1,721,265 research outputs found
Mortality by diseases and medical conditions in the offspring of parents with severe mental illness
No full textOpinnäytteenä artikkelin käsikirjoitus: Protsenko, M., Kerkelä, M., Miettunen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Gissler, M., & Veijola, J. (2020). Mortality by diseases and medical conditions in the offspring of parents with severe mental illness. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 55(12), 1649–1657. https://doi.org/10.1007/s00127-019-01781-zRinnakkaistallennettu versio http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020112392425The thesis is manuscript of article: Protsenko, M., Kerkelä, M., Miettunen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Gissler, M., & Veijola, J. (2020). Mortality by diseases and medical conditions in the offspring of parents with severe mental illness. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 55(12), 1649–1657. https://doi.org/10.1007/s00127-019-01781-zSelf-archived version http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202011239242
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
D-vitamiinipitoisuudet Pohjois-Suomen syntymäkohortin 1966 väestössä ja D-vitamiinin yhteys naisten lisääntymisterveyteen
No full textAbstractVitamin D is essential for bone health, but additional positive health effects of vitamin D have been observed in recent decades. Due to the lack of solar light in northern latitudes, the risk of vitamin D deficiency is elevated, which may predispose people to several adverse health consequences. In Finland, a nationwide systematic vitamin D fortification of dairy products and fat spreads has been launched, but evidence of the effects of this public health action is scarce, especially among the population in northern Finland. Vitamin D has been suggested to be linked to reproductive disorders in women such as infertility, polycystic ovary syndrome (PCOS) and early-onset menopausal transition, but previous research results have been conflicting.The aim of the present study was to evaluate vitamin D status in the population living in northern latitudes with an increased risk for vitamin D deficiency and in women with reproductive disorders. The study population included 31- and 46-year-old participants from the prospectively collected large Northern Finland Birth Cohort 1966. The impacts of the vitamin D fortification program were investigated with vitamin D measurements before and after the start of vitamin D fortification in dairy products and fat spreads. Use of vitamin D supplementation was also observed. The aim was to assess whether a history of fertility problems, PCOS or early-onset climacteric phase in women were associated with vitamin D status.The study results showed that vitamin D status improved, and that the prevalence of vitamin D deficiency decreased after the initiation of the vitamin D fortification program. Seasonal variation in vitamin D also diminished. In women, a history of infertility and decreased fecundability associated with lower vitamin D status. However, based on the study results, PCOS did not seem to increase the risk for vitamin D inadequacy. While no association was observed between climacteric status and vitamin D, hormone replacement therapy (HRT) use had an independent positive effect on vitamin D status.In conclusion, the study results support the use of vitamin D fortification and vitamin D supplementation. Sufficient vitamin D intake should be ensured in women with reproductive issues, especially those with infertility problems.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Niinimäki, M., Palaniswamy, S., Sebert, S., & Ojaniemi, M. (2021). The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. European Journal of Nutrition, 60(8), 4541–4553. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-zSelf-archived versionLumme, J., Morin-Papunen, L., Pesonen, P., Sebert S., Hyppönen E., Järvelin M.-R., Herzig, K.-H., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2022). Vitamin D status in women with a history of infertility and decreased fecundability: A population-based study. Manuscript submitted for publication.Lumme, J., Sebert, S., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Auvinen, J., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2019). Vitamin D levels in women with polycystic ovary syndrome: A population-based study. Nutrients, 11(11), 2831. https://doi.org/10.3390/nu11112831Self-archived versionLumme, J. E., Savukoski, S. M., Suvanto, E. T. J., Pesonen, P. R. O., Auvinen, J. P., Sebert, S., Hyppönen, E., Järvelin, M.-R., Puukka, K. S., Herzig, K.-H., Oura, P., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2021). Early-onset climacterium is not associated with impaired vitamin D status: A population-based study. Menopause, 28(8), 899–908. https://doi.org/10.1097/GME.0000000000001781Self-archived versionTiivistelmäD-vitamiini on tärkeää luustolle, mutta viime vuosien aikana D-vitamiinilla on esitetty olevan myös muita terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Pohjoismaissa vähäinen auringonvalo voi nostaa D-vitamiinin puutoksen riskiä altistaen mahdollisille haitallisille terveysvaikutuksille. D-vitamiinin puutoksen ehkäisemiseksi Suomessa on aloitettu lisäämään D-vitamiinia maitoon ja rasvalevitteisiin, mutta tutkimustulokset näiden kansanterveystoimenpiteiden vaikutuksista ovat riittämättömiä erityisesti Pohjois-Suomessa. Matalat D-vitamiinitasot ovat mahdollisesti yhteydessä naisten lisääntymisterveyteen, kuten lapsettomuusongelmiin, munasarjojen monirakkulaoireyhtymään (PCOS) ja varhaisiin vaihdevuosiin, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida D-vitamiinitasoja väestössä, joka asuu D-vitamiinipuutoksen riskialueella Pohjoisessa, ja naisten lisääntymisterveyteen vaikuttavissa potilasryhmissä. Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 väestöstä 31- ja 46-vuotiaana. D-vitamiinitasot olivat mitattu ennen ja jälkeen D-vitamiinilisäyksen aloituksen, jolloin sen vaikutuksia voitiin arvioida. Työssä tutkittiin myös D-vitamiinilisän käytön vaikutusta D-vitamiinipitoisuuteen. Lisäksi arvioitiin naisten lapsettomuuden, PCOS:n ja klimakteerisen vaiheen sekä hormonikorvaushoidon (HRT) välistä yhteyttä D-vitamiinipitoisuuteen.Tutkimustulosten perusteella D-vitamiinitasot paranivat ja matalien D-vitamiinitasojen yleisyys väheni maitotuotteiden ja rasvalevitteiden D-vitamiinilisäyksen aloituksen jälkeen. D-vitamiinipitoisuuksien vaihtelu myös väheni kesä- ja talvikausien välillä. Aiemmat naisten lapsettomuusongelmat ja alentunut hedelmällisyys liittyivät matalampaan D-vitamiinipitoisuuteen. Tässä tutkimusaineistossa PCOS tai varhaiset vaihdevuodet eivät kuitenkaan olleet yhteydessä matalampaan D-vitamiinipitoisuuteen. Sen sijaan naisilla, joilla oli todettu varhaiset vaihdevuodet, HRT:n käyttö liittyi korkeampaan D-vitamiinipitoisuuteen.Yhteenvetona voidaan todeta, että D-vitamiinitasot ovat nousseet kansallisen D-vitamiinilisäyksen aloituksen ja D-vitamiinilisien käytön yleistymisen myötä. D-vitamiinin riittävästi saannista tulisi edelleen huolehtia. Erityisesti naisilla, joilla on lisääntymisterveyteen ja hedelmällisyyteen vaikuttavia sairauksia, kuten lapsettomuusongelmia, D-vitamiini olisi syytä huomioida.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Ikonen, H., Lumme, J., Seppälä, J., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Miettunen, J., Niinimäki, M., Palaniswamy, S., Sebert, S., & Ojaniemi, M. (2021). The determinants and longitudinal changes in vitamin D status in middle-age: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. European Journal of Nutrition, 60(8), 4541–4553. https://doi.org/10.1007/s00394-021-02606-zRinnakkaistallennettu versioLumme, J., Morin-Papunen, L., Pesonen, P., Sebert S., Hyppönen E., Järvelin M.-R., Herzig, K.-H., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2022). Vitamin D status in women with a history of infertility and decreased fecundability: A population-based study. Manuscript submitted for publication.Lumme, J., Sebert, S., Pesonen, P., Piltonen, T., Järvelin, M.-R., Herzig, K.-H., Auvinen, J., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2019). Vitamin D levels in women with polycystic ovary syndrome: A population-based study. Nutrients, 11(11), 2831. https://doi.org/10.3390/nu11112831Rinnakkaistallennettu versioLumme, J. E., Savukoski, S. M., Suvanto, E. T. J., Pesonen, P. R. O., Auvinen, J. P., Sebert, S., Hyppönen, E., Järvelin, M.-R., Puukka, K. S., Herzig, K.-H., Oura, P., Ojaniemi, M., & Niinimäki, M. (2021). Early-onset climacterium is not associated with impaired vitamin D status: A population-based study. Menopause, 28(8), 899–908. https://doi.org/10.1097/GME.0000000000001781Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 4 of Oulu University Hospital, on 4 November 2022, at 12 noonAbstract
Vitamin D is essential for bone health, but additional positive health effects of vitamin D have been observed in recent decades. Due to the lack of solar light in northern latitudes, the risk of vitamin D deficiency is elevated, which may predispose people to several adverse health consequences. In Finland, a nationwide systematic vitamin D fortification of dairy products and fat spreads has been launched, but evidence of the effects of this public health action is scarce, especially among the population in northern Finland. Vitamin D has been suggested to be linked to reproductive disorders in women such as infertility, polycystic ovary syndrome (PCOS) and early-onset menopausal transition, but previous research results have been conflicting.
The aim of the present study was to evaluate vitamin D status in the population living in northern latitudes with an increased risk for vitamin D deficiency and in women with reproductive disorders. The study population included 31- and 46-year-old participants from the prospectively collected large Northern Finland Birth Cohort 1966. The impacts of the vitamin D fortification program were investigated with vitamin D measurements before and after the start of vitamin D fortification in dairy products and fat spreads. Use of vitamin D supplementation was also observed. The aim was to assess whether a history of fertility problems, PCOS or early-onset climacteric phase in women were associated with vitamin D status.
The study results showed that vitamin D status improved, and that the prevalence of vitamin D deficiency decreased after the initiation of the vitamin D fortification program. Seasonal variation in vitamin D also diminished. In women, a history of infertility and decreased fecundability associated with lower vitamin D status. However, based on the study results, PCOS did not seem to increase the risk for vitamin D inadequacy. While no association was observed between climacteric status and vitamin D, hormone replacement therapy (HRT) use had an independent positive effect on vitamin D status.
In conclusion, the study results support the use of vitamin D fortification and vitamin D supplementation. Sufficient vitamin D intake should be ensured in women with reproductive issues, especially those with infertility problems.Tiivistelmä
D-vitamiini on tärkeää luustolle, mutta viime vuosien aikana D-vitamiinilla on esitetty olevan myös muita terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Pohjoismaissa vähäinen auringonvalo voi nostaa D-vitamiinin puutoksen riskiä altistaen mahdollisille haitallisille terveysvaikutuksille. D-vitamiinin puutoksen ehkäisemiseksi Suomessa on aloitettu lisäämään D-vitamiinia maitoon ja rasvalevitteisiin, mutta tutkimustulokset näiden kansanterveystoimenpiteiden vaikutuksista ovat riittämättömiä erityisesti Pohjois-Suomessa. Matalat D-vitamiinitasot ovat mahdollisesti yhteydessä naisten lisääntymisterveyteen, kuten lapsettomuusongelmiin, munasarjojen monirakkulaoireyhtymään (PCOS) ja varhaisiin vaihdevuosiin, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida D-vitamiinitasoja väestössä, joka asuu D-vitamiinipuutoksen riskialueella Pohjoisessa, ja naisten lisääntymisterveyteen vaikuttavissa potilasryhmissä. Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 väestöstä 31- ja 46-vuotiaana. D-vitamiinitasot olivat mitattu ennen ja jälkeen D-vitamiinilisäyksen aloituksen, jolloin sen vaikutuksia voitiin arvioida. Työssä tutkittiin myös D-vitamiinilisän käytön vaikutusta D-vitamiinipitoisuuteen. Lisäksi arvioitiin naisten lapsettomuuden, PCOS:n ja klimakteerisen vaiheen sekä hormonikorvaushoidon (HRT) välistä yhteyttä D-vitamiinipitoisuuteen.
Tutkimustulosten perusteella D-vitamiinitasot paranivat ja matalien D-vitamiinitasojen yleisyys väheni maitotuotteiden ja rasvalevitteiden D-vitamiinilisäyksen aloituksen jälkeen. D-vitamiinipitoisuuksien vaihtelu myös väheni kesä- ja talvikausien välillä. Aiemmat naisten lapsettomuusongelmat ja alentunut hedelmällisyys liittyivät matalampaan D-vitamiinipitoisuuteen. Tässä tutkimusaineistossa PCOS tai varhaiset vaihdevuodet eivät kuitenkaan olleet yhteydessä matalampaan D-vitamiinipitoisuuteen. Sen sijaan naisilla, joilla oli todettu varhaiset vaihdevuodet, HRT:n käyttö liittyi korkeampaan D-vitamiinipitoisuuteen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että D-vitamiinitasot ovat nousseet kansallisen D-vitamiinilisäyksen aloituksen ja D-vitamiinilisien käytön yleistymisen myötä. D-vitamiinin riittävästi saannista tulisi edelleen huolehtia. Erityisesti naisilla, joilla on lisääntymisterveyteen ja hedelmällisyyteen vaikuttavia sairauksia, kuten lapsettomuusongelmia, D-vitamiini olisi syytä huomioida
Vakavasti psyykkisesti sairaiden vanhempien jälkeläisten kardiometabolinen riski ja tautikuolleisuus
No full textAbstractParental severe mental illness (SMI) may affect offspring physical health outcomes in multiple ways. Offspring of parents with SMI are at higher risk of developing mental illness. The impact of parental SMI on offspring’s cardiometabolic health and mortality by diseases and medical conditions is still poorly understood.This study aimed to examine cardiometabolic morbidity in middle-aged offspring of parents with SMI. The following cardiometabolic disorders were used as outcome measures: diabetes mellitus, hypertension, hyperlipidaemia, coronary artery disease, obesity and cerebrovascular disorders. The study also examined cardiometabolic risk factors including glucose levels, lipid levels, insulin levels and insulin resistance. Another aim of the study was to investigate mortality by diseases and medical conditions in offspring of parents with SMI. The follow-up time was 49 years. The study determined if the risk of mortality by diseases and medical conditions increased among offspring of individuals with SMI compared to a comparison group. The hypothesis was that offspring of people with severe mental disorders have increased cardiometabolic morbidity risk and mortality risk by diseases and medical conditions. The study was prospective with data from both clinical examination and registers. Participants were from unselected population-based birth cohort: The Northern Finland Birth Cohort 1966 (n=12,231).Offspring of parents with SMI had increased cardiometabolic morbidity risk. Male offspring had elevated risk of coronary artery disease, hyperlipidaemia, obesity and hypertension. Offspring of parents with SMI had increased risk for obesity, especially offspring of mothers with SMI. Female offspring of parents with SMI had partly increased risk for disturbances in cardiometabolic risk factors. They had increased risk for higher glucose level and waist circumference. Offspring of parents with SMI had no increased risk for mortality by diseases and medical conditions. In fact, the risk for dying in the group of offspring of fathers with SMI was lower than in the comparison group. The study concludes that parental SMI has a noteworthy effect on offspring physical health. However, the impact of parental SMI on offspring physical health is complex issue.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Protsenko, M., Kerkelä, M., Miettunen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Jones, P. B., Gissler, M., & Veijola, J. (2022). Cardiometabolic disorders in the offspring of parents with severe mental illness. Psychosomatic Medicine, 84(1), 2–9. https://doi.org/10.1097/PSY.0000000000001022Self-archived versionProtsenko, M., Kerkelä, M., Miettunen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Jones, P. B., Gissler, M., & Veijola, J. (2022). Body mass index in the middle-aged offspring of parents with severe mental illness. Psychological Medicine. Advance online publication. https://doi.org/10.1017/S0033291722000253Self-archived versionProtsenko, M., Kerkelä, M., Miettunen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Jones, P. B., Gissler, M., & Veijola, J. (2023). Insulin resistance and lipid levels in the middle-aged offspring of parents with severe mental illness. Schizophrenia Research, 252, 271–278. https://doi.org/10.1016/j.schres.2023.01.013Self-archived versionProtsenko, M., Kerkelä, M., Miettunen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Gissler, M., & Veijola, J. (2020). Mortality by diseases and medical conditions in the offspring of parents with severe mental illness. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 55(12), 1649–1657. https://doi.org/10.1007/s00127-019-01781-zSelf-archived versionTiivistelmäVanhempien vakava mielenterveyden häiriö (SMI) voi vaikuttaa jälkeläisten fyysiseen terveyteen monin eri tavoin. Vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisillä on suurempi riski sairastua psykiatrisiin sairauksiin. Vanhempien vakavan mielenterveyden häiriön vaikutus jälkeläisten kardiometaboliseen terveyteen ja tautikuolleisuuteen on kuitenkin heikosti ymmärretty.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien vanhempien keski-ikäisten jälkeläisten kardiometabolista sairastavuutta. Seuraavia kardiometabolisia häiriöitä käytettiin tulosmuuttujina: diabetes mellitus, verenpainesairaudet, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, iskeemiset sydänsairaudet, lihavuus ja aivoverenkierron sairaudet. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kardiometabolisia riskitekijöitä, mukaan lukien glukoositaso, lipiditaso, insuliinitaso ja insuliiniresistenssi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää myös vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisten tautikuolleisuutta. Seuranta-aika oli 49 vuotta. Hypoteesina oli, että vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisillä on suurentunut kardiometabolisten sairauksien riski ja suurentunut kuolleisuusriski. Tutkimus oli prospektiivinen kliinisistä tutkimuksista ja rekistereistä saatuun dataan perustuva. Osallistujat olivat valikoimattomasta väestöpohjaisesta syntymäkohortista: Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:sta (n=12,231).Vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisillä oli suurentunut riski kardiometabolisiin sairauksiin. Vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien vanhempien miespuoleisilla jälkeläisillä oli suurentunut iskeemisen sydänsairauden, hyperlipidemian, lihavuuden ja verenpainetaudin riski. Lihavuuden riski oli kohonnut vaikeaa mielenterveyden häiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisillä, erityisesti äitien. Vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien vanhempien naispuoleisilla jälkeläisillä oli osittain lisääntynyt riski häiriöihin kardiometabolisissa riskitekijöissä. Heillä oli lisääntynyt riski korkeampaan glukoositasoon ja suurentuneeseen vyötärönympärykseen. Tautikuolleisuus ei ollut suurentunut vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisillä. Itse asiassa tautikuolleisuusriski oli pienentynyt vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien isien jälkeläisillä. Tutkimuksessa todetaan, että vanhemman vaikealla mielenterveydenhäiriöllä on huomattava vaikutus jälkeläisten fyysiseen terveyteen. Vanhemman vaikean mielenterveyden häiriön vaikutus jälkeläisten fyysiseen terveyteen on kuitenkin monimutkainen kysymys.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Protsenko, M., Kerkelä, M., Miettunen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Jones, P. B., Gissler, M., & Veijola, J. (2022). Cardiometabolic disorders in the offspring of parents with severe mental illness. Psychosomatic Medicine, 84(1), 2–9. https://doi.org/10.1097/PSY.0000000000001022Rinnakkaistallennettu versioProtsenko, M., Kerkelä, M., Miettunen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Jones, P. B., Gissler, M., & Veijola, J. (2022). Body mass index in the middle-aged offspring of parents with severe mental illness. Psychological Medicine. Advance online publication. https://doi.org/10.1017/S0033291722000253Rinnakkaistallennettu versioProtsenko, M., Kerkelä, M., Miettunen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Jones, P. B., Gissler, M., & Veijola, J. (2023). Insulin resistance and lipid levels in the middle-aged offspring of parents with severe mental illness. Schizophrenia Research, 252, 271–278. https://doi.org/10.1016/j.schres.2023.01.013Rinnakkaistallennettu versioProtsenko, M., Kerkelä, M., Miettunen, J., Auvinen, J., Järvelin, M.-R., Gissler, M., & Veijola, J. (2020). Mortality by diseases and medical conditions in the offspring of parents with severe mental illness. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 55(12), 1649–1657. https://doi.org/10.1007/s00127-019-01781-zRinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 1, Building PT1 of the Department of Psychiatry (Peltolantie 17), on 15 September 2023, at 12 noonAbstract
Parental severe mental illness (SMI) may affect offspring physical health outcomes in multiple ways. Offspring of parents with SMI are at higher risk of developing mental illness. The impact of parental SMI on offspring’s cardiometabolic health and mortality by diseases and medical conditions is still poorly understood.
This study aimed to examine cardiometabolic morbidity in middle-aged offspring of parents with SMI. The following cardiometabolic disorders were used as outcome measures: diabetes mellitus, hypertension, hyperlipidaemia, coronary artery disease, obesity and cerebrovascular disorders. The study also examined cardiometabolic risk factors including glucose levels, lipid levels, insulin levels and insulin resistance. Another aim of the study was to investigate mortality by diseases and medical conditions in offspring of parents with SMI. The follow-up time was 49 years. The study determined if the risk of mortality by diseases and medical conditions increased among offspring of individuals with SMI compared to a comparison group. The hypothesis was that offspring of people with severe mental disorders have increased cardiometabolic morbidity risk and mortality risk by diseases and medical conditions. The study was prospective with data from both clinical examination and registers. Participants were from unselected population-based birth cohort: The Northern Finland Birth Cohort 1966 (n=12,231).
Offspring of parents with SMI had increased cardiometabolic morbidity risk. Male offspring had elevated risk of coronary artery disease, hyperlipidaemia, obesity and hypertension. Offspring of parents with SMI had increased risk for obesity, especially offspring of mothers with SMI. Female offspring of parents with SMI had partly increased risk for disturbances in cardiometabolic risk factors. They had increased risk for higher glucose level and waist circumference. Offspring of parents with SMI had no increased risk for mortality by diseases and medical conditions. In fact, the risk for dying in the group of offspring of fathers with SMI was lower than in the comparison group. The study concludes that parental SMI has a noteworthy effect on offspring physical health. However, the impact of parental SMI on offspring physical health is complex issue.Tiivistelmä
Vanhempien vakava mielenterveyden häiriö (SMI) voi vaikuttaa jälkeläisten fyysiseen terveyteen monin eri tavoin. Vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisillä on suurempi riski sairastua psykiatrisiin sairauksiin. Vanhempien vakavan mielenterveyden häiriön vaikutus jälkeläisten kardiometaboliseen terveyteen ja tautikuolleisuuteen on kuitenkin heikosti ymmärretty.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien vanhempien keski-ikäisten jälkeläisten kardiometabolista sairastavuutta. Seuraavia kardiometabolisia häiriöitä käytettiin tulosmuuttujina: diabetes mellitus, verenpainesairaudet, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, iskeemiset sydänsairaudet, lihavuus ja aivoverenkierron sairaudet. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kardiometabolisia riskitekijöitä, mukaan lukien glukoositaso, lipiditaso, insuliinitaso ja insuliiniresistenssi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää myös vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisten tautikuolleisuutta. Seuranta-aika oli 49 vuotta. Hypoteesina oli, että vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisillä on suurentunut kardiometabolisten sairauksien riski ja suurentunut kuolleisuusriski. Tutkimus oli prospektiivinen kliinisistä tutkimuksista ja rekistereistä saatuun dataan perustuva. Osallistujat olivat valikoimattomasta väestöpohjaisesta syntymäkohortista: Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:sta (n=12,231).
Vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisillä oli suurentunut riski kardiometabolisiin sairauksiin. Vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien vanhempien miespuoleisilla jälkeläisillä oli suurentunut iskeemisen sydänsairauden, hyperlipidemian, lihavuuden ja verenpainetaudin riski. Lihavuuden riski oli kohonnut vaikeaa mielenterveyden häiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisillä, erityisesti äitien. Vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien vanhempien naispuoleisilla jälkeläisillä oli osittain lisääntynyt riski häiriöihin kardiometabolisissa riskitekijöissä. Heillä oli lisääntynyt riski korkeampaan glukoositasoon ja suurentuneeseen vyötärönympärykseen. Tautikuolleisuus ei ollut suurentunut vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien vanhempien jälkeläisillä. Itse asiassa tautikuolleisuusriski oli pienentynyt vakavaa mielenterveydenhäiriötä sairastavien isien jälkeläisillä. Tutkimuksessa todetaan, että vanhemman vaikealla mielenterveydenhäiriöllä on huomattava vaikutus jälkeläisten fyysiseen terveyteen. Vanhemman vaikean mielenterveyden häiriön vaikutus jälkeläisten fyysiseen terveyteen on kuitenkin monimutkainen kysymys
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Ennenaikainen syntymä ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijät nuorilla aikuisilla
No full textAbstractAdults born preterm (birth before 37 weeks of gestation) have several increased risk factors of cardiovascular disease, including higher blood pressure compared with peers born at term. Although more than 80% of preterm births are late preterm (34 to 36 completed weeks of gestation), it is not clear to what extent the elevated risks are present in individuals with a history of late preterm birth. The mechanisms by which preterm birth is associated with elevated risks of cardiovascular disease, such as higher blood pressure, are unclear.The aim of this study was to investigate the association of between preterm birth, throughout its gestational age range, with blood pressure and cardiac autonomic regulation in young adulthood in three cohort studies: the ESTER Preterm Birth study, the Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults and the McMaster Cohort.Adults born preterm had higher office-measured blood pressure, higher 24-hour ambulatory blood pressure, higher blood pressure variability, lower cardiac parasympathetic- and higher sympathetic autonomic regulation and slower heart rate recovery after exercise than their peers born at term. The higher blood pressure, increased blood-pressure variability, changes in cardiac autonomic regulation and slower post-exercise heart rate recovery seemed to be partially associated with unfavorable body composition, reduced physical activity and female sex.Those with a history of preterm birth have higher levels of risk factors of cardiovascular disease than their peers born at term. As most of the risk factors, such as body composition and physical activity are modifiable, adults born preterm may especially benefit from promotion of healthy lifestyles and primary prevention.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Sipola-Leppänen, M., Karvonen, R., Tikanmäki, M., Matinolli, H.-M., Martikainen, S., Pesonen, A.-K., Räikkönen, K., Järvelin, M.-R., Hovi, P., Eriksson, J. G., Vääräsmäki, M., & Kajantie, E. (2015). Ambulatory Blood Pressure and Its Variability in Adults Born Preterm. Hypertension, 65(3), 615–621. https://doi.org/10.1161/hypertensionaha.114.04717Karvonen, R., Sipola, M., Kiviniemi, A., Tikanmäki, M., Järvelin, M.-R., Eriksson, J. G., Tulppo, M., Vääräsmäki, M., & Kajantie, E. (2019). Cardiac Autonomic Function in Adults Born Preterm. The Journal of Pediatrics, 208, 96-103.e4. https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2018.12.061Self-archived versionKarvonen, R., Sipola, M., Kiviniemi, A. M., Tikanmäki, M., Järvelin, M.-R., Eriksson, J. G., Tulppo, M. P., Vääräsmäki, M., & Kajantie, E. (2019). Postexercise Heart Rate Recovery in Adults Born Preterm. The Journal of Pediatrics, 214, 89-95.e3. https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2019.06.056Self-archived versionKarvonen, R., Mathewson, K. J., Pyhälä, R., Gunn, E., Tikanmäki, M., Kiviniemi, A., Hovi, P., Andersson, S., Räikkönen, K., Van Lieshout, R., Schmidt, L., Saigal, S., Morrison, K., & Kajantie, E. (2021). Sex-specific differences in cardiac and blood pressure regulation in very and extremely low birth weight survivors: A 10-year multi-center study. Manuscript submitted for publication.TiivistelmäEnnenaikaisesti (ennen 37. raskausviikkoa) syntyneillä aikuisilla on todettu kohonneita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä täysiaikaisena syntyneisiin verrokkeihin nähden. Ennenaikainen syntymä on yhteydessä muun muassa aikuisiän kohonneeseen verenpaineeseen. Mekanismeja, joilla ennenaikainen syntymä on yhteydessä lisääntyneisiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ei tunneta. Vaikka yli 80 % keskosista syntyy lievästi ennenaikaisena (34–36 raskausviikoilla), valtaosa aiemmista keskostutkimuksista on tehty hyvin tai erittäin ennenaikaisesti syntyneillä. Sitä, ovatko sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät koholla myös lievästi ennenaikaisena syntyneiden ryhmässä, on tutkittu vähemmän.Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten eriasteinen ennenaikainen syntymä on yhteydessä aikuisiän kohonneeseen verenpaineeseen ja sydämen autonomiseen säätelyyn kolmessa eri kohorttitutkimuksessa: Pohjoissuomalaisessa ESTER-tutkimuksessa, Helsingin Pikku-K tutkimuksessa ja kanadalaisessa McMaster-tutkimuksessa.Ennenaikaisesti syntyneillä aikuisilla todettiin korkeampi verenpaine, korkeampi 24 tunnin ambulatorinen verenpaine, suurempi verenpaineen vuorokausivaihtelu, vähentynyt parasympaattinen- ja lisääntynyt sympaattinen sydämen säätely sekä hitaampi rasituksen jälkeinen sykepalautuma. Kohonneet riskitekijät vaikuttivat olevan yhteydessä epäedulliseen kehonkoostumukseen, vähentyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen ja naissukupuoleen.Ennenaikaisesti syntyneillä aikuisilla on verrokkeihin nähden korkeampia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Näitä riskejä on mahdollista ehkäistä, joten ennenaikaisesti syntyneet aikuiset voivat erityisesti hyötyä terveellisistä elämäntavoista.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Sipola-Leppänen, M., Karvonen, R., Tikanmäki, M., Matinolli, H.-M., Martikainen, S., Pesonen, A.-K., Räikkönen, K., Järvelin, M.-R., Hovi, P., Eriksson, J. G., Vääräsmäki, M., & Kajantie, E. (2015). Ambulatory Blood Pressure and Its Variability in Adults Born Preterm. Hypertension, 65(3), 615–621. https://doi.org/10.1161/hypertensionaha.114.04717Karvonen, R., Sipola, M., Kiviniemi, A., Tikanmäki, M., Järvelin, M.-R., Eriksson, J. G., Tulppo, M., Vääräsmäki, M., & Kajantie, E. (2019). Cardiac Autonomic Function in Adults Born Preterm. The Journal of Pediatrics, 208, 96-103.e4. https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2018.12.061Rinnakkaistallennettu versioKarvonen, R., Sipola, M., Kiviniemi, A. M., Tikanmäki, M., Järvelin, M.-R., Eriksson, J. G., Tulppo, M. P., Vääräsmäki, M., & Kajantie, E. (2019). Postexercise Heart Rate Recovery in Adults Born Preterm. The Journal of Pediatrics, 214, 89-95.e3. https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2019.06.056Rinnakkaistallennettu versioKarvonen, R., Mathewson, K. J., Pyhälä, R., Gunn, E., Tikanmäki, M., Kiviniemi, A., Hovi, P., Andersson, S., Räikkönen, K., Van Lieshout, R., Schmidt, L., Saigal, S., Morrison, K., & Kajantie, E. (2021). Sex-specific differences in cardiac and blood pressure regulation in very and extremely low birth weight survivors: A 10-year multi-center study. Manuscript submitted for publication.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 12 of the Department of Paediatrics, on 11 June 2021, at 12 noonAbstract
Adults born preterm (birth before 37 weeks of gestation) have several increased risk factors of cardiovascular disease, including higher blood pressure compared with peers born at term. Although more than 80% of preterm births are late preterm (34 to 36 completed weeks of gestation), it is not clear to what extent the elevated risks are present in individuals with a history of late preterm birth. The mechanisms by which preterm birth is associated with elevated risks of cardiovascular disease, such as higher blood pressure, are unclear.
The aim of this study was to investigate the association of between preterm birth, throughout its gestational age range, with blood pressure and cardiac autonomic regulation in young adulthood in three cohort studies: the ESTER Preterm Birth study, the Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults and the McMaster Cohort.
Adults born preterm had higher office-measured blood pressure, higher 24-hour ambulatory blood pressure, higher blood pressure variability, lower cardiac parasympathetic- and higher sympathetic autonomic regulation and slower heart rate recovery after exercise than their peers born at term. The higher blood pressure, increased blood-pressure variability, changes in cardiac autonomic regulation and slower post-exercise heart rate recovery seemed to be partially associated with unfavorable body composition, reduced physical activity and female sex.
Those with a history of preterm birth have higher levels of risk factors of cardiovascular disease than their peers born at term. As most of the risk factors, such as body composition and physical activity are modifiable, adults born preterm may especially benefit from promotion of healthy lifestyles and primary prevention.Tiivistelmä
Ennenaikaisesti (ennen 37. raskausviikkoa) syntyneillä aikuisilla on todettu kohonneita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä täysiaikaisena syntyneisiin verrokkeihin nähden. Ennenaikainen syntymä on yhteydessä muun muassa aikuisiän kohonneeseen verenpaineeseen. Mekanismeja, joilla ennenaikainen syntymä on yhteydessä lisääntyneisiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin ei tunneta. Vaikka yli 80 % keskosista syntyy lievästi ennenaikaisena (34–36 raskausviikoilla), valtaosa aiemmista keskostutkimuksista on tehty hyvin tai erittäin ennenaikaisesti syntyneillä. Sitä, ovatko sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät koholla myös lievästi ennenaikaisena syntyneiden ryhmässä, on tutkittu vähemmän.
Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten eriasteinen ennenaikainen syntymä on yhteydessä aikuisiän kohonneeseen verenpaineeseen ja sydämen autonomiseen säätelyyn kolmessa eri kohorttitutkimuksessa: Pohjoissuomalaisessa ESTER-tutkimuksessa, Helsingin Pikku-K tutkimuksessa ja kanadalaisessa McMaster-tutkimuksessa.
Ennenaikaisesti syntyneillä aikuisilla todettiin korkeampi verenpaine, korkeampi 24 tunnin ambulatorinen verenpaine, suurempi verenpaineen vuorokausivaihtelu, vähentynyt parasympaattinen- ja lisääntynyt sympaattinen sydämen säätely sekä hitaampi rasituksen jälkeinen sykepalautuma. Kohonneet riskitekijät vaikuttivat olevan yhteydessä epäedulliseen kehonkoostumukseen, vähentyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen ja naissukupuoleen.
Ennenaikaisesti syntyneillä aikuisilla on verrokkeihin nähden korkeampia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Näitä riskejä on mahdollista ehkäistä, joten ennenaikaisesti syntyneet aikuiset voivat erityisesti hyötyä terveellisistä elämäntavoista
Varhaiset ympäristötekijät ja somaattinen komorbiditeetti skitsofreniassa ja ei-skitrofreenisissä psykooseissa : Pohjois-Suomen syntymäkohortin 1966 50-vuotisseuranta
No full textOpinnäytteenä käsikirjoitus: Korpela, H., Miettunen, J., Rautio, N., Isohanni, M., Järvelin, M.-R., Jääskeläinen, E., Auvinen, J., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Nordström, T., & Seppälä, J. (2020). Early environmental factors and somatic comorbidity in schizophrenia and nonschizophrenic psychoses: A 50-year follow-up of the Northern Finland Birth Cohort 1966. European Psychiatry, 63(1), e24. https://doi.org/10.1192/j.eurpsy.2020.25Rinnakkaistallennettu versio http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020051435466The thesis is manuscript of article: Korpela, H., Miettunen, J., Rautio, N., Isohanni, M., Järvelin, M.-R., Jääskeläinen, E., Auvinen, J., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Nordström, T., & Seppälä, J. (2020). Early environmental factors and somatic comorbidity in schizophrenia and nonschizophrenic psychoses: A 50-year follow-up of the Northern Finland Birth Cohort 1966. European Psychiatry, 63(1), e24. https://doi.org/10.1192/j.eurpsy.2020.25Self-archived version http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202005143546
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
