1,720,955 research outputs found
Iäkkäille suunnattujen ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikutukset
Get PDFPreventive home visits (PHVs) to support functioning and well-being of older people and to reduce the rates of institutionalization and hospitalization have been studied for decades. The importance of preventive evidence-based effective means increases as the proportion of older people in the population continues to grow. Preventive means to support independence are needed, as many older people wish to continue living at their homes as long as possible. At the same time there is an economic aim: cost-effective means are needed for assessing and managing early the illnesses and disabilities of older people to constrain the growing need for costly hospital care and long periods of institutionalization. PHVs might offer one such intervention. However, findings in PHV studies have been controversial.
In this study, with four sub-studies, we explored the effects of PHVs targeted to home-dwelling older people. In Study I we systematically reviewed the evidence from randomized controlled trials (RCTs) on the effectiveness of PHVs targeted to community-dwelling older people on their functioning, well-being and health-related quality-of-life (HRQoL), mortality and use and costs of healthcare and social services. In Studies II–IV an RCT was carried out to investigate the effects of multiprofessional PHV intervention implementing comprehensive geriatric assessment (CGA) of independent home-dwelling older people in regard to their HRQoL (15-dimensional [15D] measure) and use and costs of healthcare and social services. A new intervention trial was performed due to the lack of studies on effects of multiprofessional PHVs on patient-preferred outcomes (HRQoL), and their cost-effectiveness.
A systematic search of databases (PubMed, Ovid Medline, Cochrane Database, DARE, and Cinahl) supplemented with a manual search of references from earlier reviews was performed in Study I to identify RCTs reporting on the effects of PHV interventions targeted to unselected community-dwelling older populations. Study I review article included PHV trials with focus on use and costs of services and the literature review included a broader selection of RCTs on PHV interventions. Relevant studies were independently rated by three investigators as regards methodological quality and the extracted data was summarized descriptively. Most of the studies were of good or moderate methodological quality and 25 out of 33 studies reported some favourable effects of PHVs, mainly on functioning. These positive effects were produced cost-neutrally, as no differences in total costs between the intervention and control groups were reported.
The present PHV intervention study is an RCT (n = 422) examining the effects of a three-visit multiprofessional PHV programme implementing CGA targeted to home-dwelling older people randomized into intervention (n = 211) and control (n = 211) groups. The participants in the trial were older people (75 years old or older) living in their homes with no regular home help or care in Hyvinkää municipality, Finland. The intervention group received three home visits delivered by a nurse, a physiotherapist and a social worker.
In Study II we reported the baseline data and feasibility of the intervention. Randomization was successful, with the intervention and control groups being balanced at baseline. PHV intervention was found to be feasible among the home-dwelling older people. There were no drop-outs during the intervention and feedback at the one-year follow-up was mostly favourable. Only 13% of the responders found the home visits not to be beneficial.
Study III concerned the effects of PHV intervention on the primary outcome of the trial. Measured using the 15D instrument, HRQoL in the intervention group declined significantly more slowly, the difference between groups in changes after one year being -0.015 (95% CI -0.029 to -0.0016; p = 0.028 adjusted for age, sex, and baseline value). However, the effect was diluted after the home visits were discontinued, and there was no significant difference between the groups at the two-year follow-up. There were no differences in mortality between the groups.
Study IV concerned the use and costs of healthcare and social services of the participants and a cost-utility analysis. There were no significant differences in the use of healthcare and social services of the participants at baseline or during follow-up, or in the total costs of healthcare and social services. There were no significant differences in quality-adjusted life-years (QALYs) gained between the groups. However, the cost-utility analysis showed 60% of the incremental cost-effectiveness ratio (ICERs) in the “dominant” quadrant of the cost-effectiveness plane, suggesting that the intervention might be both more effective and less costly compared with usual care. There were no reported adverse effects of the intervention.
To conclude, the available literature provides evidence for some positive effects of PHVs on functioning, HRQoL and mortality of older people, although these findings remain controversial. These favourable effects of PHV intervention were produced cost-neutrally. There is some evidence that PHV interventions are cost-effective, but more research is needed. A multiprofessional PHV intervention programme implementing CGA supported the HRQoL of older people during one-year of follow-up, although the effect became diminished once the visits were discontinued. No significant differences between the groups in costs of healthcare and social services were detected. Cost-utility analysis suggested that the intervention might be cost-effective without accruing increased costs.Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä iäkkäiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseksi sekä pitkäaikaishoidon tarpeen ja sairaalahoitojen vähentämiseksi on tutkittu jo useamman vuosikymmenen ajan. Iäkkäiden osuus koko väestöstä kasvaa kiihtyvää vauhtia, ja useat iäkkäät haluavat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, joten heidän itsenäisyyttään tukevia ennaltaehkäiseviä keinoja kaivataan. Iäkkäiden toimintakyvyn heikkenemisen ja sairauksien aikaiseen tunnistamiseen ja hoitamiseen tarvitaan kustannusvaikuttavia keinoja, jotta pystytään hallitsemaan kasvavia sairaalahoidon ja pitkäaikaishoidon kustannuksia. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit saattaisivat olla yksi keino edellämainittujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta aiempien tutkimusten tulokset niiden tehosta ovat olleet ristiriitaisia.
Tutkimus sisältää neljä osatyötä joiden tarkoituksena on tutkia ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuutta iäkkäillä. Ensimmäisen osatyön (I) tavoitteena oli selvittää ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuutta kotonaan asuvien iäkkäiden toimintakykyyn, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun, kuolleisuuteen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttöön ja kustannuksiin aiheesta julkaistujen satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten perusteella. Osatöissä II-IV tarkasteltiin satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen avulla moniammatillisten ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuutta itsenäisesti kotonaan asuvien iäkkäiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun 15D mittarilla ja heidän terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttöönsä sekä kustannuksiin hyödyntäen moniammatillista, kokonaisvaltaista geriatrista arviointia.
Ensimmäinen osatyö on systemaattinen katsaus, jota varten toteutettiin kirjallisuushaku käyttäen PubMed, Ovid Medline, Cochrane Database, DARE ja Cinahl tietokantoja ja aiempien katsausten kirjallisuusviitteitä. Katsaukseen hyväksyttiin mukaan tutkimukset, jotka olivat satunnaistetulla kontrolloidulla asetelmalla tehtyjä ja koskivat kotona asuville iäkkäille ihmisille suunnatujen ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikutuksia. Kolme riippumatonta tutkijaa arvioivat tutkimusten metodologisen laadun, ja tuloksia tarkasteltiin systemaattisesti kuvaillen. Suurin osa tutkimuksia oli metodologiselta laadultaan vähintään kohtalaisia, ja 22 tutkimusta 33:sta raportoi ennaltaehkäisevien kotikäyntien tuottaneen positiivisia vaikutuksia, enimmäkseen toimintakykyyn. Tutkimukset eivät raportoineet eroja palveluiden kokonaiskustannuksissa interventio- ja kontrolliryhmien välillä, joten voidaan todeta, että positiiviset vaikutukset tuotettiin kustannus-neutraalisti.
Aikaisempien tutkimusten perusteella tarvittiin lisätutkimusta moniammatillisten ennaltaehkäisevien kotikäytien vaikutuksista terveyteen liittyvään elämänlaatuun, sekä niiden kustannusvaikuttavuudesta. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikuttavuutta ei aikaisemmin ole tutkittu Suomessa. Suomessa toteutettu satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus (n = 422) selvitti kolmesta moniammatillisesta ennaltaehkäisevästä kotikäynnistä koostuvan intervention vaikuttavuutta itsenäisesti kotona asuvilla iäkkäillä ihmisillä. Tutkittavat olivat 75 vuotta täyttäneitä hyvinkääläisiä, jotka asuivat kodeissaan ilman säännöllistä kotiapua tai -hoitoa. Heidät satunnaistettiin interventio- (n = 211) ja kontrolliryhmiin (n = 211). Interventioryhmälle tehtiin kolme kattavaa geriatrista arviointia hyödyntävää ennaltaehkäisevää kotikäyntiä hoitajan, fysioterapeutin ja sosiaalityöntekijän toimesta.
Osatyö II kuvaa tutkittavien lähtötilanteen sekä intervention toteutettavuuden. Interventio- ja kontrolliryhmät olivat samankaltaiset lähtötilanteessa. Ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä yhtään ei jäänyt tekemättä, ja interventio todettiin mahdolliseksi toteuttaa kotona-asuvien ikääntyneiden keskuudessa. Palaute tutkittavilta yhden vuoden seurannassa oli pääosin positiivista ja vain 13% vastaajista totesi, ettei kotikäynneistä ollut heidän mielestään hyötyä.
Osatyö III raportoi tutkimuksen päätulokset, eli intervention vaikuttavuutta terveyttä koskevaan elämänlaatuun 15D mittarilla. Yhden vuoden seurannassa interventioryhmän elämänlaatu 15D mittarilla mitattuna oli laskenut merkitsevästi hitaammin kuin kontrolliryhmässä, ryhmien välisen eron ollessa -0.015 (95% CI -0.029 to -0.0016; p = 0.028 vakioituna iän, sukupuolen ja lähtötilanteen arvon mukaan). Ero kuitenkin kapeni kotikäyntien loputtua, eikä kahden vuoden seurannassa ryhmien välillä ollut enää merkitsevää eroa. Kuolleisuudessa ei ryhmien välillä todettu eroa.
Osatyö IV raportoi tutkittavien terveys- ja sosiaalipalveluiden käytön ja kustannukset sekä kustannusvaikuttavuusanalyysin tulokset. Lähtötilanteessa tai seurannan aikana tutkittavien ryhmien välillä ei ollut eroja palveluiden käytössä tai kustannuksissa. Ryhmien välillä ei todettu eroa laatupainotetuissa elinvuosissa (QALY). Kuitenkin kustannusvaikuttavuusanalyysi osoitti että 60% arvioidusta inkrementaalisesta kustannusvaikuttavuussuhteesta (ICER) osui kustannusvaikuttavuutta kuvaavassa tasossa “dominantille” neljännekselle, viitaten siihen, että tutkittu interventio saattaa olla sekä tehokkaampi että edullisempi kuin tavanomainen hoito.
Interventioryhmän tutkittavista kukaan ei jäänyt pois tutkimuksesta intervention aikana. Haittavaikutuksia interventiosta ei raportoitu.
Tutkimusten mukaan ennaltaehkäisevät kotikäynnit iäkkäille tuottavat positiivisia vaikutuksia heidän toimintakykyynsä, elämänlaatuunsa ja kuolleisuuteensa, mutta tulokset ovat yhä ristiriitaisia. Nämä positiiviset vaikutukset saavutettiin kustannuksia lisäämättä. Lisää tutkimuksia ennaltaehkäisevien kotikäyntien kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan. Moniammatilliset, kattavaa geriatrista arviointia hyödyntävät ennaltaehkäisevät kotikäynnit tukivat iäkkäiden terveyteen liittyvää elämänlaatua yhden vuoden seurannassa, mutta vaikutus väheni kun kotikäynnit lopetettiin. Ryhmien välillä ei havaittu eroa terveys- ja sosiaalipalveluiden kustannuksissa. Kustannusvaikuttavuusanalyysin mukaan interventio voisi olla kustannusvaikuttava.ei saavutettav
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
