1,721,042 research outputs found
Etablering av försäkringsverksamhet på utvecklingsmarknader (emerging markets)
No full textFlera försäkringsbolag har under åren expanderat genom att etablera verksamheter utomlands. I samband med att järnridån föll i början 1990-talet var det flera försäkringsbolag och banker som såg möjligheter med att gå in på dessa tidigare relativt oexploaterade marknader. Att gå in på en sk. emerging market, dvs. en marknad som är i snabb expansion, kan verka lockande och många gånger kan det även verka enkelt att etablera sig på denna typ av marknad men pga. att det är utvecklingsmarknader är det många faktorer som behöver vägas in. En av slutsatserna som drogs i en studie av tre försäkringsbolag som under samma period etablerade sig i Polen visade att en etablering ofta tar längre tid och kräver mer resurser än vad bolagen initialt förutspått. Några av förklaringarna till detta är icke-existerande distributionskanaler och att de institutionella ramarna starkt bidragit till att försvåra processen.</p
Etablering av försäkringsverksamhet på utvecklingsmarknader (emerging markets)
No full textFlera försäkringsbolag har under åren expanderat genom att etablera verksamheter utomlands. I samband med att järnridån föll i början 1990-talet var det flera försäkringsbolag och banker som såg möjligheter med att gå in på dessa tidigare relativt oexploaterade marknader.Att gå in på en sk. emerging market, dvs. en marknad som är i snabb expansion, kan verka lockande och många gånger kan det även verka enkelt att etablera sig på denna typ av marknad men pga. att det är utvecklingsmarknader är det många faktorer som behöver vägas in. En av slutsatserna som drogs i en studie av tre försäkringsbolag som under samma period etablerade sig i Polen visade att en etablering ofta tar längre tid och kräver mer resurser än vad bolagen initialt förutspått. Några av förklaringarna till detta är icke-existerande distributionskanaler och att de institutionella ramarna starkt bidragit till att försvåra processen.</p
Tapaamisia turbulentteina aikoina : Instituutioita muuttavien verkostojen muotoutuminen Myanmarissa/Burmassa
No full textAbstractThe resolution of humanitarian crises in, for example, ethnic conflict regions, is dependent on the interaction of different actors. They need to collectively engage to change the conflicting parties’ perception of one another and their ways of interacting. The efforts of these institution-changing networks can be seen as an integral element of a change process to transform harmful societal practices which have become institutionalized over decades into socially and economically conducive practices.Located at the cross-roads of sociological institutionalism and critical entrepreneurship discourse this study borrows from both the Industrial Marketing and Purchasing rooted business network mobilization approach and organizational legitimacy discussion. It provides processual and contextual understanding of how individual actors act in the process of forming collectives for institutional change as an early stage of a peace-building process.The data of this study consists of a set of conversations with governmental, non-governmental and private sector actors and observations and secondary data about the peace-building and democratization process in Myanmar/Burma. These were used to produce insight into individual actors’ acting for forming institution-changing networks.Pluralism, non-linearity and non-teleology were identified as characteristics of institutional entrepreneurial acting in turbulent and unpredictable contexts generally. Exploring the pluralist characteristic further, the study identifies in Myanmar/Burma’s peace-building context reticence, adaptability, incentivization, and perseverance as ways of acting to instigate the forming of networks and the creation of legitimacy therein. Due to the underlying non-linearity and non-teleology of these ways of acting the formation of networks is referred to as process of becoming. Theoretically this study responds to the need for processual conceptualizations of networks changing over time through a rich and locally contextualized understanding of network forming processes. Methodologically, it advocates for a network- or meso-level approach to help transcending the distinction between individual and structure levels of analysis which allows viewing institutional entrepreneurship processes where they are enacted. Practically, this study gives guidance to business actors about balancing the conduct of business and building society at the same time.Tiivistelmä Humanitaaristen kriisien ratkaisu esimerkiksi alueilla, joissa on etnisiä konflikteja, riippuu eri toimijoiden vuorovaikutuksesta. Heidän täytyy pyrkiä verkostoissa vaikuttamaan konfliktin osapuolten vuorovaikutustapoihin ja näkemyksiin toisistaan. Näiden instituutioita muuttavien verkostojen pyrkimykset voidaan nähdä keskeisenä osana prosessia, joka muuttaa ajan saatossa institutionalisoituneita haitallisia yhteiskunnallisia käytäntöjä sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllisiksi käytännöiksi.Tämä tutkimus sijoittuu sosiologisen institutionalismin ja kriittisen yrittäjyyden diskurssin yhtymäkohtiin. Se pohjaa keskusteluun organisatorisesta legitimiteetistä sekä liiketoimintaverkostojen mobilisoinnin lähestymistapaan, joka juontaa juurensa teollisten markkinoiden tutkimuksesta. Tämä tutkimus tarjoaa prosessuaalisen ja kontekstuaalisen näkökulman yksittäisten toimijoiden toimintaan kollektiivien muodostumisen prosessissa, joka tähtää institutionaalisen muutoksen aikaansaamiseen rauhanrakentamisprosessin varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin kansalaisjärjestöjen, yksityissektorin ja valtiollisten toimijoiden haastattelujen lisäksi havaintoja ja sekundaariaineistoa rauhanrakentamisen ja demokratisointisoinnin prosesseista Myanmarissa/Burmassa. Aineiston pohjalta syvennettiin ymmärrystä yksittäisten toimijoiden toimimisesta instituutioita muuttavien verkostojen muodostumisessa.Pluralismi, epälineaarisuus ja epäteleologisuus tunnistettiin institutionaalisen yrittäjämäisen toimimisen ominaispiirteiksi turbulenteissa ja arvaamattomissa konteksteissa. Pluralistisia ominaisuuksia tarkasteltiin syvemmin ja Myanmarin/Burman rauhanrakennusprosessin kontekstissa pidättyväisyys, sopeutumiskyky, kannustimien asettaminen ja pitkäjänteisyys tunnistettiin tavoiksi käynnistää verkostojen muodostuminen ja niiden legitimiteetin luominen. Näiden toimintatapojen epälineaarisuuden ja epäteleologisuuden takia verkostojen luomiseen viitataan muodostumisen prosessina.Teoreettisesti tämä tutkimus vastaa tarpeeseen käsitteellistää muuttuvia verkostoja prosessuaalisesti luomalla moninaisen ja paikallisesti kontekstualisoidun ymmärryksen verkostojen muodostumisen prosessista. Metodologisesti tutkimus edistää verkosto- ja mesotason lähestymistapaa, joka auttaa ylittämään yksilön ja rakenteen tasojen erotuksen ja mahdollistaa institutionaalisen yrittäjämäisen prosessin tarkastelun sen toteuttamistasolla. Käytännössä tämä tutkimus antaa neuvoja liike-elämän toimijoille samanaikaisesti tapahtuvaan liiketoiminnan harjoittamiseen ja yhteiskunnan rakentamiseen.Academic dissertation to be presented with the assent of The Doctoral Training Committee of Human Sciences, University of Oulu for public defence in the Arina auditorium (TA105), Linnanmaa, on 6 May 2016, at 12 noonAbstract
The resolution of humanitarian crises in, for example, ethnic conflict regions, is dependent on the interaction of different actors. They need to collectively engage to change the conflicting parties’ perception of one another and their ways of interacting. The efforts of these institution-changing networks can be seen as an integral element of a change process to transform harmful societal practices which have become institutionalized over decades into socially and economically conducive practices.
Located at the cross-roads of sociological institutionalism and critical entrepreneurship discourse this study borrows from both the Industrial Marketing and Purchasing rooted business network mobilization approach and organizational legitimacy discussion. It provides processual and contextual understanding of how individual actors act in the process of forming collectives for institutional change as an early stage of a peace-building process.
The data of this study consists of a set of conversations with governmental, non-governmental and private sector actors and observations and secondary data about the peace-building and democratization process in Myanmar/Burma. These were used to produce insight into individual actors’ acting for forming institution-changing networks.
Pluralism, non-linearity and non-teleology were identified as characteristics of institutional entrepreneurial acting in turbulent and unpredictable contexts generally. Exploring the pluralist characteristic further, the study identifies in Myanmar/Burma’s peace-building context reticence, adaptability, incentivization, and perseverance as ways of acting to instigate the forming of networks and the creation of legitimacy therein. Due to the underlying non-linearity and non-teleology of these ways of acting the formation of networks is referred to as process of becoming.
Theoretically this study responds to the need for processual conceptualizations of networks changing over time through a rich and locally contextualized understanding of network forming processes. Methodologically, it advocates for a network- or meso-level approach to help transcending the distinction between individual and structure levels of analysis which allows viewing institutional entrepreneurship processes where they are enacted. Practically, this study gives guidance to business actors about balancing the conduct of business and building society at the same time.Tiivistelmä
Humanitaaristen kriisien ratkaisu esimerkiksi alueilla, joissa on etnisiä konflikteja, riippuu eri toimijoiden vuorovaikutuksesta. Heidän täytyy pyrkiä verkostoissa vaikuttamaan konfliktin osapuolten vuorovaikutustapoihin ja näkemyksiin toisistaan. Näiden instituutioita muuttavien verkostojen pyrkimykset voidaan nähdä keskeisenä osana prosessia, joka muuttaa ajan saatossa institutionalisoituneita haitallisia yhteiskunnallisia käytäntöjä sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllisiksi käytännöiksi.Tämä tutkimus sijoittuu sosiologisen institutionalismin ja kriittisen yrittäjyyden diskurssin yhtymäkohtiin. Se pohjaa keskusteluun organisatorisesta legitimiteetistä sekä liiketoimintaverkostojen mobilisoinnin lähestymistapaan, joka juontaa juurensa teollisten markkinoiden tutkimuksesta. Tämä tutkimus tarjoaa prosessuaalisen ja kontekstuaalisen näkökulman yksittäisten toimijoiden toimintaan kollektiivien muodostumisen prosessissa, joka tähtää institutionaalisen muutoksen aikaansaamiseen rauhanrakentamisprosessin varhaisessa vaiheessa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kansalaisjärjestöjen, yksityissektorin ja valtiollisten toimijoiden haastattelujen lisäksi havaintoja ja sekundaariaineistoa rauhanrakentamisen ja demokratisointisoinnin prosesseista Myanmarissa/Burmassa. Aineiston pohjalta syvennettiin ymmärrystä yksittäisten toimijoiden toimimisesta instituutioita muuttavien verkostojen muodostumisessa.
Pluralismi, epälineaarisuus ja epäteleologisuus tunnistettiin institutionaalisen yrittäjämäisen toimimisen ominaispiirteiksi turbulenteissa ja arvaamattomissa konteksteissa. Pluralistisia ominaisuuksia tarkasteltiin syvemmin ja Myanmarin/Burman rauhanrakennusprosessin kontekstissa pidättyväisyys, sopeutumiskyky, kannustimien asettaminen ja pitkäjänteisyys tunnistettiin tavoiksi käynnistää verkostojen muodostuminen ja niiden legitimiteetin luominen. Näiden toimintatapojen epälineaarisuuden ja epäteleologisuuden takia verkostojen luomiseen viitataan muodostumisen prosessina.
Teoreettisesti tämä tutkimus vastaa tarpeeseen käsitteellistää muuttuvia verkostoja prosessuaalisesti luomalla moninaisen ja paikallisesti kontekstualisoidun ymmärryksen verkostojen muodostumisen prosessista. Metodologisesti tutkimus edistää verkosto- ja mesotason lähestymistapaa, joka auttaa ylittämään yksilön ja rakenteen tasojen erotuksen ja mahdollistaa institutionaalisen yrittäjämäisen prosessin tarkastelun sen toteuttamistasolla. Käytännössä tämä tutkimus antaa neuvoja liike-elämän toimijoille samanaikaisesti tapahtuvaan liiketoiminnan harjoittamiseen ja yhteiskunnan rakentamiseen
Interpartner Legitimacy Effects on Cluster Initiative Formation and Development Processes
No full textIn spite of the growing interest in cluster initiatives (CIs) as a means of regional development, there are still few studies of CIs that offer an inside perspective. This article takes such an inside perspective, focusing on the internal legitimacy aspects of the formation and evolving processes of CIs. We propose the inclusion of interpartner legitimacy effects in order to better understand the formation and development of CIs. A case study method is applied on a Swedish CI in the tourism industry. Faced with the situation that their region was lagging behind other Swedish regions in the development of tourism, the actors were spurred to promote a CI. Its central purposes were to consolidate the regional tourism industry, strengthen the regional brand and to establish the entire region as a single coherent destination. This paper contributes to the research body of regional development and CIs by showing how different types of interpartner legitimacies hinder and facilitate the CI process
- …
