1,721,020 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Supplemental_Material - Current Use and Impact on 30-Day Mortality of Pulmonary Artery Catheter in Cardiogenic Shock Patients: Results From the CardShock Study
No full textSupplemental_Material for Current Use and Impact on 30-Day Mortality of Pulmonary Artery Catheter in Cardiogenic Shock Patients: Results From the CardShock Study by Alessandro Sionis, Mercedes Rivas-Lasarte, Alexandre Mebazaa, Tuukka Tarvasmäki, Jordi Sans-Roselló, Heli Tolppanen, Marjut Varpula, Raija Jurkko, Marek Banaszewski, Jose Silva-Cardoso, Valentina Carubelli, Matias Greve Lindholm, John Parissis, Jindrich Spinar, Johan Lassus, Veli-Pekka Harjola, and Josep Masip in Journal of Intensive Care Medicine</p
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Cystatin C, a measure of renal function, as prognostic risk marker in acute heart failure : Studies on the cardiorenal syndrome
No full textAcute heart failure (AHF) is a complex syndrome associated with exceptionally high mortality. Still, characteristics and prognostic factors of contemporary AHF patients have been inadequately studied. Kidney function has emerged as a very powerful prognostic risk factor in cardiovascular disease. This is believed to be the consequence of an interaction between the heart and kidneys, also termed the cardiorenal syndrome, the mechanisms of which are not fully understood. Renal insufficiency is common in heart failure and of particular interest for predicting outcome in AHF. Cystatin C (CysC) is a marker of glomerular filtration rate with properties making it a prospective alternative to the currently used measure creatinine for assessment of renal function.
The aim of this thesis is to characterize a representative cohort of patients hospitalized for AHF and to identify risk factors for poor outcome in AHF. In particular, the role of CysC as a marker of renal function is evaluated, including examination of the value of CysC as a predictor of mortality in AHF.
The FINN-AKVA (Finnish Acute Heart Failure) study is a national prospective multicenter study conducted to investigate the clinical presentation, aetiology and treatment of, as well as concomitant diseases and outcome in, AHF. Patients hospitalized for AHF were enrolled in the FINN-AKVA study, and mortality was followed for 12 months. The mean age of patients with AHF is 75 years and they frequently have both cardiovascular and non-cardiovascular co-morbidities. The mortality after hospitalization for AHF is high, rising to 27% by 12 months.
The present study shows that renal dysfunction is very common in AHF. CysC detects impaired renal function in forty percent of patients. Renal function, measured by CysC, is one of the strongest predictors of mortality independently of other prognostic risk markers, such as age, gender, co-morbidities and systolic blood pressure on admission. Moreover, in patients with normal creatinine values, elevated CysC is associated with a marked increase in mortality. Acute kidney injury, defined as an increase in CysC within 48 hours of hospital admission, occurs in a significant proportion of patients and is associated with increased short- and mid-term mortality. The results suggest that CysC can be used for risk stratification in AHF.
Markers of inflammation are elevated both in heart failure and in chronic kidney disease, and inflammation is one of the mechanisms thought to mediate heart-kidney interactions in the cardiorenal syndrome. Inflammatory cytokines such as interleukin-6 (IL-6) and tumor necrosis factor-alpha (TNF-α) correlate very differently to markers of cardiac stress and renal function. In particular, TNF-α showed a robust correlation to CysC, but was not associated with levels of NT-proBNP, a marker of hemodynamic cardiac stress. Compared to CysC, the inflammatory markers were not strongly related to mortality in AHF.
In conclusion, patients with AHF are elderly with multiple co-morbidities, and renal dysfunction is very common. CysC demonstrates good diagnostic properties both in identifying impaired renal function and acute kidney injury in patients with AHF. CysC, as a measure of renal function, is also a powerful prognostic marker in AHF. CysC shows promise as a marker for assessment of kidney function and risk stratification in patients hospitalized for AHF.Sammandrag på svenska
Akut hjärtsvikt är ett mångfasetterat tillstånd med exceptionellt hög dödlighet. Forskningen har dock inte i tillräckligt stor utsträckning undersökt kliniska karaktärsdrag och prognostiska faktorer hos patienter med akut hjärtsvikt. Njurfunktionen har visat sig spela en nyckelroll för prognosen hos patienter med hjärt-kärlsjukdomar. Mekanismerna bakom detta samband mellan hjärta och njurar, ofta kallat det kardiorenala syndromet, är otillräckligt klarlagda. Nedsatt njurfunktion är vanlig vid hjärtsvikt och därmed av speciellt intresse för bedömning av prognosen vid akut hjärtsvikt. Cystatin C (CysC) är en markör för den glomerulära filtrationen med egenskaper som gör den till ett intressant alternativ till kreatininet, som för närvarande används för att bedöma njurfunktionen. Syftet med avhandlingen är att karaktärisera en representativ grupp patienter med akut hjärtsvikt och att identifiera riskfaktorer för dålig prognos vid akut hjärtsvikt. Särskild vikt läggs vid att utvärdera vilken roll CysC spelar som markör för njurfunktionen, samt vid att bedöma dess värde som prediktor av mortaliteten vid akut hjärtsvikt.
FINN-AKVA är en finländsk prospektiv multicenter-studie som utförs för att undersöka akut hjärtsvikt: klinisk bild, etiologi, komorbiditet, behandling och mortalitet. Patienter med akut hjärtsvikt som intagits på sjukhus rekryterades till FINN-AKVA-studien och följdes under 12 månader med avseende på mortaliteten. Medelåldern för personerna som ingår i studien är 75 år. De har ett flertal grundsjukdomar, både kardiovaskulära och icke-kardiovaskulära. Mortaliteten efter akut hjärtsvikt är hög, 27 % på 12 månader. Resultaten i avhandlingen visar att försämrad njurfunktion är mycket vanligt vid akut hjärtsvikt. CysC upptäcker en nedsatt njurfunktion hos 40 % av patienterna och är dessutom en av de faktorer som är starkast relaterad till mortaliteten, även om man beaktar andra vanliga riskmarkörer så som ålder, kön, grundsjukdomar och systoliskt blodtryck. Studien påvisar att höga nivåer av CysC har samband med en ökad mortalitet även hos patienter med normala kreatininvärden. Akut njursvikt, i studien definierad som en ökning av CysC-nivåerna med 0.3mg/l under de första två dygnen av sjukhusvistelsen, konstateras hos en betydande andel av patienterna och medför också en ökad mortalitet, både omedelbar och på längre sikt under uppföljningstiden. Resultaten antyder att CysC är användbar för riskbedömning vid akut hjärtsvikt.
Förhöjda nivåer av olika inflammatoriska cytokiner, såsom interleukin-6 (IL-6) och tumörnekros faktor alfa (TNF-α) har påvisats både vid hjärtsvikt och vid kronisk njursjukdom. Inflammationen antas vara en av mekanismerna vid växelverkan mellan hjärta och njurar i det kardiorenala syndromet. IL-6 och TNF-α uppvisar rätt olika korrelation med markörer för njurfunktion och hjärtsvikt (NT-proBNP). Speciellt stark var korrelationen mellan CysC och TNF-α, som i sin tur inte korrelerade med NT-proBNP. CysC var dock en bättre riskmarkör för mortaliteten än de inflammatoriska markörerna.
Sammanfattningsvis kan konstateras att patienter med akut hjärtsvikt är äldre personer, har många grundsjukdomar, och att nedsatt njurfunktion är mycket vanlig. CysC visar sig ha goda diagnostiska egenskaper både för att upptäcka försämrad njurfunktion och akut njursvikt hos patienter med akut hjärtsvikt. CysC är också en stark prognostisk markör vid akut hjärtsvikt. CysC bör betraktas som en lovande markör för bedömningen av njurfunktionen och riskbedömningen hos patienter med akut hjärtsvikt.Tiivistelmä suomeksi
Akuutti sydämen vajaatoiminta on monimuotoinen oireyhtymä johon liittyy poikkeuksellisen suuri kuolleisuus. Siitä huolimatta näiden potilaiden kliinisiä piirteitä ja ennustetekijöitä on puutteellisesti tutkittu. Munuaistoiminta on noussut vahvaksi ennustetekijäksi sydän- ja verisuonisairauksissa. Tätä sydämen ja munuaisten välistä yhteyttä kuvataan nimellä kardiorenaalinen syndrooma, mutta sen mekanismit ovat huonosti tunnettuja. Munuaisten vajaatoiminta on tavallinen sydämen vajaatoimintapotilailla, ja siksi erityisen mielenkiinnon kohteena kuolleisuuden ennustajana akuutissa sydämen vajaatoiminnassa. Kystatiini C (CysC) on glomerulusfiltraation mittari jonka ominaisuudet tekevät siitä mielenkiintoisen vaihtoehdon nykyisin käytössä olevalle kreatiniinille munuaistoiminnan merkkiaineena.
Väitöskirjan tavoitteena on kuvata edustava aineisto akuuttia sydämen vajaatoimintaa sairastavia potilaita ja tunnistaa akuutin sydämen vajaatoiminnan huonon ennusteen tekijöitä. Erityisenä tavoitteena on tutkia CysC:tä munuaistoiminnan merkkiaineena akuutissa sydämen vajaatoiminnassa ja selvittää sen merkitystä kuolleisuuden ennustetekijänä.
FINN-AKVA on suomalainen prospektiivinen monikeskustutkimus akuutin sydämen vajaatoiminnan kliinisestä ilmentymästä, etiologiasta, liitännäissairauksista, sekä hoidosta ja kuolleisuudesta. Tutkimukseen otettiin akuutin sydämen vajaatoiminnan takia sairaalahoitoon joutuneita potilaita, ja kuolleisuutta seurattiin 12 kuukauden ajan. Potilaiden keski-ikä oli 75 vuotta, ja heillä esiintyi paljon sydän- ja verisuonisairauksia sekä useita muita liitännäissairauksia. Kuolleisuus sairaalahoitojakson jälkeisen vuoden aikana oli korkea (27 %).
Tutkimuksessa CysC:llä todetaan alentunutta munuaistoimintaa 40 %:lla akuutin sydämen vajaatoimintapotilaiden joukosta. Munuaistoiminta, CysC:llä mitattuna, on yksi vahvimmista itsenäisistä kuolleisuuden ennustajista senkin jälkeen, kun muut tavanomaiset riskitekijät on otettu huomioon. Niilläkin potilailla joilla kreatiniini on normaali, koholla olevaan CysC-arvoon liittyy huomattavasti korkeampi kuolleisuus. Akuutti munuaisvaurio, määritelmänä CysC-arvon nousu 0.3 mg/l kahden vuorokauden sisällä sairaalaan tulosta, havaitaan merkittävällä osalla potilaista, ja siihen liittyy lisääntynyt kuolleisuus sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että CysC on käyttökelpoinen merkkiaine riskinarvioon akuutissa sydämen vajaatoiminnassa.
Kohonneita pitoisuuksia tulehduksellisia sytokiineja, kuten interleukiini-6 (IL-6) ja tuumorinekroositekijä alfa (TNF-α), on todettu sekä sydämen että munuaisten vajaatoiminnassa. Tulehduksen ajatellaan olevan mukana välittäjänä sydämen ja munuaisten välisessä vuorovaikutuksessa, kardiorenaalisessa syndroomassa. IL-6 ja TNF-α korreloivat eri tavalla munuaistoimintaa ja sydämen kuormitusta (NT-proBNP) kuvaaviin merkkiaineisiin. Etenkin TNF-α:lla on vankka korrelaatio CysC:n kanssa, mutta ei taas assosioidu NT-proBNP-tasoihin. CysC:n verrattuna tulehdusmerkkiaineiden vaikutus ennusteeseen on heikompi.
Yhteenvetona voi todeta, että akuuttia sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat ovat iäkkäitä, varsin monisairaita, ja etenkin munuaisten vajaatoiminta on tavallinen löydös. CysC osoittaa hyviä diagnostisia ominaisuuksia, sekä alentuneen munuaistoiminnan että akuutin munuaisvaurion havaitsemiseen akuuttia sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Munuaistoiminnan merkkiaineena CysC on myös vahva ennustetekijä. CysC vaikuttaa lupaavalta merkkiaineelta munuaistoiminnan arviointiin ja akuutin sydämen vajaatoimintapotilaiden riskinarvioon.ei saavutettav
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
