1,721,042 research outputs found
Cost of dying in Finland – social service and healthcare costs of aging people near death
No full textTyössä tutkittiin suomalaisten vuonna 2013 kuolleiden yli 75-vuotiaiden potilaiden sosiaali- ja terveydenhuoltokustannusten kehittymistä kuoleman lähestyessä. Vahvana teoreettisena viitekehyksenä työssä toimi vanhustenhuollon alueellisen palvelujärjestelmän malli. Laajan rekisteriaineiston perusteella suoritettiin eksploratiivinen analyysi, jonka avulla selvitettiin, miten kuolevien vanhusten terveydenhuoltokustannukset kehittyivät ajan myötä kuoleman lähestyessä. Lisäksi tutkittiin, miten 12 suurimman kunnan sosiaali- ja terveydenhuoltokustannukset muodostuivat otosryhmällä, ja millaisia eroja kuntien välillä oli. Myös analysoitiin, mitkä olivat eri ikäryhmien sekä potilaiden päädiagnoosien yhteydet potilaskohtaisten kustannusten suuruuteen.
Tulosten perusteella kuolevien vanhusten resurssiluontoinen terveydenhuoltopalveluiden käyttö kasvaa räjähdysmäisesti viimeisen kolmen kuukauden aikana. Kuntien välillä oli merkittäviä eroja kuolemaa lähenevän vanhustenhuoltojärjestelmän rakenteissa, mikä näkyi myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaihteluna. Erityisesti erikoissairaanhoidon vuodeosastokustannuksissa oli huomattavaa vaihtelua. Aineistoanalyysin jälkeen voidaan todeta, että vanhustenhuollon alueellinen palvelujärjestelmä on toimiva analyysityökalu sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten analysoimiseen, ja sitä tulisi soveltaa tulevaisuudessa laajemmin alueellisen tason päätöksenteossa.In this work social service and healthcare costs near death of Finnish patients over 75 years deceased in 2013 were studied. As a strong theoretical framework the model of regional elderly care service system was employed. By analysing an extensive reoutinely collected data set the development of healthcare costs of the elderly nearing death was explored. Also in this research the differences between the social and healthcare costs and the development of these in the 12 largest municipalities of Finland were compared. Also the connections between different age groups, main diagnoses and patient-related costs were analysed.
According to results the resource use of healthcare services amongst elderly grows exponentially in the last three months before death. Between the municipalities there were prominent differences in the structures of elderly care service systems near death, which could also be seen in the variation of healthcare costs. Especially specialized care costs had significant variation. Based on the analysis we may conclude that the regional elderly care service system is a suitable analysis framework for studying social service and healthcare costs, and should be applied more widely in regional level decision making in the future
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Kontekstisidonnaisen näytön kerryttäminen politiikkatoimien tuloksille terveydenhuollossa: Tapaustutkimus suomalaisesta hammashoitojärjestelmästä
No full textBuilding contextual evidence for the basis of better decision making is a cornerstone of good policy making. It is known that policy interventions in healthcare are reliant on the contextual setting of the intervention. Dual market healthcare sectors make up one such interesting context. These sectors of healthcare are characterized by a heavy reliance on both public and private service production. In Finland, these sectors include for example, dental care, mental health, and elderly care. I propose a theoretical model that can be used to model the outcomes of policy interventions in a dual market healthcare sector.
Using the Context-Intervention-Mechanism-Outcome (CIMO) framework, I studied the Finnish dental care sector during the years 2010-2016 in Espoo, Helsinki, and Oulu. This exploratory registry study included a dataset of 17,111,625 dental operations and enveloped two interesting policy interventions. During the years 2015 and 2016 the average reimbursement of private dental care operations was cut from 33 % to 25 % and 15 % respectively.
The mechanisms at work and the outcomes produced develop within differing timespans and examining changes in data within one calendar year is not sufficient to conclude how an intervention has affected the entire system. After the intervention of 2015, the out-of-pocket payments increased in the private sector, yet no significant changes were observed in any other metrics. The public sector, however, showed an increase in capacity, in patients treated and in productivity.
After the intervention of 2016, the private sector out-of-pocket payments increased further, this time resulting in a significant reduction in patients treated, in capacity, in operations produced, and in productivity. This time, however, the public sector did not seem capable of handling the new inflow of patients. Only a small increase was observed in patients treated in the public sector. In addition, a reduction in capacity and a no significant change in productivity were observed. Thus, the data would lead to the conclusion that the intervention of 2015 activated any slack and additional capacity available leading to a tipping point in 2016, after which the public sector could not receive the inflow of new patients anymore.
In summary, when conducting policy interventions in a dual market healthcare sector, a systemic perspective should be adopted. It is no sufficient to study only one sector within the entire system since changes in one significantly affect the other. To model these relationships and monitor the success of policy interventions I propose a theoretical model and guidelines for intervention monitoring.Kontekstisidonnaisen näytön kerryttäminen tietoon pohjautuvan päätöksenteon tueksi on keskeistä hyvien politiikkatoimien suunnittelulle. Tiedämme, että politiikkatoimet terveydenhuollon alalla ovat vahvasti kontekstisidonnaisia. Duaalimarkkinapohjaiset terveydenhuollon sektorit muodostavat yhden tällaisen mielenkiintoisen kontekstin. Näille terveydenhuollon sektoreille on ominaista laaja riippuvuus sekä julkisesta että yksityisestä sektorista. Suomessa tällaisia sektoreita ovat esimerkiksi suun terveydenhoito, mielenterveyshuolto sekä vanhustenhoito. Esitän teoreettisen mallin, jolla voidaan mallintaa politiikkatoimien lopputuloksia duaalimarkkinapohjaisilla terveydenhuollon sektoreilla.
Hyödyntäen Konteksti-Interventio-Mekanismi-Tulos (CIMO-malli) järjestelmää, tutkin suomalaisen suun terveydenhoidon sektoria vuosina 2010-2016 Espoossa, Helsingissä ja Oulussa. Tämä eksploratiivinen rekisteritutkimus sisälsi tietoaineiston, joka kattoi 17 111 625 suun terveyden toimenpidettä sekä kaksi mielenkiintoista politiikkatoimea. Vuosina 2015 ja 2016 keskimäärinen yksityisen suun terveydenhoidon korvauksia (kelakorvaus) leikattiin 33 %:sta 25 %:iin ja edelleen 15 %:iin.
Mekanismit ja lopputulokset kehittyvät eri aikajänteillä, minkä takia yhden kalenterivuoden sisäinen tutkimus ei välttämättä riitä tekemään selviä johtopäätöksiä siitä, miten politiikkatoimet ovat vaikuttaneet koko järjestelmään. Vuoden 2015 leikkauksen jälkeen yksityisen sektorin hinta potilaalle nousi, mutta mitään muita merkittäviä muutoksia ei ollut havaittavissa. Julkisella sektorilla puolestaan havaittiin kapasiteetin kasvua, hoidettujen potilaiden määrän kasvua sekä tuottavuuden kasvua.
Vuoden 2016 leikkauksen jälkeen yksityisen sektorin hinnat potilaalle kasvoivat edelleen. Tällä kertaa kuitenkin havaittiin merkittävää laskua hoidettujen potilaiden määrässä, kapasiteetissa, tuotettujen toimenpiteiden määrässä sekä tuottavuudessa. Tällä kertaa julkinen sektori ei kuitenkaan enää kyennyt hoitamaan uusien potilaiden virtaa ja vain pieni kasvu hoidettujen potilaiden määrässä havaittiin. Lisäksi kapasiteetti pieneni eikä tuottavuudessa enää havaittu merkittävää muutosta. Havainnot siis johtavat loppupäätelmään, että vuoden 2015 leikkauksen jälkeen julkinen sektori lisäsi kapasiteettia ja tuottavuutta niin paljon kuin mahdollista, eikä tähän enää pystytty vuoden 2016 leikkauksen jälkeen.
Yhteenvetona, duaalimarkkinapohjaisille terveydenhuollon sektoreille tarkoitetut politiikkatoimet pitäisi arvioida systeemitason näkökulmasta. Ei riitä, että tutkitaan vain joko julkista tai yksityistä sektoria sillä muutokset yhdessä vaikuttavat merkittävästi toiseen. Tutkielmassani esitän teoreettisen mallin sekä seurantaohjeet tällaisten politiikkatoimien arviointiin
- …
