1,721,016 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Asuinalueiden sosiaalisen rakenteen ja elinolojen muutos : Taustat ja prosessit Puotinharjussa ja Myllypurossa
No full textOnly abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan asuinalueiden sosiaalisen rakenteen muutoksen prosesseja sekä alueellisten elinolojen kehitystä sosiaalisten ongelmien kautta tutkittuna. Lähtökohtana tutkimukselle ovat Helsingin alueellista erilaistumista käsittelevät 1990-luvulla tehdyt tutkimukset, joissa alueellista eriytymistä ja segregaatiotilannetta on tarkasteltu koko Helsingin tai pääkaupunkiseudun mittakaavassa, ja joissa yksittäisten asuinalueiden kehitysprosessit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tutkimuksella pyritään selvittämään, mitä tarkempia kehityskulkuja ja eri muuttujien välisiä yhteyksiä sosiaalisen rakenteen muutoksessa voidaan havaita, kun yksittäisiä asuinalueita otetaan lähitarkasteluun. Lisäksi selvitetään, missä määrin asuinalueilla ilmenevät sosiaaliset ongelmat heijastavat väestön sosiaalista rakennetta, ja voidaanko alueilla havaita sosiaalisten ongelmien esiintymistä voimistavaa tai lieventävää alueellista eetosta.
Tapaustutkimuksen seuranta-alueina on kaksi Itä-Helsingissä sijaitsevaa samantyyppistä 1960-luvun lähiötä, Puotinharju ja Myllypuro, joiden kehitystä seurataan rakentamisajoista aina 1990-luvulle ja vertaillaan Helsingin ja Itäisen suurpiirin kehitykseen. Aineistona tutkimuksessa on käytetty pääasiassa pääkaupunkiseudun aluesarjat -tilastotietokantaa sekä vapaasti saatavilla olevia julkaistuja ja julkaisemattomia Helsinkiä koskevia alueellisia tilastoja. Alueiden kehitystä seurataan eri muuttujien avulla aikasarjoina tilastojen saatavuuden puitteissa.
Puotinharju ja Myllypuro ovat lähtökohdiltaan työväenluokkaisia lähiöitä, joiden sosiaalinen rakenne on pysynyt rakentamisajoista lähtien kaupungin keskitasoa suhteellisesti heikompana. Jatkuvaa selvää heikkenemistä koko kaupunkiin nähden ei kuitenkaan havaita, vaan sosiaalisen rakenteen muutos on pääpiirteissään 1990-luvulle saakka noudattanut koko kaupungin kehitystä, jolloin suhteellinen etäisyys koko Helsinkiin on pysynyt melko vakaana. Alueiden asuntokannassa on etenkin Myllypurossa ollut huomattavasti kaupungin keskitasoa enemmän kaupungin vuokra-asuntoja, mikä on vaikuttanut myös asukkaiden sosiaalisen koostumuksen määräytymiseen. Pääasialliseksi alueita Helsingin keskitasosta erottavaksi tekijäksi on 1990-luvulle tultaessa varsinkin Puotinharjussa noussut alueiden ikärakenteen vanheneminen, johon myös keskimääräistä vähäisempi koulutus ja työväenluokkaisuus ovat yhteydessä. Lisäksi etenkin Myllypurossa ulkomaalaisten 1990-luvulla suureksi kasvanut osuus erottaa aluetta muista vertailualueista ja on yhteydessä etenkin työttömyyden samanaikaiseen kasvuun alueella.
Sosiaalisten ongelmien esiintyminen näyttää noudattavan alueiden sosiaalisen rakenteen mukaista logiikkaa. Myllypurossa, jossa sosiaalinen rakenne on suhteellisesti heikoin, esiintyy myös sosiaalisia ongelmia vertailualueista eniten. Sosiaalisia ongelmia kärjistävien tai niitä lieventävien alueellisten eetosten olemassaoloa ei tämän tutkimuksen perusteella kuitenkaan voida osoittaa
Social exclusion in Finnish urban regions : area differences and effects of the social environment in the 1990's
No full textOnly abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkasteltiin huono-osaisuuden ilmenemistä ja alue-eroja sekä huono-osaisuuteen yhteydessä olevia yksilö- ja aluetason tekijöitä Suomessa 1990-luvulla. Tutkimus kohdistui 30-54-vuotiaisiin Suomen kaupunkiseutukunnissa vuonna 1993 asuneisiin naisiin ja miehiin. Tutkimuksessa selvitettiin 1) millainen tutkimuskohortin tilanne oli erilaisia huono-osaisuuden mittareita käytettäessä 1990-luvun eri vaiheissa ja miten lama-aikana koettu pitkäaikaistyöttömyys vaikutti myöhempiin huono-osaisuusriskeihin, 2) millaisia olivat kaupunkiseutukuntien väliset erot huono-osaisuusriskien yleisyydessä ja missä määrin erot johtuivat seutukuntien erilaisista väestörakenteista eli siitä, että seutukunnissa asuu sosiodemografisilta ominaisuuksiltaan erilaisia ihmisiä, 3) miten kaupunkiseutukuntien ominaisuudet, erityisesti sosiaalista ympäristöä kuvaavat tekijät, olivat yhteydessä yksilöiden huono-osaisuusriskeihin sekä 4) olivatko yhteydet erilaisia lama-aikana pitkäaikaistyöttömyyttä kokeneiden joukossa kuin muiden joukossa.
Aineistona oli yksilötason tietoja sisältävä Suomen väestöä edustava rekisteriaineisto (11 prosentin väestöotos), johon yhdistettiin kaupunkiseutukuntia kuvaavia tietoja. Huono-osaisuusriskien mittareina käytettiin yksilöiden pitkäaikaistyöttömyyttä, perheettömyyttä, parisuhteesta eroamista, tuloköyhyyttä, omistusasunnosta luopumista, kuolemaa sekä näistä muodostettuja yhdistelmämittareita. Pääasiallisina analyysimenetelminä käytettiin tilastollisia monitasomenetelmiä.
Tulosten mukaan lamavuosina 1993-1994 pitkäaikaistyöttömyyttä kokeneilla oli myöhemmässä vaiheessa selvästi muita suuremmat huono-osaisuusriskit, eikä tämä johtunut lamatyöttömien erilaisista sosiodemografisista taustaominaisuuksista, jotka voisivat johtaa huono-osaiseksi valikoitumiseen näistä syistä. Kaupunkiseutukuntien väliset erot pitkäaikaistyöttömyyden ja tuloköyhyyden mittareilla molemmilla sukupuolilla ja myös kuolleisuuden mittarilla miesten joukossa hahmottuivat aiemmin tunnettua maantieteellistä jakaumaa noudatellen: länsirannikon ja etelän seutukunnissa huono-osaisiksi määrittyvien osuudet olivat pienet ja idän ja pohjoisen seutukunnissa suuremmat. Seutukuntien väestörakenteiden erot selittivät osan näillä mittareilla havaituista alue-eroista. Perheettömyys, eronneisuus ja omistusasunnosta luopuminen sen sijaan olivat yleisimpiä eteläisissä seutukunnissa ja Helsingin seudulta Etelä-Savoon ulottuvalla alueella mutta harvinaisempia länsirannikolla ja Keski-Suomessa. Perheettömyyden ja omistusasunnosta luopumisen alue-erot tulivat selvemmin esiin väestörakenteen huomioonottamisen jälkeen. Alue-erot huono-osaisuuden yleisyydessä eivät siis selittyneet väestörakenteilla, jolloin niiden voidaan päätellä riippuvan myös joistakin alueellisista tekijöistä.
Pääasiallisina sosiaalisen ympäristön mittareina käytettiin työttömyysasteella mitattua deprivaatioastetta, kaupungistuneisuusastetta, äänestysaktiivisuudella mitattua osallistumisastetta sekä perherakenteen kiinteyttä kuvaavaa perhekoheesio-muuttujaa. Kun yksilöiden sosiodemografisten ominaisuuksien vaikutukset oli vakioitu, seutukunnan pieni työttömyysaste, suuri kaupungistuneisuusaste, pieni osallistumisaste ja vähäinen perhekoheesion taso vaikuttivat eri muuttujilla mitattuja huono-osaisuusriskejä lisäävästi. Sosiaalisen ympäristön ominaisuudet vaikuttivat kuitenkin enemmän huono-osaisuusriskeihin lama-ajan pitkäaikaistyöttömien kuin muiden joukossa, ja osin vaikutuksia havaittiin vain lamatyöttömien ryhmässä, jolloin aluetekijöillä voidaan sanoa olevan vaikutuksia erityisesti yhteiskunnan haavoittuvampiin jäseniin. Tutkimuksen tulokset antoivat lisätietoa laajempia alueyksiköitä koskevista aluevaikutuksista Suomessa ja erityisesti sosiaalisen ympäristön vaikutuksista: kaupunkiseutujen sosiaalisella ympäristöllä näyttää olevan vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.The study looked at the prevalence and area differences in social exclusion in Finnish urban regions and aimed to find out whether characteristics of these regions had an effect on working-age individuals' risks of social exclusion in the end of the 1990's. The aims of the study where 1) to assess the prevalence of several indicators of social exclusion during the 1990's, 2) to look at regional differences and to find out whether these differences could be explained with different regional socio-demographic population structures, 3) to find out how some characteristics of regions were associated with risks of exclusion and 4) to find out whether these associations were different among those who suffered from long-term unemployment during the economic recession of the 1990's than among others.
Data were individual level register data, representative of the Finnish population (11% sample), linked to information on urban regions. Measures of social exclusion included long-term unemployment, living without a family, separating from the partner, low income, changing the housing tenure from owning to renting, dying, and measures combining some of the aforementioned variables. Statistical multilevel methods were used.
Those suffering from long-term unemployment during the recession were in a higher risk of social exclusion later on compared to others, and this difference was not explained by their more disadvantaged socio-economic background. Different socioeconomic population structures explained a part of the observed area differences in some outcomes while in other outcomes the area differences became more pronounced after adjusting for the population structure. The area differences thus seemed to be connected with regional characteristics other than population structures.
Measures of social environment included unemployment level, level of urbanization, voting turnout and family cohesion. Low regional level of unemployment, high level of urbanization and low levels of voting turnout and family cohesion were associated with higher risk of social exclusion in most measures. The effects of these regional social characteristics were larger on those long-term unemployed during the recession than on others. The results contribute to the knowledge on the area effects of urban regions and especially on the effects of social environments on individual well-being
- …
