1,720,978 research outputs found
FirstFit 2 : FirstFit-menetelmän testiohjeistuksen, testipalautteen ja harjoitteluohjeiden kehittäminen
Get PDFEnsihoitotyössä on fyysisesti raskaita kuormitushuippuja. Silti alalla ei ole ollut kansallisesti yhtenäistä menetelmää arvioida, seurata ja erityisesti tukea ensihoitajien fyysistä toimintakykyä. FirstFit on ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmä. Sen perusta kehitettiin ensihoitoalan kanssa tutkimuksessa ”Ensihoitajien fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa” (FirstFit1-tutkimus), jolle tämä FirstFit2-tutkimus on jatkoa.
FirstFit2-tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ensihoitajien FirstFit-menetelmän testausohjeistusta, testipalautteen ja harjoitteluohjeiden sisältöä, koko menetelmän toimintamallia sekä tukea testistön käyttöönottoa. Lisäksi tarkasteltiin ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn testitulosten yhteyksiä koettuun työkykyyn, toimintakykyyn ja terveyteen, TULE-oireisiin, tapaturmiin ja sairauspoissaoloihin
FireFit-menetelmän sisällön ja testien päivittäminen ja kehittäminen : FireFit 5. Vaihe
Get PDFPelastajien fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmä (FireFit) on ollut käytössä pelastuslaitoksissa ja useissa tehdaspalokunnissa jo viidentoista vuoden ajan. Menetelmä vaatii jatkuvaa arviointia ja kehittämistä, jotta se on käytettävä jatkossakin.
Tässä hankkeessa laadittiin fyysisen toimintakyvyn ylläpidon motivointiin tarkoitetut ikäryhmäkohtaiset viitearvoaineistot miehille erikseen vakinaiselle ja sopimuspalokuntien henkilöstölle sekä naisille yhteiset. Lisäksi viitearvoissa on uusi ≥60-vuotiaiden ikäluokka. Motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden testejä ja harjoitteluohjeistuksia pidettiin hyödyllisinä tukemaan pelastajan työkykyä, mutta niitä hyödynnetään vielä vähän. Suuntaa antavasti seurantatutkimuksemme tukee mainittujen testitulosten ennustearvoa työkyvyn muutokseen nähden. Pelastusalan toimijoiden kanssa päivitettiin Oulun mallin savusukellustestirataa vastaamaan nykyisiä varusteita ja suojavarustusta sekä lisäämällä letkunvetotehtävä ja muuttamalla esteiden yli- ja alimenotehtävää. Uusi rata nimettiin savusukellusta simuloivaksi radaksi ja se on kuvattu tutkimusraportissa.
Tutkimusraportissa on myös kuvattu alan toimijoiden kanssa yhdessä työstettyjä FireFit-menetelmän kehittämisideoita. Tärkein kehityskohde oli testien ja harjoitteiden pohtiminen tuki- ja liikuntaelinoireisille. Pelastuslaitosten toiveiden mukaisesti suosittelemme kuntoutumisprosessia tukevaa testiä ja harjoitteita heille, jotka eivät pysty tekemään kaikkia FireFit-järjestelmän testejä erityisesti olkapään terveysongelmien vuoksi
Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla
Get PDFPuettavaan teknologian käytöstä työterveyshuolloissa ei ole yhtenäistä käsitystä, suosituksia eikä näyttöjä hyödyistä. Tässä selvityksessä kuvataan puettavan teknologian käytön nykytilanne työterveyshuollossa, työpaikoilla ja vakuutusyhtiöissä sekä tarpeita ajatellen teknologian käytön tulevaa kehitystä.
Puettavaa teknologiaa käytetään eniten terveyden ja elintapojen mittaamiseen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Valtaosa tehdyistä mittauksista on kertaluontoisia, ja ne kohdistuvat organisaatioissa tyypillisesti vain pieneen työntekijäjoukkoon. Mittauksia toteutetaan sekä yksilö että ryhmäarviointeina. Selkeälle toimintaohjeelle tai prosessikuvaukselle olisi tarvetta. Mittaustietoa käytetään toimenpidetarpeen ja työssä kuormittumisen arviointiin sekä yksilö- että ryhmätasolla. Sitä käytetään myös keskustelun sekä työkykyjohtamisen välineenä.
Teknologian käytön yleistymistä rajoittavat teknologiaan ja käytettävyyteen liittyvät ongelmat sekä laitteiden hinta. Puettavan teknologian käytöstä annetaan joitakin suosituksia, jotka edistäisivät ratkaisujen käyttöönottoa ja sillä saavutettavia hyötyjä
Toimistotyöntekijöiden työhyvinvointi : Tauottamalla vähemmän istumista ja lisää yhteisöllisyyttä?
Get PDFRunsas yhtämittainen istuminen on riski terveydelle. Työympäristöön tarvitaan erilaisia keinoja vähentää istumista ja lisätä fyysistä aktiivisuutta. Nykyään myös työskennellään useissa eri työyhteisöissä, jotka eivät välttämättä muodostu yhtä tiiviiksi kuin aiemmin. Tutkimuksessa selvitettiin taukoliikuntasovelluksen käytön vaikutuksia toimistotyöntekijöiden istumiseen, fyysiseen aktiivisuuteen ja yhteisöllisyyteen sekä työ- ja toimintakykyyn liittyviin tekijöihin. Tarkasteltiin sovelluksen käyttöönottoprosessia sekä vaikutuksia kustannuksiin ja työn tuottavuuteen. Interventio vähensi liikkumattomuutta ja lisäsi kevyttä liikkumista. Se tehosti muun muassa koettua palautumista, lisäsi tarmokkuutta sekä vähensi tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuutta. Yhteisöllisyyteen interventiolla oli vähäisiä vaikutuksia. Sovelluksen kokeilun onnistuminen ja käytön juurtuminen arkeen oli monimuotoinen prosessi. Se oli yhteydessä työntekijän omiin tarpeisiin, mieltymyksiin ja kokemuksiin sekä työhön, työyhteisöön ja työpaikkaan sovelluksen käytön eri vaiheissa
FirstFit : Ensihoitajien fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa
Get PDFEnsihoitotyö edellyttää ensihoitajalta monenlaisia taitoja ja osaamista. Työ edellyttää myös hyviä fyysisiä valmiuksia. Sekä tutkimus- että kokemusasiantuntijatiedon mukaan fyysisesti kuormittavimmat työtehtävät ensihoitotyössä liittyvät potilaan ja hoitovälineiden nostamiseen, siirtämiseen ja kantamiseen. Alalta puuttuu yhtenäinen työn vaatimuksista johdettu fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ja edistämisen toimintamalli.
Tässä yhteiskehittämishankkeessa määriteltiin työlähtöisesti ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmän perusteet huomioiden yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon kesken. Menetelmän tarkoituksena on motivoida ensihoitajia itseään luomaan positiivinen asenneilmapiiri fyysisen toimintakyvyn ja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen niin, että se helpottaisi työssä selviytymistä ja lisäisi hyvinvointia. Tutkimusraportissa kuvataan kattavasti menetelmän työlähtöisten perusteiden kehittämisprosessi. Raportti tarjoaa syventävää tietoa ensihoitotyön fyysisistä kuormitustekijöistä ja ensihoitajien kuormittuneisuudesta työssään.978-952-261-989-
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
