-efficacy was in collaboration. However, beliefs on inclusive education and perceived support from school management did not show significant effects on teacher self-efficacy in inclusive music education. These findings highlight the importance of music teachers gaining positive experience in inclusive education. This implies the crucial need for sufficient training for inclusive settings and ensuring that the environment and starting points are adequate for teaching and learning music in the classroom. Results also show the impact of the school community on success when implementing inclusive music education.Abstract
This study investigated how teachers’ attitudes towards inclusive education and support from school management and community are related to their self-efficacy in the context of inclusive music education. Participants (n = 185) were teachers from Finnish comprehensive schools (Grades 1–9). They answered three questionnaires: the Teacher Efficacy for Inclusive Practice scale, the Attitudes towards Inclusion scale, and the School Climate for Inclusive Music Education scale. Using linear regression analysis, we found that the more positive the feelings towards inclusive music classes were, the stronger the teacher’s self-efficacy was in inclusive instructions, collaboration, and managing behaviour. Moreover, the more substantial the experienced support from the school community was, the stronger the teachers’ self-efficacy was in collaboration. However, beliefs on inclusive education and perceived support from school management did not show significant effects on teacher self-efficacy in inclusive music education. These findings highlight the importance of music teachers gaining positive experience in inclusive education. This implies the crucial need for sufficient training for inclusive settings and ensuring that the environment and starting points are adequate for teaching and learning music in the classroom. Results also show the impact of the school community on success when implementing inclusive music education
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
The potential of video game music in emotional education in music lessons
No full textKandidaatintutkielmani pyrkimyksenä on selvittää pelimusiikin mahdollisuuksista tunnekasvatuksessa musiikin oppitunneilla. Tutkimus käsittelee tunteiden säätelyä, musiikin vaikutusta tunteisiin ja pelimusiikin tyypillisiä toimintatapoja.
Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymykseni ovat: ”Millä tavoilla pelimusiikki vaikuttaa tunteisiin?” sekä ”Miten pelimusiikin avulla voidaan toteuttaa tunnekasvatusta musiikin oppitunneilla?”
Tutkimuksessa selvisi musiikin vaikuttavan laajasti tunteisiin, tunteiden säätelyyn sekä vireystiloihin. Pelimusiikki on luonteeltaan dynaamista ja narratiivista, ja se suunnitellaan herättämään ja vahvistamaan tiettyjä tunnetiloja. Lisäksi tulkitsin lukion ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet puoltavan tunnekasvatusta sekä pelimusiikin käyttöä.
Pelimusiikin käyttö musiikin oppitunneilla tunnekasvatuksessa on varmasti mahdollista, mutta eri menetelmiä olisi hyvä kokeilla ja tutkia löytääksemme toimivimmat harjoitteet. Esimerkiksi pelimusiikin avulla voisi opetella tunteiden tunnistamista ja niistä puhumista. Lisäksi voisi tarkastella millaisia tunteita kyseinen kappale herättää, tai pohtia millaiseen tilanteeseen musiikki
sopii
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
The impact of music on the physical health of young people in secondary school and upper secondary school music education
No full textTämä tutkielma käsittelee musiikin vaikutuksia fyysiseen terveyteen ja hyvinvointiin yläkoulun ja lukion musiikkikasvatuksessa. Tutkielmassa tuodaan tarkemmin esiin musiikin vaikutuksia nuorten fyysisen terveyteen ja fysiologiaan, kuten aivotoimintaan ja hermostoon. Lisäksi tutkitaan, kuinka näitä edistetään musiikkikasvatuksessa muun muassa musiikkiliikunnan avulla käyttäen hyödyksi Dalcroze-pedagogiikkaa. Tutkielman tavoitteena on yhdistää aiemmat tutkimukset musiikin fyysisen terveyden vaikutuksista, sillä kokonaisvaltaista tutkimusta en itse aiheesta löytänyt.
Kandidaatintutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymykset tutkielmassa olivat: Miten musiikki vaikuttaa nuorten fyysiseen terveyteen? Minkälaisia liikunnallisia elementtejä näkyy yläkoulun ja lukion musiikkikasvatuksessa? sekä Miten musiikintunneilla voidaan edistää ja tukea nuorten fyysistä terveyttä? Tutkielman keskeisimmät käsitteet ovat fyysinen terveys, fysiologia sekä musiikkiliikunta.
Tutkielmassa käy ilmi, että musiikilla voidaan edistää ja tukea nuorten fyysistä terveyttä ja hyvinvointia musiikintunneilla. Musiikin kuuntelulla sekä harrastamisella on positiivisia vaikutuksia ihmisen fysiologiaan. Tämän lisäksi musiikilla voidaan parantaa kokemusta urheilusuorituksesta sekä edesauttaa kehon palautumista. Musiikkikasvatuksessa liikunnallisia elementtejä ilmeni musiikkiliikunnan kautta, jossa tarkoituksena on yhdistää liike ja kehollisuus musiikin keinoin. Tutkielmassa ilmeni musiikkiliikunnan harjoitteiden olevan monitasoisia ja monipuolisia edistämään nuorten fyysistä terveyttä
Incorporating mathematics into teaching of music theory
No full textKandidaatintutkielman aiheena on matematiikan käyttö musiikinteorian perusteiden opetuksessa. Matematiikan käytöllä tarkoitetaan matemaattisen päättelyn, mallien ja teorian käyttöä musiikinteorian selittämiseen ja perusteluun. Musiikki on saanut alkunsa matemaattisena tieteenä, ja länsimaalainen musiikinteoria on edelleen rakenteeltaan hyvin matemaattinen. Tutkielmassa avattiin matematiikan ja musiikin yhteistä historiaa, sekä matemaattista musiikinteoriaa käyttäviä pedagogisia artikkeleita. Matemaattinen musiikinteoria on käännös tutkielman aineistossa esille nousseelle termille ”mathematical music theory”.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivisena yleiskatsauksena toteutettua kirjallisuuskatsausta. Tutkimuskysymys oli, voiko matematiikkaa hyödyntää musiikinteorian opetuksessa. Tutkielmassa ei käsitelty STEAM-opettajuutta tai musiikin hyödyntämistä matematiikan opetuksessa.
Tutkielman tuloksissa selvisi, että matemaattista musiikinteoriaa voidaan käyttää musiikinteorian opetuksessa ja sen soveltaminen on mahdollista peruskoulutasolla. Matemaattisen musiikinteorian haasteiksi nousivat mahdollinen resurssipula ja siinä hyödynnetty opetusmalli kokemuksellinen oppiminen, joka vaatii oppilaiden aktiivista osallistumista ja mielenkiintoa. Matemaattisessa musiikinteoriassa hyödynnetty pedagoginen lähestyminen tukee kuitenkin musiikinteorian syvemmän ymmärryksen kehittymistä ja musiikinteoriassa olevien suhteiden ymmärtämistä. Matemaattinen musiikinteoria ei kuitenkaan voi korvata musiikinteoriaa, koska musiikki on ihmistiede
- …
