1,720,955 research outputs found
Samfundsbaserat socialt arbete : verksamhet, tal och tolkningar i en kontext av vuxensocialarbete
No full textSamfundsarbete har sina rötter i Jane Addams settlementarbete. Det är ett begrepp som integrerar olika synvinklar och omfattar olika socialpolitiska diskurser. Samfundsarbete är inte ett vanligt eller självklart arbetssätt i det kommunala socialarbetet. Syftet med den här pro gradu- avhandlingen är att analysera hur socialarbetare och socialhandledare diskuterar om samfundsarbete och konstruerar det i gruppdiskussioner samt hur samfundsarbetet framställs i en kontext av vuxensocialarbete.
Materialet har samlats genom att banda arbetarnas gruppdiskussioner under områdesanalysprocessen från april 2011 till mars 2012. Analysen fokuserades på diskurser i talet. Diskurser ses som talbruk, vilka formar sina objekt. Utgångspunkten för att identifiera diskurser är att aktörerna är en del av diskurserna genom olika positioner. Likheter och olikheter söktes i talets innehåll och struktur, för att identifiera hur diskurserna varierade i språkbruk.
Under gruppdiskussioner framträdde olika diskurserna om samfundsarbetet. Först konstruerade man samfundsarbetet som andra aktörers ansvar. Då betonades frivilligas ansvar. Samfundsarbetet definierades också som ett sätt att gå ut från socialbyrån och träffa klienterna i invånarhusen. Under diskussionernas lopp reflekterade man 'utgående' arbetet och man började se samfundsarbetet mera som ett förebyggande och områdesbaserat arbetssätt. Då betonades nätverkarbetet och partnerskap med de andra aktörerna i bostadsområdet. De öppna invånarhusen upplevdes som en möjlighet att möta invånare. Samfundsarbetet definierades också som stödande av deltagandet antingen genom aktivering eller empowerment. I det första konstruerar man klienter som passiva och tänker att man kan förbättra välmående genom att integrera klienterna i sina bostadsområden. Med empowerment kan man stöda klienternas deltagande och medlemskap i samfunden utgående från deras egna utgångspunkter. Samfundsarbetet framställdes också som ett sätt att påverka strukturer och främja utvecklingen, men man tänkte att det är en långvarig process och att det kräver stabilitet i organisationen. Samfundsarbete definierades dock inte som mobilisering av människor och främjandet av delaktighet definierades inte som ett syfte i samfundsarbetet.
De här olika diskurserna beskriver det mångsidiga samfundsbegreppet. I början av diskussionerna var synvinklarna smala, men mot slutet av diskussionerna blev de bredare och mångsidigare. I praktiken kan man förena olika synvinklar från de här diskurserna. Det är ändå viktigt, att man fortsätter reflektera kritiskt över hurdana diskurser det är som styr praxis. I vuxensocialarbetet borde man förstärka ett sådant samfundsarbete, som fokuserar på att lyssna på marginaliserade människornas erfarenheter och främja deras delaktighet. Den nytt lärande diskursen om samfundsarbetet möjliggör vidareutveckling: den ser samfundsarbetet som en gammal tradition och bygger på redan existerande kunskap om samfundsarbetet.Yhteisösosiaalityö on osa sosiaalityön aatehistoriallista taustaa Jane Addamsin setlementtiperinteen ansiosta. Se voidaan nähdä erilaisia näkökulmia integroivana käsitteenä, ja siitä on olemassa erilaisia sosiaalipoliittisia diskursseja. Yhteisöllisen työotteen paikka sosiaalihuollon palvelurakenteessa ei kuitenkaan tänä päivänä ole osana kunnallista sosiaalityötä itsestään selvä. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida sitä, miten sosiaalityöntekijät keskustelevat ja rakentavat yhteisösosiaalityötä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa eli järjestetyissä ryhmäkeskusteluissa ja miltä se näyttää kunnallisen perussosiaalityön kontekstissa.
Tässä tutkielmassa käytetään aineistona alueanalyysiprosessin aikana huhtikuun 2011 - maaliskuun 2012 välillä nauhoitettuja sosiaalialan työntekijöiden keskustelutilaisuuksia. Analyysissä fokus on diskursiivisten puhekäytäntöjen analyysissä. Diskurssit nähdään puhekäytäntöinä, jotka muokkaavat kohteensa. Lähtökohta diskurssien määrittämiselle on se, että toimijat kiinnittyvät diskursseihin erilaisten positioiden kautta. Diskurssien vaihtelua puheessa etsittiin analysoimalla samankaltaisuutta ja erilaisuutta sisällöissä ja rakenteessa.
Ryhmäkeskusteluiden aikana yhteisösosiaalityöstä tuli esille monia erilaisia diskursseja. Yhtenä tapana oli nähdä yhteisösosiaalityö muiden toimijoiden tehtävänä, jolloin korostettiin myös vapaaehtoisten vastuuta. Toinen tapa oli määritellä yhteisösosiaalityö jalkautumiseksi ulos toimistosta tapaamaan asiakkaita asukastiloissa. Keskustelujen aikana jalkautuvaa työotetta reflektoitiin ja yhteisösosiaalityö alettiin nähdä enemmän ehkäisevänä ja alueellisena työotteena. Tällöin korostettiin kumppanuutta alueen toimijoiden kanssa ja verkostoissa toimimista. Alueen avoimet tilat nähtiin mahdollisuutena kohdata alueen asukkaita. Yhteisösosiaalityö määrittyi myös omien asiakkaiden osallistumisen edistämiseksi joko aktivoimalla tai voimaannuttamalla. Ensin mainitussa asiakkaat nähtiin passiivisina ja katsottiin, että asiakkaiden hyvinvointia voi parantaa integroimalla heidät asuinalueeseen. Voimaannuttamalla asiakasta taas tuetaan osallistumaan ja tulemaan yhteisöjen jäseneksi hänen omista lähtökohdistaan käsin. Yhteisösosiaalityö nähtiin lisäksi rakenteisiin vaikuttamisena asuinalueella ja alueen kehittämistyönä. Osallistuminen asuinalueen toimintaan nähtiin keinoksi vaikuttaa rakenteisiin. Vaikuttaminen alueen asioihin nähtiin tapahtuvan pitkäkestoisen prosessin kautta, mihin tarvitaan vakautta organisaation rakenteilta. Yhteisösosiaalityötä ei nähty kuitenkaan asukkaiden mobilisointina asuinalueen kehittämistyöhön, tai asukkaiden osallisuutta ei määritelty yhteisösosiaalityön tavoitteeksi.
Nämä erilaiset diskurssit kertovat moninaisesta yhteisösosiaalityön käsitteestä. Keskusteluiden alussa näkökulma yhteisösosiaalityöhön oli kapea, mutta erilaiset näkökulmat alkoivat avautua keskusteluiden loppua kohden. Diskurssit voivat näkyä aikuissosiaalityössä erilaisina yhteisösosiaalityön otteina ja käytännöissä on mahdollista yhdistää näkökulmia erilaisista diskursseista. Tärkeää kuitenkin on, että työyhteisössä jatkuu kriittinen reflektio siitä, millaiset diskurssit ohjaavat käytäntöjä. Aikuissosiaalityössä tulee vahvistaa yhteisösosiaalityötä, jossa kuullaan marginalisoitujen ihmisten kokemuksia ja edistetään heidän osallisuuttaan. Yhteisösosiaalityön uutta oppiva diskurssi tarjoaa mahdollisuuden yhteisösosiaalityön jatkokehittämiselle: yhteisösosiaalityö nähtiin osana sosiaalityön vanhaa perinnettä, ja olemassa olevaa osaamista haluttiin hyödyntää aikuissosiaalityössä
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Tilannearvioinnista palvelutarpeen arviointiin
No full textSosiaalihuoltolaissa (L 30.12.2014/1301) on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön palvelutarpeen arvioinnin käsite. Palvelutarpeen arviointi käsittää sekä yhteenvedon asiakkaan tilanteesta, että arvion asiakkaan sosiaalipalvelujen tarpeesta. Käytännössä palvelutarpeen arviointi on hallinnollinen prosessi, joka suuntaa järjestämään palveluita siten, että tavoitteena on asiakkaan itsenäinen selviytyminen. Luvussa käymme läpi sosiaalityön teoreettisia lähtökohtia, joita on palvelutarpeen arvioinnin taustalla. Lähtökohtana on siis tilannearviointi eli sosiaalityössä oleva käsitys siitä, että asiakkaan tilanne on ensin kartoitettava laajasti ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Luvussa käsitellään lyhyesti tilannearvioinnin tavoitteita ja sosiaalityön periaatteita sekä taustalla olevaa käsitystä ihmisistä ja maailmasta. Senjälkeen keskitytään erityisesti asiakkaan osuuteen ja rooliin tilannearvion teossaja päätetään siihen, millaista osaamista tilannearvioiden tekeminen sosiaalityönammattilaiselta edellyttää. <br/
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
