165 research outputs found
Teacher-student eye contact during scaffolding collaborative mathematical problem-solving
Get PDFTeacher’s gaze communicates consciously and unconsciously her pedagogical priorities to the students. By creating and responding to eye contact initiatives, people can communicate both status and affection. This research explores the frequency of teacher-student eye contacts and their connection to teachers’ scaffolding intentions. The data consisted of mobile gaze tracking recordings of two teachers and stationary classroom videos during three collaborative mathematical problem-solving lessons. The quantitative analysis showed that most of the teacher gazes on student faces did not lead to dyadic eye contacts and those gazes that did, occurred often during affective and cognitive scaffolding. These results offer us novel and important insight in the nonverbal part of scaffolding interaction. Eeva Haataja, Miika Toivanen, Anu Laine and Markku S. Hannula University of Helsinki, FinlandTeacher’s gaze communicates consciously and unconsciously her pedagogical priorities to the students. By creating and responding to eye contact initiatives, people can communicate both status and affection. This research explores the frequency of teacher-student eye contacts and their connection to teachers’ scaffolding intentions. The data consisted of mobile gaze tracking recordings of two teachers and stationary classroom videos during three collaborative mathematical problem-solving lessons. The quantitative analysis showed that most of the teacher gazes on student faces did not lead to dyadic eye contacts and those gazes that did, occurred often during affective and cognitive scaffolding. These results offer us novel and important insight in the nonverbal part of scaffolding interaction.Peer reviewe
Student diversity in the eyes of teachers: teachers’ visual attention, beliefs, and attitudes. (Discussant.)
No full textThe role of gaze in momentary teacher-student scaffolding interaction : Lectio praecursoria
No full textNon peer reviewe
Understanding the role of gaze in momentary teacher-student scaffolding interaction during collaborative problem solving
Get PDFGaze is a crucial part of interaction. Teacher-student relationship is constructed on momentary classroom interactions. Recent eye-tracking research has charted some patterns of teacher gaze in classrooms, but the dynamics of the relation between teacher’s gaze and pedagogical intentions and teacher-student eye contact have remained unexplored. The aim of this dissertation was to explore how teachers’ momentary scaffolding intentions and interpersonal behaviors are manifested in their gaze behaviors and in momentary teacher-student eye-contact communication.
The research setting included multiple mobile eye tracking in naturalistic classroom contexts. The studies combined data collected on three 9th-grade mathematics lessons: gaze data, video recordings, and an interview with one teacher. The students solved a problem collaboratively and the teachers guided the problem solving. This mixed method research combines theoretical and methodological traditions of psychology and education and creates new information on teacher-student interaction and analytical methods.
To present the main findings, student faces and solution papers were the most significant gaze targets for the teacher. Student papers were the most significant target during teacher-led cognitive scaffolding interaction, and student faces during affective scaffolding. Students’ hands and bodies were a common target during metacognitive scaffolding. Teacher gazes at student gestures were few but very long and occurred often during cognitive scaffolding.
The student-started eye contacts were significantly more frequent than teacher-started eye contacts. The occurrence and durations of the dyadic eye contacts were dependent on the teachers’ scaffolding intentions. The students tended to look their teacher in the eye during cognitive scaffolding. During affective scaffolding, the teacher-started eye contacts were relatively frequent. The students looked at their teacher during high teacher communion often and with long gazes.
To conclude, during cognitive scaffolding interaction and teacher behaviors of high communion and agency, the student gazes focus on the teacher and teacher gazes on the learning content. During affective scaffolding, dyadic eye contacts often formed between the teacher and students. The between-individual and even within-individual variation of attentional behaviors underline using situational data collection methods and continuous coding and developing theories on scaffolding intentions and interpersonal behaviors toward the inclusion of the momentary variation in instructive interaction.Katse on olennainen osa vuorovaikutusta. Opettaja-oppilassuhde rakentuu tilannekohtaisen luokkahuonevuorovaikutuksen pohjalle. Tuore katseenseurantatutkimus on kartoittanut opettajan katseen yleisiä piirteitä, mutta opettajan katseen ja pedagogisten tavoitteiden välistä dynamiikkaa tai opettajan ja oppilaan välisiä katsekontakteja ei ole tutkittu. Tämän väitöstutkimus selvitti, miten opettajan tilannekohtaiset ongelmanratkaisun ohjaamisen tavoitteet ja interpersoonallinen käyttäytyminen näkyvät hänen katsekäyttäymisessään ja opettajan ja oppilaan katsevuorovaikutuksessa.
Tutkimuksessa oli aineistoa useista kannettavista päälle puettavista katseenseurantalaitteista aidoissa luokkahuoneympäristöissä sekä videonauhoitteita ja yhtä opettajahaastattelua. Oppilaat ratkaisivat ongelmatehtävää ryhmissä, ja opettajat ohjasivat tätä työskentelyä. Valitsin monimenetelmäisen lähestymistavan analyysiin saavuttaakseni syvällistä ymmärrystä tutkimusaiheesta.
Oppilaiden kasvot ja tehtäväpaperit olivat opettajan keskeisimmät katsekohteet. Hän katsoi näitä usein ja pitkillä katseilla läpi koko ongelmanratkaisun. Oppilaiden paperit olivat keskeisin katseen kohde kognitiivisen ohjauksen ja kasvot affektiivisen ohjauksen aikana. Opettaja katsoi oppilaiden käsiä ja kehoa usein mutta lyhyillä katseilla metakognitiivisen ohjauksen aikana. Sen sijaan opettaja katsoi oppilaiden eleitä harvoin, mutta nämä katseet olivat pitkiä ja tapahtuivat usein kognitiivisen ohjauksen aikana.
Oppilaat aloittivat kaksisuuntaisen katsekontaktin useammin kuin opettajat. Katsekontaktien esiintyvyys ja kesto riippuivat opettajan ohjauksen tavoitteista. Oppilaiden aloittamia katsekontakteja esiintyi eniten kognitiivisen ohjauksen aikana. Affektiivisen ohjauksen aikana opettajien aloittamat katsekontaktit olivat suhteellisen yleisiä. Oppilaat katsoivat opettajiaan kasvoihin useammin ja pidemmillä katseilla, kun nämä välittivät yhteyttä käyttäytymisellään. Oppilaiden aloittamat katsekontaktit oppimista tukevan opettaja-oppilasvuorovaikutuksen aikana olivat pitkiä.
Yhteenvetona todetaan, että kognitiivinen ohjausvuorovaikutus ja opettajan välittämä korkea yhteys ja toimijuus ohjaavat oppilaiden katsetta kohti opettajaa ja opettajan katsetta kohti opetussisältöjä. Affektiivisen ohjaus tukee kaksisuuntaisen katsevuorovaikutuksen toteutumista. Tilannekohtaisten aineistonkeruu- ja jatkuvien analyysimenetelmien käyttäminen tutkimuksessa on tärkeää, jotta voidaan huomioida yksilöiden väliset ja sisäiset vaihtelut ja kehittää interpersoonallisen käyttäytymisen ja ongelmanratkaisun ohjaamisen teorioita kohti opetusvuorovaikutuksen tilannekohtaisuuden ymmärrystä.ei saavutettav
Kirjoitusmotivaatiota metsästämässä:interventiotutkimus pelaamisen ja kirjoittamisen pedagogisesta yhdistämisestä
No full textKirjoitustaito on tärkeä perustaito myös tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää kehittää aktiivisesti uusia tapoja, joilla kirjoittamisen opetusta voidaan kehittää motivoivammaksi. Opetuksen pelillistämisellä on saatu kirjoitusmotivaatiota parantavia tutkimustuloksia. Tässä kaksiosaisessa interventiotutkimuksessa peruskoulun viidesluokkaiset pelasivat ensin fyysistä pakopeliä ja kirjoittivat sitten oman tarinan. Kirjoittamisen jälkeen he täyttivät tutkimuskyselyn kokemuksistaan. Kyselyn perusteella kirjoittaminen näyttäytyi mielekkäänä ja helppona suurimmalle osalle tutkittavista. Peli tuotti oppilaille myös ideoita, joita he hyödynsivät kirjoittamistehtävässä. Tutkimuksen tulos osoittaa, että pelillistetyn kirjoittamisen opetuksen pedagogista tutkimusta kannattaa jatkaa ja laajentaa, sillä pelit sisältävät monipuolisesti oppimista motivoivaa potentiaalia
Subtle direction or collegial support?
Get PDFCo-teaching can benefit learning and well-being of all students in inclusive classrooms. In Finland, co-teaching is a pivotal method of support for students with special needs in learning mathematics, but the outcomes are dependent on the quality of co-teaching. However, little is known about how effective co-teaching is situationally constructed in classrooms. The aim of this study was to pilot the approach to investigate the patterns of teaching partners’ interaction in mathematics education. This mixed-method case study charts visual attention between teaching partners in mathematics education. The data was collected with mobile eye tracking in four mathematics lessons with the same mathematics teacher and his seventh-grade students. This study provides introductory information on how a mathematics teacher attends to the co-teaching partners during instruction with short glances during mathematics teacher’s instruction, and long dwells when listening to the teaching partner. Our findings indicate that teacher’s attention to the teaching partners was relative to the pedagogical and interactional situations and often took place during moments with emotional triggers to the teacher
Kirjoitusmotivaatiota metsästämässä:interventiotutkimus pelaamisen ja kirjoittamisen pedagogisesta yhdistämisestä
No full textKirjoitustaito on tärkeä perustaito myös tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää kehittää aktiivisesti uusia tapoja, joilla kirjoittamisen opetusta voidaan kehittää motivoivammaksi. Opetuksen pelillistämisellä on saatu kirjoitusmotivaatiota parantavia tutkimustuloksia. Tässä kaksiosaisessa interventiotutkimuksessa peruskoulun viidesluokkaiset pelasivat ensin fyysistä pakopeliä ja kirjoittivat sitten oman tarinan. Kirjoittamisen jälkeen he täyttivät tutkimuskyselyn kokemuksistaan. Kyselyn perusteella kirjoittaminen näyttäytyi mielekkäänä ja helppona suurimmalle osalle tutkittavista. Peli tuotti oppilaille myös ideoita, joita he hyödynsivät kirjoittamistehtävässä. Tutkimuksen tulos osoittaa, että pelillistetyn kirjoittamisen opetuksen pedagogista tutkimusta kannattaa jatkaa ja laajentaa, sillä pelit sisältävät monipuolisesti oppimista motivoivaa potentiaalia
Ecological validity of retrospective reflections in eye tracking
No full textBackground: Teacher professional vision consists of two aspects, noticing and interpretation, and it can be investigated comprehensively by combining eye tracking and teacher reflection. Several studies have acknowledged the importance of authenticity in educational eye tracking research, but have not defined what is meant by this goal. When participant interviews are added into eye-tracking research, ensuring ecological validity becomes even more complex. Aims: This methodological paper investigates how the aim of ecological validity is understood in gaze-simulated retrospective recall research with teacher participants, and how this contributes to the theory of professional vision. Samples: Two research settings investigating Finnish mathematics and higher education teachers are used to investigate methodological and theoretical reflections. Methods: This is a reflective methodological study. Data from the two research settings was revisited, and conclusions from the studies of both authors were reviewed. Results: The two studies approached the concept of ecological validity from different angles: the ecological validity of cues, and the ecological validity of the research setting. The authentic teaching context enables teacher reflections of their detailed noticing and not-noticing behaviors. Using gaze-stimulated retrospective recall as a part of teacher training adds to the ecological validity though the safety and familiarity between the researchers and participants. Conclusions: Approaching ecological validity in research combining eye tracking and gaze-stimulated retrospective reflections is complex. It can emerge through different practices depending on the aims of the research and requires careful attention from the researchers.Peer reviewe
Kielenoppimisprosessien ja vuorovaikutuksen mittaaminen katseenseurannan ja joystick-koodauksen avulla
No full textPeer reviewe
Varhaiskasvattajien kokemuksia pienryhmätoiminnasta Pöykkölän päiväkodissa
Get PDFOpinnäytetyön kuvaus:
Opinnäytetyössämme tutkimme Rovaniemeläisen Pöykkölän päiväkodin pienryhmäpedagogiikan toteutumista ja henkilökunnan omia kokemuksia pienryhmätoiminnasta.
Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus.
Tutkimuksessa käytettiin kyselylomaketta, joka sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Kyselyn avulla selvitimme Pöykkölän päiväkodin henkilökunnan kokemuksia pienryhmäpedagogiikasta. Kyselylomakkeita jaoimme 20 kappaletta ja vastauksia saimme 15 kappaletta eli vastausprosentti oli 75 prosenttia.
Tutkimuksessa selvisi, että henkilökunnan määrän ollessa riittävä, pienryhmätyöskentely on hyödyllistä niin lapsen, kuin kasvattajankin kannalta. Pienryhmätyöskentelyssä kasvattajalla on mahdollisuus huomioida ja havainnoida lasta paremmin, suunnata toimintaa haluttuun suuntaan, mahdollisuus luoda rauhallinen ilmapiiri, sekä kannatella lasten välistä vuorovaikutusta.Thesis description:
The aim of this thesis was to find out how small group activities are implemented in Pöykkölä Day care centre in Rovaniemi and what kind of experience the personnel has about it.
Our thesis is a qualitative study.
With a questionnaire we found out opinions and experiences about small group activities of the personnel in Pöykkölä day care centre. We delivered 20 ques-tionnaires and received 15 replies. The response rate percentage was 75.
The results of the study show that both the children and the educators benefit from small group activities when the amount of personnel is adequate. In smaller groups the educator has better chance to pay attention to the children and observe them. The educator can also lead the activities to desired direction, create a peaceful environment and support the interaction between the children
- …
