1,752,191 research outputs found
Carbon action MULTA Finnish carbon sequestration experimental field dataset 2020
No full textThis dataset includes the second year observations of the Finnish Carbon Action carbon sequestration experiment. In the experiment c.a. 100 farms test carbon farming methods on a test field and an adjacent control plot. Of these 20 farms were chosen for continued sampling 2020-2024 combining field observations and soil sampling. This data will be coupled with satellite imagery, field sensors and carbon cycle modeling to forecast carbon sequestration. Subsequent sampling will track changes in soil carbon stock and soil productivity.
The dataset will be updated annually, updates are published as separate datasets in https://zenodo.org/communities/carbonaction/ . The 2020 update includes data on:
physical quality: soil structure (VESS), bulk density, porosity, water holding capacity, infiltration rate
biological properties: earthworm counts, above ground biomass, plant cover (%)Year 2019 and 2021 datasets can be found at: https://zenodo.org/communities/carbonactio
Carbon action MULTA Finnish carbon sequestration experimental field dataset 2019
No full textThis dataset includes the first year observations of the Finnish Carbon Action carbon sequestration experiment. In the experiment c.a. 100 farms test carbon farming methods on a test field and an adjacent control plot. 26 of the farms were sampled during 2019 combining field observations and soil sampling. This data will be coupled with satellite imagery, field sensors and carbon cycle modeling to forecast carbon sequestration. Subsequent sampling will track changes in soil carbon stock and soil productivity.
The dataset will be updated annually. New datasets will be published in https://zenodo.org/communities/carbonaction/ . Includes data on:
soil properties (CEC, pH, OM)
nutrients: P, K, S, Ca, Mg, Cu, Zn, B, Mn (Fe, Al, P-saturation)
physical quality: soil structure (VESS), bulk density, porosity, water holding capacity, infiltration rate
biological properties: earthworm counts, above ground biomass, plant cover (%)Funded by the Academy of Finland: SRC 2019 Towards a Sustainable, Healthy and Climate-Neutral
Food System (FOOD), MULTA project.
A part of the Carbon Action -platform (http://www.carbonaction.org ).
Updates are published annually on https://zenodo.org/communities/carbonactio
Tuomas-järjestelmän kirjaamisohjeet : Ohjeet käräjäoikeuksille : Versio 1
No full textTuomas-järjestelmä on toisaalta käräjäoikeuden riita- ja hakemusasioiden kirjaamisjärjestelmä (oikeudenkäymiskaaren 22 luvun 12 §:ssä tarkoitettu päiväkirja) ja toisaalta apuväline näiden asioiden käsittelyssä. Sen sisältämien tietojen perusteella tehdään myös tilastoja käräjäoikeuksien toiminnasta.
Järjestelmän luotettavuuden ja tilastoaineiston vertailukelpoisuuden vuoksi Tuomaksen sisältämien tietojen on oltava oikeita ja yhtenäisellä tavalla kirjattuja. Tämä ohje sisältää määräyksiä eri asioiden kirjaamistavoista.
Jotta Tuomas-järjestelmästä olisi käyttäjille mahdollisimman paljon hyötyä asioiden käsittelyssä ja työn seurannassa, tähän ohjeeseen on koottu myös suosituksia hyviksi havaituista tavoista Tuomaksen käytössä.
Ohjetta päivitetään tarvittaessa ja sen uusin versio löytyy Notesista ja Ilona-intranetistä
Plotting commands Mattila et al. 2023 Fig 3.
No full textCommands to generate Fig. 3 plots from Mattila et al. 2023: Patterns of allele sharing in Mesolithic, Neolithic, and Eneolithic Central and Eastern Europeans. </p
f3s and f4s from Mattila et al. 2023 Fig. 3
No full textf3s and f4s from Fig. 3 plots from Mattila et al. 2023: Patterns of allele sharing in Mesolithic, Neolithic, and Eneolithic Central and Eastern Europeans. </p
Singlet oxygen, flavonols and photoinhibition in green and senescing silver birch leaves
No full textOriginal data from Mattila H, Sotoudehnia P, Kuuslampi T, Stracke R, Mishra KB, Tyystjärvi E: Singlet oxygen, flavonols and photoinhibition in green and senescing silver birch leaves.
The dataset contains the primary data from an article of the same authors and with the same title, accepted for publication in Trees - Structure and Function (2021)
Supplementary Figure 13 from Mattila et al. 2023
No full textAn R script and f-statistics datasets for plotting Supplementary Figure 19 from Mattila et al. 2023 showing evidence for Western and Eastern Hunter-Gatherers in West Eurasian hunter-gatherers.</p
Meidän : Pohjoisen alueen alkuperäiskansojen kulttuuria koskevat aineettomat oikeudet
No full textAINEETTOMIA OIKEUKSIA (IP, ”INTELLECTUAL property”) koskevaa lainsäädäntöä pidetään monimutkaisena oikeudenalana. Se tunnetaan huonosti niin alkuperäiskansojen parissa kuin vastuussa olevien virkamiesten piirissä. Myöskään P-oikeusjärjestelmän kehittämistä hoitaville virkamiehille alkuperäiskansojen suojaksi luotu oikeuskehikko on usein vieras. Kuitenkin IP-oikeudet ovat keskeisessä osassa etsittäessä ratkaisuja alkuperäiskansojen perusteltujen oikeudellisten odotusten täyttämiseksi. Näihin tarpeisiin vastaamiseksi toteutettiin pohjoisen alueen alkuperäiskansojen kulttuuria koskevia IP-oikeuksia käsittelevä hanke vuoden 2022 aikana. Hankkeen päätoteuttajana toimi Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) ja hanke toteutettiin yhteistyössä saamelaiskäräjien ja hankkeen vastuuministe- riön, opetus- ja kulttuuriministeriön, kanssa. Saamelaiskäräjät antoivat hankkeen edetessä tekijöille neuvoja ja näkemystä sisällöstä koskien saamelaiskulttuuria. Hankkeen toimenpiteet toteutettiin sille asetetun ohjausryhmän ohjauksessa ja yhteistyössä sekä koordinoiden Barentsin euroarktisen alueen IP-asiantuntijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen tekijöiksi ja tämän koulutusmateriaalin laatijoiksi valittiin aineettomien oikeuksien asiantuntija, OTT, VTM Tuomas Mattila, sekä saamenkäsitöiden lehtori, väitöskirjatutkija, Pasi Jaakonaho Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. Tekijät haastattelivat hankkeen yhteydessä noin kahtakymmentä saamelaisen kulttuuriperinnön tuntijaa sekä aihepiirin tuntevia asiantuntijoita. Hankkeen lopputuloksena valmistunut koulutusmateriaali tukee niin IP-asiantuntijoiden kuin saamelaistaiteilijoiden, ennen kaikkea nuorten tekijöiden, sekä kaikkien perinteisistä elinkeinoista kiinnostuneiden henkilöiden koulutusta
sj-docx-1-sjs-10.1177_14574969221083133 – Supplemental material for Incidence of femoral fractures in children and adolescents in Finland and Sweden between 1998 and 2016: A binational population-based study
No full textSupplemental material, sj-docx-1-sjs-10.1177_14574969221083133 for Incidence of femoral fractures in children and adolescents in Finland and Sweden between 1998 and 2016: A binational population-based study by Anne Salonen, Elina Laitakari, Hans E. Berg, Li Felländer-Tsai, Ville M. Mattila and Tuomas T. Huttunen in Scandinavian Journal of Surgery</p
Tuomas Akvinolaisen käsitys logiikasta : Logiikka taitona ja tieteenä, logiikan subjekti ja suhde tieteelliseen argumentaatioon
No full textTämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on eksplikoida systemaattisen analyysin avulla se, mitä Tuomas Akvinolainen tarkoittaa ilmaisulla ”logiikka”. Tähän tehtävään liittyy kaksi osatehtävää: sen selvittäminen, millaisissa käsitteellisissä yhteyksissä Tuomas käyttää ilmaisua ”logiikka”, ja sen selvittäminen, miten ”logiikan” merkitys rakentuu näissä käsitteellisissä yhteyksissä. Tutkielman lähdeaineisto on laaja, koska Tuomas ei kirjoittanut yhtä teosta, jossa hän olisi esittänyt kattavasti huomautuksia siitä, mitä logiikka on.
Ensimmäisessä luvussa kysyn, mitä Tuomas tarkoittaa logiikalla taitona ja tieteenä. Taidolla Tuomas tarkoittaa praktisen sielunosan intellektuaalista hyvettä, joka koskee kontingenttia tuotettavissa olevaa. Tuottaminen merkitsee operaatiota tai toimintaa, joka siirtää muodon toimijasta ulkoiseen materiaan, ja siten syntyy tuotos. Logiikka on taitona mahdollinen, koska järki voi järkeillä omasta aktistaan ja ohjata itseään. Järjen aktista syntyy tuotos, kuten laji tai syllogismi, joita käytetään tieteellisen tiedon saamiseen. Siten logiikka on vapaa taito, jonka kautta opitaan tapa, jolla tieteellistä tietoa voidaan saada. Tieteenä logiikka tarkastelee edellä mainittuja järjen aikaansaamia tuotoksia. Koska se tieteenä tarkastelee sitä, minkä ihminen voi saada aikaan, voidaan tällainen tieteellinen tieto suunnata kohti operaatiota tai tuotosta. Siksi logiikka on praktinen tiede, joka palvelee sellaisia spekulatiivisia tieteitä, jotka eivät tarkastele sitä, minkä ihminen voi saada aikaan.
Toisessa ja kolmannessa luvussa kysyn, mitä Tuomas tarkoittaa tieteenä olevan logiikan subjektilla? Tieteen subjekti on se, mitä tieteessä tarkastellaan. Koska Tuomas mainitsee logiikan subjektiksi järjen olevan, tarkastelen toisessa luvussa olevan käsitettä. Olevan käsite perustuu olemassaolon käsitteelle, joka voidaan sanoa analogisesti muun muassa luonnosta, tiedosta ja Jumalasta. Oleva merkitsee sitä, mikä on. Se on analoginen sana, joka perustuu eri olemassaolon tapoihin. Koska olemassaolo voi olla esimerkiksi luonnossa ja tiedossa, on oltava mielen ulkopuolinen oleva ja mielessä oleva.
Kolmannessa luvussa käsittelen järjen olevan käsitettä. Järjen oleva on yhdenlainen mielessä oleva. Mielessä olevan olemassaolon tapa on olla tosi. Jotkin mielessä olevat voivat olla olevia myös mielen ulkopuolella. Sen sijaan järjen oleva voi olla olemassa vain mielessä, minkä vuoksi se on olemassa oleva vain totena. Logiikan subjektina on järjen oleva. Logiikan tarkastelema järjen oleva on intellektuaalinen tai toinen intentio, joka perustuu ymmärrettyyn tai ensimmäiseen intentioon. Ymmärretty intentio syntyy kognitiivisen prosessin päätepisteenä intellektissä. Se on sisäinen sana, jota ulkoinen sana merkitsee. Kun intellekti refleksiivisesti tarkastelee ymmärrettyä intentiota, syntyy intellektuaalinen intentio kuten esimerkiksi suku. Logiikan tarkastelema intellektuaalinen intentio on vain järjessä oleva relaatio, joka on relaation relaatio, jonka termejä ovat käsitteet. Esimerkiksi looginen relaatio suku merkitsee intellektuaalista intentiota, joka on relaatio esimerkiksi eläimen käsitteestä ihmisen käsitteeseen. Tällaisella intellektuaalisella intentiolla on välitön suhde ymmärrettyyn intentioon, mutta välillinen suhde mielen ulkopuoliseen olevaan. Siten logiikka ei tarkastele välittömästi todellisuutta.
Neljännessä luvussa kysyn, miten logiikkaan liittyvät huomautukset välittyvät tieteelliseen argumentaatioon todistavan syllogismin käsitteen kautta. Todistava syllogismi on tieteellistä tietoa aikaansaava syllogismi, jonka päämääräsyy on tieteellinen tieto, mistä seuraa, että sen premissien eli materiaalisten syiden on oltava tietynlaiset. Tieteellinen tieto koskee todistuksen johtopäätöstä, josta tiedetään sen totuuden syy, ja tämä totuuden syy on johtopäätöksen tietämisen syy. Johtopäätöksessä subjektisuvusta on predikoitu sille ominainen aksidenssi tai attribuutti. Analysoimalla suvun, erilaisuuden ja lajin käsitteitä esitän, että suvun sopiva aksidenssi on muun muassa ominaisuus tai suvun jakava erilaisuus. Siten erityisesti todistuksen johtopäätös, joka on tiedetty tieteellisesti, perustuu Porfyrioksen puun mukaisille loogisille relaatioille, ja muun muassa tässä mielessä loogiset relaatiot määrittävät tieteellistä tietoa todistavan syllogismin käsitteen kautta
- …
