197,913 research outputs found
Avian Influenza in Poultry: American Knowledge, Perceptions, and Responses
No full textComputer assisted telephone interviews (CATI) were conducted with a nationally representative sample of 1,200 non-institutionalized American adults (aged 18 and over) between May 3, 2006 and June 5, 2006. The results indicated:
• Avian influenza is on the national agenda
- Most Americans (93%) indicate they have heard of avian influenza.
- Nearly three-quarters of Americans say they have discussed avian influenza with someone else.
• Still, most Americans don’t know much about avian influenza
- More than half of Americans say they know ‘little’ or ‘nothing’ about avian influenza.
- On average, Americans correctly answer fewer than 60% of a series of 22 objective knowledge
questions.
• Uncertainty regarding food-related transmission
- The majority of Americans are aware that animal to human transmission of the avian influenza virus
can occur from contact with live infected birds or feces from infected birds.
- About one-third are unsure if transmission is possible from eating infected meat or eggs.
• Conflicting beliefs about preventing infection
- More than two-thirds of Americans believe the virus is present in uncooked meat of infected
chickens.
- Yet, less than half believe that proper cooking chicken kills the avian influenza virus.
- Few Americans believe infected live birds are easily recognizable; yet, many believe infected raw
meat is readily identifiable.
• Americans perceive the general risks posed by avian influenza to be low
- Americans aren’t very worried about illness with avian influenza.
- Americans report their risk of infection with avian influenza in the next year to be relatively low and
other Americans’ risk of infection to be higher, but still moderate.
• Yet, Americans see avian influenza in chicken as more risky
- The majority of Americans report greater perceived risk specifically associated with the consequences of eating chicken infected with avian influenza.
• Most Americans currently view chicken as safe and continue to eat it
- More than nine-in-ten Americans say they currently eat chicken.
- Americans report that chicken products in the U.S. are currently safe to eat.
• The proximity of avian influenza cases affects Americans likelihood of eating chicken
- The nearer avian influenza comes to the U.S., the less likely Americans are to eat chicken.
- Avian influenza does not necessarily have to emerge in the U.S. to affect poultry consumption.
• Many Americans are unlikely to eat chicken if the avian influenza virus is found inside the
U.S.
- Americans say they are relatively unlikely to eat chicken in the U.S. if avian influenza is found in wild
birds in the U.S. or if someone became sick with avian influenza from eating chicken in the U.S.
- Americans report being least likely to eat chicken in the U.S. if avian influenza was found in chickens
on farms in the U.S. and 39% report that they would definitely not eat chicken.
- Americans report reluctance to eat any chicken products if U.S. chickens are infected.
• Even with a strong, specific assurance of safety, many Americans report that they would be
unlikely to eat chicken again if the avian influenza virus is found inside the U.S.
- One-fifth (20%) say they would never eat chicken again.
- Those participants who said they would eat chicken again, report that it would take an average of 144 days for them to start eating it again (SD=337.67; Mdn=42).Suggested Citation:
Condry, S. C., Hallman, W. K., Vata, M., & Cuite, C. L. (2007). Avian influenza in poultry: Americans’
knowledge, perceptions, and responses. (Publication number RR-0507-014). New Brunswick, New Jersey: Rutgers, the State University of New Jersey, Food Policy Institute
Parasetamoli vastasyntyneen tehohoidossa: akuutit ja pitkäaikaisvaikutukset
No full textAbstractParacetamol has been available for decades in medication of pain and fever. However, its effectiveness as a medication for newborn has first recently been studied. Paracetamol additionally serves as a novel treatment option for patent ductus arteriosus, which represents a major risk for morbidity in premature infants. It has fewer side effects than the traditional treatments, including ibuprofen, indomethacin, and surgical ligation of ductus arteriosus. However, the long-term safety of early paracetamol has remained unexplored in newborn infants. This doctoral thesis studied the acute (Study I) and long-term (Study II and III) effects of early paracetamol medication in the high-risk newborn infants. Study I showed that extremely preterm (Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Juujärvi, S., Saarela, T., Hallman, M., & Aikio, O. (2017). Intravenous paracetamol was associated with closure of the ductus arteriosus in extremely premature infants. Acta Paediatrica, 107(4), 605–610. https://doi.org/10.1111/apa.14137Juujärvi, S., Kallankari, H., Pätsi, P., Leskinen, M., Saarela, T., Hallman, M., & Aikio, O. (2018). Follow-up study of the early, randomised paracetamol trial to preterm infants, found no adverse reactions at the two-years corrected age. Acta Paediatrica, 108(3), 452–458. https://doi.org/10.1111/apa.14614Self-archived versionJuujärvi, S., Saarela, T., Pokka, T., Hallman, M., & Aikio, O. (2020). Intravenous acetaminophen for newborn infants: No long-term adverse reactions during the first five years. Manuscript in preparation.TiivistelmäParasetamolilääkitys on ollut saatavilla vuosikymmenten ajan kivun ja kuumeen lievitykseen. Sen tehoa vastasyntyneiden kipulääkkeenä on tutkittu vasta viime aikoina. Lisäksi parasetamolia on ehdotettu uudeksi hoitomenetelmäksi avoimen valtimotiehyeen hoitoon; avoimeksi jäänyt valtimotiehyt lisää riskiä ennenaikaisten vastasyntyneiden sairastavuudelle. Parasetamolilla on todettu vähemmän sivuvaikutuksia kuin nykyisillä lääkityksillä, ibuprofeenilla ja indometasiinilla sekä leikkaushoidolla. Kuitenkaan varhaisvaiheessa annetun parasetamolin pitkäaikaisturvallisuutta ei ole vielä osoitettu vastasyntyneillä. Tässä väitöskirjassa tutkittiin varhaisen parasetamolin käytön akuutteja (Tutkimus I) ja pitkäaikaisia (Tutkimus II ja III) vaikutuksia täysiaikaisilla vastasyntyneillä ja keskosilla. Tutkimus I osoitti, että erittäin ennenaikaiset (OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Juujärvi, S., Saarela, T., Hallman, M., & Aikio, O. (2017). Intravenous paracetamol was associated with closure of the ductus arteriosus in extremely premature infants. Acta Paediatrica, 107(4), 605–610. https://doi.org/10.1111/apa.14137Juujärvi, S., Kallankari, H., Pätsi, P., Leskinen, M., Saarela, T., Hallman, M., & Aikio, O. (2018). Follow-up study of the early, randomised paracetamol trial to preterm infants, found no adverse reactions at the two-years corrected age. Acta Paediatrica, 108(3), 452–458. https://doi.org/10.1111/apa.14614Rinnakkaistallennettu versioJuujärvi, S., Saarela, T., Pokka, T., Hallman, M., & Aikio, O. (2020). Intravenous acetaminophen for newborn infants: No long-term adverse reactions during the first five years. Manuscript in preparation.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 12 on 20 March 2020, at 12 noonAbstract
Paracetamol has been available for decades in medication of pain and fever. However, its effectiveness as a medication for newborn has first recently been studied. Paracetamol additionally serves as a novel treatment option for patent ductus arteriosus, which represents a major risk for morbidity in premature infants. It has fewer side effects than the traditional treatments, including ibuprofen, indomethacin, and surgical ligation of ductus arteriosus. However, the long-term safety of early paracetamol has remained unexplored in newborn infants. This doctoral thesis studied the acute (Study I) and long-term (Study II and III) effects of early paracetamol medication in the high-risk newborn infants. Study I showed that extremely preterm (< 28 gestation weeks) or low birth weight (< 1000g) infants, treated with early paracetamol for pain and discomfort, required less ibuprofen and ligation of patent ductus arteriosus than the controls who had no paracetamol available for pain treatment. In a prospective follow-up study (Study II), very preterm infants (< 32 gestation weeks) treated with early paracetamol in a randomized blinded trial had similar neurological development and no differences in atopies, or in cardiac parameters compared to the placebo-treated controls at the age of two years. The follow-up cohorts showed that early paracetamol medication of the high-risk term-born and preterm infants during intensive care had no detectable effect on their risk of long-term morbidities at the ages of two (Study II) and five years (Study III). No signs of acute adverse reactions or toxicity were associated with paracetamol in any of the studies (I–III).Tiivistelmä
Parasetamolilääkitys on ollut saatavilla vuosikymmenten ajan kivun ja kuumeen lievitykseen. Sen tehoa vastasyntyneiden kipulääkkeenä on tutkittu vasta viime aikoina. Lisäksi parasetamolia on ehdotettu uudeksi hoitomenetelmäksi avoimen valtimotiehyeen hoitoon; avoimeksi jäänyt valtimotiehyt lisää riskiä ennenaikaisten vastasyntyneiden sairastavuudelle. Parasetamolilla on todettu vähemmän sivuvaikutuksia kuin nykyisillä lääkityksillä, ibuprofeenilla ja indometasiinilla sekä leikkaushoidolla. Kuitenkaan varhaisvaiheessa annetun parasetamolin pitkäaikaisturvallisuutta ei ole vielä osoitettu vastasyntyneillä. Tässä väitöskirjassa tutkittiin varhaisen parasetamolin käytön akuutteja (Tutkimus I) ja pitkäaikaisia (Tutkimus II ja III) vaikutuksia täysiaikaisilla vastasyntyneillä ja keskosilla. Tutkimus I osoitti, että erittäin ennenaikaiset (< 28 raskausviikkoa) tai pienipainoiset (syntymäpaino < 1000g) vastasyntyneet, jotka saivat varhaisesti parasetamolia kivun ja epämukavuuden hoitoon, tarvitsivat vähemmän ibuprofeenia ja leikkaushoitoa avoimen valtimotiehyeen sulkeutumiseen kuin kontrollipotilaat. Prospektiivisessa seurantatutkimuksessa (Tutkimus II) varhain parasetamolia saaneet, ennenaikaiset vastasyntyneet (< 32 raskausviikkoa) eivät eronneet kahden vuoden iässä neurologisessa kehityksessään, atopian esiintyvyydessä tai kardiologisessa tutkimuksessa verrattuna placebolla hoidettuihin kontrollipotilaisiin. Seurantakohortit osoittivat, että varhainen parasetamolihoito tehohoitoa vaatineilla, korkean riskin täysiaikaisilla vastasyntyneillä ja keskosilla ei lisännyt pitkäaikaisten sairauksien esiintyvyyttä kahden (Tutkimus II) tai viiden vuoden iässä (Tutkimus III). Yhdessäkään tutkimuksessa (I-III) ei havaittu oireita parasetamolin akuuteista haittavaikutuksista tai toksisuudesta
Public Response to the Salmonella Saintpaul Outbreak of 2008
No full textThe largest foodborne illness outbreak in a decade occurred in the summer of 2008, when 1,442 individuals were identified as having been sickened by Salmonella of the unusual serotype Saintpaul.1,2 As part of a larger national telephone survey on food recalls, researchers at the Rutgers Food Policy Institute assessed Americans’ awareness of and responses to the Salmonella Saintpaul outbreak. This included an examination of their knowledge about which foods were believed to have caused the outbreak, their awareness of the status of the outbreak at the time of the interview, and the actions they may have taken to avoid becoming ill as a result of this outbreak. Results from this survey indicate that while communication about foodborne illness does receive significant attention from the American public, often the specifics of the outbreak and recommended actions are misunderstood or disregarded.FPI Publication number RR-1208-01
Kortisoli ja muut lisämunuaisen steroidit kriittisessä shokkiin liittyvässä vastasyntyneen sairaudessa
No full textAbstractCirculatory collapse associated with refractory hypotension is a frequent complication seen in neonatal intensive care units that treat ill neonates especially in middle-income countries. The timely and effective management of neonatal hypotension is crucial. Volume substitution by both crystalloid or blood products and administration of inotropes are the therapies of choice. However, according to the current knowledge, many newborn infants continue to suffer from circulatory collapse despite both volume expansion and maximum doses of inotrope therapy. I aimed to elucidate whether a life-threatening circulatory shock in neonates is a potential consequence of inadequate cortisol production in the adrenal glands and whether it could contribute to serious disease.Prospective, case-control studies were performed to compare seriously ill neonates with circulatory collapse to those with normal circulation. The further aim was to analyze the blood levels of cortisol and other steroids that serve as cortisol precursors as well as the level of dehydroepiandrosterone (DHEA) in neonates who either responded or did not respond to conventional treatments that included volume expansion and inotrope therapy.All of the recruited neonates were born at term or late preterm. Their clinical histories were taken, and they underwent complete clinical examinations. The prospective laboratory investigation included determination of baseline serum cortisol concentrations. Cortisol and the other steroids were analyzed using liquid chromatography–tandem mass spectrometry.I found that serum concentrations of cortisol were not statistically different between neonates who had refractory hypotension and those who responded to the conventional treatment. This result was unexpected because the critically ill neonates were presumed to have higher cortisol concentrations during extreme stress. However, the increase in steroids proximal to the 3β-hydroxysteroid dehydrogenase activity was higher in neonates with apparent cortisol insufficiency, suggesting that this enzyme may be rate limiting. I found that the serum cortisol concentrations did not increase in the critically ill neonates with circulatory collapse. However, these neonates responded favorably to hydrocortisone treatment and their clinical signs and symptoms related to adrenal insufficiency improved. Thus, circulatory collapse in term or late preterm neonates with life-threatening illnesses and refractory hypotension may possibly be a consequence of the insufficient synthesis of cortisol during excessive stress.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Khashana, A., Ojaniemi, M., Leskinen, M., Saarela, T., & Hallman, M. (2015). Term neonates with infection and shock display high cortisol precursors despite low levels of normal cortisol. Acta Paediatrica, 105(2), 154–158. https://doi.org/10.1111/apa.13257Self-archived versionKhashana, A., Ahmed, H., Ahmed, A., Abdelwahab, A., Saarela, T., Rämet, M., & Hallman, M. (2017). Cortisol precursors in neonates with vasopressor-resistant hypotension in relationship to demographic characteristics. The Journal of Maternal-Fetal & Neonatal Medicine, 31(18), 2473–2477. https://doi.org/10.1080/14767058.2017.1344966Self-archived versionKhashana, A., Saarela, T., Ramet, M., & Hallman, M. (2016). Cortisol intermediates and hydrocortisone responsiveness in critical neonatal disease. The Journal of Maternal-Fetal & Neonatal Medicine, 30(14), 1721–1725. https://doi.org/10.1080/14767058.2016.1223032Khashana, A., & Ahmed, E. (2017). Hyperdehydroepiandrosterone in neonates with hypoxic ischemic encephalopathy and circulatory collapse. Pediatrics & Neonatology, 58(6), 504–508. https://doi.org/10.1016/j.pedneo.2016.09.010Self-archived versionTiivistelmäMatalaan verenpaineeseen eli hypotensioon voi erityisesti vastasyntyneellä liittyä verenkierron kollapsi eli shokki. Tämä ongelma on yleinen erityisesti keskituloisissa maissa. Vastasyntyneen uhkaavan shokin nopea ja tehokas hoito on ratkaisevan tärkeää. Sekä kristalloidien että erityisesti verituotteiden antaminen matalan verivolyymin hoidoksi sekä inotrooppien käyttö kuuluvat käypään hoitoon. Monet vastasyntyneet voivat kuitenkin saada shokkioireita huolimatta asianmukaisista nestetäytöistä ja inotrooppihoidosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voiko vastasyntyneen henkeä-uhkaavaan shokkiin liittyä riittämätön lisämunuaisten kortisolituotanto ja voivatko vakavat oireet suorastaan johtua riittämättömästä endogeenisestä kortisolituotannosta.Tässä tutkimuksessa suoritettiin prospektiivisia, tapaus-kontrollitutkimuksia vakavasti sairailla vastasyntyneillä (sepsis tai hypoksis-iskeeminen enkefalopatia), joilla todettiin joko hoitoresistentti tai tavanomaiselle hoidolle vastaava hypotensio. Tavanomaiseen hoitoon kuului hypovolemian hoito ja inotrooppien käyttö. Edelleen tavoitteena oli analysoida näiden potilaiden verestä kortisolin ja kortisolin esituotteiden pitoisuuksia.Kaikki rekrytoidut vastasyntyneet olivat täysiaikaisia tai lähes täysiaikaisia. Vastasyntyneet tutkittiin ja kliininen historia selvitettiin. Seerumin kortisoli tutkittiin prospektiivisesti. Kortisoli, useita kortisolin esiasteita sekä dehydroepiandrosteroni (DHEA) analysoitiin tandem-massaspektrometrillä.Tutkimuksessa havaittiin, että vastasyntyneillä, joilla oli matala verenpaine, seerumin kortisolipitoisuudet eivät eronneet tilastollisesti konservatiivisesti hoidettujen vastasyntyneiden ja hoitoresistenttiin shokkiin joutuneiden vastasyntyneiden välillä. Tämä tulos oli odottamaton, koska kriittisesti sairailla vastasyntyneillä oletettiin olevan korkeampia kortisolin pitoisuuksia. Edelleen näillä hoitoresistenteillä vastasyntyneillä, joilla oli mahdollisesti lisämunuaisen riittämätön stressivaste, kortisolin esiastepitoisuudet olivat korkeampia tasoltaan kuin hoitoon vastaavilla potilailla. Nämä pitoisuudeltaan lisääntyneet steroidiyhdisteet sijaitsivat proksimaalisesti reaktiotiestä, jota katalysoi 3β-hydroksisteroididehydrogenaasientsyymi. Tämä viittaa siihen, että näillä hoitoresistenttiin shokkiin altistuneilla lapsilla tämä reaktiotien kohta saattoi rajoittaa kortisolin muodostumista. Näillä vastasyntyneillä oli lisäksi suotuisa kliininen vaste hydrokortisonihoitoon. Tämä viittaa siihen, että lisämunuaisen stressivasteen vajaatoiminnalla, joka esiintyi hoitoresistenteillä potilailla, oli vaikutusta vakaviin kliinisiin oireisiin. Niinpä nestetäyttöihin ja inotrooppihoitoon reagoimaton shokki jopa täysaikaisilla tai lähes täysaikaisilla vastasyntyneillä, joilla on primaarisairauteen liittyvä hypotensio, saattaa olla seurausta kortisolin riittämättömästä synteesistä ja erittymisestä vereen.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Khashana, A., Ojaniemi, M., Leskinen, M., Saarela, T., & Hallman, M. (2015). Term neonates with infection and shock display high cortisol precursors despite low levels of normal cortisol. Acta Paediatrica, 105(2), 154–158. https://doi.org/10.1111/apa.13257Rinnakkaistallennettu versioKhashana, A., Ahmed, H., Ahmed, A., Abdelwahab, A., Saarela, T., Rämet, M., & Hallman, M. (2017). Cortisol precursors in neonates with vasopressor-resistant hypotension in relationship to demographic characteristics. The Journal of Maternal-Fetal & Neonatal Medicine, 31(18), 2473–2477. https://doi.org/10.1080/14767058.2017.1344966Rinnakkaistallennettu versioKhashana, A., Saarela, T., Ramet, M., & Hallman, M. (2016). Cortisol intermediates and hydrocortisone responsiveness in critical neonatal disease. The Journal of Maternal-Fetal & Neonatal Medicine, 30(14), 1721–1725. https://doi.org/10.1080/14767058.2016.1223032Khashana, A., & Ahmed, E. (2017). Hyperdehydroepiandrosterone in neonates with hypoxic ischemic encephalopathy and circulatory collapse. Pediatrics & Neonatology, 58(6), 504–508. https://doi.org/10.1016/j.pedneo.2016.09.010Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 12 of the Department of Paediatrics, on 2 September 2020, at 5 p.m.Abstract
Circulatory collapse associated with refractory hypotension is a frequent complication seen in neonatal intensive care units that treat ill neonates especially in middle-income countries. The timely and effective management of neonatal hypotension is crucial. Volume substitution by both crystalloid or blood products and administration of inotropes are the therapies of choice. However, according to the current knowledge, many newborn infants continue to suffer from circulatory collapse despite both volume expansion and maximum doses of inotrope therapy. I aimed to elucidate whether a life-threatening circulatory shock in neonates is a potential consequence of inadequate cortisol production in the adrenal glands and whether it could contribute to serious disease.
Prospective, case-control studies were performed to compare seriously ill neonates with circulatory collapse to those with normal circulation. The further aim was to analyze the blood levels of cortisol and other steroids that serve as cortisol precursors as well as the level of dehydroepiandrosterone (DHEA) in neonates who either responded or did not respond to conventional treatments that included volume expansion and inotrope therapy.
All of the recruited neonates were born at term or late preterm. Their clinical histories were taken, and they underwent complete clinical examinations. The prospective laboratory investigation included determination of baseline serum cortisol concentrations. Cortisol and the other steroids were analyzed using liquid chromatography–tandem mass spectrometry.
I found that serum concentrations of cortisol were not statistically different between neonates who had refractory hypotension and those who responded to the conventional treatment. This result was unexpected because the critically ill neonates were presumed to have higher cortisol concentrations during extreme stress. However, the increase in steroids proximal to the 3β-hydroxysteroid dehydrogenase activity was higher in neonates with apparent cortisol insufficiency, suggesting that this enzyme may be rate limiting. I found that the serum cortisol concentrations did not increase in the critically ill neonates with circulatory collapse. However, these neonates responded favorably to hydrocortisone treatment and their clinical signs and symptoms related to adrenal insufficiency improved. Thus, circulatory collapse in term or late preterm neonates with life-threatening illnesses and refractory hypotension may possibly be a consequence of the insufficient synthesis of cortisol during excessive stress.Tiivistelmä
Matalaan verenpaineeseen eli hypotensioon voi erityisesti vastasyntyneellä liittyä verenkierron kollapsi eli shokki. Tämä ongelma on yleinen erityisesti keskituloisissa maissa. Vastasyntyneen uhkaavan shokin nopea ja tehokas hoito on ratkaisevan tärkeää. Sekä kristalloidien että erityisesti verituotteiden antaminen matalan verivolyymin hoidoksi sekä inotrooppien käyttö kuuluvat käypään hoitoon. Monet vastasyntyneet voivat kuitenkin saada shokkioireita huolimatta asianmukaisista nestetäytöistä ja inotrooppihoidosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voiko vastasyntyneen henkeä-uhkaavaan shokkiin liittyä riittämätön lisämunuaisten kortisolituotanto ja voivatko vakavat oireet suorastaan johtua riittämättömästä endogeenisestä kortisolituotannosta.
Tässä tutkimuksessa suoritettiin prospektiivisia, tapaus-kontrollitutkimuksia vakavasti sairailla vastasyntyneillä (sepsis tai hypoksis-iskeeminen enkefalopatia), joilla todettiin joko hoitoresistentti tai tavanomaiselle hoidolle vastaava hypotensio. Tavanomaiseen hoitoon kuului hypovolemian hoito ja inotrooppien käyttö. Edelleen tavoitteena oli analysoida näiden potilaiden verestä kortisolin ja kortisolin esituotteiden pitoisuuksia.
Kaikki rekrytoidut vastasyntyneet olivat täysiaikaisia tai lähes täysiaikaisia. Vastasyntyneet tutkittiin ja kliininen historia selvitettiin. Seerumin kortisoli tutkittiin prospektiivisesti. Kortisoli, useita kortisolin esiasteita sekä dehydroepiandrosteroni (DHEA) analysoitiin tandem-massaspektrometrillä.
Tutkimuksessa havaittiin, että vastasyntyneillä, joilla oli matala verenpaine, seerumin kortisolipitoisuudet eivät eronneet tilastollisesti konservatiivisesti hoidettujen vastasyntyneiden ja hoitoresistenttiin shokkiin joutuneiden vastasyntyneiden välillä. Tämä tulos oli odottamaton, koska kriittisesti sairailla vastasyntyneillä oletettiin olevan korkeampia kortisolin pitoisuuksia. Edelleen näillä hoitoresistenteillä vastasyntyneillä, joilla oli mahdollisesti lisämunuaisen riittämätön stressivaste, kortisolin esiastepitoisuudet olivat korkeampia tasoltaan kuin hoitoon vastaavilla potilailla. Nämä pitoisuudeltaan lisääntyneet steroidiyhdisteet sijaitsivat proksimaalisesti reaktiotiestä, jota katalysoi 3β-hydroksisteroididehydrogenaasientsyymi. Tämä viittaa siihen, että näillä hoitoresistenttiin shokkiin altistuneilla lapsilla tämä reaktiotien kohta saattoi rajoittaa kortisolin muodostumista. Näillä vastasyntyneillä oli lisäksi suotuisa kliininen vaste hydrokortisonihoitoon. Tämä viittaa siihen, että lisämunuaisen stressivasteen vajaatoiminnalla, joka esiintyi hoitoresistenteillä potilailla, oli vaikutusta vakaviin kliinisiin oireisiin. Niinpä nestetäyttöihin ja inotrooppihoitoon reagoimaton shokki jopa täysaikaisilla tai lähes täysaikaisilla vastasyntyneillä, joilla on primaarisairauteen liittyvä hypotensio, saattaa olla seurausta kortisolin riittämättömästä synteesistä ja erittymisestä vereen
Synnytykseen liittyvät molekyylimekanismit : Ihmisen spontaanin ja elektiivisen synnytyksen vertaileva proteomiikka ja miRNAomiikka
No full textAbstractHuman parturition is a complicated biological process and the molecular mechanisms regulating the onset of labor are not well understood. Several studies propose that gene variants, proteins and miRNAs play a major role in maintaining pregnancy and aberrations in protein and miRNA levels may lead to pregnancy complications. The levels of proteins and miRNAs could prove to be useful biomarkers for monitoring the onset of labor.In this study, using proteomics and a genome analysis, we identified Calcineurin-like phosphoesterase domain-containing protein (CPPED1), as a potential biomarker of labor. CPPED1 was found to be downregulated in spontaneous term placentas compared with placentas from elective deliveries. The siRNA knockdown of CPPED1 in trophoblasts derived cells mostly affects pathways related to inflammation and angiogenesis, and these functions may be involved in the induction of labor or in maintaining pregnancy. In bladder cancer cells, CPPED1 has been shown to dephosphorylate AKT1 on the Ser-473 residue and to promote apoptosis via the AKT/PI3K pathway. In our studies using cells of placental origin AKT1 phosphorylation levels were unaffected by CPPED1 expression, whereas its silencing led to the upregulation of negative regulators of the PI3K pathway.In a comparative miRNAomics screen of spontaneous term vs. elective term placentas, we identified 54 differentially expressed miRNAs, out of which 23 miRNAs were upregulated and 31 were downregulated by at least 1.5-fold. Among the upregulated miRNAs, miRNA-371a-5p targets CPPED1 and post-transcriptionally regulates its expression by binding to its 3’UTR region. In addition, we found that CPPED1 and miR-371a-5p levels inversely correlate with each other in spontaneous and elective term placentas. Measuring the levels of CPPED1 and miR-371a-5p levels in maternal blood could be a potential diagnostic biomarker for labor.In order to elucidate the functions of CPPED1 we used a protein microarray to identify proteins that interact with CPPED1 in vitro and obtained a list of 36 proteins that potentially bind CPPED1. The interaction of CPPED1 with PAK4 and PIK3R2 was confirmed by co-immunoprecipitation and investigation of the cellular localization by BiFC studies showed that CPPED1 and PAK4 are colocalized in the cytoplasm, whereas CPPED1-PIK3R2 complex on the cell membrane. Further, by a mass spectrometry analysis, we found that CPPED1 dephosphorylates PAK4 on five different serine residues. The functional importance of these phosphorylation sites is still unknown. PIK3R2 phosphorylation was unaffected by CPPED1.Based on our studies we propose that the levels of CPPED1 and miRNA-371a-5p in the maternal circulation could serve as biomarkers for the prediction of labor. The functional role of CPPED1 on PIK3R2 and PAK4 remains to be studied.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Haapalainen, A. M., Karjalainen, M. K., Daddali, R., Ohlmeier, S., Anttonen, J., Määttä, T. A., … Rämet, M. (2017). Expression of CPPED1 in human trophoblasts is associated with timing of term birth. Journal of Cellular and Molecular Medicine, 22(2), 968-981. https://doi.org/10.1111/jcmm.13402Self-archived versionDaddali, R., Ojaniemi, M., Hallman, M., Rämet, M., & Haapalainen, A. M. (2020). CPPED1-targeting microRNA-371a-5p expression in human placenta associates with spontaneous delivery. PLOS ONE, 15(6), e0234403. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0234403Self-archived versionHaapalainen, A. M., Daddali, R., Hallman, M., & Rämet, M. (2020). Human CPPED1 belongs to calcineurin-like metallophosphoesterase superfamily and dephosphorylates PI3K-AKT pathway component PAK4. Manuscript submitted for publication.TiivistelmäIhmisen synnytyksen käynnistyminen ja synnytys ovat monimutkaisia biologisia prosesseja, joiden kaikkia taustalla olevia molekyylimekanismeja ei vielä tunneta. Useat tutkimukset osoittavat, että tietyillä proteiineilla ja mikroRNA-molekyyleillä on tärkeä rooli raskauden ylläpitämisessä. Näiden proteiini- ja mikroRNA-määrien poikkeamat voivat johtaa raskauskomplikaatioihin. Proteiinien ja mikroRNA:n määrien mittaamista voitaisiin siten käyttää mahdollisina raskauskomplikaatioiden ja synnytyksen biomarkkereina.Tässä tutkimuksessa löysimme proteomiikan ja genomin laajuisen assosiaatiotutkimuksen (GWAS) avulla entsyymin nimeltä Calcineurin-like phosphoesterase domain-containing protein 1 (CPPED1), joka mahdollisesti voi toimia spontaanin synnytyksen biomarkkerina. CPPED1-tasot laskivat spontaaneissa synnytyksissä, kun niistä saatuja istukoita verrattiin keisarinleikkauksen kautta saatuihin istukkoihin. Kun CPPED1-geenin ilmeneminen hiljennettiin istukan trofoblastisoluissa, tulehduksiin ja verisuonten uudismuodostukseen liittyvät signalointireitit muuttuivat eniten. Näillä muutoksilla saattaa olla merkitystä raskauden kestoon. Aikaisemmassa tutkimuksessa on osoitettu, että virtsarakon syöpäsoluissa CPPED1 poistaa fosfaattiryhmän AKT1-entsyymin seriini-473 aminohapolta. Tämän fosfaatin poistaminen johti ohjelmoituun solukuolemaan AKT/PI3K-signalointireitin kautta. Meidän omissa tutkimuksissamme AKT1-entsyymin fosforylointi ei muuttunut istukan soluissa vaikkakin CPPED1:n määrä muuttui. Sen sijaan, CPPED1-määrän laskiessa PI3K-signalointireittiä negatiivisesti säätelevien proteiinien määrät lisääntyivät istukasta peräisin olevassa solulinjassa.Vertailevassa mikroRNAomiikassa, jossa vertailtiin alatiesynnytyksistä ja keisarinleikkauksista peräisin olevien istukoiden mikroRNA-molekyylejä, havaitsimme merkittäviä muutoksia 54 mikroRNA-molekyylien määrissä. Näistä 54 mikroRNA:stä 23 mikroRNA:n määrät nousivat ja 31 mikroRNA:n määrät laskivat spontaaneiden täysiaikaisten synnytysten istukoissa. Eräs mikroRNA, jonka määrä nousi spontaanin synnytyksen istukassa, oli miR-371a-5p. Osoitimme, että miR-371a-5p sitoutuu CPPED1:n lähetti-RNA:n 3’UTR-alueelle, minkä seurauksena lähetti-RNA:n määrä laski. CPPED1- ja miR-371a-5p-tasot siis korreloivat käänteisesti toisiinsa istukoissa, jotka ovat peräisin spontaaneista synnytyksistä. Näin ollen äitien verestä mitatut CPPED1 ja miR-371a-5p määrät voisivat olla potentiaalinen diagnostinen biomarkkeri spontaanin synnytyksen ennustamisessa.CPPED1:n toimintojen selvittämiseksi käytimme proteiinimikrosirutekniikkaa tunnistaaksemme proteiineja, jotka voisivat mahdollisesti olla vuorovaikutuksessa CPPED1:n kanssa. Kyseinen proteiinimikrosiru sisälsi noin 75% ihmisen solun kaikista proteiineista. Proteiinimikrosirumenetelmällä CPPED1:n osoitettiin sitoutuvan 36 erilaiseen proteiiniin. Näistä kahden proteiinin, PAK4:n ja PIK3R2:n, vuorovaikutukset CPPED1:n kanssa varmistettiin kahdella muulla menetelmällä. Immuunisaostuksen avulla osoitettiin, että CPPED1 muodosti tiiviin kompleksin sekä PAK4:n että PIK3R2:n kanssa. Kaksoisfluoresenssikomplementtimenetelmän avulla havaitsimme, että CPPED1 sijaitsi solun sisällä samoissa paikoissa kuin PAK4 ja PIK3R2. Lisäksi massaspektrometrianalyysillä osoitimme, että CPPED1 poisti fosfaattiryhmiä PAK4:n tietyistä seriiniaminohapoista; näiden fosforylointikohtien toiminnallinen merkitys PAK4:lle on vielä tuntematon. Siten CPPED1 merkitys PAK4:n ja PIK3R2:n toiminnoille vaatii vielä lisätutkimuksia.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Haapalainen, A. M., Karjalainen, M. K., Daddali, R., Ohlmeier, S., Anttonen, J., Määttä, T. A., … Rämet, M. (2017). Expression of CPPED1 in human trophoblasts is associated with timing of term birth. Journal of Cellular and Molecular Medicine, 22(2), 968-981. https://doi.org/10.1111/jcmm.13402Rinnakkaistallennettu versioDaddali, R., Ojaniemi, M., Hallman, M., Rämet, M., & Haapalainen, A. M. (2020). CPPED1-targeting microRNA-371a-5p expression in human placenta associates with spontaneous delivery. PLOS ONE, 15(6), e0234403. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0234403Rinnakkaistallennettu versioHaapalainen, A. M., Daddali, R., Hallman, M., & Rämet, M. (2020). Human CPPED1 belongs to calcineurin-like metallophosphoesterase superfamily and dephosphorylates PI3K-AKT pathway component PAK4. Manuscript submitted for publication.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium F202 of the Faculty of Medicine (Aapistie 5 B), on 11 December 2020, at 12 noonAbstract
Human parturition is a complicated biological process and the molecular mechanisms regulating the onset of labor are not well understood. Several studies propose that gene variants, proteins and miRNAs play a major role in maintaining pregnancy and aberrations in protein and miRNA levels may lead to pregnancy complications. The levels of proteins and miRNAs could prove to be useful biomarkers for monitoring the onset of labor.
In this study, using proteomics and a genome analysis, we identified Calcineurin-like phosphoesterase domain-containing protein (CPPED1), as a potential biomarker of labor. CPPED1 was found to be downregulated in spontaneous term placentas compared with placentas from elective deliveries. The siRNA knockdown of CPPED1 in trophoblasts derived cells mostly affects pathways related to inflammation and angiogenesis, and these functions may be involved in the induction of labor or in maintaining pregnancy. In bladder cancer cells, CPPED1 has been shown to dephosphorylate AKT1 on the Ser-473 residue and to promote apoptosis via the AKT/PI3K pathway. In our studies using cells of placental origin AKT1 phosphorylation levels were unaffected by CPPED1 expression, whereas its silencing led to the upregulation of negative regulators of the PI3K pathway.
In a comparative miRNAomics screen of spontaneous term vs. elective term placentas, we identified 54 differentially expressed miRNAs, out of which 23 miRNAs were upregulated and 31 were downregulated by at least 1.5-fold. Among the upregulated miRNAs, miRNA-371a-5p targets CPPED1 and post-transcriptionally regulates its expression by binding to its 3’UTR region. In addition, we found that CPPED1 and miR-371a-5p levels inversely correlate with each other in spontaneous and elective term placentas. Measuring the levels of CPPED1 and miR-371a-5p levels in maternal blood could be a potential diagnostic biomarker for labor.
In order to elucidate the functions of CPPED1 we used a protein microarray to identify proteins that interact with CPPED1 in vitro and obtained a list of 36 proteins that potentially bind CPPED1. The interaction of CPPED1 with PAK4 and PIK3R2 was confirmed by co-immunoprecipitation and investigation of the cellular localization by BiFC studies showed that CPPED1 and PAK4 are colocalized in the cytoplasm, whereas CPPED1-PIK3R2 complex on the cell membrane. Further, by a mass spectrometry analysis, we found that CPPED1 dephosphorylates PAK4 on five different serine residues. The functional importance of these phosphorylation sites is still unknown. PIK3R2 phosphorylation was unaffected by CPPED1.
Based on our studies we propose that the levels of CPPED1 and miRNA-371a-5p in the maternal circulation could serve as biomarkers for the prediction of labor. The functional role of CPPED1 on PIK3R2 and PAK4 remains to be studied.Tiivistelmä
Ihmisen synnytyksen käynnistyminen ja synnytys ovat monimutkaisia biologisia prosesseja, joiden kaikkia taustalla olevia molekyylimekanismeja ei vielä tunneta. Useat tutkimukset osoittavat, että tietyillä proteiineilla ja mikroRNA-molekyyleillä on tärkeä rooli raskauden ylläpitämisessä. Näiden proteiini- ja mikroRNA-määrien poikkeamat voivat johtaa raskauskomplikaatioihin. Proteiinien ja mikroRNA:n määrien mittaamista voitaisiin siten käyttää mahdollisina raskauskomplikaatioiden ja synnytyksen biomarkkereina.
Tässä tutkimuksessa löysimme proteomiikan ja genomin laajuisen assosiaatiotutkimuksen (GWAS) avulla entsyymin nimeltä Calcineurin-like phosphoesterase domain-containing protein 1 (CPPED1), joka mahdollisesti voi toimia spontaanin synnytyksen biomarkkerina. CPPED1-tasot laskivat spontaaneissa synnytyksissä, kun niistä saatuja istukoita verrattiin keisarinleikkauksen kautta saatuihin istukkoihin. Kun CPPED1-geenin ilmeneminen hiljennettiin istukan trofoblastisoluissa, tulehduksiin ja verisuonten uudismuodostukseen liittyvät signalointireitit muuttuivat eniten. Näillä muutoksilla saattaa olla merkitystä raskauden kestoon. Aikaisemmassa tutkimuksessa on osoitettu, että virtsarakon syöpäsoluissa CPPED1 poistaa fosfaattiryhmän AKT1-entsyymin seriini-473 aminohapolta. Tämän fosfaatin poistaminen johti ohjelmoituun solukuolemaan AKT/PI3K-signalointireitin kautta. Meidän omissa tutkimuksissamme AKT1-entsyymin fosforylointi ei muuttunut istukan soluissa vaikkakin CPPED1:n määrä muuttui. Sen sijaan, CPPED1-määrän laskiessa PI3K-signalointireittiä negatiivisesti säätelevien proteiinien määrät lisääntyivät istukasta peräisin olevassa solulinjassa.
Vertailevassa mikroRNAomiikassa, jossa vertailtiin alatiesynnytyksistä ja keisarinleikkauksista peräisin olevien istukoiden mikroRNA-molekyylejä, havaitsimme merkittäviä muutoksia 54 mikroRNA-molekyylien määrissä. Näistä 54 mikroRNA:stä 23 mikroRNA:n määrät nousivat ja 31 mikroRNA:n määrät laskivat spontaaneiden täysiaikaisten synnytysten istukoissa. Eräs mikroRNA, jonka määrä nousi spontaanin synnytyksen istukassa, oli miR-371a-5p. Osoitimme, että miR-371a-5p sitoutuu CPPED1:n lähetti-RNA:n 3’UTR-alueelle, minkä seurauksena lähetti-RNA:n määrä laski. CPPED1- ja miR-371a-5p-tasot siis korreloivat käänteisesti toisiinsa istukoissa, jotka ovat peräisin spontaaneista synnytyksistä. Näin ollen äitien verestä mitatut CPPED1 ja miR-371a-5p määrät voisivat olla potentiaalinen diagnostinen biomarkkeri spontaanin synnytyksen ennustamisessa.
CPPED1:n toimintojen selvittämiseksi käytimme proteiinimikrosirutekniikkaa tunnistaaksemme proteiineja, jotka voisivat mahdollisesti olla vuorovaikutuksessa CPPED1:n kanssa. Kyseinen proteiinimikrosiru sisälsi noin 75% ihmisen solun kaikista proteiineista. Proteiinimikrosirumenetelmällä CPPED1:n osoitettiin sitoutuvan 36 erilaiseen proteiiniin. Näistä kahden proteiinin, PAK4:n ja PIK3R2:n, vuorovaikutukset CPPED1:n kanssa varmistettiin kahdella muulla menetelmällä. Immuunisaostuksen avulla osoitettiin, että CPPED1 muodosti tiiviin kompleksin sekä PAK4:n että PIK3R2:n kanssa. Kaksoisfluoresenssikomplementtimenetelmän avulla havaitsimme, että CPPED1 sijaitsi solun sisällä samoissa paikoissa kuin PAK4 ja PIK3R2. Lisäksi massaspektrometrianalyysillä osoitimme, että CPPED1 poisti fosfaattiryhmiä PAK4:n tietyistä seriiniaminohapoista; näiden fosforylointikohtien toiminnallinen merkitys PAK4:lle on vielä tuntematon. Siten CPPED1 merkitys PAK4:n ja PIK3R2:n toiminnoille vaatii vielä lisätutkimuksia
Dr. Duane M. Jackson, Morehouse College, July 2011
No full textThis video is a conversation with Dr. Duane M. Jackson. Dr. Jackson talks about his paper, "Recall and the Serial Position Effect: The Role of Primacy and Recency on Accounting Students' Performance." Jackie Daniel, AUC Woodruff Library, is the interviewer
"Reflections on the subject of Emigration from Europe with a view to Settlement in the United States" By M. Carey.
No full text"Reflections on the subject of Emigration from Europe with a view to Settlement in the United States: containing bried sketches of the moral and political character of those states.
By M. Carey, member of the American philosophical, and of the American Antiquarian Society, and author of The Olive Branch, Cindiciae Hibernicae, essays on banking, on political economy, and on internal improvement.
To which are now added the English editor's comments on the subject; together with Important Advice to Emigrants, and Cautions Against Impositions Practiced in the Outports
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
No full textWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Code and data for "Integrated distance sampling models for simple point counts"
No full text<p>Code and data for the paper:</p>
<p>Kéry M, Royle JA, Hallman T, Robinson WD, Strebel N, Kellner KF (2024). Integrated distance sampling models for simple point counts. Ecology.</p>
<p>See the README file for more information.</p>
- …
