1,720,992 research outputs found
Oman äidinkielen opettajat ja oppilaat merkityksellistämässä kieliä ja kielenoppimista
No full textThis paper presents an exploration of the meanings of languages and language use constructed by students with a migrant background, and their L1 teachers in the framework of language ideology. The data consisted of 12 teachers’ and 10 students’ theme interviews that were analysed in accordance with methods of content analysis and discourse analysis. The languages were discussed in terms of variants, communities of languages and linguistic environments as well as pedagogical choices. The every-day choices concerning language use and linguistic practices reflected multilingualism among students. When the teachers talked about conceptions and selections in relation to the position of L1 as a school subject, the objectives and contents of language learning, and the school language, tones of tensions can be heard in their talk. All these meaning makings are significant as they are connected to both the construction of multilingual identities of the students, and the position and value of languages widely in our society.Tarkastelemme artikkelissa oman äidinkielen opetuksessa olevien oppilaiden ja heidän opettajiensa tuottamia merkityksiä kielistä, monikielisyydestä ja kielenkäytöstä kieli-ideologian viitekehyksessä. Tutkimusaineisto koostuu 12 oman äidinkielen opettajan ja 10 oppilaan teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin sisällön- ja diskurssianalyysia soveltaen. Sekä opettajien että oppilaiden puheessa nousivat merkityksellisiksi käsitykset kielistä variantteineen, kieliyhteisöt ja -ympäristöt oppimisen suuntaajina sekä kielenopiskeluun liittyvät pedagogiset valinnat. Oppilaiden arjen kielivalinnat ja -käytänteet heijastelivat monikielisyyttä. Opettajien käsitykset ja valinnat, jotka koskivat oman äidinkielen asemaa koulussa, kielenopetuksen tavoitteita ja sisältöjä sekä koulukieltä, olivat jännitteisiä. Pedagogiset merkityksenannot ovat tärkeitä, sillä ne heijastelevat sekä oppilaiden monikielistä kieli-identiteettiä että kielten paikkaa ja arvostusta yhteiskunnassamme laajemminkin.peerReviewe
Miten luokanopettajaopiskelijat arvioivat itseään tekstien tuottajina?
No full textTässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten luokanopettajaopiskelijat (N = 76) arvioivat omaa tekstien tuottamistaan ja sen oppimista. Tutkimusaineistona olivat lomakekyselyn avoimet vastaukset. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että opiskelijat lähestyvät tekstien tuottamista ja sen oppimista suhtautumis-, osaamis- ja kehittymiskeskeisesti. Kokonaisuudessaan itsearviointien taustalla on melko kokonaisvaltainen kirjoittamiskäsitys, jossa edustuvat selkeimmin genre- ja prosessidiskurssit ja vähiten sosiaalisen ja sosiopoliittisen toiminnan diskurssit. Yksilöiden välillä on eroja lähestymistapojen ja kirjoittamiskäsitysten monipuolisuudessa sekä reflektoinnin tarkkuudessa. Opettajankoulutuksessa tulee ohjata opiskelijoita käsitystensä monipuolistamiseen ja laajentamiseen sekä tukea reflektion taitojen kehittymistä.This article reports on an examination of how primary education pre-service teachers self-assess their literacy, more specifically their writing skills and how they learn them. The data consist of material from a qualitative survey (N = 76) responded to by the participants in their first academic term. The data were analysed using qualitative and theory informed content analysis. The findings show that pre-service teachers approach their writing skills from three perspectives which are stance-, skill- and development-specific. Analysis of self-assessment indicates that the participants perceive themselves as a writer quite holistically, and their reflections represent genre and process discourses, although less social practices and socio-political discourses. However, there are individual differences between participants in approaching and perceiving writing, as well as in depth of reflection. Based on our findings, the pre-service teachers’ understanding of writing and their reflection skills should be promoted more systematically during their studies.peerReviewe
”Tämä ulkopoliittinen linja saattoi olla ratkaiseva niitti” : Historiallinen perusteleminen lukiolaisten teksteissä
No full textArtikkelissa tarkastellaan lukiolaisten historiallista päättelyä tutkivan historian oppimisen viikolla tuotettujen tekstien kautta. Viikon aikana opiskelijat selvittivät ratkaisematonta historiallista tapahtumaa juhannukselta 1957. Tuolloin tasavallan presidentin kesäasuntoa kohti ammuttiin laukauksia, joiden tehtävä oli joko pelotella tai murhata presidentti Urho Kekkonen. Kurssille osallistui 24 opiskelijaa, jotka toimivat seitsemässä ryhmässä analysoiden primääri- ja sekundäärilähteitä ja muodostaen näkemystään Kultarannan tapahtumiin. Aineisto on analysoitu teorialähtöisesti käyttäen Carla van Boxtelin ja Jannet van Drien historiallisen päättelyn kehikkoa. Tulostemme mukaan lukiolaiset olivat taitavia historiallisten lähteiden tulkitsijoita, kun taas tulkintojen yhdistäminen laajempaan historialliseen kontekstiin oli haasteellista. Tähän arvioinnissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota.In this article, we explored the historical reasoning of general upper secondary school students. This was done by using texts students produced in a history course based on inquiry-based learning. This course took place during a week in which students were to deal with an event from Midsummer’s Eve in 1957. Then, shots were fired at the summer residence of President Urho Kekkonen of Finland. Shots were meant to to intimidate or murder the president. The identity of the shooter and the motive have remained unknown. Twenty-four students participated in the course. They worked in seven groups, analysed primary and secondary sources and formed their interpretations of a historical event. The data (students’ texts) were analysed by using the framework of historical reasoning developed by Carla van Boxtel and Jannet van Drie. The results of the study pointed to development areas teachers should pay attention to when evaluating the development of historical skills during learning processes.peerReviewe
"Kylmän sodan aloittajalla oli kireä meininki" : yhdeksäsluokkalaisten historian tekstitaidot tarkasteltavana
No full textErittelemme artikkelissa tapaustutkimusta, jossa selvitettiin yhdeksäsluokkalaisten
historian tekstitaitovalmiuksia. Tutkimuksessamme yhdeksäsluokkalaiset
kolmelta eri paikkakunnalta analysoivat kylmään sotaan liittyvää dokumenttiaineistoa,
jonka pohjalta heidän tuli kirjoittaa oma tulkintansa esseemuotoon.
Yli puolet tutkimukseen osallistuneista oppilaista ei kyennyt määrittelemään kylmän
sodan käsitettä oikein. Valtaosa vastaajista ei myöskään kyennyt hyödyntämään
dokumentteja tulkintansa pohjana. Vain harva yhdeksäsluokkalainen
osoitti vastauksissaan tiedonalalle ominaisia piirteitä. Historian tekstitaitojen
oppiminen vaatii aikaa ja systemaattista harjoittelua. Tutkimustuloksemme antavat
viitteitä siitä, ettei tekstitaitojen opettaminen ole vakiintunut osaksi historianopetusta
opetussuunnitelman painotuksista huolimatta. Tutkimuksemme herättelee
kysymään, miten realistiset opetussuunnitelman tavoitteet tekstitaitojen
osalta ovat ja miten tekstitaitojen opettamista tulisi tukea.peerReviewe
Ennustavatko perusopetuksen päättövaiheen oppimistulokset menestystä englannin kielen ylioppilaskokeessa?
No full textArtikkelissa paneudutaan lukio-opintojen vaikuttavuuteen tasa-arvoisten oppimistulosten
edistäjinä englannin kielen pitkän oppimäärän näkökulmasta. Tutkimusongelmat
kohdentuvat perusopetuksen päättövaiheen oppimistulosten
ja ylioppilastutkintoarvosanan yhteyksiin opiskelijan taustamuuttujien valossa.
Perusopetuksen aineisto kerättiin 2013 ja ylioppilaskoeaineistot samoilta opiskelijoilta
vuosina 2015–2016. Eniten ylioppilaskokeessa menestymistä ennusti perusopetuksen
päättyessä osoitettu kielitaito, etenkin kuullun ja luetun ymmärtämistaito.
Perusopetuksessa havaitut sukupuolten, jatko-opintosuunnitelmien,
vanhempien koulutustaustan ja koulun opetuskielen mukaiset erot kielitaidossa
näkyivät englannin ylioppilaskoemenestyksessä. Sitä selittivät eniten peruskouluaikainen
kielitaito, perusopetuksen päättöarvosana ja käsitys omasta osaamisesta.
Lukio-opetuksen aikana englannin taidon taso ja laatu kohenivat, mutta
saavutuserojen tasoittaminen säilyy opetuksen haasteena.peerReviewe
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Matemaattinen ongelmanratkaisu taiteen aihepiirissä luokanopettajaopiskelijoiden kokemana
No full textPedagogical discussion and instructional practices are gravitating from the teaching of subject-specific content knowledge towards the design, implementation and assessment of multidisciplinary modules. Such pedagogy is also characterized by learner-centeredness, collaboration and inquiry-based learning. The present article focuses on class teacher students’ experiences of mathematical problem solving in an art-enriched mathematics education course. The students learned about tessellation (the tiling of a plane) as a mathematical phenomenon and visual patterning as a means of developing mathematical thinking. In groups, the students designed tasks for primary school students and tested them in practice. According to the results, the student teachers found that collaborative learning, problem-centeredness and open-ended tasks had increased study motivation as well as added creativity and experimentation to learning.Pedagoginen keskustelu ja opetuksen käytänteet ovat suuntautumassa oppiainekeskeisestä sisältötiedon hallinnasta kohti laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Tällaista pedagogiikkaa leimaavat myös oppijakeskeisyys, yhteistyö ja tutkiva oppiminen. Tarkastelemme tässä artikkelissa luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia matemaattisesta ongelmanratkaisusta perusopintoihin kuuluvalla, taiteen aihepiiriin liittyvällä, kurssilla. Opiskelijat perehtyivät tesselaatioon eli tason laatoittamiseen matemaattisena ilmiönä sekä visuaaliseen hahmottamiseen matemaattisen ajattelun kehittämisessä. Opiskelijat laativat ryhmissä aiheeseen liittyviä tehtäviä alakoululaisille ja kokeilivat niiden toimivuutta käytännössä. Tulokset osoittavat, että opiskelijat kokivat kollaboratiivisen oppimisen ja ongelmalähtöisyyden avoimine tehtävineen lisänneen opiskelumotivaatiota sekä tuoneen oppimiseen luovuutta ja erityyppistä kokeilemista.peerReviewe
- …
