1,720,955 research outputs found
The psychosocial well-being of adolescents with early cochlear implants – Difficulties, strengths and the importance of auditory communication
No full textTausta ja tavoitteet. Kuulovammaisilla lapsilla ja nuorilla on havaittu olevan suurempi riski kokea psykososiaalisen hyvinvoinnin vaikeuksia kuin normaalisti kuulevilla ikätovereilla. Tämän taustalla voivat olla esimerkiksi heikot puhutun kielen taidot, puheen havaitsemisen haasteet tai sosiaaliset ilmiöt, kuten kiusaaminen. Nykyaikaisia, varhain saatuja sisäkorvaistutteita käyttävät lapset pärjäävät kuulonvaraisella kommunikaatiolla aiempaa paremmin. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että varhaiset sisäkorvaistutteet vaikuttavat myönteisesti myös kuulovammaisten lasten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tämä tutkielma tarkastelee ensimmäisten joukossa varhain saatuja sisäkorvaistutteita käyttävien nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin vaikeuksia ja vahvuuksia sekä kuulonvaraisella kommunikaatiolla pärjäämisen merkitystä niiden taustalla. Lisäksi tutkielma vertaa tuloksia normaalisti kuulevien nuorten väestöotostutkimuksiin.
Menetelmät. Tutkielman osallistujina oli viisi 12–15-vuotiasta suomalaista nuorta, jotka olivat saaneet kaksi sisäkorvaistutetta alle kaksivuotiaana. Tutkielman aineisto koostui verkkokyselyllä kerätyistä vastauksista. Tutkielmassa hyödynnettiin verkkokyselystä osaa, joka sisälsi Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn (SDQ-Fin) sekä taustatietoja kartoittavan osion. Kerättyä aineistoa analysoitiin tilastollisin ja kuvailevin menetelmin. Aineistoa myös vertailtiin normaalisti kuulevien suomalaisten ja saksalaisten nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin väestöotostutkimuksiin.
Tulokset ja johtopäätökset. Yhdellä viidestä varhain saatuja sisäkorvaistutteita käyttävästä nuoresta ilmenee merkittäviä psykososiaalisen hyvinvoinnin kokonaisvaikeuksia. Eniten vaikeuksia osa-alueittain esiintyy kaverisuhteissa. Psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvuuksia nuorilla on normaali määrä. Vaikeuksien ja vahvuuksien määrät ovat samansuuntaisia normaalisti kuulevien nuorten vertailuaineiston kanssa. Heikommin kuulonvaraisella kommunikaatiolla pärjäävillä sisäkorvaistutteita käyttävillä nuorilla ilmenee enemmän psykososiaalisen hyvinvoinnin vaikeuksia, mihin viittaavat vahvat korrelaatiot psykososiaalisen hyvinvoinnin vaikeuksien ja arkimelun häiritsevyyden, puheella pärjäämisen sekä tulkin käytön välillä. Tulosten perusteella hyvin kuulonvaraisella kommunikoinnilla pärjääminen voi liittyä varhain saatuja sisäkorvaistutteita käyttävien nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin vaikeuksien pienempään määrään. Tutkimuksen otoskoko oli pieni, eivätkä löydetyt yhteydet olleet tilastollisesti merkitseviä, mikä rajoittaa johtopäätösten tekoa. Merkittävien vaikeuksien ilmeneminen osalla tutkittavista kuitenkin osoittaa, että sisäkorvaistutteita käyttävien nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin tutkiminen systemaattisesti osana kuntoutusta on aiheellista.Background and aims. Children and adolescents with hearing impairments are at a higher risk of experiencing difficulties in psychosocial well-being compared to their hearing peers. These difficulties may be influenced by factors such as poorer spoken language skills, difficulties in speech perception or bullying. Advances in cochlear implant rehabilitation have improved spoken language skills among children who receive implants at an early age. Preliminary findings suggest that early cochlear implantation may also have a positive impact on the psychosocial well-being of children with hearing impairments. This study examines the psychosocial well-being difficulties and strengths of adolescents who were among the first to receive early cochlear implants, as well as the role of auditory communication in their well-being. Additionally, the study compares these findings with population-based studies on normally hearing adolescents.
Methods. Five Finnish adolescents aged 12–15 who had received bilateral cochlear implants before the age of two participated in the study. The data was collected through an online survey, from which only the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-Fin) and a background information section were utilized. The collected data was analyzed using statistical and descriptive methods. Furthermore, the findings were compared with population-based studies on the psychosocial well-being of normally hearing adolescents in Finland and Germany.
Results and conclusions. One in five adolescents with early cochlear implants exhibited significant overall difficulties in psychosocial well-being, with peer relationships being the most affected domain. The adolescents demonstrated a normal level of psychosocial strengths. The prevalence of both difficulties and strengths was consistent with that observed in the reference population of hearing adolescents. Adolescents with weaker auditory communication skills experienced greater difficulties in psychosocial well-being. This appeared in strong correlations between psychosocial difficulties and the disturbance of background noise, spoken communication abilities and the use of an interpreter. These findings suggest that strong auditory communication skills may be associated with fewer difficulties in psychosocial well-being among adolescents with early cochlear implants. However, the small sample size and the lack of statistically significant findings limit the generalizability of the results. Nevertheless, the presence of significant difficulties in some participants highlights the importance of systematically assessing the psychosocial well-being of adolescents with early cochlear implants as part of their rehabilitation process
Characteristics and benefits of musical interventios for speech perception in children with hearing impairment
No full textTavoitteet: Lapsen synnynnäisen tai esikielellisen kuulovamman kuntoutuksen tavoitteena on turvata
puheen ja kielen mahdollisimman tyypillinen kehitys. Puheen ja kielen kehitykselle keskeistä on puheen havaitseminen, jota kuulolaiteteknologia tukee kuulovammaisella lapsella. Pelkästään kuulolaiteteknologian käyttö ei kuitenkaan tuo puheen havaitsemista lähelle normaalikuuloisen lapsen tasoa,
vaan lisäksi tarvitaan säännöllistä puheterapiakuntoutusta. Vaikka kuntoutuksen myötä lapsen puheen
havaitseminen kehittyy useimmiten suhteellisen hyvälle tasolle, on puheen havaitsemisessa tyypillisesti haasteita esimerkiksi taustahälyisissä tilanteissa tai puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen
osalta. Puheen havaitsemisen kuntoutuksen osana musiikki-interventiot ovat viime vuosikymmenen
aikana kiinnittäneet tutkijoiden huomion, sillä niiden positiiviset vaikutukset puheen havaitsemiseen
tunnetaan normaalikuuloisilla lapsilla ja muusikoilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja
kuvata, millaisia musiikki-interventioita puheen havaitsemisen tukena on viime vuosina käytetty kuulovammaisilla lapsilla, sekä kuvata ja analysoida, millaisia vaikutuksia musiikki-interventioilla on puheen havaitsemiseen liittyvissä tehtävissä suoriutumiseen kuulovammaisilla lapsilla.
Menetelmät: Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta.
Hakulausekkeena oli (music W/2 (interventio* OR training*)) AND (hearing W/2 (impair* OR loss))
OR (deaf OR deafness ) AND (speech OR language) AND (child* OR pediatric). Tiedonhaku suoritettiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoissa helmikuussa 2023. Tutkimukseen valikoitui haun
myötä viisi artikkelia. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2014-2020.
Tulokset ja johtopäätökset: Musiikki-interventiot kuulovammaisten lasten puheen havaitsemisen tukena olivat toteutukseltaan hyvin vaihtelevia, monipuolisia ja kuitenkin yhtenevästi lasta osallistavia.
Interventioiden kesto ja intensiteetti vaihteli, samoin intervention sisällöt. Musiikki-interventioiden
vaikutukset puheen havaitsemiseen liittyvissä tehtävissä suoriutumiseen kuulovammaisilla lapsilla olivat vaihtelevia ja osin myös vastakkaisia. Joukossa oli kuitenkin positiivisia ja lupaavia tuloksia, etenkin puheen taustahälyssä havaitsemisen ja puheen prosodisten piirteiden tunnistamisen osalta. Tulokset
ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, ja lisätutkimusta ja lisänäyttöä aiheesta tarvitaan johtopäätösten ja
kliinisten sovellusten eteenpäinviemiseksi
Characteristics and benefits of musical interventios for speech perception in children with hearing impairment
No full textTavoitteet: Lapsen synnynnäisen tai esikielellisen kuulovamman kuntoutuksen tavoitteena on turvata
puheen ja kielen mahdollisimman tyypillinen kehitys. Puheen ja kielen kehitykselle keskeistä on puheen havaitseminen, jota kuulolaiteteknologia tukee kuulovammaisella lapsella. Pelkästään kuulolaiteteknologian käyttö ei kuitenkaan tuo puheen havaitsemista lähelle normaalikuuloisen lapsen tasoa,
vaan lisäksi tarvitaan säännöllistä puheterapiakuntoutusta. Vaikka kuntoutuksen myötä lapsen puheen
havaitseminen kehittyy useimmiten suhteellisen hyvälle tasolle, on puheen havaitsemisessa tyypillisesti haasteita esimerkiksi taustahälyisissä tilanteissa tai puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen
osalta. Puheen havaitsemisen kuntoutuksen osana musiikki-interventiot ovat viime vuosikymmenen
aikana kiinnittäneet tutkijoiden huomion, sillä niiden positiiviset vaikutukset puheen havaitsemiseen
tunnetaan normaalikuuloisilla lapsilla ja muusikoilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja
kuvata, millaisia musiikki-interventioita puheen havaitsemisen tukena on viime vuosina käytetty kuulovammaisilla lapsilla, sekä kuvata ja analysoida, millaisia vaikutuksia musiikki-interventioilla on puheen havaitsemiseen liittyvissä tehtävissä suoriutumiseen kuulovammaisilla lapsilla.
Menetelmät: Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta.
Hakulausekkeena oli (music W/2 (interventio* OR training*)) AND (hearing W/2 (impair* OR loss))
OR (deaf OR deafness ) AND (speech OR language) AND (child* OR pediatric). Tiedonhaku suoritettiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoissa helmikuussa 2023. Tutkimukseen valikoitui haun
myötä viisi artikkelia. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2014-2020.
Tulokset ja johtopäätökset: Musiikki-interventiot kuulovammaisten lasten puheen havaitsemisen tukena olivat toteutukseltaan hyvin vaihtelevia, monipuolisia ja kuitenkin yhtenevästi lasta osallistavia.
Interventioiden kesto ja intensiteetti vaihteli, samoin intervention sisällöt. Musiikki-interventioiden
vaikutukset puheen havaitsemiseen liittyvissä tehtävissä suoriutumiseen kuulovammaisilla lapsilla olivat vaihtelevia ja osin myös vastakkaisia. Joukossa oli kuitenkin positiivisia ja lupaavia tuloksia, etenkin puheen taustahälyssä havaitsemisen ja puheen prosodisten piirteiden tunnistamisen osalta. Tulokset
ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, ja lisätutkimusta ja lisänäyttöä aiheesta tarvitaan johtopäätösten ja
kliinisten sovellusten eteenpäinviemiseksi
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
- …
