1,721,135 research outputs found
Multidimensional nursing leadership and burnout among nurses in health care
No full textAbstractThe purpose of the study was to examine the relationship between nursing leadership and burnout among nurses in health care as well as the incidence of multidimensional leadership and burnout in Finnish nursing. A further purpose was to test a factor structure of Multifactor Leadership Questionnaire (MLQ) and Maslach Burnout Inventory (MBI) in Finnish health care.The empirical data were gathered by postal questionnaires from nursing staff working in university, central and district hospitals, health centers as well as psychiatric and private hospitals (n = 900, response rate 73%). In addition, a follow-up study was performed at a one-year interval (n = 100, response rate 79%). After deleting unusable questionnaires, the sample consisted of 627, and the follow-up study of 78 nurses and nurse leaders. The data were analyzed with descriptive and multivariate statistical methods.Nurse leaders proved to be transformational leaders who rewarded their subordinates, but traditional active and passive management-by-exception and laissez-faire leadership also appeared in their leadership behavior. Half of the nursing staff were moderately burned out and about one tenth were highly burned out. Nearly one fifth suffered from high emotional exhaustion. Nursing leadership has both positive and negative effects on burnout among nursing staff. Rewarding transformational leadership and active management-by-exception functioned as protecting factors, and passive laissez-faire leadership as an exposing factor. However, the results suggest that the relation between leadership and burnout is complex, affected by situational factors of leadership and the ambiguous nature of burnout. The six- and three-factor structure of the MLQ as well as the three-factor structure of the MBI were empirically supported. According to psychometric properties both instruments are well applicable to Finnish health care research.The results can be used in academic leadership education and leadership training in health care organizations, as well as to improve the quality of work life and to promote work well-being. The results can also be utilized in studies applying MLQ and MBI as well as when exploring factor structure of measures and in validation studies of instruments.TiivistelmäTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitotyön johtajuuden ja hoitohenkilöstön työuupumuksen yhteyttä terveydenhuollossa sekä moniulotteisen johtajuuden ja työuupumuksen esiintymistä suomalaisessa hoitotyössä. Lisäksi tarkoituksena oli testata suomalaisessa terveydenhuollossa moniulotteisen johtajuusmittarin ja kolmiulotteisen työuupumusmittarin rakennetta.Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä yliopisto-, keskus- ja aluesairaaloiden, terveyskeskusten sekä psykiatristen ja yksityisten sairaaloiden hoitohenkilöstöltä (n = 900, vastausprosentti 73). Lisäksi toteutettiin seurantakysely vuoden intervallilla (n = 100, vastausprosentti 79). Aineistosta jouduttiin poistamaan vastauksia, ja poistojen jälkeen tutkimusjoukko muodostui 627:stä ja seurantakyselyssä 78 hoitajasta ja hoitotyön esimiehestä. Aineiston analyysissä käytettiin tilastollisina kuvailevina menetelminä ristiintaulukointia, kontingenssikerrointa, χ²-testiä, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa, t-testiä, Mann-Whitney U-testiä, Wilcoxonin testiä, yksi- ja kaksisuuntaista varianssianalyysiä sekä Kruskal-Wallisin testiä. Monimuuttujamenetelminä olivat rakenneyhtälömallitus ja lineaarinen regressioanalyysi. Mittareiden luotettavuuden arvioinnissa käytettiin eksploratiivista ja konfirmatorista faktorianalyysiä, Cronbachin alpha -kerrointa, osiosummakorrelaatioita, osioiden välisiä korrelaatioita, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa ja intraclass-korrelaatiokerrointa.Hoitotyön johtajat osoittautuivat työntekijöitä palkitseviksi muutosjohtajiksi, mutta johtamiskäyttäytymisessä esiintyi myös perinteistä työntekijöiden aktiivista ja passiivista valvomista sekä välttävää johtajuutta. Eroja ilmeni johtajan iän, työkokemuksen, työtehtävän ja perustyöhön osallistumisen mukaan. Puolella hoitohenkilöstöstä esiintyi keskimääräistä ja noin kymmenesosalla voimakasta työuupumusta. Voimakkaasta emotionaalisesta väsymyksestä kärsi lähes joka viides. Hoitotyön johtajuudella on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia hoitohenkilöstön työuupumuksen kannalta. Palkitseva muutosjohtajuus ja työntekijöiden aktiivinen valvominen toimivat työuupumukselta suojaavina tekijöinä ja passiivinen välttäminen työuupumukselle altistavana tekijänä. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että johtajuuden ja työuupumuksen yhteys on kompleksinen, ja tähän vaikuttavat johtajuuden tilannetekijät ja työuupumuksen moniselitteinen luonne. Hoitohenkilöstön ikä, työllisyystilanne, työaikamuoto ja työtehtävän luonne vaikuttivat johtajuuden ja työuupumuksen yhteyteen, joka oli suhteellisen pysyvä vuoden intervallilla mitattuna. Myös johtajuus ja työuupumus osoittautuivat stabiileiksi ilmiöiksi. Johtajuusmittarin kuuden ja kolmen faktorin rakenne sekä työuupumusmittarin kolmen faktorin rakenne saivat empiiristä tukea. Mittareita voidaan pitää psykometristen ominaisuuksiensa perusteella suomalaiseen terveydenhuoltotutkimukseen soveltuvina.Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuoltoalan yliopistollisessa ja terveydenhuollon organisaatioiden sisäisessä johtamiskoulutuksessa, työelämän laadun parantamisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä, johtajuus- ja työuupumusmittaria soveltavissa tutkimuksissa sekä laajemmin mittareiden kehittämistyössä ja validointitutkimuksissa.Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi hammaslääketieteen laitoksen luentosalissa 1 (Aapistie 3) 18. maaliskuuta 2005 kello 12.Abstract
The purpose of the study was to examine the relationship between nursing leadership and burnout among nurses in health care as well as the incidence of multidimensional leadership and burnout in Finnish nursing. A further purpose was to test a factor structure of Multifactor Leadership Questionnaire (MLQ) and Maslach Burnout Inventory (MBI) in Finnish health care.
The empirical data were gathered by postal questionnaires from nursing staff working in university, central and district hospitals, health centers as well as psychiatric and private hospitals (n = 900, response rate 73%). In addition, a follow-up study was performed at a one-year interval (n = 100, response rate 79%). After deleting unusable questionnaires, the sample consisted of 627, and the follow-up study of 78 nurses and nurse leaders. The data were analyzed with descriptive and multivariate statistical methods.
Nurse leaders proved to be transformational leaders who rewarded their subordinates, but traditional active and passive management-by-exception and laissez-faire leadership also appeared in their leadership behavior. Half of the nursing staff were moderately burned out and about one tenth were highly burned out. Nearly one fifth suffered from high emotional exhaustion. Nursing leadership has both positive and negative effects on burnout among nursing staff. Rewarding transformational leadership and active management-by-exception functioned as protecting factors, and passive laissez-faire leadership as an exposing factor. However, the results suggest that the relation between leadership and burnout is complex, affected by situational factors of leadership and the ambiguous nature of burnout. The six- and three-factor structure of the MLQ as well as the three-factor structure of the MBI were empirically supported. According to psychometric properties both instruments are well applicable to Finnish health care research.
The results can be used in academic leadership education and leadership training in health care organizations, as well as to improve the quality of work life and to promote work well-being. The results can also be utilized in studies applying MLQ and MBI as well as when exploring factor structure of measures and in validation studies of instruments.Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitotyön johtajuuden ja hoitohenkilöstön työuupumuksen yhteyttä terveydenhuollossa sekä moniulotteisen johtajuuden ja työuupumuksen esiintymistä suomalaisessa hoitotyössä. Lisäksi tarkoituksena oli testata suomalaisessa terveydenhuollossa moniulotteisen johtajuusmittarin ja kolmiulotteisen työuupumusmittarin rakennetta.
Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä yliopisto-, keskus- ja aluesairaaloiden, terveyskeskusten sekä psykiatristen ja yksityisten sairaaloiden hoitohenkilöstöltä (n = 900, vastausprosentti 73). Lisäksi toteutettiin seurantakysely vuoden intervallilla (n = 100, vastausprosentti 79). Aineistosta jouduttiin poistamaan vastauksia, ja poistojen jälkeen tutkimusjoukko muodostui 627:stä ja seurantakyselyssä 78 hoitajasta ja hoitotyön esimiehestä. Aineiston analyysissä käytettiin tilastollisina kuvailevina menetelminä ristiintaulukointia, kontingenssikerrointa, χ²-testiä, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa, t-testiä, Mann-Whitney U-testiä, Wilcoxonin testiä, yksi- ja kaksisuuntaista varianssianalyysiä sekä Kruskal-Wallisin testiä. Monimuuttujamenetelminä olivat rakenneyhtälömallitus ja lineaarinen regressioanalyysi. Mittareiden luotettavuuden arvioinnissa käytettiin eksploratiivista ja konfirmatorista faktorianalyysiä, Cronbachin alpha -kerrointa, osiosummakorrelaatioita, osioiden välisiä korrelaatioita, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa ja intraclass-korrelaatiokerrointa.
Hoitotyön johtajat osoittautuivat työntekijöitä palkitseviksi muutosjohtajiksi, mutta johtamiskäyttäytymisessä esiintyi myös perinteistä työntekijöiden aktiivista ja passiivista valvomista sekä välttävää johtajuutta. Eroja ilmeni johtajan iän, työkokemuksen, työtehtävän ja perustyöhön osallistumisen mukaan. Puolella hoitohenkilöstöstä esiintyi keskimääräistä ja noin kymmenesosalla voimakasta työuupumusta. Voimakkaasta emotionaalisesta väsymyksestä kärsi lähes joka viides. Hoitotyön johtajuudella on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia hoitohenkilöstön työuupumuksen kannalta. Palkitseva muutosjohtajuus ja työntekijöiden aktiivinen valvominen toimivat työuupumukselta suojaavina tekijöinä ja passiivinen välttäminen työuupumukselle altistavana tekijänä. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että johtajuuden ja työuupumuksen yhteys on kompleksinen, ja tähän vaikuttavat johtajuuden tilannetekijät ja työuupumuksen moniselitteinen luonne. Hoitohenkilöstön ikä, työllisyystilanne, työaikamuoto ja työtehtävän luonne vaikuttivat johtajuuden ja työuupumuksen yhteyteen, joka oli suhteellisen pysyvä vuoden intervallilla mitattuna. Myös johtajuus ja työuupumus osoittautuivat stabiileiksi ilmiöiksi. Johtajuusmittarin kuuden ja kolmen faktorin rakenne sekä työuupumusmittarin kolmen faktorin rakenne saivat empiiristä tukea. Mittareita voidaan pitää psykometristen ominaisuuksiensa perusteella suomalaiseen terveydenhuoltotutkimukseen soveltuvina.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuoltoalan yliopistollisessa ja terveydenhuollon organisaatioiden sisäisessä johtamiskoulutuksessa, työelämän laadun parantamisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä, johtajuus- ja työuupumusmittaria soveltavissa tutkimuksissa sekä laajemmin mittareiden kehittämistyössä ja validointitutkimuksissa
Implementation leadership of the Resident Assessment Instrument in healthcare services for older people: An interview study of specialists
No full textAbstract
Aim:
The aim was to explore implementation leadership of the Resident Assessment Instrument in healthcare services for older people from the perspective of specialists.
Design:
A qualitative descriptive design was used.
Methods:
Thematic interviews with 21 specialists were conducted between April 2022 and June 2022 in eight health and social, one educational and one research organization in Finland. The data were analysed with deductive–inductive content analysis using the Resident Assessment Instrument implementation leadership framework developed for this study.
Results:
In implementation leadership of Resident Assessment Instrument, the need for leaders' support and capabilities to ensure that the conditions and supporting structures for implementation are present was emphasized. Regular and continuous basic and advanced training for professionals and leaders' competencies were identified as crucial factors for a successful implementation process of Resident Assessment Instrument. Leading the active implementation of this instrument requires leaders' strong support and regular communication. The importance of frontline leaders and mentors was also stressed in practical implementation, while the responsibility of upper-level leaders, especially in the use of benchmarking, was underlined for the evaluation and further improvement of organizational operations. In sustaining the implementation, it was emphasized that using the Resident Assessment Instrument is a continuous process that does not end with the implementation itself.
Conclusion:
Implementation leadership of Resident Assessment Instrument has the potential to increase the success of the implementation process. The Resident Assessment Instrument Implementation Leadership Framework can be a useful tool for describing processes, content and leaders' roles in implementation leadership of the instrument in healthcare services for older people.
Impact:
This study provides a comprehensive view of implementation leadership of the Resident Assessment Instrument implementation process in healthcare services for older people. Overall, the results indicate the significance of leadership in successful implementation.
Patient or Public Contribution:
No patient or public contribution.
What Does This Article Contribute to the Wider Global Clinical Community?:
Successful implementation leadership of Resident Assessment Instrument requires continuous monitoring, supporting and evaluating the implementation process. Organizations that use the Resident Assessment Instrument should strengthen their leaders' knowledge and competencies in implementation leadership to enable the full realization of the instrument's benefits. Leaders and professionals in healthcare services for older people need regular, continuous and correctly targeted basic and advanced training on the Resident Assessment Instrument.Abstract
Aim:
The aim was to explore implementation leadership of the Resident Assessment Instrument in healthcare services for older people from the perspective of specialists.
Design:
A qualitative descriptive design was used.
Methods:
Thematic interviews with 21 specialists were conducted between April 2022 and June 2022 in eight health and social, one educational and one research organization in Finland. The data were analysed with deductive–inductive content analysis using the Resident Assessment Instrument implementation leadership framework developed for this study.
Results:
In implementation leadership of Resident Assessment Instrument, the need for leaders' support and capabilities to ensure that the conditions and supporting structures for implementation are present was emphasized. Regular and continuous basic and advanced training for professionals and leaders' competencies were identified as crucial factors for a successful implementation process of Resident Assessment Instrument. Leading the active implementation of this instrument requires leaders' strong support and regular communication. The importance of frontline leaders and mentors was also stressed in practical implementation, while the responsibility of upper-level leaders, especially in the use of benchmarking, was underlined for the evaluation and further improvement of organizational operations. In sustaining the implementation, it was emphasized that using the Resident Assessment Instrument is a continuous process that does not end with the implementation itself.
Conclusion:
Implementation leadership of Resident Assessment Instrument has the potential to increase the success of the implementation process. The Resident Assessment Instrument Implementation Leadership Framework can be a useful tool for describing processes, content and leaders' roles in implementation leadership of the instrument in healthcare services for older people.
Impact:
This study provides a comprehensive view of implementation leadership of the Resident Assessment Instrument implementation process in healthcare services for older people. Overall, the results indicate the significance of leadership in successful implementation.
Patient or Public Contribution:
No patient or public contribution.
What Does This Article Contribute to the Wider Global Clinical Community?:
Successful implementation leadership of Resident Assessment Instrument requires continuous monitoring, supporting and evaluating the implementation process. Organizations that use the Resident Assessment Instrument should strengthen their leaders' knowledge and competencies in implementation leadership to enable the full realization of the instrument's benefits. Leaders and professionals in healthcare services for older people need regular, continuous and correctly targeted basic and advanced training on the Resident Assessment Instrument
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Develop and Psychometric Testing an Instrument to Evaluate the Management of Digital Competence Sharing in Healthcare
Get PDFAbstract
Aim:
To develop and psychometrically test an instrument to evaluate the management of digital competence sharing (MDCS) in healthcare.
Background:
The rise of digital systems requires healthcare professionals to be digitally competent. Managers are responsible for ensuring that professionals possess the requisite digital competence and support their ongoing development.
Methods:
This methodological study followed COSMIN guidelines for instrument development and involved three phases: (1) conceptualisation and item generation based on a qualitative framework; (2) face and content validity testing; and (3) structural validity and internal consistency evaluation. Content validity was assessed by an expert panel (n = 8) using the content validity index (CVI), and face validity was examined via pretesting with healthcare professionals (n = 8). Exploratory factor analysis (EFA) was conducted with a cross-sectional sample of healthcare professionals (n = 227) to determine structural validity. Cronbach’s alpha was used to evaluate internal consistency.
Results:
Seventy-five items were initially generated. The CVI exceeded the acceptable threshold of 0.90. Following the expert panel and pretesting, 40 items were retained for EFA. The final instrument, the MDCS, included 34 items across five factors: (1) creating a friendly and safe digital organisational atmosphere, (2) creating methods and practices of digital competence sharing, (3) identifying and utilising professionals’ digital competence, (4) providing resources and opportunities for digital competence sharing, and (5) promoting digital competence sharing through leadership. Cronbach’s alpha values for the factors ranged from 0.91 to 0.95.
Conclusion:
The MDCS instrument demonstrates high construct validity and internal consistency, supporting its validity and reliability for assessing the MDCS in healthcare.
Implications for Nursing Management:
This instrument can support nurse managers in identifying and enhancing digital competence sharing within their teams. Future studies should employ confirmatory factor analysis (CFA) to validate the MDCS structure across subgroups.Abstract
Aim:
To develop and psychometrically test an instrument to evaluate the management of digital competence sharing (MDCS) in healthcare.
Background:
The rise of digital systems requires healthcare professionals to be digitally competent. Managers are responsible for ensuring that professionals possess the requisite digital competence and support their ongoing development.
Methods:
This methodological study followed COSMIN guidelines for instrument development and involved three phases: (1) conceptualisation and item generation based on a qualitative framework; (2) face and content validity testing; and (3) structural validity and internal consistency evaluation. Content validity was assessed by an expert panel (n = 8) using the content validity index (CVI), and face validity was examined via pretesting with healthcare professionals (n = 8). Exploratory factor analysis (EFA) was conducted with a cross-sectional sample of healthcare professionals (n = 227) to determine structural validity. Cronbach’s alpha was used to evaluate internal consistency.
Results:
Seventy-five items were initially generated. The CVI exceeded the acceptable threshold of 0.90. Following the expert panel and pretesting, 40 items were retained for EFA. The final instrument, the MDCS, included 34 items across five factors: (1) creating a friendly and safe digital organisational atmosphere, (2) creating methods and practices of digital competence sharing, (3) identifying and utilising professionals’ digital competence, (4) providing resources and opportunities for digital competence sharing, and (5) promoting digital competence sharing through leadership. Cronbach’s alpha values for the factors ranged from 0.91 to 0.95.
Conclusion:
The MDCS instrument demonstrates high construct validity and internal consistency, supporting its validity and reliability for assessing the MDCS in healthcare.
Implications for Nursing Management:
This instrument can support nurse managers in identifying and enhancing digital competence sharing within their teams. Future studies should employ confirmatory factor analysis (CFA) to validate the MDCS structure across subgroups
The forms of bad leadership and its impact on health workers’ work commitment : a systematic literature review
No full textTerveysala kamppailee kasvavan henkilöstöpulan ja alalta lähtemisaikomusten kanssa maailmanlaajuisesti. Työhyvinvoinnilla ja rakentavalla johtajuudella on havaittu positiivinen yhteys, sen sijaan vähemmän huomiota on kiinnitetty huonosta johtamisesta aiheutuvaan työhyvinvoinnin vähenemiseen ja alalta lähtemisen aikomuksiin. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tutkia huonon johtamisen ilmenemismuotoja ja vaikutusta terveysalan työntekijöiden työhön sitoutumiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa aiemmista tutkimustuloksista kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää terveydenhuollon johtamisen kehittämisessä. Tunnistamalla huonon johtamisen ilmenemismuodot ja vaikutus terveysalan työntekijöiden työhön sitoutumiseen voidaan terveysalan työntekijöiden työhön sitoutumista jatkossa parantaa.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku suoritettiin järjestelmällisesti CINAHL-, ProQuest-, PubMed-, Scopus- ja Web of Science -tietokantoihin. Tiedonhaku tuotti 3148 artikkelia, joista otsikon ja tiivistelmän perusteella kokotekstien lukuun eteni 33 artikkelia. Kokotekstien perusteella aineistoon valikoitui kymmenen (N=10) kansainvälistä tutkimusartikkelia, joiden laatu arvioitiin käyttämällä Joanna Briggs -instituutin laatimaa kriittisen arvioinnin tarkistuslistaa poikkileikkaustutkimuksille. Tutkimusaineisto analysointiin narratiivisen synteesin avulla. Narratiivisen synteesin pohjalta muodostui neljä teemaa, jotka olivat 1) huonon johtamisen aktiiviset ilmenemismuodot, 2) huonon johtamisen passiiviset ilmenemismuodot, 3) huonosta johtamisesta aiheutuvat työhön sitoutumista vähentävät tekijät sekä 4) työhön sitoutumista edistävät tekijät.
Sekä huonon johtamisen aktiivisten että passiivisten muotojen todettiin lisäävän työntekijöiden psyykkistä kuormitusta. Psyykkisen kuormituksen lisääntymisen seurauksena terveysalan työntekijöiden työhyvinvointi heikentyi, mikä lisäsi irtisanoutumisaikomuksia. Työntekijän irtisanoutumisaikomukset ennakoivat konkretisoituvaa irtisanoutumista. Näin ollen huonon johtamisen todettiin vaikuttavan terveysalan työntekijöiden työhön sitoutumista heikentävästi. Väliin tulevien tekijöiden, kuten sosiaalisen tuen ja työntekijöiden omien psyykkisten voimavarojen, todettiin voivan vähentävän irtisanoutumisaikomuksia ja edistävän terveysalan työntekijöiden työhön sitoutumista. Myös johtamisosaamisen kehittämisellä pystyttiin puuttumaan huonoon johtamiseen ja lisäämään työntekijöiden työhön sitoutumista. Terveysalan työntekijöiden työhön sitoutumisen parantamiseksi organisaatioiden tulisikin pystyä tunnistamaan huono johtaminen ja pyrkiä siitä eroon kouluttamalla, neuvomalla ja harjoittamalla johtajia.The healthcare industry is struggling with growing staff shortages and intentions to leave the industry globally. There has been a positive relationship between wellbeing at work and constructive leadership, but less attention has been paid to the reduction in wellbeing at work due to bad leadership and intentions to leave the industry. The purpose of this systematic literature review was to investigate the forms of bad leadership and its impact on health workers’ work commitment. The aim of the study is to form a general view of previous research results that can be utilized in the development of health care management. By identifying the forms of bad leadership and its impact on health workers’ work commitment, the work commitment can be further improved.
Data retrieval from the systematic literature review was performed systematically on the CINAHL, ProQuest, PubMed, Scopus, and Web of Science databases. The information search yielded 3,148 articles, of which 33 articles progressed to full text reading based on the title and abstract. Based on the full text reading, ten (N = 10) research articles were selected. The quality of the original studies selected for the study was assessed according to the critical evaluation checklist for cross sectional studies developed by the Joanna Briggs Institute. Narrative synthesis was used to analyze the data. Based on the narrative synthesis, four themes emerged: 1) active forms of bad leadership, 2) passive forms of bad leadership, 3) factors that reduce engagement due to bad leadership, and 4) factors that promote work engagement.
Both active and passive forms of bad leadership were found to increase the psychological strain on employees. As a result of the increase in mental strain, the wellbeing of health workers at work deteriorated, which increased turnover intentions. The employees’ turnover intention anticipated an actual turnover. Thus, bad leadership had a detrimental effect on health workers’ work commitment. Mediating factors, such as social support and employees’ own psychological resources, were found to reduce turnover intentions and promote health workers’ commitment to work. The development of leadership skills was also able to address bad leadership and increase employees’ commitment to work. To improve the health workers’ work commitment, organizations should therefore be able to identify and manage bad leadership by providing training for managers
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Formation of customer experience and the affecting factors in remote speech therapy for children aged 6‒9 years
No full textKotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpito : Hoitotieteen keskitason teorian ydinrakenteen testaaminen
Get PDFAbstractThe aim of the study was to develop an instrument and to statistically test the main structure of the middle-range nursing theory for the self-care of home-dwelling elderly. Further, connections between the satisfaction with life, self-esteem, functional capacity and self-care behavior styles of older people living at home were studied.According to the theory in question, self-care is a partly conscious, partly subconscious way to function and live, including an emotional aspect. It evolves during a person’s life course. The theory consists of four main types of self-care, which are associated with older person’s past life and future: responsible, formally guided, independent and abandoned self-care. Also, the functional capacity, life satisfaction and self-esteem vary between persons having different self-care behaviour styles. Furthermore, individual factors — turning points of life, habitual ways to react, resources, meanings of the self-care and experiences of getting old — oriented self-care, either into the internal, unambiguous or external, ambiguous direction.The interview data to test the instrument (n = 200) and the theory (n = 179) were collected by structured interviews from home-dwelling older people aged 74 or older around Finland. The interview data of both phases of the study were analysed with descriptive and multivariate statistical methods. Face-validity was used to ensure the content validity of the instrument.The instrument appeared to be reliable and the main structure of the theory was predominantly supported by the data. The main types of self-care and their connections to the self-care orientations were especially confirmed. Also, the connections between self-care behaviour styles, orientations towards the future and experiences of ageing were fairly well confirmed. In addition, connections between different self-care behaviour styles, functional capacity, life satisfaction and self-esteem were found in the study.The study produces new knowledge of the experiences and self-care of older people as well as of the factors connected to it. The results can be used in clinical settings to improve the care of home-dwelling older people. The theory can also be used as a theoretical basis in the education of geriatric care.TiivistelmäTutkimuksen tarkoituksena oli testata Backmanin (2001) kehittämän kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpidon teorian ydinrakenne, kehittää mittari teorian testaamiseksi ja tutkia itsestä huolenpitoon yhteydessä olevia tekijöitä. Teorian mukaan ikääntyvien itsestä huolenpito on elämänkulun aikana kehittynyt, osittain tietoinen, osittain tiedostamaton tapa toimia ja elää, joka sisältää myös emotionaalisen ulottuvuuden. Teoria koostuu neljästä itsestä huolenpidon päätyypistä: omavastuinen, ulkoapäin ohjautuva, omapäinen ja luovutettu itsestä huolenpito. Jokaisella tyypillä on sille ominainen itsestä huolenpidon tapa, menneisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Myös toimintakyky, elämään tyytyväisyys ja itsearvostus vaihtelevat eri tavoin itsestään huolehtivilla ikääntyvillä. Itsestä huolenpitoa suuntaavat yksilölliset tekijät: elämän taitekohtien luonne, reagointitapa, voimavarat, itsestä huolenpidon merkitys ja vanhenemisen kokeminen. Näiden tekijöiden kautta muodostuu kaksi itsestä huolenpidon pääsuuntaa: sisäistetty, selkeä itsestä huolenpito ja ulkokohtainen, selkiytymätön itsestä huolenpito.Haastatteluaineistot mittarin (n = 200) ja teorian (n = 179) testaamiseksi kerättiin strukturoiduilla haastatteluilla 74 vuotta täyttäneiltä kotihoidon asiakkailta eri puolilta Suomea. Haastatteluaineistot analysoitiin tilastollisesti kuvailevilla ja monimuuttujamenetelmillä. Lisäksi mittarin sisältövaliditeettia arvioitiin face-validiteetilla.Mittari osoittautui luotettavaksi tutkittaessa suomalaisten 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden itsestä huolenpitoa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Teorian ydinrakenne sai tukea aineistosta erityisesti omavastuisen ja ulkoapäin ohjautuvan itsestä huolenpidon osalta. Myös itsestä huolenpidon eri tapojen yhteyksiä toimintakykyyn, elämään tyytyväisyyteen ja itsearvostukseen pystyttiin tunnistamaan muiden paitsi luovutetun itsestä huolenpidon tavan osalta.Tutkimus tuottaa uutta tietoa ikääntyvien kokemuksista, itsestä huolenpidosta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tieto ja ymmärrys auttavat ikääntyvien kanssa työskenteleviä toteuttamaan yksilöllisempää, ikääntyvien asiakkaiden voimavaroja huomioivaa ja toimintakykyä tukevaa hoitoa. Testattua teoriaa voidaan käyttää myös teoreettisena lähtökohtana terveydenhuollon ammatillisessa koulutuksessa opetettaessa ikääntyvien hoito- ja huolenpitotyötä.Esitetään Oulun yliopiston terveyden ja biotieteiden tohtorikoulutustoimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi farmakologian ja toksikologian laitoksen luentosalissa F202 (Aapistie 5 B) 20. toukokuuta 2016 kello 12Abstract
The aim of the study was to develop an instrument and to statistically test the main structure of the middle-range nursing theory for the self-care of home-dwelling elderly. Further, connections between the satisfaction with life, self-esteem, functional capacity and self-care behavior styles of older people living at home were studied.
According to the theory in question, self-care is a partly conscious, partly subconscious way to function and live, including an emotional aspect. It evolves during a person’s life course. The theory consists of four main types of self-care, which are associated with older person’s past life and future: responsible, formally guided, independent and abandoned self-care. Also, the functional capacity, life satisfaction and self-esteem vary between persons having different self-care behaviour styles. Furthermore, individual factors — turning points of life, habitual ways to react, resources, meanings of the self-care and experiences of getting old — oriented self-care, either into the internal, unambiguous or external, ambiguous direction.
The interview data to test the instrument (n = 200) and the theory (n = 179) were collected by structured interviews from home-dwelling older people aged 74 or older around Finland. The interview data of both phases of the study were analysed with descriptive and multivariate statistical methods. Face-validity was used to ensure the content validity of the instrument.
The instrument appeared to be reliable and the main structure of the theory was predominantly supported by the data. The main types of self-care and their connections to the self-care orientations were especially confirmed. Also, the connections between self-care behaviour styles, orientations towards the future and experiences of ageing were fairly well confirmed. In addition, connections between different self-care behaviour styles, functional capacity, life satisfaction and self-esteem were found in the study.
The study produces new knowledge of the experiences and self-care of older people as well as of the factors connected to it. The results can be used in clinical settings to improve the care of home-dwelling older people. The theory can also be used as a theoretical basis in the education of geriatric care.Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli testata Backmanin (2001) kehittämän kotona asuvien ikääntyvien itsestä huolenpidon teorian ydinrakenne, kehittää mittari teorian testaamiseksi ja tutkia itsestä huolenpitoon yhteydessä olevia tekijöitä. Teorian mukaan ikääntyvien itsestä huolenpito on elämänkulun aikana kehittynyt, osittain tietoinen, osittain tiedostamaton tapa toimia ja elää, joka sisältää myös emotionaalisen ulottuvuuden. Teoria koostuu neljästä itsestä huolenpidon päätyypistä: omavastuinen, ulkoapäin ohjautuva, omapäinen ja luovutettu itsestä huolenpito. Jokaisella tyypillä on sille ominainen itsestä huolenpidon tapa, menneisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Myös toimintakyky, elämään tyytyväisyys ja itsearvostus vaihtelevat eri tavoin itsestään huolehtivilla ikääntyvillä. Itsestä huolenpitoa suuntaavat yksilölliset tekijät: elämän taitekohtien luonne, reagointitapa, voimavarat, itsestä huolenpidon merkitys ja vanhenemisen kokeminen. Näiden tekijöiden kautta muodostuu kaksi itsestä huolenpidon pääsuuntaa: sisäistetty, selkeä itsestä huolenpito ja ulkokohtainen, selkiytymätön itsestä huolenpito.
Haastatteluaineistot mittarin (n = 200) ja teorian (n = 179) testaamiseksi kerättiin strukturoiduilla haastatteluilla 74 vuotta täyttäneiltä kotihoidon asiakkailta eri puolilta Suomea. Haastatteluaineistot analysoitiin tilastollisesti kuvailevilla ja monimuuttujamenetelmillä. Lisäksi mittarin sisältövaliditeettia arvioitiin face-validiteetilla.
Mittari osoittautui luotettavaksi tutkittaessa suomalaisten 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden itsestä huolenpitoa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Teorian ydinrakenne sai tukea aineistosta erityisesti omavastuisen ja ulkoapäin ohjautuvan itsestä huolenpidon osalta. Myös itsestä huolenpidon eri tapojen yhteyksiä toimintakykyyn, elämään tyytyväisyyteen ja itsearvostukseen pystyttiin tunnistamaan muiden paitsi luovutetun itsestä huolenpidon tavan osalta.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa ikääntyvien kokemuksista, itsestä huolenpidosta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tieto ja ymmärrys auttavat ikääntyvien kanssa työskenteleviä toteuttamaan yksilöllisempää, ikääntyvien asiakkaiden voimavaroja huomioivaa ja toimintakykyä tukevaa hoitoa. Testattua teoriaa voidaan käyttää myös teoreettisena lähtökohtana terveydenhuollon ammatillisessa koulutuksessa opetettaessa ikääntyvien hoito- ja huolenpitotyötä
Organizational change in multiprofessional rehabilitation : interview study from therapy personnel experiences of integration in primary care and specialized care rehabilitation services
No full text- …
