7,282 research outputs found
Joly (A.) & O'Kelly (D.), L'analyse linguistique des textes anglais. 1989
No full textClaes Raymond G. Joly (A.) & O'Kelly (D.), L'analyse linguistique des textes anglais. 1989. In: Équivalences, 18e année-n°2-3, 1990. pp. 90-91
FIGURE 1. A–C. Valeriana plateadensis. D–E. V. yacuriensis. F–G. V. xenophylloides. A, D, F. Habit. B in Three new species of Valeriana (Valerianoideae, Caprifoliaceae) from southern Ecuador
No full textFIGURE 1. A–C. Valeriana plateadensis. D–E. V. yacuriensis. F–G. V. xenophylloides. A, D, F. Habit. B. Close up of branches. C, E, G. Close up of inflorescence, showing 3-merous flowers. Photographs by Álvaro J. Pérez (A, C), Claes Persson (B), Petr Sklenář (D–G).Published as part of Persson, Claes, Eriksen, Bente, Pérez, Álvaro J., Zapata, J. Nicolás, Couvreur, Thomas L.P. & Sklenář, Petr, 2023, Three new species of Valeriana (Valerianoideae, Caprifoliaceae) from southern Ecuador, pp. 47-53 in Phytotaxa 579 (1) on page 49, DOI: 10.11646/phytotaxa.579.1.5, http://zenodo.org/record/753210
Claes Oldenburg : Raw Notes : Documents and Spirits of the Performances : "Stars", "Moveyhouse", "Massage", "The Typewriter" with Annotations by the Author
No full textReproduces Oldenburg's complete unaltered collection of documents (including scripts, notes, instructions, theory) relating to four performances dating from 1963-1968, transcribed from their original form. Includes annotations by the author and examples of the original manuscripts
Ryhiner-Kartensammlung / 13 Tabula exactissima regnorum Sueciæ et Norvegiæ, nec non maris universi orientalis, terrarumq[ue] adjacentium
No full textsummo studio ab Andræa Bureo Sueco in lucem edita, noviter seriâ curâ, singulariq[ue] zelo, dedicatur humillimè Gustavo Adolpho D. G. suecorum, gothorum, vandalorumq[ue] regi, magno duci finlandiæ, duci esthoniæ, ac careliæ, ingriæq[ue] domino etc. a Nicolao Iohannide Piscatore ; Abraham Goos sculpsitTitelkartusche oben links, Massstabsleisten unten recht
Deletion of vitamin D receptor leads to premature emphysema/COPD by increased matrix metalloproteinases and lymphoid aggregates formation
No full textDeficiency of vitamin D is associated with accelerated decline in lung function. Vitamin D is a ligand for nuclear hormone vitamin D receptor (VDR), and upon binding it modulates various cellular functions. The level of VDR is reduced in lungs of patients with chronic obstructive pulmonary disease (COPD) which led us to hypothesize that deficiency of VDR leads to significant alterations in lung phenotype that are characteristics of COPD/emphysema associated with increased inflammatory response. We found that VDR knock-out (VDR(-/-)) mice had increased influx of inflammatory cells, phospho-acetylation of nuclear factor-kappaB (NF-κB) associated with increased proinflammatory mediators, and up-regulation of matrix metalloproteinases (MMPs) MMP-2, MMP-9, and MMP-12 in the lung. This was associated with emphysema and decline in lung function associated with lymphoid aggregates formation compared to WT mice. These findings suggest that deficiency of VDR in mouse lung can lead to an early onset of emphysema/COPD because of chronic inflammation, immune dysregulation, and lung destruction
Aikapaine ja hyvinvointi ohjelmistotuotannossa : Tutkimusaineistoa ohjelmistojen versionhallintatyökaluista, ESM-menetelmästä ja aikaisemmasta kirjallisuudesta
No full textAbstractPopular and academic sources have indicated that high-pressure work environments are commonplace in the software industry, leading to stress and burnout. One cause of stress is time pressure, not having enough time to complete a task at hand. In addition to effects on well-being, time pressure affects software development processes, productivity, and quality. Synthesising prior evidence and providing real-time data to managers could help to minimize the detrimental effects and optimize productivity.This thesis aims to investigate and give a comprehensive view of the existing body of knowledge on the effects of time pressure in software engineering, including processes, methods, and individual developers. Additionally, we aim to investigate ways to link time pressure and work well-being to software repositories to understand the well-being of software developers better. The research consists of two branches: a review branch and a primary study branch. In the review branch, prior knowledge related to sentiment analysis and time pressure was analyzed with bibliometric studies, making a systematic map and a systematic literature review. Studies were conducted using software repository mining, sentiment analysis, experience sampling, and interviews in the primary study branch.Results from the review branch indicate, among others, increased productivity and decreased quality under time pressure. The causes of time pressure can be divided into technical and social factors, with errors in cost estimation, project management, and company culture being the most common causes. The results from the primary study branch show the limiting effect of individual differences on the prediction of well-being. Other findings include the detection of work rhythms through mining time stamps of code commits and the prediction ability of chat activity over chat sentiment on developer productivity.While the research for this thesis could not find clear links between repository variables and developer well-being that would work at a team level, possibilities to study these links further are established. Future work related to time pressure in software engineering should focus on contextual factors such as company culture and trade-offs between productivity, quality, and well-being within different time scales.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Kuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., & Elovainio, M. (2017). Reviewing literature on time pressure in software engineering and related professions: Computer assisted interdisciplinary literature review. 2017 IEEE/ACM 2nd International Workshop on Emotion Awareness in Software Engineering (SEmotion), 54–59. https://doi.org/10.1109/SEmotion.2017.1Self-archived versionMäntylä, M. V., Graziotin, D., & Kuutila, M. (2018). The evolution of sentiment analysis—A review of research topics, venues, and top cited papers. Computer Science Review, 27, 16–32. https://doi.org/10.1016/j.cosrev.2017.10.002Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M., Farooq, U., & Claes, M. (2020). Time pressure in software engineering: A systematic review. Information and Software Technology, 121, 106257. https://doi.org/10.1016/j.infsof.2020.106257Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M. V., Farooq, U., & Claes, M. (2021). What do we know about time pressure in software development? IEEE Software, 38(5), 32–38. https://doi.org/10.1109/MS.2020.3020784Self-archived versionClaes, M., Mäntylä, M. V., Kuutila, M., & Adams, B. (2018). Do programmers work at night or during the weekend? Proceedings of the 40th International Conference on Software Engineering, 705–715. https://doi.org/10.1145/3180155.3180193Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M. V., & Claes, M. (2020). Chat activity is a better predictor than chat sentiment on software developers productivity. Proceedings of the IEEE/ACM 42nd International Conference on Software Engineering Workshops, 553–556. https://doi.org/10.1145/3387940.3392224Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., & Elovainio, M. (2018). Daily questionnaire to assess self-reported well-being during a software development project. Proceedings of the 3rd International Workshop on Emotion Awareness in Software Engineering, 39–43. https://doi.org/10.1145/3194932.3194942Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., Elovainio, M., & Adams, B. (2018). Using experience sampling to link software repositories with emotions and work well-being. Proceedings of the 12th ACM/IEEE International Symposium on Empirical Software Engineering and Measurement, 1–10. https://doi.org/10.1145/3239235.3239245Self-archived versionKuutila, M., Mäntylä, M., Claes, M., Elovainio, M., & Adams, B. (2021). Individual differences limit predicting well-being and productivity using software repositories: A longitudinal industrial study. Empirical Software Engineering, 26(5), 88. https://doi.org/10.1007/s10664-021-09977-1Self-archived versionTiivistelmäAmmattilais- ja akateeminen kirjallisuus on viitannut painostavien työympäristöjen olevan yleisiä ohjelmistoalalla, johtaen ylimääräiseen stressiin ja työuupumukseen. Yksi stressin lähde on aikapaine, ts. tehtävän tekemiseen ei ole tarpeeksi aikaa. Heikentyneen työhyvinvoinnin lisäksi aikapaine vaikuttaa tuottavuuteen ja ohjelmistojen laatuun. Aikaisempien tutkimustulosten syntetisointi ja reaaliaikaisen tiedon tuottaminen managereille voisi helpottaa aikapaineen haitallisia vaikutuksia ja parantaa tehokkuutta.Tämä väitöskirja yrittää antaa kokonaisvaltaisemman kuvan olemassa olevasta aikapaineeseen liittyvästä kirjallisuudesta ohjelmistokehityksen kontekstissa, mukaanlukien vaikutuksista prosesseihin, metodeihin ja ohjelmistokehittäjiin. Lisäksi tavoitteena on myös yrittää yhdistää aikapaine ja työhyvinvointi ohjelmistokehityksen työkaluista saatavaan tietoon. Tehty tutkimus koostuu kahdesta osiosta: kirjallisuuskatsaukset ja primääriset tutkimukset. Kirjallisuuskatsauksiin keskittyvässä osiossa käytettiin muunmuassa klusteriointia laajojen aineistojen katselmoimiseen liittyen sentimentti analyysiin ja aikapaineeseen. Lisäksi tehtiin systemaattinen kartta ja -katsaus aikapaineeseen ohjelmistokehityksen kontekstissa. Primääritutkimuksissa käytettiin tutkimusmetodologioina ohjelmistokehitykseen liittyvien tietolähteiden “louhintaa”, sentimentti analyysiä, ESM-menetelmää ja haastatteluja.Kirjallisuuskatsausosion tulokset näyttävät aikapaineen lisäävän tuottavuutta ja huonontavan laatua ohjelmistokehityksessä. Aikapaineen aiheuttajat ovat teknisiä ja sosiaalisia ja ne liittyvät kolmeen kategoriaan: virheet kustannusarvioissa, virheet projektijohtamisessa ja yrityksen kulttuuri. Primääritutkimusosion tulokset näyttävät, kuinka erot ohjelmistokehittäjien välillä vaikeuttavat hyvinvoinnin ennustamista ohjelmistokehitykseen liittyvistä työkaluista saadusta tiedosta. Muita tuloksia ovat se, että kommitoidun ohjelmakoodin määrä seuraa vuorokausirytmiä avoimenlähdekoodin projekteissa, sekä se, että yksittäisessä ohjelmistoprojektissa kommunikaation määrä ennusti kommitoidun lähdekoodin määrää paremmin kuin kommunikaatiossa oleva sentimentti.Vaikka tämä väitöstutkimus ei pystynyt löytämään ohjelmistokehitystyökaluista saatavien muuttujien ja ohjelmistokehittäjien hyvinvoinnin välille selviä linkkejä, jotka toimisivat hyvinä ennustajina ohjelmistokehitystiimin tasolla, osoittaa tutkimus lisää mahdollisuuksia tutkia näitä linkkejä. Tulevan aikapaineeseen liittyvän tutkimuksen ohjelmistokehityksen saralla tulisi keskittyä kontekstisidonnaisiin muuttujiin, kuten yrityskulttuuriin, sekä valintoihin tuottavuuden, laadun ja hyvinvoinnin välillä eri aikajänteillä.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Kuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., & Elovainio, M. (2017). Reviewing literature on time pressure in software engineering and related professions: Computer assisted interdisciplinary literature review. 2017 IEEE/ACM 2nd International Workshop on Emotion Awareness in Software Engineering (SEmotion), 54–59. https://doi.org/10.1109/SEmotion.2017.1Rinnakkaistallennettu versioMäntylä, M. V., Graziotin, D., & Kuutila, M. (2018). The evolution of sentiment analysis—A review of research topics, venues, and top cited papers. Computer Science Review, 27, 16–32. https://doi.org/10.1016/j.cosrev.2017.10.002Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M., Farooq, U., & Claes, M. (2020). Time pressure in software engineering: A systematic review. Information and Software Technology, 121, 106257. https://doi.org/10.1016/j.infsof.2020.106257Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M. V., Farooq, U., & Claes, M. (2021). What do we know about time pressure in software development? IEEE Software, 38(5), 32–38. https://doi.org/10.1109/MS.2020.3020784Rinnakkaistallennettu versioClaes, M., Mäntylä, M. V., Kuutila, M., & Adams, B. (2018). Do programmers work at night or during the weekend? Proceedings of the 40th International Conference on Software Engineering, 705–715. https://doi.org/10.1145/3180155.3180193Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M. V., & Claes, M. (2020). Chat activity is a better predictor than chat sentiment on software developers productivity. Proceedings of the IEEE/ACM 42nd International Conference on Software Engineering Workshops, 553–556. https://doi.org/10.1145/3387940.3392224Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., & Elovainio, M. (2018). Daily questionnaire to assess self-reported well-being during a software development project. Proceedings of the 3rd International Workshop on Emotion Awareness in Software Engineering, 39–43. https://doi.org/10.1145/3194932.3194942Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M. V., Claes, M., Elovainio, M., & Adams, B. (2018). Using experience sampling to link software repositories with emotions and work well-being. Proceedings of the 12th ACM/IEEE International Symposium on Empirical Software Engineering and Measurement, 1–10. https://doi.org/10.1145/3239235.3239245Rinnakkaistallennettu versioKuutila, M., Mäntylä, M., Claes, M., Elovainio, M., & Adams, B. (2021). Individual differences limit predicting well-being and productivity using software repositories: A longitudinal industrial study. Empirical Software Engineering, 26(5), 88. https://doi.org/10.1007/s10664-021-09977-1Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Information Technology and Electrical Engineering of the University of Oulu for public defence in Martti Ahtisaari auditorium (L2), Linnanmaa, on 3 December 2021, at 12 noonAbstract
Popular and academic sources have indicated that high-pressure work environments are commonplace in the software industry, leading to stress and burnout. One cause of stress is time pressure, not having enough time to complete a task at hand. In addition to effects on well-being, time pressure affects software development processes, productivity, and quality. Synthesising prior evidence and providing real-time data to managers could help to minimize the detrimental effects and optimize productivity.
This thesis aims to investigate and give a comprehensive view of the existing body of knowledge on the effects of time pressure in software engineering, including processes, methods, and individual developers. Additionally, we aim to investigate ways to link time pressure and work well-being to software repositories to understand the well-being of software developers better. The research consists of two branches: a review branch and a primary study branch. In the review branch, prior knowledge related to sentiment analysis and time pressure was analyzed with bibliometric studies, making a systematic map and a systematic literature review. Studies were conducted using software repository mining, sentiment analysis, experience sampling, and interviews in the primary study branch.
Results from the review branch indicate, among others, increased productivity and decreased quality under time pressure. The causes of time pressure can be divided into technical and social factors, with errors in cost estimation, project management, and company culture being the most common causes. The results from the primary study branch show the limiting effect of individual differences on the prediction of well-being. Other findings include the detection of work rhythms through mining time stamps of code commits and the prediction ability of chat activity over chat sentiment on developer productivity.
While the research for this thesis could not find clear links between repository variables and developer well-being that would work at a team level, possibilities to study these links further are established. Future work related to time pressure in software engineering should focus on contextual factors such as company culture and trade-offs between productivity, quality, and well-being within different time scales.Tiivistelmä
Ammattilais- ja akateeminen kirjallisuus on viitannut painostavien työympäristöjen olevan yleisiä ohjelmistoalalla, johtaen ylimääräiseen stressiin ja työuupumukseen. Yksi stressin lähde on aikapaine, ts. tehtävän tekemiseen ei ole tarpeeksi aikaa. Heikentyneen työhyvinvoinnin lisäksi aikapaine vaikuttaa tuottavuuteen ja ohjelmistojen laatuun. Aikaisempien tutkimustulosten syntetisointi ja reaaliaikaisen tiedon tuottaminen managereille voisi helpottaa aikapaineen haitallisia vaikutuksia ja parantaa tehokkuutta.
Tämä väitöskirja yrittää antaa kokonaisvaltaisemman kuvan olemassa olevasta aikapaineeseen liittyvästä kirjallisuudesta ohjelmistokehityksen kontekstissa, mukaanlukien vaikutuksista prosesseihin, metodeihin ja ohjelmistokehittäjiin. Lisäksi tavoitteena on myös yrittää yhdistää aikapaine ja työhyvinvointi ohjelmistokehityksen työkaluista saatavaan tietoon. Tehty tutkimus koostuu kahdesta osiosta: kirjallisuuskatsaukset ja primääriset tutkimukset. Kirjallisuuskatsauksiin keskittyvässä osiossa käytettiin muunmuassa klusteriointia laajojen aineistojen katselmoimiseen liittyen sentimentti analyysiin ja aikapaineeseen. Lisäksi tehtiin systemaattinen kartta ja -katsaus aikapaineeseen ohjelmistokehityksen kontekstissa. Primääritutkimuksissa käytettiin tutkimusmetodologioina ohjelmistokehitykseen liittyvien tietolähteiden “louhintaa”, sentimentti analyysiä, ESM-menetelmää ja haastatteluja.
Kirjallisuuskatsausosion tulokset näyttävät aikapaineen lisäävän tuottavuutta ja huonontavan laatua ohjelmistokehityksessä. Aikapaineen aiheuttajat ovat teknisiä ja sosiaalisia ja ne liittyvät kolmeen kategoriaan: virheet kustannusarvioissa, virheet projektijohtamisessa ja yrityksen kulttuuri. Primääritutkimusosion tulokset näyttävät, kuinka erot ohjelmistokehittäjien välillä vaikeuttavat hyvinvoinnin ennustamista ohjelmistokehitykseen liittyvistä työkaluista saadusta tiedosta. Muita tuloksia ovat se, että kommitoidun ohjelmakoodin määrä seuraa vuorokausirytmiä avoimenlähdekoodin projekteissa, sekä se, että yksittäisessä ohjelmistoprojektissa kommunikaation määrä ennusti kommitoidun lähdekoodin määrää paremmin kuin kommunikaatiossa oleva sentimentti.
Vaikka tämä väitöstutkimus ei pystynyt löytämään ohjelmistokehitystyökaluista saatavien muuttujien ja ohjelmistokehittäjien hyvinvoinnin välille selviä linkkejä, jotka toimisivat hyvinä ennustajina ohjelmistokehitystiimin tasolla, osoittaa tutkimus lisää mahdollisuuksia tutkia näitä linkkejä. Tulevan aikapaineeseen liittyvän tutkimuksen ohjelmistokehityksen saralla tulisi keskittyä kontekstisidonnaisiin muuttujiin, kuten yrityskulttuuriin, sekä valintoihin tuottavuuden, laadun ja hyvinvoinnin välillä eri aikajänteillä
Chaconne für D : en djupgående analys av Claes Holmgrens musik
No full textI detta skriftliga examensarbete undersöks den nutida orgelmusiken med inriktning på domkyrkoorganist Claes Holmgrens musikaliska alster. Den huvudsakliga ingången har varit analys av övningsmetodik samt analys av musik skriven av Holmgren (f. 1957) med fokus på orgelstycket Chaconne für D (2016) som är dedicerat till författaren. Arbetet har metodologiskt skett genom intervju med tonsättaren, instuderande av ett nykomponerat verk av tonsättaren samt genom dagbok av instuderingen. Detta har i sin tur genererat en ny metod för författaren att ta sig an nya instuderingar, både av nya och äldre kompositioner. Det har även ökat förståelsen för styckens uppbyggnad och arkitektur. Målet med detta arbete är att belysa och att påvisa att det finns mycket ny musik som skrivs för instrumentet orgel. Detta arbete tar också upp hur man kan ta sig an denna stundtals abstrakta musik, med några betraktelser kring hur instuderingen kan gå till. Ett resultat av studien är insikten att instudering av nutida orgelmusik erbjuder intressanta möjligheter genom att interpreten kan samtala och samarbeta med kompositören och därigenom nå en djupare förståelse för verkets kärna och kompositörens intentioner.
Obsidian in early Egypt. The provenance of a new fragment from the Predynastic settlement at Elkab and the question of possible exchanges routes
No full textSince 2009, the Belgian Archaeological Mission to Elkab of the Royal Museums of Art and History is excavating the remains of a large settlement that has its origin in the Badarian period. During the excavation season of 2012, the distal end of an obsidian flake was found in the early Naqada II horizon of test pit 3. The geochemical analysis of its trace elements indicates that this flake, like other analysed samples from Hierakonpolis and Naqada, originates from obsidian sources in the Ethiopian Afar triangle. The Elkab flake brings additional data to the existing corpus of provenanced obsidian fragments and the discussion on possible exchange routes. Based on the archaeological context, the geographical and chronological distribution of all known obsidian objects, combined with new data emerging from recent and intensive archaeological research in the deserts south and west of the Egyptian Nile Valley, the question of these exchange routes needs to be reconsidered within a broader framework of various simultaneous supply networks. In this paper, we propose to break down the procurement of obsidian in early Egypt in two phases that also highlight some of the socio-economic developments occurring during the Predynastic period and the changes following the formation of the Egyptian state
- …
