1,720,958 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Hammaslääkäripelko: potilaan persoonallisuuspiirteet sekä komorbiditeetti muihin psykiatrisiin häiriöihin.
No full textAbstractPeople with dental anxiety are not just dentally anxious but show a high level of comorbidity with other anxiety-related disorders, depression and numerous DSM-IV Axis I disorders. Also, some personality traits are closely related to dental fear and its course over time suggesting that dental anxiety is rather patient-originated than treatment-originated. However, studies on the subject are still quite rare.Thus, the aims of the present study were to examine i) whether personality traits differ between persons with and without dental anxiety ii) if dental anxiety is associated with general anxiety other than dental anxiety iii) if dental anxiety is associated with depressive symptoms iiii) and systematically review previous studies about dental anxiety and its comorbid specific phobias and other relevant psychiatric symptoms and disorders described in DSM-IV and ICD-10.The study population consisted of 880 young adult university students in Finland. Participants with dental anxiety (6.6 % men, 12.2 % women, n = 99) had a significant positive correlation with neuroticism and a minor negative correlation with extraversion in the 181-item personality test NESTA. Dental anxiety was associated with depressive symptoms in female participants and with clinical anxiety in both genders as measured with Beck’s Depression Inventory and Beck’s Anxiety Inventory tests. Sixteen original articles including a total of 6 486 adult patients were systematically reviewed. The main findings indicated that a high level of dental anxiety is associated with a high level of other comorbid phobias other than dental phobia, including depression, mood disorders and a variety of other psychiatric Axis I disorders.In conclusion, the results support the hypothesis that neuroticism is the most significant factor of the “big five” personality factors (Neuroticism, Extraversion, Agreeableness, Conscientiousness and Openness to experience) to predict the outcome of dental fear. Dental anxiety was associated with general anxiety and depressive symptoms, and female gender predicted a higher level of dental anxiety and also a stronger correlation between dental anxiety and general anxiety, as well as between dental anxiety and depressive symptoms. The systematic review of the previous literature revealed the comorbidity of dental anxiety with other Axis I disorders, although the number of original studies was limited.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Halonen, H., Salo, T., Hakko, H., & Räsänen, P. (2011). Association of dental anxiety to personality traits in a general population sample of Finnish university students. Acta Odontologica Scandinavica, 70(2), 96–100. https://doi.org/10.3109/00016357.2011.598182Halonen, H., Salo, T., Hakko, H., & Räsänen, P. (2014). The association between dental anxiety, general clinical anxiety and depression among Finnish university students. Oral Health and Dental Management, 13(2), 320–325.Halonen, H., Nissinen, J., Lehtiniemi, H., Salo, T., Riipinen, P., & Miettunen, J. (2018). The Association Between Dental Anxiety And Psychiatric Disorders And Symptoms: A Systematic Review. Clinical Practice & Epidemiology in Mental Health, 14(1), 207–222. https://doi.org/10.2174/1745017901814010207Self-archived versionTiivistelmäHammaslääkäripelkopotilailla esiintyy liitännäisoireina usein ahdistuneisuusoireita, depressiota sekä useita muita kansainvälisissä tautiluokituksissa kuvattuja oireita. Lisäksi jotkut persoonallisuuspiirteet liittyvät hammaslääkäripelkoon ja sen muuttumiseen ajan myötä. Voidaan olettaa, että hammaslääkäripelko on enemmän potilaskeskeistä kuin suoraa seurausta tehdyistä hammashoitotoimenpiteistä. Tutkimukset aiheesta ovat kuitenkin vielä melko harvinaisia.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää i) eroavatko hammaslääkäripelkopotilaiden persoonallisuuspiirteet ei-pelkäävien persoonallisuuspiirteistä ii) liittyykö hammaslääkäripelko yleiseen ahdistuneisuuteen sekä iii) liittyykö hammaslääkäripelko depressiivisiin oireisiin. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus aiemmista tutkimuksista, joissa on selvitetty hammaslääkäripelon yhteyttä muihin em. tautiluokituksissa kuvattuihin psykiatrisiin oireisiin sekä liitännäisfobioihin.Tutkimuspopulaation muodostivat 880 suomalaista yliopisto-opiskelijaa. Hammaslääkäriä pelkäävillä osallistujilla (6.6 % miehistä, 12.2 % naisista) oli NESTA-persoonallisuustestissä merkittävästi suurempi positiivinen korrelaatio neuroottisuuteen ja lisäksi vähäisempi negatiivinen korrelaatio ekstroverttisuuteen. Hammaslääkäripelko liittyi depressiivisiin oireisiin naisilla sekä yleiseen ahdistuneisuuteen sekä naisilla että miehillä. Systemaattiseen katsaukseen sisältyi 16 kriteerit täyttävää alkuperäistutkimusta ja näihin yhteensä 6 486 osallistujaa. Päälöydöksenä oli, että vaikea hammaslääkäripelko liittyy läheisesti muihin liitännäisfobioihin, depressioon ja mielialahäiriöihin sekä useisiin muihin psykiatrisiin tiloihin.Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että ”viidestä suuresta” persoonallisuuspiirteestä (neuroottisuus, ekstroverttisyys, sovinnollisuus, tunnollisuus, avoimuus) neuroottisuus on tärkein hammaslääkäripelkoon yhdistyvä tekijä. Hammaslääkäripelko liittyi merkittävästi yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin. Myös sukupuolella oli merkitystä; naisilla pelon aste sekä korrelaatio yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin oli voimakkaampi. Hammaslääkäripelon komorbiditeetti muihin psykiatrisiin oireisiin ja tiloihin tuli selvästi esille systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa, vaikkakin alkuperäistutkimusten määrä oli rajallinen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Halonen, H., Salo, T., Hakko, H., & Räsänen, P. (2011). Association of dental anxiety to personality traits in a general population sample of Finnish university students. Acta Odontologica Scandinavica, 70(2), 96–100. https://doi.org/10.3109/00016357.2011.598182Halonen, H., Salo, T., Hakko, H., & Räsänen, P. (2014). The association between dental anxiety, general clinical anxiety and depression among Finnish university students. Oral Health and Dental Management, 13(2), 320–325.Halonen, H., Nissinen, J., Lehtiniemi, H., Salo, T., Riipinen, P., & Miettunen, J. (2018). The Association Between Dental Anxiety And Psychiatric Disorders And Symptoms: A Systematic Review. Clinical Practice & Epidemiology in Mental Health, 14(1), 207–222. https://doi.org/10.2174/1745017901814010207Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 1, Building PT1 of the Department of Psychiatry (Peltolantie 17), on 15 June 2021, at 12 noonAbstract
People with dental anxiety are not just dentally anxious but show a high level of comorbidity with other anxiety-related disorders, depression and numerous DSM-IV Axis I disorders. Also, some personality traits are closely related to dental fear and its course over time suggesting that dental anxiety is rather patient-originated than treatment-originated. However, studies on the subject are still quite rare.
Thus, the aims of the present study were to examine i) whether personality traits differ between persons with and without dental anxiety ii) if dental anxiety is associated with general anxiety other than dental anxiety iii) if dental anxiety is associated with depressive symptoms iiii) and systematically review previous studies about dental anxiety and its comorbid specific phobias and other relevant psychiatric symptoms and disorders described in DSM-IV and ICD-10.
The study population consisted of 880 young adult university students in Finland. Participants with dental anxiety (6.6 % men, 12.2 % women, n = 99) had a significant positive correlation with neuroticism and a minor negative correlation with extraversion in the 181-item personality test NESTA. Dental anxiety was associated with depressive symptoms in female participants and with clinical anxiety in both genders as measured with Beck’s Depression Inventory and Beck’s Anxiety Inventory tests. Sixteen original articles including a total of 6 486 adult patients were systematically reviewed. The main findings indicated that a high level of dental anxiety is associated with a high level of other comorbid phobias other than dental phobia, including depression, mood disorders and a variety of other psychiatric Axis I disorders.
In conclusion, the results support the hypothesis that neuroticism is the most significant factor of the “big five” personality factors (Neuroticism, Extraversion, Agreeableness, Conscientiousness and Openness to experience) to predict the outcome of dental fear. Dental anxiety was associated with general anxiety and depressive symptoms, and female gender predicted a higher level of dental anxiety and also a stronger correlation between dental anxiety and general anxiety, as well as between dental anxiety and depressive symptoms. The systematic review of the previous literature revealed the comorbidity of dental anxiety with other Axis I disorders, although the number of original studies was limited.Tiivistelmä
Hammaslääkäripelkopotilailla esiintyy liitännäisoireina usein ahdistuneisuusoireita, depressiota sekä useita muita kansainvälisissä tautiluokituksissa kuvattuja oireita. Lisäksi jotkut persoonallisuuspiirteet liittyvät hammaslääkäripelkoon ja sen muuttumiseen ajan myötä. Voidaan olettaa, että hammaslääkäripelko on enemmän potilaskeskeistä kuin suoraa seurausta tehdyistä hammashoitotoimenpiteistä. Tutkimukset aiheesta ovat kuitenkin vielä melko harvinaisia.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää i) eroavatko hammaslääkäripelkopotilaiden persoonallisuuspiirteet ei-pelkäävien persoonallisuuspiirteistä ii) liittyykö hammaslääkäripelko yleiseen ahdistuneisuuteen sekä iii) liittyykö hammaslääkäripelko depressiivisiin oireisiin. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus aiemmista tutkimuksista, joissa on selvitetty hammaslääkäripelon yhteyttä muihin em. tautiluokituksissa kuvattuihin psykiatrisiin oireisiin sekä liitännäisfobioihin.
Tutkimuspopulaation muodostivat 880 suomalaista yliopisto-opiskelijaa. Hammaslääkäriä pelkäävillä osallistujilla (6.6 % miehistä, 12.2 % naisista) oli NESTA-persoonallisuustestissä merkittävästi suurempi positiivinen korrelaatio neuroottisuuteen ja lisäksi vähäisempi negatiivinen korrelaatio ekstroverttisuuteen. Hammaslääkäripelko liittyi depressiivisiin oireisiin naisilla sekä yleiseen ahdistuneisuuteen sekä naisilla että miehillä. Systemaattiseen katsaukseen sisältyi 16 kriteerit täyttävää alkuperäistutkimusta ja näihin yhteensä 6 486 osallistujaa. Päälöydöksenä oli, että vaikea hammaslääkäripelko liittyy läheisesti muihin liitännäisfobioihin, depressioon ja mielialahäiriöihin sekä useisiin muihin psykiatrisiin tiloihin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että ”viidestä suuresta” persoonallisuuspiirteestä (neuroottisuus, ekstroverttisyys, sovinnollisuus, tunnollisuus, avoimuus) neuroottisuus on tärkein hammaslääkäripelkoon yhdistyvä tekijä. Hammaslääkäripelko liittyi merkittävästi yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin. Myös sukupuolella oli merkitystä; naisilla pelon aste sekä korrelaatio yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin oli voimakkaampi. Hammaslääkäripelon komorbiditeetti muihin psykiatrisiin oireisiin ja tiloihin tuli selvästi esille systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa, vaikkakin alkuperäistutkimusten määrä oli rajallinen
- …
