1,721,032 research outputs found
Oppitaipaleella : katsaus monikielisyyteen päiväkodista yhdeksännelle
No full textTässä luvussa teen kielen oppimisen näkökulmasta hieman tarkemman katsauksen lasten ja nuorten oppitaipaleeseen päiväkodista peruskoulun päättövaiheeseen. Keskiössä ovat maahanmuuttajataustaiset lapset ja erityisesti suomen kielen kehittyminen, mutta on syytä muistaa, että - parhaimmillaan - näissä instituutioissa myös suomenkieliset juuriltaan suomalaiset kylpevät sekä kulttuureissa että kielissä. Tarkemmin ja konkreettisemmin luvussa keskitytään kuudesluokkalaisiin helsinkiläisiin koululaisiin ja heidän tilanteeseensa esimerkkitapauksena.peerReviewe
Monikulttuurisuus, kulttuurienvälisyys ja osaamisen tunnustuksen tarve
No full textKulttuurienvälisyyttä ei enää tarvitse etsiä kotipaikkakunnan ulkopuolelta. Maahanmuutto on kasvanut tasaisesti tämänkin vuosituhannen puolella. Ylipäänsä ihmisten tilapäinen ja pysyvä liikkuvuus on lisääntynyt. Maahanmuuttajien jääminen maahan on pitempiaikaista verrattuna suomalaisten pyrähtelyihin ulkomailla turisteina ja vaihtoohjelmissa. Monikulttuurisessa ympäristössä tietoisuus ja herkkyys monikulttuurisuuden havaitsemiselle ja kulttuurienväliselle oppimiselle tulee mahdolliseksi.peerReviewe
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Rikkinäistä suomea -hankkeen tilastoanalyysiaineisto
No full textRikkinäistä suomea -Akatemia-hankeaineiston R-, facets-, MFRM-analyyseja. Esimerkiksi vuorovaikutuksia seuraavien muuttujien/tekijöiden välillä: arviointikriteerit (yleistaitotasoarvio; yleiskriteeri, sujuvuus, koherenssi, rakenteiden tarkkuus, sanasto ja idiomaattisuus) skaalalla 1-6. Suorittajien L1:t eli ensikielet: thai, viro, suomenruotsi, arabia, venäjä. Arvijoijien tekemä ensikielen tunnistaminen/oletus (avovastauksia analysoituina ja muutettuina numeeriseen muotoon analyyseja varten).
Lisänä taustatietoja arviojista ja suorittajista Yleisten kielitutkintojen pitkittäisaineistosta: 1)arvioijat, esim. koulutus, ikä, arvioijakokemus, 2) osallistujat, esim. ensikieli, kansalaisuus, koulutus, suomen kielen opinnot.R, facet, and MFRM analyses of the research data of the Academy of Finland -funded research project Broken Finnish. Contains e.g., interactions between assessment criteria rates (general proficiency; general, fluency, coherence, accuracy of the structures, idiomaticity of vocabulary, pronunciation criterion) on scale 1-6 given by NCLP 44 raters, L1s (Thai, Estonian, Finland Swedish, Arabic, Russian), recognition/assumption of the L1 of the examinee assumed by the rater (open q responses turned into numeric data).
Added by background data/information from the longitudinal NCLP data: 1) the raters (e.g. education, age, rating experience in years); 2) examinees (e.g. L1, nationality, education)
Recovery through repetition : Returning to prior talk and taking a stance in American-English and Finnish conversations
Get PDFAbstractThe study examines ‘recovery through repetition’, investigating how speakers repeat their own utterances in order to return to prior talk. The phenomenon comprises instances of everyday, casual conversation in which speakers indicate that their utterance was either not taken up at all or not taken up to an adequate degree. By repeating the utterance more or less word-for-word, speakers suggest to their recipients that a (different type of) response is relevant and offer the utterance for re-consideration. The data consist of American-English and Finnish conversations. The segments come from the Santa Barbara Corpus of Spoken American English and from the Corpus of Conversational Finnish that is maintained by the Department of Finnish Language and Literature at the University of Helsinki (Keskusteluntutkimuksen arkisto). The theoretical and methodological framework of the study is based on interactional linguistics and conversation analysis. First, the study details the typical composition and position of recovery through repetition and discusses the interactional implications that the repeated utterances may have. The study focuses on the functions of recovery through repetition and their implications for stance taking. Two overall interactional environments are identified: speakers employ recovery through repetition either to seek the attention of recipients and to take a stance towards an activity in progress, or to redirect the attention of recipients and to take a stance towards a recipient response. The different functions of recovery through repetition in the two environments are further examined. Moreover, the study contrasts repetition with other means of recovery and suggests that the different means have divergent implications for stance taking. Finally, the study concludes that recovery through repetition provides speakers with a means of negotiating the input of their utterances and simultaneously taking a stance towards an aspect of the ongoing interaction. TiivistelmäTutkimus tarkastelee toistoa elvytyskeinona keskustelussa eli sitä, kuinka puhuja toistaa oman lausumansa palatakseen aiempaan puheeseen. Ilmiö muodostuu arkisista, epämuodollisista keskustelutilanteista, joissa puhuja osoittaa, että jotakin hänen lausumaansa ei ole joko otettu lainkaan huomioon tai sitä ei ole käsitelty asianmukaisesti. Toistamalla lausuman lähes sanatarkasti puhuja ilmaisee keskustelukumppaneilleen, että jonkinlainen (tai mahdollisesti tietyntyyppinen) vastaanotto olisi odotuksenmukainen, ja tarjoaa lausumaansa käsiteltäväksi uudelleen. Tutkimuksen aineisto koostuu amerikanenglannin- ja suomenkielisistä keskusteluista, jotka ovat peräisin Santa Barbaran puhutun amerikanenglannin kokoelmasta (Santa Barbara Corpus of Spoken American English) ja Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen Keskusteluntutkimuksen arkistosta. Tutkimuksen teoreettisen ja menetelmällisen viitekehyksen muodostavat vuorovaikutuslingvistiikka ja keskustelunanalyysi. Aluksi tutkimuksessa kartoitetaan yksityiskohtaisesti elvyttävän toiston tyypillistä rakennetta ja paikkaa sekä pohditaan toistettujen lausumien mahdollisia vuorovaikutuksellisia seuraamuksia. Tutkimus keskittyy elvyttävän toiston tehtäviin ja niiden merkitykseen asennoitumiselle. Tutkimuksessa tunnistetaan kaksi yleistä esiintymisympäristöä: puhujat käyttävät elvyttävää toistoa joko hakeakseen vastaanottajien huomiota ja ottaakseen kantaa meneillään olevaan toimintaan tai ohjatakseen vastaanottajien huomiota ja ottaakseen kantaa edeltävään vastaanottajan vuoroon. Elvyttävän toiston tehtäviä näissä kahdessa ympäristössä eritellään tutkimuksessa tarkemmin. Lisäksi tutkimuksessa verrataan toistoa muihin elvytyskeinoihin keskustelussa ja esitetään, että eri elvytyskeinoilla rakennetaan asennoitumista eri tavoin. Tutkimus osoittaa, että elvyttävä toisto tarjoaa keskustelijoille keinon neuvotella sanomansa merkityksestä ja samalla rakentaa asennoitumistaan meneillään olevaan vuorovaikutustilanteeseen. Academic dissertation to be presented, with the assent of the Faculty of Humanities of the University of Oulu, for public defence in Kuusamonsali (Auditorium YB210), Linnanmaa, on October 25th, 2008, at 12 noonAbstract
The study examines ‘recovery through repetition’, investigating how speakers repeat their own utterances in order to return to prior talk. The phenomenon comprises instances of everyday, casual conversation in which speakers indicate that their utterance was either not taken up at all or not taken up to an adequate degree. By repeating the utterance more or less word-for-word, speakers suggest to their recipients that a (different type of) response is relevant and offer the utterance for re-consideration.
The data consist of American-English and Finnish conversations. The segments come from the Santa Barbara Corpus of Spoken American English and from the Corpus of Conversational Finnish that is maintained by the Department of Finnish Language and Literature at the University of Helsinki (Keskusteluntutkimuksen arkisto). The theoretical and methodological framework of the study is based on interactional linguistics and conversation analysis.
First, the study details the typical composition and position of recovery through repetition and discusses the interactional implications that the repeated utterances may have. The study focuses on the functions of recovery through repetition and their implications for stance taking. Two overall interactional environments are identified: speakers employ recovery through repetition either to seek the attention of recipients and to take a stance towards an activity in progress, or to redirect the attention of recipients and to take a stance towards a recipient response. The different functions of recovery through repetition in the two environments are further examined. Moreover, the study contrasts repetition with other means of recovery and suggests that the different means have divergent implications for stance taking. Finally, the study concludes that recovery through repetition provides speakers with a means of negotiating the input of their utterances and simultaneously taking a stance towards an aspect of the ongoing interaction.Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee toistoa elvytyskeinona keskustelussa eli sitä, kuinka puhuja toistaa oman lausumansa palatakseen aiempaan puheeseen. Ilmiö muodostuu arkisista, epämuodollisista keskustelutilanteista, joissa puhuja osoittaa, että jotakin hänen lausumaansa ei ole joko otettu lainkaan huomioon tai sitä ei ole käsitelty asianmukaisesti. Toistamalla lausuman lähes sanatarkasti puhuja ilmaisee keskustelukumppaneilleen, että jonkinlainen (tai mahdollisesti tietyntyyppinen) vastaanotto olisi odotuksenmukainen, ja tarjoaa lausumaansa käsiteltäväksi uudelleen.
Tutkimuksen aineisto koostuu amerikanenglannin- ja suomenkielisistä keskusteluista, jotka ovat peräisin Santa Barbaran puhutun amerikanenglannin kokoelmasta (Santa Barbara Corpus of Spoken American English) ja Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen Keskusteluntutkimuksen arkistosta. Tutkimuksen teoreettisen ja menetelmällisen viitekehyksen muodostavat vuorovaikutuslingvistiikka ja keskustelunanalyysi.
Aluksi tutkimuksessa kartoitetaan yksityiskohtaisesti elvyttävän toiston tyypillistä rakennetta ja paikkaa sekä pohditaan toistettujen lausumien mahdollisia vuorovaikutuksellisia seuraamuksia. Tutkimus keskittyy elvyttävän toiston tehtäviin ja niiden merkitykseen asennoitumiselle. Tutkimuksessa tunnistetaan kaksi yleistä esiintymisympäristöä: puhujat käyttävät elvyttävää toistoa joko hakeakseen vastaanottajien huomiota ja ottaakseen kantaa meneillään olevaan toimintaan tai ohjatakseen vastaanottajien huomiota ja ottaakseen kantaa edeltävään vastaanottajan vuoroon. Elvyttävän toiston tehtäviä näissä kahdessa ympäristössä eritellään tutkimuksessa tarkemmin. Lisäksi tutkimuksessa verrataan toistoa muihin elvytyskeinoihin keskustelussa ja esitetään, että eri elvytyskeinoilla rakennetaan asennoitumista eri tavoin. Tutkimus osoittaa, että elvyttävä toisto tarjoaa keskustelijoille keinon neuvotella sanomansa merkityksestä ja samalla rakentaa asennoitumistaan meneillään olevaan vuorovaikutustilanteeseen
- …
