1,721,008 research outputs found
Factors associated with a positive vaccination decision as described by vaccine-hesitant parents of non-school-age children
No full textUsers experiences of sport technology equipments and applications that improve physical activity
No full textTerveystieteiden opettajaopiskelijoiden osaaminen, osaamisen kehittämistarpeet ja niihin vaikuttavat tekijät
Get PDFAbstract
The purpose of the study was to describe and explain the competence and competence development needs of health sciences teacher candidates in health sciences teacher education.
In the first phase, Finnish health science teacher students (n = 23) were interviewed to describe teacher students’ perceptions of the competencies needed to work as an educator in the healthcare field (Publication I). In the second phase, the social and health care sciences teacher students’ (n = 101) competence were identified (Publication II). In the third phase, the competence levels and competence development needs of health sciences teacher students (n = 101) and the factors associated with those needs were identified (Publication III). For second and third phase, the data were collected in a cross-sectional study using two instruments (HealtEduCom and EduProDe) in winter 2018-2019. The questionnaire was sent to all health sciences teacher students studying in health science teacher education degree programmes at Finnish universities (N = 315).
The first phase of the study revealed that teacher students defined the competences required for teaching through eight different categories; leadership and management competence; evidence-based practice competence; subject competence; ethical competence; pedagogical competence; collaboration competence; internationalisation competence; and continuous professional development competence. In the second phase, teacher students rated their competences as good on average, with evidence-based practice as the highest and collaboration and networking as the lowest. Based on their competence, the teacher students could be divided into three distinct profiles.
In the third phase, it was found that teacher students felt that they needed to develop their competence in all areas. Leadership and management, subject and curriculum and digipedagogical competence was associated to pedagogical competence development needs. Collaboration competence affected the competence development needs of managing challenging situations in teaching. Work experience as a teacher reduced the need for support for teacher students and increased their knowledge of coping with challenging teaching situations.
By continuously evaluating education and competences, we can identify where competences are perceived to need the most improvement. This will also help us to distinguish between effective and less effective training education and to target educational resources to the proper improvement areas. Identifying competence development needs and planning one's learning accordingly should be an ongoing process throughout a teacher's career. Original papers Kuivila, H.-M., Mikkonen, K., Sjögren, T., Koivula, M., Koskimäki, M., Männistö, M., Lukkarila, P., & Kääriäinen, M. (2020). Health science student teachers’ perceptions of teacher competence: A qualitative study. Nurse Education Today, 84, 104210. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210 Self-archived version Kuivila, H.-M., Kääriäinen, M., Koskimäki, M., Koivula, M., Sjögren, T., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2022). Distinct competence profiles of health sciences teacher students: A cross-sectional study. Hoitotiede, 34 suppl, 14–26. Kuivila, H.-M., Koskimäki, M., Kääriäinen, M., Koivula, M., Pramila-Savukoski, S., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2024). Competence development needs of health sciences teacher candidates and the factors connected to those needs. International Journal of Research in Education and Science, 10(2), 199–217. https://doi.org/10.46328/ijres.3349 https://doi.org/10.46328/ijres.3349 Self-archived version Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää terveystieteiden opettajaopiskelijoiden osaamista ja osaamisen kehittämisen tarpeita terveystieteiden opettajan koulutuksessa.
Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin suomalaisia terveystieteiden opettajaopiskelijoita (n = 23) ja kuvailtiin terveystieteiden opettajaksi opiskelevien käsityksiä terveysalan opettajan työssä tarvittavasta osaamisesta (Osajulkaisu I).
Toisessa vaiheessa tarkasteltiin opettajaopiskelijoiden (n = 101) osaamista (Osajulkaisu II), ja kolmannessa vaiheessa opettajaopiskelijoiden (n = 101) osaamisen kehittämistarpeita sekä selvitettiin osaamisen ja muiden tekijöiden vaikutuksia opettajaopiskelijoiden osaamisen kehittämistarpeisiin (Osajulkaisu III). Toisessa ja kolmannessa vaiheessa suoritettiin poikkileikkaustutkimus, jossa aineisto kerättiin kahta mittaria (HealthEduCom ja EduProDe) käyttäen talvella 2018–2019. Kysely lähetettiin kaikille terveystieteiden opettajaopiskelijoille (N = 315), jotka opiskelivat terveystieteiden opettajan tutkinto-ohjelmissa suomalaisissa yliopistoissa.
Ensimmäisessä vaiheessa selvisi, että opettajaopiskelijat määrittelivät opettajan työssä tarvittavaa osaamista kahdeksan erilaisen osaamista kuvaavan kategorian kautta: johtamis- ja hallinnollinen osaaminen, näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen, opetussisällön osaaminen, eettinen osaaminen, pedagoginen osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, kansainvälisyysosaaminen sekä jatkuva ammatillisen osaamisen kehittäminen. Toisessa vaiheessa selvisi, että opettajaopiskelijat arvioivat osaamisensa keskimäärin hyväksi; näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen arvioitiin korkeimmaksi ja yhteistyö- ja verkosto-osaaminen heikoimmaksi osaamisen alueeksi. Osaamisensa perusteella opettajaopiskelijat voitiin jakaa kolmeen toisistaan poikkeavaan profiiliin.
Kolmannessa vaiheessa todettiin, että opettajaopiskelijat kokivat tarvitsevansa osaamisen kehittämistä kaikilla osaamisen alueilla. Johtamis- ja hallinnollisella, opetuksen sisältöön ja opetussuunnitelmiin liittyvällä osaamisella ja digipedagogisella osaamisella oli yhteys pedagogisen osaamisen kehittämisen tarpeisiin, vuorovaikutusosaamisella taas oli vaikutusta opetuksen haastavissa tilanteissa selviytymiseen liittyviin osaamisen kehittämistarpeisiin. Työkokemus opettajan työssä vähensi esihenkilön tuen tarvetta sekä lisäsi osaamista opetuksen haastavissa tilanteissa selviytymisessä.
Koulutusta ja osaamista jatkuvasti arvioimalla voidaan tunnistaa, missä osaamisen alueissa koetaan eniten kehittämisen tarpeita. Näin voidaan myös erottaa vaikuttava koulutus vähemmän vaikuttavasta ja kohdistaa koulutuksen resursseja oikeisiin kohteisiin. Osaamisen kehittämisen tarpeen tunnistamisen ja sen mukaisen oman oppimisen suunnittelun tulisi olla jatkuva prosessi koko opettajan uran ajan. Osajulkaisut Kuivila, H.-M., Mikkonen, K., Sjögren, T., Koivula, M., Koskimäki, M., Männistö, M., Lukkarila, P., & Kääriäinen, M. (2020). Health science student teachers’ perceptions of teacher competence: A qualitative study. Nurse Education Today, 84, 104210. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210 Rinnakkaistallennettu versio Kuivila, H.-M., Kääriäinen, M., Koskimäki, M., Koivula, M., Sjögren, T., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2022). Distinct competence profiles of health sciences teacher students: A cross-sectional study. Hoitotiede, 34 suppl, 14–26. Kuivila, H.-M., Koskimäki, M., Kääriäinen, M., Koivula, M., Pramila-Savukoski, S., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2024). Competence development needs of health sciences teacher candidates and the factors connected to those needs. International Journal of Research in Education and Science, 10(2), 199–217. https://doi.org/10.46328/ijres.3349 https://doi.org/10.46328/ijres.3349 Rinnakkaistallennettu versio Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtoriohjelmatoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi päärakennuksen Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5 A) 23. elokuuta 2024 kello 12Abstract
The purpose of the study was to describe and explain the competence and competence development needs of health sciences teacher candidates in health sciences teacher education.
In the first phase, Finnish health science teacher students (n = 23) were interviewed to describe teacher students’ perceptions of the competencies needed to work as an educator in the healthcare field (Publication I). In the second phase, the social and health care sciences teacher students’ (n = 101) competence were identified (Publication II). In the third phase, the competence levels and competence development needs of health sciences teacher students (n = 101) and the factors associated with those needs were identified (Publication III). For second and third phase, the data were collected in a cross-sectional study using two instruments (HealtEduCom and EduProDe) in winter 2018-2019. The questionnaire was sent to all health sciences teacher students studying in health science teacher education degree programmes at Finnish universities (N = 315).
The first phase of the study revealed that teacher students defined the competences required for teaching through eight different categories; leadership and management competence; evidence-based practice competence; subject competence; ethical competence; pedagogical competence; collaboration competence; internationalisation competence; and continuous professional development competence. In the second phase, teacher students rated their competences as good on average, with evidence-based practice as the highest and collaboration and networking as the lowest. Based on their competence, the teacher students could be divided into three distinct profiles.
In the third phase, it was found that teacher students felt that they needed to develop their competence in all areas. Leadership and management, subject and curriculum and digipedagogical competence was associated to pedagogical competence development needs. Collaboration competence affected the competence development needs of managing challenging situations in teaching. Work experience as a teacher reduced the need for support for teacher students and increased their knowledge of coping with challenging teaching situations.
By continuously evaluating education and competences, we can identify where competences are perceived to need the most improvement. This will also help us to distinguish between effective and less effective training education and to target educational resources to the proper improvement areas. Identifying competence development needs and planning one's learning accordingly should be an ongoing process throughout a teacher's career.Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää terveystieteiden opettajaopiskelijoiden osaamista ja osaamisen kehittämisen tarpeita terveystieteiden opettajan koulutuksessa.
Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin suomalaisia terveystieteiden opettajaopiskelijoita (n = 23) ja kuvailtiin terveystieteiden opettajaksi opiskelevien käsityksiä terveysalan opettajan työssä tarvittavasta osaamisesta (Osajulkaisu I).
Toisessa vaiheessa tarkasteltiin opettajaopiskelijoiden (n = 101) osaamista (Osajulkaisu II), ja kolmannessa vaiheessa opettajaopiskelijoiden (n = 101) osaamisen kehittämistarpeita sekä selvitettiin osaamisen ja muiden tekijöiden vaikutuksia opettajaopiskelijoiden osaamisen kehittämistarpeisiin (Osajulkaisu III). Toisessa ja kolmannessa vaiheessa suoritettiin poikkileikkaustutkimus, jossa aineisto kerättiin kahta mittaria (HealthEduCom ja EduProDe) käyttäen talvella 2018–2019. Kysely lähetettiin kaikille terveystieteiden opettajaopiskelijoille (N = 315), jotka opiskelivat terveystieteiden opettajan tutkinto-ohjelmissa suomalaisissa yliopistoissa.
Ensimmäisessä vaiheessa selvisi, että opettajaopiskelijat määrittelivät opettajan työssä tarvittavaa osaamista kahdeksan erilaisen osaamista kuvaavan kategorian kautta: johtamis- ja hallinnollinen osaaminen, näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen, opetussisällön osaaminen, eettinen osaaminen, pedagoginen osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, kansainvälisyysosaaminen sekä jatkuva ammatillisen osaamisen kehittäminen. Toisessa vaiheessa selvisi, että opettajaopiskelijat arvioivat osaamisensa keskimäärin hyväksi; näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen arvioitiin korkeimmaksi ja yhteistyö- ja verkosto-osaaminen heikoimmaksi osaamisen alueeksi. Osaamisensa perusteella opettajaopiskelijat voitiin jakaa kolmeen toisistaan poikkeavaan profiiliin.
Kolmannessa vaiheessa todettiin, että opettajaopiskelijat kokivat tarvitsevansa osaamisen kehittämistä kaikilla osaamisen alueilla. Johtamis- ja hallinnollisella, opetuksen sisältöön ja opetussuunnitelmiin liittyvällä osaamisella ja digipedagogisella osaamisella oli yhteys pedagogisen osaamisen kehittämisen tarpeisiin, vuorovaikutusosaamisella taas oli vaikutusta opetuksen haastavissa tilanteissa selviytymiseen liittyviin osaamisen kehittämistarpeisiin. Työkokemus opettajan työssä vähensi esihenkilön tuen tarvetta sekä lisäsi osaamista opetuksen haastavissa tilanteissa selviytymisessä.
Koulutusta ja osaamista jatkuvasti arvioimalla voidaan tunnistaa, missä osaamisen alueissa koetaan eniten kehittämisen tarpeita. Näin voidaan myös erottaa vaikuttava koulutus vähemmän vaikuttavasta ja kohdistaa koulutuksen resursseja oikeisiin kohteisiin. Osaamisen kehittämisen tarpeen tunnistamisen ja sen mukaisen oman oppimisen suunnittelun tulisi olla jatkuva prosessi koko opettajan uran ajan
Functionality of emergency nurses’ reception
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja kartoittaa päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuutta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoon ja tuottaa tietoa kehitettäessä päivystävän sairaanhoitajan asiakkaiden hoitotyön käytäntöä perusterveydenhuollossa.
Tutkimusaineisto (n=112) kerättiin maaliskuussa vuonna 2015 strukturoidulla kyselylomakkeella Oulun seudun kolmen eri kunnan terveyskeskuksesta. Kohderyhmän muodostivat päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton asiakkaat. Tutkimukseen vastasi 112 päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla käynyttä asiakasta. Aineisto analysoitiin SPSS 22 -tilasto-ohjelmalla. Tutkimustuloksia tarkasteltiin prosentti- ja frekvenssijakaumilla, joita havainnollistettiin taulukoilla ja kuvioilla. Lisäksi taustatekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyden yhteyttä tutkittiin ristiintaulukoimalla ja kaksisuuntaisella χ²-riippumattomuustestillä. Tutkimuksen kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan vastaajat olivat tyytyväisiä päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimintaan. Tyytyväisiä oltiin sairaanhoitajilta saatuun hoitoon ja ohjaukseen. Sairaanhoitajia pidettiin ammattilaisina, joilta sai asiantuntevaa hoitoa. Taustatekijät eivät tulosten mukaan vaikuttaneet tyytyväisyyteen. Tulosten perusteella kehittämistarpeeksi nousi ajanvarauksen saatavuuden parantaminen. Tässä tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan edelleen kehittämiseen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.The purpose of this study was to describe and identify the functionality of emergency nurse receptions from the patients’ perception. The goal of this study was to determine the level of patient satisfaction with emergency nurse receptions and to provide information that can be utilized in the further development of the emergency nurses’ work practice in primary healthcare.
Data (n=112) was collected through a structured questionnaire survey from three separate regional health centres around the nearby regions of Oulu in March 2015. The target group consisted of patients who had been cared for by emergency nurses who held receptions. A total of 112 patients replied to the questionnaire. The data was analysed by using the statistical program SPSS 22. The results of this study were examined by percentage frequency distributions and are displayed as charts and figures. In addition, the relationship between different background factors and patient satisfaction were examined through cross tabulation and a two-way χ²- test for independence. This study’s qualitative data was analysed by inductive content analysis.
The results of this study indicate that patients who responded to the questionnaire were satisfied with the functionality of the reception held by emergency nurses. The patients were satisfied with the care and guidance given by nurses. Patients considered the emergency nurses as professionals who provide professional treatment and care. Based on the results of this study, different background factors did not have an effect on the satisfaction of the patients. The study findings indicate that improving appointment availability is an area that needs the most development. The information gathered in this study can be used to improve the functionality of the emergency nurse reception to better correspond to the needs of the patient
The irrationality of rationality in the OR settings : nurse anesthetist experiences of MacDonaldization
No full textThe development of the weight of overweight children participating in the EasySport start group of the City of Helsinki : group effectiveness
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungin EasySport -starttiryhmän liikunta- ja elintapaohjauksen vaikutusta sitoutuneesti osallistuneiden lasten painon kehitykseen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ylipainoisen alakouluikäisen 1.–6. -luokkalaisen painonkehityksestä, kun osana kouluterveydenhuollon elintapaohjausta on ollut kohdennettua liikunta- ja elintapaohjausta sisältävään EasySport -starttiryhmään osallistuminen.
Tutkimukseen valikoitui tyttöjä 45,8% (n=87) ja poikia 54,2% (n=103). Tutkimusaineisto karsiutui alkuperäisestä suunnitellusta määrästä ja lopullinen aineisto oli n=190. Aineistoa tutkitaan toistettujen mittausten varianssianalyysilla, koska viidessä eri aikapisteessä on mitattu tutkittavien lasten pituus ja paino (ISO-BMI). Kaikista tutkimukseen valikoituneista lapsista ja perheistä 48,4% (n=92) oli sitoutuneesti osallistuneita. Vastaavasti 51,6% (n= 98) lapsista ja perheistä oli keskeyttänyt tai osallistunut vain vähän. Sitoutuneesti osallistuneiden sekä keskeyttäneiden ja vähän osallistuneiden lasten ISO-BMI:n muutoksessa oli mittausajankohtien välillä eroa, mutta viimeisen mittauksen kohdalla ero ei ollut merkittävä. Keskeyttäneiden ja vähän osallistuneiden lasten ISO-BMI oli noussut enemmän seuranta ajankohtana kuin sitoutuneesti osallistuneiden lasten. Sitoutuneesti ryhmään osallistuneiden lasten ISO-BMI:n keskiarvo ei kuitenkaan poikkea merkitsevästi missään mittauskerrassa, joten tilastollisesti ero osoittautui riippumattomien otosten t-testillä ei merkitseväksi (p= 0,644). Sukupuolen vaikutusta ISO-BMI:n muutokseen testattiin kahden riippumattoman otoksen t-testillä ja sukupuolten välinen ISO-BMI:n keskiarvo poikkesi merkitsevästi kaikissa mittauskerroissa, joten ero osoittautui riippumattomien otosten t-testillä tilastollisesti merkitseväksi (p=0,023).
Valtaosa tutkimuksen osallistujista 83,7% (n= 159) puhui suomea äidinkielenään ja 16,3% (n=31) muita kieliä, joista suurin kieliryhmä oli somalin kieli. Ennen EasySport -starttiryhmän alkua suomea äidinkielenään puhuvien lasten ISO-BMI oli alhaisempi kuin muita kieliä äidinkielenään puhuvien. Tutkimusjakson aikana ero kuitenkin tasoittui. Painonkehityksen muutoksessa oli tilastollinen merkitsevyys (p=0,015).
Aineistosta 1.–3. -luokkalaisia oli 45,8% (n=87) ja 4.–6. -luokkalaisia 54,2% (n=103). Nuorempana aloitetulla elintapaohjauksella on selvästi merkitystä painon kehitykseen (p=0,001) painonkehityksen pysyessä tasaisempana kuin elintapaohjauksen alkaessa vasta 4.–6.-luokilla. Kokonaisuudessaan ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävä (p=0,341). ISO-BMI arvoista voidaan tulkita, että 1.–3. luokilla aloitetulla liikunta- ja elintapaohjauksella saavutetaan painonkehityksen tasaisuus, kun taas 4.–6 -luokalla ryhmään osallistuneiden paino oli seuranta-aikana noususuuntainen.
Tulosten perusteella voidaan kehittää EasySport -startti mallin toimintaa käytännössä sekä arvioida mallin toimivuutta myös muualla Suomessa. Lihavuuden pysyvyyttä ja kehittymistä voisi jatkotutkia vielä myöhemmin ja seurata tutkimusjoukkoa aikuisina ja heidänkin mahdollisia jälkeläisiä.The purpose of this study was to investigate the effect of the sport and lifestyle guidance provided in the EasySport start group organised by the City of Helsinki on the development of children committed to the activities. The aim was to produce knowledge of the weight development of overweight children in grades 1–6 of basic education when the lifestyle counselling of school health care was supported by participation in the EasySport group that included tailored sport and lifestyle guidance.
The research population comprised 45.8% girls (n=87) and 54.2% boys (n=103). The data was less extensive than initially planned, and the final data amounted to n=190. The repeated measures analysis of variance was used to examine the data, as the children’s height and weight was measured at five time points (ISO-BMI). Of all the children and families selected to the study, 48.4% (n=92) were committed to participating. Meanwhile, 51.6% (n= 98) had withdrawn from the study or participated sporadically. While there was a difference in the ISO-BMI of the children committed to the activities and those who withdrew or participated a little, the difference at the final measurement point was not significant. The ISO-BMI of those who withdrew or participated sporadically had increased more during the follow-up compared to committed children. However, there was no significant difference in the average ISO-BMI of the committed group at any measurement point, and the independent samples t-test revealed the difference as statistically not significant (p= 0.644). The effect of gender on change in ISO-BMI was tested with the independent t-test for two samples. As the ISO-BMI averages between genders differed significantly at all measurement points, the difference was statistically significant (p=0.023) based on the t-test.
The majority of the research participants, 83.7% (n= 159), spoke Finnish as their mother tongue while 16.3% (n=31) spoke other languages, of which Somali was the largest language group. Before the EasySport activities were launched, the Finnish-speaking children had a lower ISO-BMI compared to the other language groups. However, this difference evened out during the period under examination. The change in the weight development was statistically significant (p=0.015).
Of the children included in the data, 45.8% (n=87) were in grades 1–3 and 54.2% (n=103) were in grades 4–6. The lifestyle guidance started for the younger group had clear significance to weight development (p=0.001), while being less effective in grades 4–6. Overall, this difference was not statistically significant (p=0.341). The ISO-BMI values lend themselves to an interpretation that sport and lifestyle guidance launched when children are in grades 1–3 can achieve stability in weight development, while there was an upward trend in the older group’s weight development.
The results can be used to develop the activities of the EasySport start model in practice and also assess the usefulness of the model in other parts of Finland. The stability and development of obesity could be explored in further research, including monitoring the research population in adulthood and even their possible offspring
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Nursing Students Developing in Competence at Teaching Module
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitotyön opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymistä verraten opetusmoduulina toteutettua ja perinteisellä tavalla toteutettua ohjattua harjoittelua. Osaamisen kehittymistä tutkittiin kuuden eri osaamiskompetenssin näkökulmasta, jotka olivat auttaminen, opettaminen ja ohjaaminen, tarkkailutehtävät, tilannehallinta, hoitotoimien hallinta ja työrooli. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu opetusmoduulin suotuisat vaikutukset opiskelijoiden osaamisen kehittymiseen. Opetusmoduulimallilla on myös helpompi järjestää isolle opiskelijamäärälle ohjatun harjoittelun paikka.
Yliopistosairaalan medisiinisen tulosalueen vuodeosastolle perustettiin opetusmoduuli ja aloitettiin opetusmoduulin pilotointivaihe vuonna 2015–2016. Tutkimusaineiston kerääminen aloitettiin syksyllä 2015 ja lopetettiin joulukuussa 2017. Osa tutkimuksessa mukana olleista suoritti ohjatun harjoittelun perinteisellä mallilla ja osa opetusmoduulissa. Aineisto kerättiin Nurse Competence Scale -mittarilla yliopistosairaalan eräillä vuodeosastoilla ja poliklinikoilla opiskelleilta hoitotyön opiskelijoilta kyselylomakkeella (n=48). Aineisto analysoitiin tilastotieteen menetelmin parittaisella t-testillä, Mann-Whitney U:n testillä sekä reliabiliteetti varmistettiin Cronbachin alfalla.
Tulokset paranivat molemmissa ryhmissä ohjatun harjoittelun jälkeen. Opetusmoduulissa suoritetussa ohjatussa harjoittelussa opiskelijoiden osaaminen kuitenkin parani enemmän kuin perinteisessä ohjatussa harjoittelussa kaikissa tässä tutkimuksissa käsitellyissä kompetensseissa. Opetusmoduulin tulokset olivat kaikissa tähän tutkimukseen otetuissa kompetensseissa myös tilastollisesti merkitsevät. Opetusmoduulina suoritettu ohjattu harjoittelu parantaa myös tämän tutkimuksen perusteella hoitotyön opiskelijoiden osaamista, vaikkakin opiskelijan osaamisen voidaan olettaa paranevan ohjatun harjoittelun myötä lähes aina lähtötilanteeseen verrattuna
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
- …
