1,721,014 research outputs found
Historiantutkimusta hyvinvointivaltion iduista
Full text linkArvosteltu teos: Suomen maalaisseurakuntien köyhäinhoito luterilaisen ortodoksian aikana (1571-1686) / Paavo Alaja. Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura : Tiedekirja [jakaja], 2013
Gastronomian historiaa 1800-luvun pikkukaupungissa
Full text linkArvio teoksesta: Erkki Fredrikson: Pöydän iloja pikkukaupungissa. Ynnä unohdettuja reseptejä nykykeinoin valmistettavaksi. Kirjokansi 358, SKS Kirjat 2023. 346 s. ISBN 978-951-858-520-9
Spoiled Milk, Dry Pieces of Bread and Heavenly Manna – Railway Dining in Finland during the Early 20th Century
Full text linkSuureen yleisöön vetoavaa suurvalta-ajan historiaa
Full text linkArvosteltu teos: Jumalan vihan ruoska: Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 / Mirkka Lappalainen. Helsinki : Siltala, 2012
Vettä ja leipää? : vankilaruoka ja vallankäyttö 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa
Full text linkWhen the tropics came North: how exotic fruits conquered Finnish plates in the times of empires
No full textAbstract
This chapter gives a long-term overview of the process by which the global spread of tropical fruits became integrated into the diet of people living in Finland. Newspapers serve as primary sources, and on the basis of cookbooks, it is possible to study when tropical fruits stopped being a luxury and became a vitamin-rich necessity. The establishment of banana plantations in Jamaica was reflected in their supply in Finland during the early twentieth century, when the first advertisements for fresh bananas appeared in newspapers. Major changes in the environment of banana production areas were reported but, above all, the newspapers concentrated on the healthiness of bananas and their significance as ‘the best nutrient in the world’. Finland never had control over any overseas territories, but it had colonial shops. Since the 1920s, people in Finland tried to get rid of the memory of belonging to the Russian Empire (also in food-related names and products), but at the same time they benefited from the colonies of Western European empires and the large fruit companies. The main question of this chapter is: What was the role of a small northern country among the European countries in the time of Empires?Abstract
This chapter gives a long-term overview of the process by which the global spread of tropical fruits became integrated into the diet of people living in Finland. Newspapers serve as primary sources, and on the basis of cookbooks, it is possible to study when tropical fruits stopped being a luxury and became a vitamin-rich necessity. The establishment of banana plantations in Jamaica was reflected in their supply in Finland during the early twentieth century, when the first advertisements for fresh bananas appeared in newspapers. Major changes in the environment of banana production areas were reported but, above all, the newspapers concentrated on the healthiness of bananas and their significance as ‘the best nutrient in the world’. Finland never had control over any overseas territories, but it had colonial shops. Since the 1920s, people in Finland tried to get rid of the memory of belonging to the Russian Empire (also in food-related names and products), but at the same time they benefited from the colonies of Western European empires and the large fruit companies. The main question of this chapter is: What was the role of a small northern country among the European countries in the time of Empires
Kolmen pitäjän kuolinsyyt paikallisyhteisön kuvastajina 1700- ja 1800-luvun Pohjois-Suomessa
No full textSaamelaisten ja kirkon suhde Suomessa : Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textSelvityksessä luodaan katsaus saamelaisten ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välisiin suhteisiin alkaen kristillisen käännytystyön alkuvaiheista. Kristillistäminen vaikutti saamelaisten kulttuuriin hyvin syvällisesti, ja vielä 1800-luvun alkupuolella saatettiin sakottaa sellaisia saamelaisia, jotka eivät opettaneet lapsilleen suomen kieltä. Käänne tapahtui vuonna 1851 perustetun Oulun hiippakunnan myötä. Monet hiippakunnan piispoista ovat suhtautuneet saamen kielten seurakuntakäyttöön myönteisesti. Vuonna 1945 perustettiin Inarista käsin toimivan saamelaispapin virka, ja Inariin rakennettiin myös saamelaiskirkko. Perinteistä katekeettaopetusta puolustanut kirkko oli 1900-luvulla huolissaan myös kansakoulujen ja niiden asuntoloiden suomalaistavasta vaikutuksesta. 1970-luvun alussa alkuperäiskansojen lisääntynyt aktivismi heijastui myös kirkon toimintaan. Utsjoki oli ollut saamelaisenemmistöisenä seurakuntana perinteisesti kirkon huomion kohteena, mutta Oulun tuomiokapitulissa ei ollut juurikaan tietoa Sodankylän tai Enontekiön seurakuntien saamelaisvähemmistöistä. Suomalaiset papit ovat usein nähneet saamelaisasiat ainoastaan kielikysymyksenä. Saamelaiset ovat toivoneet, että kirkko keskittyisi kielen ohella myös saamelaiskulttuuriin. Esimerkiksi kirkolliseen toimintaan liittyvät kokoontumispaikat on nähty tärkeiksi saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden kannalta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
Lukuhaluinen luonnonkansa
Full text linkBetween the 1600s and the early 19th century the Sami of what is today called Finnish Lapland adopted the Christian system of values that was new to them. The history of the education of the Sami can be studied by focusing on examples taken from church registers and other written sources. Since official documents portray events from the perspective of the majority, this material must be complemented using oral histories collected from the Sami as well as the material brought to light by archaeological excavations. During the 18th century the Sami were increasingly learning Christianity, admitted to schools and started acquiring Christian literature. This transition came, to some extent, from the outside in the form of priests and other officials who arrived in the region, but was mostly due to active interest by the Sami themselves. The Sami were considered primitive, but they were nevertheless eager to read in the 1700s.Nykyisen Utsjoen alueella eläneet saamelaiset omaksuivat 1600-luvun lopun ja 1800-luvun alun välisenä aikana aivan uudenlaisen arvomaailman. He luopuivat vanhasta luonnonuskonnostaan 1700-luvun alkuun mennessä. Tämän jälkeen he opettelivat ahkerasti kristinoppia, pääsivät käymään koulua ja alkoivat hankkia kristillistä kirjallisuutta. Tässä artikkelissa pohditaan, minkälaisin keinoin saamelaisten kristillisyyttä rakennettiin ja missä määrin saamelaisten sosialisaatio on selitettävissä saamelaiskulttuurin ulkopuolelta, toisin sanoen valtakulttuurin taholta tulevilla tekijöillä
- …
