5,552 research outputs found
Diatom biogeography in freshwaters–new insights from between-region comparisons and the role of unmeasured environmental factors
No full textDiatom biogeography has attracted increased attention especially over the past two decades. However, due to covariance between space and environment, diatom biogeographical studies suffer from the fundamental problem of reliably evaluating the relative roles of dispersal processes versus local environment in shaping diatom distributions. Using between-region comparisons, we investigate whether diatom community differences stem partly from dispersal effects or are purely driven by the local environment. The data used comprise diatom presence–absence records and associated environmental-variable data from streams in Iceland and in northern Fennoscandia (Finland and Norway), and from ponds and lakes in Italy and northern Fennoscandia. We found that between-region differences were larger for diatom community composition than for local environmental variables, perhaps suggesting that biogeographical factors such as dispersal limitation or dispersal history influenced diatom communities causing their spatial segregation. We further discuss methods for disentangling the roles of spatial and environmental effects in shaping diatom communities. Finally, we highlight the possible role of unmeasured environmental factors in diatom biogeographical research
Ikäihmisten kielen, kulttuurin ja vakaumuksen kunnioittaminen - avain aitoon kohtaamiseen
No full textGrowth Patterns in the First Three Years of Life in Children with Classical Congenital Adrenal Hyperplasia Diagnosed by Newborn Screening and Treated with Low Doses of Hydrocortisone
No full textBackground: Linear growth is the best clinical parameter for monitoring metabolic control in classical congenital adrenal hyperplasia (CAH). Objective: To analyze growth patterns in children with CAH diagnosed by newborn screening and treated with relatively low doses of hydrocortisone during the first year of life. Patients and Methods: 51 patients (27 females) were diagnosed with classical CAH by newborn screening. All patients were treated with relatively low doses of hydrocortisone (9-15 mg/m(2) body surface area). 47 patients were additionally treated with fludrocortisone. Results: At birth, height SDS (H-SDS) was 1.1 +/- 1 in girls and 0.9 +/- 1.5 in boys. After 3 months, H-SDS decreased to 0.4 +/- 0.9 in girls and to 0.1 +/- 1.3 in boys. Over the 3-year period, H-SDS further decreased to -0.4 +/- 1.8 in girls and to -0.8 +/- 1 in boys and approached the genetic height potential (target H-SDS of girls -0.5 +/- 0.3 and target H-SDS of boys -0.9 +/- 0.7). During the first 9 months of age, growth velocity was slightly decreased in girls (18.2 +/- 1.9 cm) and boys (17.3 +/- 1.6 cm) when compared to a healthy reference population (girls 19.0 +/- 3.9 cm and boys 18.7 +/- 4.7 cm). At the age of 3 years, bone age was appropriate for chronological age in both girls (2.7 +/- 0.5 years) and boys (2.9 +/- 0.5 years). Conclusion: Birth length is above average in children with classical CAH, which might be the result of untreated hyperandrogenism in utero. With relatively low doses of hydrocortisone treatment, growth velocity decreases slightly during the first 9 months and H-SDS then approaches the genetic height potential. Copyright (C) 2010 S. Karger AG, Base
Relationship between Agricultural and Rural Development within the Context of the European Union's Common Agricultural Policy: the Case of Finland
No full textMaatalouden ja maaseudun kehityksen suhde sekä maatalouspolitiikan alueelliset vaikutukset ovat keskeisiä seikkoja maaseudun kehittämisen kannalta niin Suomessa kuin koko Euroopan unionissa (EU). EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on laajentanut tavoitteensa sektorilähtöisestä eli maatalouden tukemisesta maaseutualueiden kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen. Samanaikaisesti maatalouden sosioekonominen rooli muuttuu. Tällä tutkimuksella on kolme päätehtävää. Ensiksi, perustuen aikaisempiin tutkimuksiin ja avainteoriakäsitteisiin, tarkastellaan maatalouden ja maaseudun kehityksen suhdetta sekä YMP:n roolia maaseutualueiden kehittämisessä. Toiseksi selvitetään maatalouden ja maaseudun sosioekonomisen kehityksen suhdetta Suomen maaseutualueilla. Kolmanneksi analysoidaan YMP:n ja tätä täydentävien kansallisten tukien kohdentumista Suomessa. Lopuksi esitetään johtopäätöksiä maatalouden ja maaseudun kehittämispolitiikan kannalta. Empiirinen analyysi perustuu laajaan tilasto- ja rekisteriaineistoon. Maatalouden ja maaseudun kehittämistukiaineisto kattaa EU:n ohjelmakauden 2000-2006. Maatalouden ja maaseudun kehitystä tarkastellaan vuodesta 1995 eteenpäin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään maatilakohtaista aineistoa siten, että lähes jokainen yksittäinen maataloustukimaksu voidaan kohdentaa yksittäiselle maatilalle ja tukirahavirtoja voidaan heijastaa maatilan ominaispiirteisiin. Maatalouden ja maaseudun kehittämistukien rahavirtoja tarkastellaan alueittain sekä peilataan maatalouden ja maaseudun kehitykseltään erityyppisiin alueisiin. Aikaisempien tutkimusten perusteella selkeää alueellista eriytymistä ja erilaistumista maatalouden ja maaseudun kehityksissä on tunnistettu. Yleisesti maaseudun kehittäminen nähdään nykyään kokonaisvaltaisempana kuin aiemmin. Kuitenkin valtaosa YMP:n työkaluista on edelleen maatilaperustaisia, vaikka YMP:lla onkin monia alueellisia elementtejä. On yleisesti tunnistettu, että YMP ei ole ollut tähän mennessä tehokas työkalu alueellisen koheesion edistämisessä. Tämän tutkimuksen empiirisen analyysin tulokset osoittavat, että maatalouden ja maaseudun muu sosioekonominen kehitys sekä näiden välinen suhde vaihtelivat huomattavasti alueiden välillä Suomessa. Lisäksi maatalouden aluerakenteet sekä niiden kytkökset maaseudun kehitykseen ovat moniulotteisia. Yleisesti ottaen merkittävää korrelaatiota maatalouden ja maaseudun kehityksen väillä kuntatasolla Suomessa ei havaittu. Koska valtaosa maatalouden ja maaseudun kehittämistuista kanavoituu yksittäisille maatiloille, suurin osa tuesta kohdentuu eteläiseen ja läntiseen Suomeen, missä valtaosa maatiloista sijaitsee. Lisäksi tutkimuksen empiirisen analyysin mukaan vahvimman maatalouden kehityksen alueet saavat tukea niin maatilaa kohden kuin kokonaisuudessaan enemmän kuin muut alueet. Aluekehittämisen haasteet ovat kuitenkin suurimmat harvaan asutuilla maaseutualueilla itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Sekä maatalouden että aluekehittämisen näkökulmasta nykyiset YMP:n ja tätä täydentävät kansalliset tuet eivät merkittävästi ole edistäneet Suomen maaseutualueiden yhdentävää kehitystä. Tutkimuksen tulokset tukevat aluelähtöisen ja alueellisesti räätälöidyn, kaikki maaseutualueiden toiminnot huomioivan maaseudun kehittämisen tarvetta erityyppisille alueille Suomessa.The relationship between agricultural and rural development and the territorial impacts of agricultural policy are crucial issues from the viewpoint of rural development in both Finland and the whole European Union (EU). The EU's Common Agricultural Policy (CAP) has extended its objectives beyond sectoral policy and is increasingly concerned with the territorial development of rural areas. At the same time, the socioeconomic role of agriculture is undergoing transformation. This thesis has three main tasks. First, based on earlier studies and key theoretical concepts, the relationship between agricultural and rural development and the role of the CAP in the development of rural areas are studied. Secondly, the relationship between agricultural and rural development from a socioeconomic point of view in Finnish rural areas is explored. Thirdly, the allocation of the CAP and complementary national support payments in Finland is analysed. By examining the issues above, conclusions on agricultural and rural development policy are drawn. The empirical analysis is grounded on extensive statistical and register data. The data on agricultural and rural development support cover the EU's programming period 2000-2006. The time period used in the analyses of regional agricultural and rural development is from 1995 onwards. Furthermore, this thesis utilises farm-level data such that almost every single farm support payment can be allocated to a single farm and support flows can be related to farm characteristics. The money flows of agricultural and rural development support are related to the regions and types of rural municipalities. Based on the earlier studies, clear territorial dissociation and diversification of agricultural and rural development have been identified. In general, rural development is now understood in a more integrated way than earlier. However, while the CAP has now many territorial dimensions, a major part of support payments are still farm-based. It is generally acknowledged that the CAP has not been by far an effective tool to promote regional cohesion. The empirical results of this work show that agricultural and socioeconomic development in rural areas and their relationship varies remarkably between Finnish regions. In addition, the regional structures and developments of agriculture and their links to rural development are multidimensional. In general, there was no significant correlation between agricultural and rural development at municipal level in Finland. Because a major part of agricultural and rural development support is channelled into individual farms, the largest part of support is allocated to southern and western Finland where most farms are located. In addition, the regions with stronger agricultural development-based on the municipal-level analysis of this work-received more support in terms of support per farm and total support than other regions. However, the greatest challenges of regional development occur in the sparsely populated rural areas of eastern and northern Finland. From the standpoint of both agricultural and regional development, the current CAP and the complementary national support have not considerably promoted the uniform development of Finnish rural areas. The results of this thesis support the requirement of endogenous and tailor-made as well as integrated rural development policy for different regions of Finland.v2012okMTT taloustutkimusDoctoral Dissertatio
Punnitustarkkailun tulosten käyttömahdollisuudet lihakarjan jalostuksessa
No full textPro gradu-työ 1989vokKirjasto Aj-kTiivistelm
Yritystuki maaseudun kehittämisen välineenä - maaseudun mikroyritykset ja yritystukien kohdentuminen
No full textMaaseudun yrittäjyys on maassamme kaupunkeihin verrattuna pienimuotoisempaa. Mikroyritysten eli alle kymmenen henkilötyövuotta työllistävien yritysten merkitys alueiden elinvoimaisuudelle korostuu koko maassa, mutta etenkin maaseudulla. Maaseudun mikro-yrityksellä on mahdollisuus saada tukea yritystoimintansa aloittamiseen, kehittämiseen ja investointeihin maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tai kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalta. Pääsääntöisesti MMM tukee maatilakytkentäisiä yrityksiä, eli suurimmaksi osaksi monialaisten maatilojen muuta yritystoimintaa, ja KTM muita maaseudun mikroyrityksiä. Tutkimuksessa keskityttiin MMM:n yritystukiin. Myös KTM:n tukia tarkasteltiin lyhyesti. Taustalla ovat MMM:n tuen saannin ehtoina olevat voimakkaat yrityksen maatilasidonnaisuus- ja kokorajoitteet sekä keskustelu siitä, tulisiko näitä ehtoja väljentää. Erityisesti selvitettiin, millaisia vaikutuksia tukiehtojen väljentämisellä olisi yritystukien kohdentumiselle. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lähinnä yritys- ja yritystukirekisterien tilastollista tarkastelua. Lisäksi teoriaa yritystuesta alueellisen kehittämisen välineenä tarkasteltiin kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten valossa. Jos ainoastaan yrityksen kokorajoitetta tuen saannin ehdoissa väljennettäisiin, tuen piirissä olisi nykyistä jonkin verran enemmän monialaisia maatiloja sekä siten jonkin verran enemmän jalostus- ja alkutuotantoyrityksiä suhteessa palveluyrityksiin. Vaikutukset olisivat kuitenkin pienet verrattuna maatilakytkentäisyyden poistamisen vaikutuksiin. Mitä enemmän yritystukea saaneet yritykset ovat kytköksissä maatilaan, sitä enemmän tukea kohdentuu alkutuotantoon. Mitä vähemmän yritystukea saaneet yritykset ovat kytköksissä maatilaan, sitä enemmän tukea kohdentuu palveluihin. Maatilakytkentäisyysehtojen poistaminen tai väljentäminen aiheuttaisi sen, että yritystuilla olisi paine kohdentua markkina-lähtöisemmin pois alkutuotannosta kohti palvelusektoria. Tukiehtojen väljentäminen merkitsisi sitä, että tukipolitiikka vääristäisi selkeästi vähemmän markkinaolosuhteita, ja tuen voitaisiin tässä mielessä katsoa olevan oikeutetumpaa. On kuitenkin pohdittava, onko MMM:llä tarvetta tukea muuta kuin monialaisten maatilojen yritystoimintaa, ja mikä on KTM:n rooli maaseutualueiden mikroyrittäjyyden kehittämisessä. On ensisijaisen tärkeää, että hallinnonalojen väliset tarkoituksettomat tuen väliinputoamis- ja päällekkäisyysongelmat vältetään. Tarvitaan lisätutkimusta liittyen KTM:n ja MMM:n keskinäiseen työnjakoon maaseudun mikroyrittäjyyden kokonaisvaltaisessa edistämisessä.In Finland, entrepreneurship in rural areas is smaller scale than in urban areas. The importance of enterprises of less than ten employees (micro enterprises) is pronounced in the whole country, but especially in rural areas. A rural micro enterprise may be eligible for aid for starting, developing or expanding its business. The Ministry of Agriculture and Forestry (MAF) offers financial support mainly to enterprises connected to farms, while the Ministry of Trade and Industry (MTI) largely promotes other rural enterprises. The main purpose of this study was to find out how the business aids of MAF for rural micro enterprises are directed. Furthermore, we wished to know how the relaxations under discussion concerning the size limitations and farm-connection requirement in the business aid system would affect the business profiles of rural micro enterprises receiving support. The principal method used in this study was the statistical analysis of different registers of enterprises and business aids. In addition, theories on business aids as a tool in regional development were analysed based on literature. If the size limitations of micro enterprises eligible for business aid were relaxed (without abolishing the farm-connection requirement), there would then be a little more micro enterprises in processing and primary production under the business aid system compared to service enterprises. However, the effects would be modest compared to the effects of abolishing the farm-connection requirement. The more the rural micro enterprises receiving business aid are connected to farms, the more support is directed to primary production. The less the micro enterprises receiving business aid are connected to farms, the more support is directed to the service sector. If the farm-connection requirement of the business aid system was abolished, the business aids would be directed away from the primary production towards the service sector. Relaxing the limitations of the business aid system would mean that the support policy would less distort market conditions, and using business aid would thus be more justified. Questions have arisen if MAF on the whole needs to support other micro enterprises than the ones connected to farms, and what is the role of MTI in the comprehensive development of rural micro enterprises. It is essential that the unintentional gaps and overlaps between these two business aid systems are avoided. More dialogue and studies on the lapping roles of MAF and MTI as the allocators of business aids are required.vo
Maatalouden ja maaseudun kehityksen suhde sekä tukien kohdentuminen EU-Suomessa
No full textvokLisensiaatintyö : Oulun yliopisto, 201
- …
