98 research outputs found
Flyttkedjor och boende på ålderns höst
No full textDetta projekt har Sabine Gebert Persson och Lina Bellman vid CER bedrivit tillsammans med Hans Lind vid KTH och Maria Kulander vid högskolan i Gävle. Syftet var att studera utbud av bostäder för äldre samt vilka push- respektive pullfaktorer som påverkar äldres val av boende. Resultaten visar att det saknas en samsyn om bostadsformer, majoriteten av kommunerna har reaktiv informationsspridning och boendemiljö är den faktor som påverkar mest. Resultaten från projektet har tidigare publicerats i rapporterna "Vad påverkar äldres val av boendeform" (Gebert Persson, Bellman, Kulander och Lind, 2015) och "Boende för äldre: En studie av 10 kommuner" (Lind, Kulander, Gebert Persson och Bellman, 2015)
Ömsesidig legitimitet i regionala strategiska nätverk
No full textLokala samarbeten i form av regionala strategiska nätverk har blivit ett allt vanligare verktyg i försöken att skapa regional utveckling. Syftet med denna studie, utförd av Sabine Gebert Persson, Heléne Lundberg och Edith Andresen vid CER, är att försöka förstå hur dessa nätverk utvecklas och vad de kan uppnå. Resultaten pekar på att förekomsten av olika former av ömsedig legitimitet mellan deltagarna är en viktig faktor att beakta. Forskningsresultaten har tidigare publicerats i den internationella artikeln "Interpartner legitimacy in regional strategic networks" (Gebert Persson, Lundberg och Andresen, 2011)
Legitimacy in the Business Network Context
No full textPerceptions of uncertainty can be significantly reduced by establishing trust within relationships as well as by the manner public view an organisation as legitimate. One of the most important aspects when explaining business-to-business interaction is the organisational relationship. Within the network approach, relationships are defined as developing over time, resulting in a number of adaptations and roles (IMP Group 2002: 22) which consequently become institutionalised within the relationship. Such institutionalisation concerns activities between the actors and may require substantial adaptation relating to internal organisational processes within each firm. Interactions between entities form rules and expectations for what constitutes an accepted behaviour; therefore the legitimacy concept is essential to consider in relationships. Legitimacy is a perception held by a beholder based on either direct or indirect relationships, as well as upon reputation. It is founded on different constituents’ expectations, perceptions, evaluations and judgments of the firm as being trustworthy, credible, desirable, proper or appropriate (Suchman 1995). Sharma (1991), over two decades ago, stated that without legitimacy the network will not be willing to supply resources. Furthermore, the concept of legitimacy has been widely discussed by researchers within institutional theory (cf., Human and Provan 2000; Meyer and Rowan 1991), recently regaining interest among various network researchers including, the analysis of foreign market entry (cf., Gebert-Persson and Káptalan-Nagy 2009; Jansson et al. 2007; Low and Johnston 2010), regional strategic networks (Gebert-Persson et al. 2010) and firms acting within political contexts (Hadjikhani 1998). However, these studies have primarily perceived legitimacy as a resource that can be drawn upon or affecting how actors are perceived.</p
Determinants of digitally instigated insurance relationships
No full textPurposeThe purpose of this paper is to develop a conceptual model for explaining insurance customers' intentions towards using the internet as a channel for communication and interaction with insurance companies by integrating Technology Acceptance Model (TAM) and trust.Design/methodology/approachThe paper seeks to conceptually develop an integrated framework for studying and measuring the perceptions of customers towards using the internet as a source of communication and interaction. The TAM model is taken as a point of departure where trust and trustworthiness, being essential in insurance relationships, have been included in the model. Trust is divided into perceived competence, perceived benevolence and perceived integrity, which in turn affect whether the customer will find the firm trustworthy or not. A second dimension that is developed in this paper is the disposition to trust, which is defined as a customer‐related factor. This disposition to trust is in turn affected by the customer's internet knowledge and product knowledge.FindingsThe paper contributes by developing the model for understanding and explaining factors that affect customers' attitudes and intentions towards on‐line interactions. By emphasizing internet‐, customer‐ and Ffrm‐related factors, it would arguably be possible to explain factors that affect trust, and trustworthiness, as well as the customer's attitudes towards the organization and the communication and distribution channel while also integrating the customer‐specific factors.Research limitationsThe model developed in this paper is conceptual and needs to be tested empirically.Originality/valueThe findings of this paper will serve as a basis for further research aiming at answering the research question on what factors affect customers' attitudes towards using the internet as an interface within the financial services sector. It also contributes to practices by identifying and defining factors that can affect trust in relationships as well as the choice of communication and distribution channels depending on customers' attitudes.</jats:sec
Etablering av försäkringsverksamhet på utvecklingsmarknader (emerging markets)
No full textFlera försäkringsbolag har under åren expanderat genom att etablera verksamheter utomlands. I samband med att järnridån föll i början 1990-talet var det flera försäkringsbolag och banker som såg möjligheter med att gå in på dessa tidigare relativt oexploaterade marknader. Att gå in på en sk. emerging market, dvs. en marknad som är i snabb expansion, kan verka lockande och många gånger kan det även verka enkelt att etablera sig på denna typ av marknad men pga. att det är utvecklingsmarknader är det många faktorer som behöver vägas in. En av slutsatserna som drogs i en studie av tre försäkringsbolag som under samma period etablerade sig i Polen visade att en etablering ofta tar längre tid och kräver mer resurser än vad bolagen initialt förutspått. Några av förklaringarna till detta är icke-existerande distributionskanaler och att de institutionella ramarna starkt bidragit till att försvåra processen.</p
Swedish integration policy documents: a close dialogic reading
No full textSweden as the great welfare state where everybody is equally welcomed and cared for has for long been the prevailing view. Although Swedish integration policy seems to confirm this view, this is far removed from many people’s experienced reality. I argue that part of this disharmony lies in how West European languages contain and relate to an ‘identity’ construction, which perpetuates and is perpetuated through dichotomies that strengthen the social and political cogency of concepts such as ‘race’, ethnicity and culture. Based on this, I carry out a discourse analysis of Sweden’s major integration policy documents from the mid 1970s up to today.
After an eclectic reading of discourses on migration and integration terminology, ‘identity’ and language, I assert the centrality of ‘identity’ construction to everything we do. With this in mind, taking the dialogism promoted by the Bakhtinian Circle as the dichotomy to monologism, I carry out a close dialogic reading in the tradition of Lynn Pearce (1994) and Peter Stallybrass and Allon White (1986).
Contextualising the policy documents, I present the history of migration and integration from a Swedish perspective. Focusing on the last five decades, I divide the different historic tendencies into themes ranging from: emigration to labour migration, refugee migration and the European Union, and from immigrant policy to integration policy.
Believing that the conceptualisation and the handling of categorisation, segregation, culture, discrimination and racism are all central to a successful integration policy, I analyse the policy documents thematically accordingly. I show how the interdependence of the common ‘identity’ constructions and language sometimes obscures and frequently counteracts the intention of the author. As a result, I argue that the Bakhtinian Circle holds the key to a better understanding of the invincibility of stereotyping within racialised discourses, through applying absolute ‘identity’ constructions in monologic speech, and how this may be counteracted in order to strive for a dialogic approach to the world
Etablering av försäkringsverksamhet på utvecklingsmarknader (emerging markets)
No full textFlera försäkringsbolag har under åren expanderat genom att etablera verksamheter utomlands. I samband med att järnridån föll i början 1990-talet var det flera försäkringsbolag och banker som såg möjligheter med att gå in på dessa tidigare relativt oexploaterade marknader.Att gå in på en sk. emerging market, dvs. en marknad som är i snabb expansion, kan verka lockande och många gånger kan det även verka enkelt att etablera sig på denna typ av marknad men pga. att det är utvecklingsmarknader är det många faktorer som behöver vägas in. En av slutsatserna som drogs i en studie av tre försäkringsbolag som under samma period etablerade sig i Polen visade att en etablering ofta tar längre tid och kräver mer resurser än vad bolagen initialt förutspått. Några av förklaringarna till detta är icke-existerande distributionskanaler och att de institutionella ramarna starkt bidragit till att försvåra processen.</p
Tapaamisia turbulentteina aikoina : Instituutioita muuttavien verkostojen muotoutuminen Myanmarissa/Burmassa
No full textAbstractThe resolution of humanitarian crises in, for example, ethnic conflict regions, is dependent on the interaction of different actors. They need to collectively engage to change the conflicting parties’ perception of one another and their ways of interacting. The efforts of these institution-changing networks can be seen as an integral element of a change process to transform harmful societal practices which have become institutionalized over decades into socially and economically conducive practices.Located at the cross-roads of sociological institutionalism and critical entrepreneurship discourse this study borrows from both the Industrial Marketing and Purchasing rooted business network mobilization approach and organizational legitimacy discussion. It provides processual and contextual understanding of how individual actors act in the process of forming collectives for institutional change as an early stage of a peace-building process.The data of this study consists of a set of conversations with governmental, non-governmental and private sector actors and observations and secondary data about the peace-building and democratization process in Myanmar/Burma. These were used to produce insight into individual actors’ acting for forming institution-changing networks.Pluralism, non-linearity and non-teleology were identified as characteristics of institutional entrepreneurial acting in turbulent and unpredictable contexts generally. Exploring the pluralist characteristic further, the study identifies in Myanmar/Burma’s peace-building context reticence, adaptability, incentivization, and perseverance as ways of acting to instigate the forming of networks and the creation of legitimacy therein. Due to the underlying non-linearity and non-teleology of these ways of acting the formation of networks is referred to as process of becoming. Theoretically this study responds to the need for processual conceptualizations of networks changing over time through a rich and locally contextualized understanding of network forming processes. Methodologically, it advocates for a network- or meso-level approach to help transcending the distinction between individual and structure levels of analysis which allows viewing institutional entrepreneurship processes where they are enacted. Practically, this study gives guidance to business actors about balancing the conduct of business and building society at the same time.Tiivistelmä Humanitaaristen kriisien ratkaisu esimerkiksi alueilla, joissa on etnisiä konflikteja, riippuu eri toimijoiden vuorovaikutuksesta. Heidän täytyy pyrkiä verkostoissa vaikuttamaan konfliktin osapuolten vuorovaikutustapoihin ja näkemyksiin toisistaan. Näiden instituutioita muuttavien verkostojen pyrkimykset voidaan nähdä keskeisenä osana prosessia, joka muuttaa ajan saatossa institutionalisoituneita haitallisia yhteiskunnallisia käytäntöjä sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllisiksi käytännöiksi.Tämä tutkimus sijoittuu sosiologisen institutionalismin ja kriittisen yrittäjyyden diskurssin yhtymäkohtiin. Se pohjaa keskusteluun organisatorisesta legitimiteetistä sekä liiketoimintaverkostojen mobilisoinnin lähestymistapaan, joka juontaa juurensa teollisten markkinoiden tutkimuksesta. Tämä tutkimus tarjoaa prosessuaalisen ja kontekstuaalisen näkökulman yksittäisten toimijoiden toimintaan kollektiivien muodostumisen prosessissa, joka tähtää institutionaalisen muutoksen aikaansaamiseen rauhanrakentamisprosessin varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin kansalaisjärjestöjen, yksityissektorin ja valtiollisten toimijoiden haastattelujen lisäksi havaintoja ja sekundaariaineistoa rauhanrakentamisen ja demokratisointisoinnin prosesseista Myanmarissa/Burmassa. Aineiston pohjalta syvennettiin ymmärrystä yksittäisten toimijoiden toimimisesta instituutioita muuttavien verkostojen muodostumisessa.Pluralismi, epälineaarisuus ja epäteleologisuus tunnistettiin institutionaalisen yrittäjämäisen toimimisen ominaispiirteiksi turbulenteissa ja arvaamattomissa konteksteissa. Pluralistisia ominaisuuksia tarkasteltiin syvemmin ja Myanmarin/Burman rauhanrakennusprosessin kontekstissa pidättyväisyys, sopeutumiskyky, kannustimien asettaminen ja pitkäjänteisyys tunnistettiin tavoiksi käynnistää verkostojen muodostuminen ja niiden legitimiteetin luominen. Näiden toimintatapojen epälineaarisuuden ja epäteleologisuuden takia verkostojen luomiseen viitataan muodostumisen prosessina.Teoreettisesti tämä tutkimus vastaa tarpeeseen käsitteellistää muuttuvia verkostoja prosessuaalisesti luomalla moninaisen ja paikallisesti kontekstualisoidun ymmärryksen verkostojen muodostumisen prosessista. Metodologisesti tutkimus edistää verkosto- ja mesotason lähestymistapaa, joka auttaa ylittämään yksilön ja rakenteen tasojen erotuksen ja mahdollistaa institutionaalisen yrittäjämäisen prosessin tarkastelun sen toteuttamistasolla. Käytännössä tämä tutkimus antaa neuvoja liike-elämän toimijoille samanaikaisesti tapahtuvaan liiketoiminnan harjoittamiseen ja yhteiskunnan rakentamiseen.Academic dissertation to be presented with the assent of The Doctoral Training Committee of Human Sciences, University of Oulu for public defence in the Arina auditorium (TA105), Linnanmaa, on 6 May 2016, at 12 noonAbstract
The resolution of humanitarian crises in, for example, ethnic conflict regions, is dependent on the interaction of different actors. They need to collectively engage to change the conflicting parties’ perception of one another and their ways of interacting. The efforts of these institution-changing networks can be seen as an integral element of a change process to transform harmful societal practices which have become institutionalized over decades into socially and economically conducive practices.
Located at the cross-roads of sociological institutionalism and critical entrepreneurship discourse this study borrows from both the Industrial Marketing and Purchasing rooted business network mobilization approach and organizational legitimacy discussion. It provides processual and contextual understanding of how individual actors act in the process of forming collectives for institutional change as an early stage of a peace-building process.
The data of this study consists of a set of conversations with governmental, non-governmental and private sector actors and observations and secondary data about the peace-building and democratization process in Myanmar/Burma. These were used to produce insight into individual actors’ acting for forming institution-changing networks.
Pluralism, non-linearity and non-teleology were identified as characteristics of institutional entrepreneurial acting in turbulent and unpredictable contexts generally. Exploring the pluralist characteristic further, the study identifies in Myanmar/Burma’s peace-building context reticence, adaptability, incentivization, and perseverance as ways of acting to instigate the forming of networks and the creation of legitimacy therein. Due to the underlying non-linearity and non-teleology of these ways of acting the formation of networks is referred to as process of becoming.
Theoretically this study responds to the need for processual conceptualizations of networks changing over time through a rich and locally contextualized understanding of network forming processes. Methodologically, it advocates for a network- or meso-level approach to help transcending the distinction between individual and structure levels of analysis which allows viewing institutional entrepreneurship processes where they are enacted. Practically, this study gives guidance to business actors about balancing the conduct of business and building society at the same time.Tiivistelmä
Humanitaaristen kriisien ratkaisu esimerkiksi alueilla, joissa on etnisiä konflikteja, riippuu eri toimijoiden vuorovaikutuksesta. Heidän täytyy pyrkiä verkostoissa vaikuttamaan konfliktin osapuolten vuorovaikutustapoihin ja näkemyksiin toisistaan. Näiden instituutioita muuttavien verkostojen pyrkimykset voidaan nähdä keskeisenä osana prosessia, joka muuttaa ajan saatossa institutionalisoituneita haitallisia yhteiskunnallisia käytäntöjä sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllisiksi käytännöiksi.Tämä tutkimus sijoittuu sosiologisen institutionalismin ja kriittisen yrittäjyyden diskurssin yhtymäkohtiin. Se pohjaa keskusteluun organisatorisesta legitimiteetistä sekä liiketoimintaverkostojen mobilisoinnin lähestymistapaan, joka juontaa juurensa teollisten markkinoiden tutkimuksesta. Tämä tutkimus tarjoaa prosessuaalisen ja kontekstuaalisen näkökulman yksittäisten toimijoiden toimintaan kollektiivien muodostumisen prosessissa, joka tähtää institutionaalisen muutoksen aikaansaamiseen rauhanrakentamisprosessin varhaisessa vaiheessa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kansalaisjärjestöjen, yksityissektorin ja valtiollisten toimijoiden haastattelujen lisäksi havaintoja ja sekundaariaineistoa rauhanrakentamisen ja demokratisointisoinnin prosesseista Myanmarissa/Burmassa. Aineiston pohjalta syvennettiin ymmärrystä yksittäisten toimijoiden toimimisesta instituutioita muuttavien verkostojen muodostumisessa.
Pluralismi, epälineaarisuus ja epäteleologisuus tunnistettiin institutionaalisen yrittäjämäisen toimimisen ominaispiirteiksi turbulenteissa ja arvaamattomissa konteksteissa. Pluralistisia ominaisuuksia tarkasteltiin syvemmin ja Myanmarin/Burman rauhanrakennusprosessin kontekstissa pidättyväisyys, sopeutumiskyky, kannustimien asettaminen ja pitkäjänteisyys tunnistettiin tavoiksi käynnistää verkostojen muodostuminen ja niiden legitimiteetin luominen. Näiden toimintatapojen epälineaarisuuden ja epäteleologisuuden takia verkostojen luomiseen viitataan muodostumisen prosessina.
Teoreettisesti tämä tutkimus vastaa tarpeeseen käsitteellistää muuttuvia verkostoja prosessuaalisesti luomalla moninaisen ja paikallisesti kontekstualisoidun ymmärryksen verkostojen muodostumisen prosessista. Metodologisesti tutkimus edistää verkosto- ja mesotason lähestymistapaa, joka auttaa ylittämään yksilön ja rakenteen tasojen erotuksen ja mahdollistaa institutionaalisen yrittäjämäisen prosessin tarkastelun sen toteuttamistasolla. Käytännössä tämä tutkimus antaa neuvoja liike-elämän toimijoille samanaikaisesti tapahtuvaan liiketoiminnan harjoittamiseen ja yhteiskunnan rakentamiseen
- …
