1,721,026 research outputs found
Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hanke
Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen TE -keskusten alueella toteutettiin esiselvitys maidontuotannon kehit-tämiskohteista vuosina 2007 - 2008. Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hanke laadittiin esiselvityk-sen pohjalta. Esiselvityksen mukaan uutta tietoa tarvitaan maitotilan yrityskokonaisuuden hallinnasta, tuottavuuden parantamisesta sekä maitotilan työnmenekistä eri tuotantoteknologioilla. Esiselvityksen poh-jalta rakennettiin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueille omat koulutushankkeensa alueiden tarpeiden mukaan. Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hanke tuottaa ja kokoaa uutta tietoa molempia koulutushankkeita varten. Tavoitteena on saada uusin tieto mahdollisimman nopeasti palvelemaan käytännön tarpeita.Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hankkeen päätavoitteena on kehittää Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maidontuottajien kilpailukykyä. Hankkeen päätavoite jaetaan seuraaviksi alatavoitteiksi:1)kehitetään uusia malleja maitotilan liiketoiminnan johtamiseen,2)etsitään uusia toimintatapoja, joilla maitotilan taloudellista tulosta voidaan parantaa ja3)tuotetaan uutta tietoa maitotilojen tuotantoprosessien hallinnasta.Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hankkeella edistetään Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien maidontuotantoketjun kilpailukykyä alkutuotannosta jalostukseen sekä näihin liittyvää yritystoimintaa. Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hanke ja koulutushankkeet yhdessä mahdollistavat maidontuottajille, meijeriteollisuudelle ja maidontuotantoketjun sidosryhmille uuden ja ajan tasalla olevan tiedon saannin. Samalla luodaan uusia verkostoja tulevaisuuden tarpeita varten.Tässä hankkeessa yhdistetään monitieteinen tutkimustieto (tuotanto-, teknologia- ja taloustietie-teet) ja käytännön osaaminen monitieteisesti yhdeksi kokonaisuudeksi. Tietoa hyödynnetään laajalti neuvonnassa, oppilaitoksissa, maitotiloilla sekä alalla toimivien muiden yrittäjien ja toimijoiden keskuudessa. Hankkeen tuottamasta tietotaidosta hyötyvät myös viranomaiset sekä Etelä-Pohjanmaan uudet maatalousalan organisaatiot. Hankkeen toteutuksesta vastaa hanketta hallinnoiva Seinäjoen ammattikorkeakoulun Maa- ja metsätalouden yksikkö. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Työtehoseura, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvara-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Osuuskunta Maitosuomi. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä MTK Keski-Suomen ja muiden maatalouden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa
Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hanke
Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueella toteutettiin vuosina 2009 – 2012 Kilpailukykyä maidontuotantoon T&K -hanke, jonka mukaan maitotilojen kehittämiseen tarvitaan uusia ajatuksia ja toimintatapoja. Maitotiloilla on tarve erikoistua ja keskittyä ydinprosesseihin, jotta tuottavuutta ja taloudellista tulosta voidaan parantaa. Erityisesti yritystoimintaa laajennettaessa tarvitaan uutta tietoa yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisestä ja maitotilan hallitusta kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon -hankkeella vastataan edellä esitettyihin haasteisiin. Päätavoitteena on tuottaa uutta, käytäntöön soveltuvaa tietoa yhteistyöstä ja verkostomaisesta yrittämisestä. Päätavoite jaetaan seuraaviksi alatavoitteiksi:
Maidontuottajat tiedostavat, millainen yhteys tilojen harjoittaman yhteistyön ja tehokkuuden välillä on ja miten tuotannon tehokkuus riippuu kasvin- ja kotieläintuotannon järjestämisestä.
Maidontuottajat tiedostavat, millainen yhteys tilojen harjoittaman yhteistyön ja tehokkuuden välillä on ja miten tuotannon tehokkuus riippuu kasvin- ja kotieläintuotannon järjestämisestä.
Maidontuottajat omaksuvat strategisen ajattelun ja tunnistavat yhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan mahdollisuudet strategisina vaihtoehtoina. Kehitetään työkaluja, joita hyödyntämällä maidontuottajat voivat selvittää yhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan etuja perinteiseen toimintaan verrattuna.
Kehitetään työkaluja, joita hyödyntämällä maidontuottajat voivat selvittää yhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan etuja perinteiseen toimintaan verrattuna.
Maidontuottajat ymmärtävät tuotannon nopean täysimittaisen käynnistämisen merkityksen investoinnin valmistuttua
Laaditaan työkalu, jolla kehitetään maidontuottajan osaamista, päätöksentekoa ja tuotannonohjausta eri vaiheissa investointihanketta.
Tietoa hankitaan benchmarkkauksella. Lisäksi verkostotyyppisillä (network) DEA -tarkasteluilla selvitetään kunkin tilan osalta, miten ne menestyvät erikseen peltoviljelyssä ja maidontuotannossa ja niiden yhdistämisessä. Samalla tutkitaan, millainen yhteys yhteistyön tekemisen sekä yhteistyön laajuuden ja tehokkuuden välillä on. Analyyseissä hyödynnetään tila- ja teemahaastatteluaineistoja. T&K -hanke tuottaa uutta tietoa Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueen koulutushankkeille. Tutkimustieto saatetaan muotoon, jota koulutushankkeissa voidaan välittömästi hyödyntää. Siten tieto saadaan siirrettyä maidontuottajien käyttöön nopeasti. T&K -hanke ja koulutushankkeet yhdessä tuovat uuden, ajan tasalla olevan tiedon maidontuottajien käyttöön. Tuloksia voidaan hyödyntää laajalti maitotiloilla, neuvonnassa, oppilaitoksissa sekä maaseutuyrittäjien keskuudessa. Hankkeen toteutuksesta vastaa hanketta hallinnoiva Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK Elintarvike ja maatalous. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Helsingin yliopiston taloustieteen laitos, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvara-instituutti ja Osuuskunta Maitosuomi. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja ProAgria Keski-Suomen kanssa
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
The present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
We provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
We conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
We have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
