10 research outputs found
Magnetotelluurisen menetelmän kehitys ja soveltaminen maankuoren tutkimuksessa Lapin keskiosissa
No full textAbstractIn this thesis, the magnetotelluric (MT) method has been applied to study the crustal geoelectric structure of central Finnish Lapland and new advances in MT data analysis have been realized. MT data acquired in 2014 display pronounced 3D effects, reflecting the complex tectonic history of the bedrock in the area. Particularly anomalous, so-called extreme data are observed in the northern part of the study area. A definition for extreme MT data is given by the condition where the determinant of the real and/or imaginary part of the impedance tensor becomes negative. Physically, such data are associated with reversal of, for example, the electric field as compared to its direction for a one-dimensional resistivity structure. The behaviour of the phase tensor and the determinant average of the impedance tensor, for instance, have been analysed in the case of extreme data. 3D conductivity models derived using the ModEM code display high crustal conductance (thousands of siemens) in the vicinity of the Central Lapland Greenstone Belt, the Peräpohja Belt and the Kuusamo Belt. A remarkable feature is an arc-shaped conductor inside the northern part of the Central Lapland Granitoid Complex, which continues into the Central Lapland Greenstone Belt in the north. The conductive structures in the models could represent deeply buried graphite and sulphide bearing metasedimentary rocks or reactivated Archaean shear zones. The conductors in the northern and southern parts of the study area are separated by a resistor coinciding with the Central Lapland Granitoid Complex. A possible explanation for the observed pervasive E–W principal direction of the phase tensor data in the study area could be the failed rift suggested in other studies.In addition to the magnetotelluric studies in central Lapland, as a methodological development, an express approach where time-domain electromagnetic (TEM) data are transformed and subsequently used in 2D MT determinant inversion is presented. The methodology is applied in a simple geoelectric setting located in Greece but can in principle be extended to the more complex geological environments encountered in the Fennoscandian shield.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Autio, U. A., & Smirnov, M. Yu. (2020). Magnetotelluric array in the central Finnish Lapland I: Extreme data characteristics. Tectonophysics, 794, 228613. https://doi.org/10.1016/j.tecto.2020.228613Autio, U. A., Smirnov, M. Yu., Smirnova, M., Bauer, T. E., & Korja, T. (2020). Magnetotelluric array in the central Finnish Lapland II: 3-D inversion and tectonic implications. Tectonophysics, 794, 228574. https://doi.org/10.1016/j.tecto.2020.228574Autio, U., Smirnov, M. Yu., Savvaidis, A., Soupios, P., & Bastani, M. (2016). Combining electromagnetic measurements in the Mygdonian sedimentary basin, Greece. Journal of Applied Geophysics, 135, 261–269. https://doi.org/10.1016/j.jappgeo.2016.10.014TiivistelmäTässä tutkielmassa magnetotelluurista (MT) menetelmää on sovellettu maankuoren tutkimukseen Lapin keskiosissa ja MT-mittaustulosten analyysiä on kehitetty. Vuonna 2014 suoritettujen MT-mittausten tulokset sisältävät voimakkaita 3D rakenteiden vaikutuksia, mikä heijastaa alueen kallioperän monimutkaista tektonista historiaa. Erityisen anomaalisia, niin kutsuttuja MT-äärivasteita havaitaan tutkimusalueen pohjoisosassa. MT-äärivasteeksi määritellään sellainen impedanssitensori, jonka reaali- tai imaginaariosan determinantti on negatiivinen. Fysikaalisesti äärivasteet liittyvät esimerkiksi sähkökentän suunnan kääntymiseen päinvastaiseksi verrattuna sen käyttäytymiseen kerrosmaisessa sähkönjohtavuusrakenteessa. Muun muassa vaihetensorin ja impedanssitensorin determinanttikeskiarvon käyttäytymistä on analysoitu äärivasteiden tapauksessa. ModEM-käänteismallinnuskoodilla luodut 3D sähkönjohtavuusmallit sisältävät korkeita konduktanssin arvoja (useita tuhansia siemensejä) Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen, Peräpohjan liuskealueen ja Kuusamon liuskealueen lähettyvillä. Erityinen piirre on kaaren muotoinen johde Keski-Lapin granitoidikompleksin pohjoisosassa, jatkuen pohjoiseen Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeelle. Sähkönjohtavuusmallien johteiden on tulkittu edustavan syvälle työntyneitä grafiitti- ja sulfidipitoisia sedimenttisyntyisiä kiviä tai uudelleen aktivoituneita arkeeisia hiertovyöhykkeitä. Tutkimusalueen pohjois- ja eteläosien johteita erottaa Keski-Lapin granitoidikompleksin kohdalle sijoittuva eristävä rakenne. Mahdollinen selitys tutkimusalueella hallitsevalle vaihetensorien itä–länsi-suuntaukselle on toisaalla esitetty keskeytynyt repeämä (failed rift).Lapin keskiosien tutkimusten lisäksi tutkielmassa on kehitetty tulkintatapa, jossa aika-alueen sähkömagneettisen menetelmän (TEM) mittausaineisto muunnetaan käytettäväksi 2D MT käänteismallinnuksessa. Lähestymistapaa kokeiltiin sähkönjohtavuusrakenteeltaan yksinkertaisessa, Kreikassa sijaitsevassa geologisessa ympäristössä, mutta se on periaatteessa laajennettavissa myös haastavampiin Fennoskandian kilven geologisiin ympäristöihin.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Autio, U. A., & Smirnov, M. Yu. (2020). Magnetotelluric array in the central Finnish Lapland I: Extreme data characteristics. Tectonophysics, 794, 228613. https://doi.org/10.1016/j.tecto.2020.228613Autio, U. A., Smirnov, M. Yu., Smirnova, M., Bauer, T. E., & Korja, T. (2020). Magnetotelluric array in the central Finnish Lapland II: 3-D inversion and tectonic implications. Tectonophysics, 794, 228574. https://doi.org/10.1016/j.tecto.2020.228574Autio, U., Smirnov, M. Yu., Savvaidis, A., Soupios, P., & Bastani, M. (2016). Combining electromagnetic measurements in the Mygdonian sedimentary basin, Greece. Journal of Applied Geophysics, 135, 261–269. https://doi.org/10.1016/j.jappgeo.2016.10.014Academic dissertation to be presented, with the assent of the Doctoral Training Committee of Technology and Natural Sciences of the University of Oulu, for public defence in the Wetteri auditorium (IT115), Linnanmaa, on 17 December 2021, at 3 p.m.Abstract
In this thesis, the magnetotelluric (MT) method has been applied to study the crustal geoelectric structure of central Finnish Lapland and new advances in MT data analysis have been realized. MT data acquired in 2014 display pronounced 3D effects, reflecting the complex tectonic history of the bedrock in the area. Particularly anomalous, so-called extreme data are observed in the northern part of the study area. A definition for extreme MT data is given by the condition where the determinant of the real and/or imaginary part of the impedance tensor becomes negative. Physically, such data are associated with reversal of, for example, the electric field as compared to its direction for a one-dimensional resistivity structure. The behaviour of the phase tensor and the determinant average of the impedance tensor, for instance, have been analysed in the case of extreme data. 3D conductivity models derived using the ModEM code display high crustal conductance (thousands of siemens) in the vicinity of the Central Lapland Greenstone Belt, the Peräpohja Belt and the Kuusamo Belt. A remarkable feature is an arc-shaped conductor inside the northern part of the Central Lapland Granitoid Complex, which continues into the Central Lapland Greenstone Belt in the north. The conductive structures in the models could represent deeply buried graphite and sulphide bearing metasedimentary rocks or reactivated Archaean shear zones. The conductors in the northern and southern parts of the study area are separated by a resistor coinciding with the Central Lapland Granitoid Complex. A possible explanation for the observed pervasive E–W principal direction of the phase tensor data in the study area could be the failed rift suggested in other studies.
In addition to the magnetotelluric studies in central Lapland, as a methodological development, an express approach where time-domain electromagnetic (TEM) data are transformed and subsequently used in 2D MT determinant inversion is presented. The methodology is applied in a simple geoelectric setting located in Greece but can in principle be extended to the more complex geological environments encountered in the Fennoscandian shield.Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa magnetotelluurista (MT) menetelmää on sovellettu maankuoren tutkimukseen Lapin keskiosissa ja MT-mittaustulosten analyysiä on kehitetty. Vuonna 2014 suoritettujen MT-mittausten tulokset sisältävät voimakkaita 3D rakenteiden vaikutuksia, mikä heijastaa alueen kallioperän monimutkaista tektonista historiaa. Erityisen anomaalisia, niin kutsuttuja MT-äärivasteita havaitaan tutkimusalueen pohjoisosassa. MT-äärivasteeksi määritellään sellainen impedanssitensori, jonka reaali- tai imaginaariosan determinantti on negatiivinen. Fysikaalisesti äärivasteet liittyvät esimerkiksi sähkökentän suunnan kääntymiseen päinvastaiseksi verrattuna sen käyttäytymiseen kerrosmaisessa sähkönjohtavuusrakenteessa. Muun muassa vaihetensorin ja impedanssitensorin determinanttikeskiarvon käyttäytymistä on analysoitu äärivasteiden tapauksessa. ModEM-käänteismallinnuskoodilla luodut 3D sähkönjohtavuusmallit sisältävät korkeita konduktanssin arvoja (useita tuhansia siemensejä) Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen, Peräpohjan liuskealueen ja Kuusamon liuskealueen lähettyvillä. Erityinen piirre on kaaren muotoinen johde Keski-Lapin granitoidikompleksin pohjoisosassa, jatkuen pohjoiseen Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeelle. Sähkönjohtavuusmallien johteiden on tulkittu edustavan syvälle työntyneitä grafiitti- ja sulfidipitoisia sedimenttisyntyisiä kiviä tai uudelleen aktivoituneita arkeeisia hiertovyöhykkeitä. Tutkimusalueen pohjois- ja eteläosien johteita erottaa Keski-Lapin granitoidikompleksin kohdalle sijoittuva eristävä rakenne. Mahdollinen selitys tutkimusalueella hallitsevalle vaihetensorien itä–länsi-suuntaukselle on toisaalla esitetty keskeytynyt repeämä (failed rift).
Lapin keskiosien tutkimusten lisäksi tutkielmassa on kehitetty tulkintatapa, jossa aika-alueen sähkömagneettisen menetelmän (TEM) mittausaineisto muunnetaan käytettäväksi 2D MT käänteismallinnuksessa. Lähestymistapaa kokeiltiin sähkönjohtavuusrakenteeltaan yksinkertaisessa, Kreikassa sijaitsevassa geologisessa ympäristössä, mutta se on periaatteessa laajennettavissa myös haastavampiin Fennoskandian kilven geologisiin ympäristöihin
Theoretical view of transient electromagnetic method (tem) in mineral exploration
No full textTämä tutkielma käsittelee sähkömagneettiseksi pulssimenetelmäksi tai TEM-menetelmäksi kutsuttua geofysikaalista tutkimusmenetelmää, jonka avulla maa- ja kallioperän sähkönjohtavuusrakenteesta voidaan saada tietoa. Asioita tarkastellaan malminetsinnän näkökulmasta, mutta painottaen teoriaa käytännön esimerkkien asemesta. Tämän lisäksi tarkastelu koskee lähinnä maanpintamittauksia.
Teoreettisen tarkastelun avulla pyritään havainnollistamaan primaarikentän aaltomuodon vaikutusta johteesta saatavaan vasteeseen. Jos maankamaran porrasvaste tunnetaan, sähkömagneettisia ilmiöitä kuvaavien yhtälöiden lineaarisuudesta johtuen mielivaltaisen primaaripulssin aiheuttama vaste voidaan laskea konvoluution avulla, mitä on havainnollistettu yksityiskohtaisesti tarkastelemalla johtavaa palloa eristävässä kokoavaruudessa.
Lähetinsilmukassa tapahtuvan porrasmaisen virranmuutoksen seurauksena induktiokelalla mitattava db/dt-vaste on impulssivaste, joka on kääntäen verrannollinen johteen aikavakioon, jolloin suuren aikavakion omaavasta eli hyvästä johteesta saatava vaste on heikko. Tätä ilmiötä voidaan ehkäistä mittaamalla b-vaste fluxgate- tai SQUID-magnetometrillä, jolloin mitattava vaste on porrasvaste. Induktiokelalla porrasvaste voidaan mitata lähetinsilmukassa tapahtuvan lineaarisen virranmuutoksen aikana. Toisaalta, kun johteen aikavakio on pieni, johteesta saadaan voimakkaampi vaste mittaamalla impulssivaste. Riippuen kohinatasoista pienen ja suuren aikavakion välinen raja voi olla esimerkiksi 10 millisekuntia.
Primaarikentän jaksollisuudesta johtuen off-time-vaste heikkenee, jos jaksonpituus on liian lyhyt verrattuna johteen aikavakioon. Mittaamalla on-time-vaste erityisen hyvästäkin johteesta saadaan aina indikaatio.
Primaarikentän perustaajuuden on oltava riittävän matala, jotta useasta eri laatuisesta johteesta saatavat vasteet on mahdollista erottaa toisistaan. Tämän vuoksi sähkömagneettisen pulssimenetelmän käytössä on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana siirrytty kohti yhä matalampia perustaajuuksia (< 1 Hz)
Sähkömagneettinen pulssimenetelmä malminetsinnässä teoreettisesti tarkasteltuna
No full textTämä tutkielma käsittelee sähkömagneettiseksi pulssimenetelmäksi tai TEM-menetelmäksi kutsuttua geofysikaalista tutkimusmenetelmää, jonka avulla maa- ja kallioperän sähkönjohtavuusrakenteesta voidaan saada tietoa. Asioita tarkastellaan malminetsinnän näkökulmasta, mutta painottaen teoriaa käytännön esimerkkien asemesta. Tämän lisäksi tarkastelu koskee lähinnä maanpintamittauksia.
Teoreettisen tarkastelun avulla pyritään havainnollistamaan primaarikentän aaltomuodon vaikutusta johteesta saatavaan vasteeseen. Jos maankamaran porrasvaste tunnetaan, sähkömagneettisia ilmiöitä kuvaavien yhtälöiden lineaarisuudesta johtuen mielivaltaisen primaaripulssin aiheuttama vaste voidaan laskea konvoluution avulla, mitä on havainnollistettu yksityiskohtaisesti tarkastelemalla johtavaa palloa eristävässä kokoavaruudessa.
Lähetinsilmukassa tapahtuvan porrasmaisen virranmuutoksen seurauksena induktiokelalla mitattava db/dt-vaste on impulssivaste, joka on kääntäen verrannollinen johteen aikavakioon, jolloin suuren aikavakion omaavasta eli hyvästä johteesta saatava vaste on heikko. Tätä ilmiötä voidaan ehkäistä mittaamalla b-vaste fluxgate- tai SQUID-magnetometrillä, jolloin mitattava vaste on porrasvaste. Induktiokelalla porrasvaste voidaan mitata lähetinsilmukassa tapahtuvan lineaarisen virranmuutoksen aikana. Toisaalta, kun johteen aikavakio on pieni, johteesta saadaan voimakkaampi vaste mittaamalla impulssivaste. Riippuen kohinatasoista pienen ja suuren aikavakion välinen raja voi olla esimerkiksi 10 millisekuntia.
Primaarikentän jaksollisuudesta johtuen off-time-vaste heikkenee, jos jaksonpituus on liian lyhyt verrattuna johteen aikavakioon. Mittaamalla on-time-vaste erityisen hyvästäkin johteesta saadaan aina indikaatio.
Primaarikentän perustaajuuden on oltava riittävän matala, jotta useasta eri laatuisesta johteesta saatavat vasteet on mahdollista erottaa toisistaan. Tämän vuoksi sähkömagneettisen pulssimenetelmän käytössä on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana siirrytty kohti yhä matalampia perustaajuuksia (< 1 Hz)
Development and application of the magnetotelluric method to study the crustal structure of central Finnish Lapland
No full textAbstract
In this thesis, the magnetotelluric (MT) method has been applied to study the crustal geoelectric structure of central Finnish Lapland and new advances in MT data analysis have been realized. MT data acquired in 2014 display pronounced 3D effects, reflecting the complex tectonic history of the bedrock in the area. Particularly anomalous, so-called extreme data are observed in the northern part of the study area. A definition for extreme MT data is given by the condition where the determinant of the real and/or imaginary part of the impedance tensor becomes negative. Physically, such data are associated with reversal of, for example, the electric field as compared to its direction for a one-dimensional resistivity structure. The behaviour of the phase tensor and the determinant average of the impedance tensor, for instance, have been analysed in the case of extreme data. 3D conductivity models derived using the ModEM code display high crustal conductance (thousands of siemens) in the vicinity of the Central Lapland Greenstone Belt, the Peräpohja Belt and the Kuusamo Belt. A remarkable feature is an arc-shaped conductor inside the northern part of the Central Lapland Granitoid Complex, which continues into the Central Lapland Greenstone Belt in the north. The conductive structures in the models could represent deeply buried graphite and sulphide bearing metasedimentary rocks or reactivated Archaean shear zones. The conductors in the northern and southern parts of the study area are separated by a resistor coinciding with the Central Lapland Granitoid Complex. A possible explanation for the observed pervasive E–W principal direction of the phase tensor data in the study area could be the failed rift suggested in other studies.
In addition to the magnetotelluric studies in central Lapland, as a methodological development, an express approach where time-domain electromagnetic (TEM) data are transformed and subsequently used in 2D MT determinant inversion is presented. The methodology is applied in a simple geoelectric setting located in Greece but can in principle be extended to the more complex geological environments encountered in the Fennoscandian shield.Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa magnetotelluurista (MT) menetelmää on sovellettu maankuoren tutkimukseen Lapin keskiosissa ja MT-mittaustulosten analyysiä on kehitetty. Vuonna 2014 suoritettujen MT-mittausten tulokset sisältävät voimakkaita 3D rakenteiden vaikutuksia, mikä heijastaa alueen kallioperän monimutkaista tektonista historiaa. Erityisen anomaalisia, niin kutsuttuja MT-äärivasteita havaitaan tutkimusalueen pohjoisosassa. MT-äärivasteeksi määritellään sellainen impedanssitensori, jonka reaali- tai imaginaariosan determinantti on negatiivinen. Fysikaalisesti äärivasteet liittyvät esimerkiksi sähkökentän suunnan kääntymiseen päinvastaiseksi verrattuna sen käyttäytymiseen kerrosmaisessa sähkönjohtavuusrakenteessa. Muun muassa vaihetensorin ja impedanssitensorin determinanttikeskiarvon käyttäytymistä on analysoitu äärivasteiden tapauksessa. ModEM-käänteismallinnuskoodilla luodut 3D sähkönjohtavuusmallit sisältävät korkeita konduktanssin arvoja (useita tuhansia siemensejä) Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen, Peräpohjan liuskealueen ja Kuusamon liuskealueen lähettyvillä. Erityinen piirre on kaaren muotoinen johde Keski-Lapin granitoidikompleksin pohjoisosassa, jatkuen pohjoiseen Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeelle. Sähkönjohtavuusmallien johteiden on tulkittu edustavan syvälle työntyneitä grafiitti- ja sulfidipitoisia sedimenttisyntyisiä kiviä tai uudelleen aktivoituneita arkeeisia hiertovyöhykkeitä. Tutkimusalueen pohjois- ja eteläosien johteita erottaa Keski-Lapin granitoidikompleksin kohdalle sijoittuva eristävä rakenne. Mahdollinen selitys tutkimusalueella hallitsevalle vaihetensorien itä–länsi-suuntaukselle on toisaalla esitetty keskeytynyt repeämä (failed rift).
Lapin keskiosien tutkimusten lisäksi tutkielmassa on kehitetty tulkintatapa, jossa aika-alueen sähkömagneettisen menetelmän (TEM) mittausaineisto muunnetaan käytettäväksi 2D MT käänteismallinnuksessa. Lähestymistapaa kokeiltiin sähkönjohtavuusrakenteeltaan yksinkertaisessa, Kreikassa sijaitsevassa geologisessa ympäristössä, mutta se on periaatteessa laajennettavissa myös haastavampiin Fennoskandian kilven geologisiin ympäristöihin
Uncovering the deep structure of the Koillismaa Layered Intrusion Complex, Finland using a novel 3D seismic survey
No full textA pioneering ∼22 km2 three-dimensional (3D) seismic survey was conducted in northeastern Finland within the SEEMS DEEP project to investigate the concealed Koillismaa Deep Intrusion (KDI), part of the 2.5–2.4 Ga Koillismaa–Näränkävaara Layered Intrusion Complex (KLIC). Utilizing low-cost piezoelectric nimble nodes and a single Vibroseis source, this survey represents one of the first 3D seismic investigations of a deep layered intrusion and its feeder system. The seismic data, supported by petrophysical measurements and synthetic modelling, reveal a complex internal architecture characterized by coherent reflectivity patterns indicative of modal layering. Interpretation suggests that the KDI is not a simple feeder but a more developed, chonolithic or funnel-tube-shaped intrusion. Integration of seismic data interpretation with gravity inversion and geological data enabled the construction of a Common Earth Model (CEM), which successfully reproduces the observed gravity anomaly. A major thrust fault, likely associated with the Oulujärvi Shear Zone, was imaged for the first time, offering new insights into the tectonic evolution and mineralization potential of the region. This study highlights the advances in 3D seismic methods in hardrock environment and establishes a methodological framework for future mineral exploration in similar geological settings
Towards the imaging of deep land ore deposits with ERT-IP method – first results from a demonstration survey in Finland
No full textIn this study, we conducted a comprehensive geophysical survey near Kuusamo (Finland) to assess the potential of electrical resistivity methods in delineating mineral deposits at depths greater than 1 km. Preliminary investigations, including magnetic and gravity methods as well as drilling, revealed significant anomalous structures in the survey area. We employed multiple electrical and electromagnetic methods at the site, comprising controlled-source electromagnetic (CSEM), magnetotelluric (MT), electrical resistivity tomography (ERT), and induced polarization (IP). To obtain the geophysical data in very large-scale area, we used a total of 25 transmitter dipoles with 1km long using three distinct transmitter systems and recorded data at 119 receiver stations. In this paper, we present the acquisition and preliminary results from ERT-IP. Analysis of the resistivity and IP responses revealed notable IP signals at depths exceeding 1.5 km. Meanwhile, the resistivity data indicated generally very high values, around 10,000 ohm-m, with complex variations observed near the surface
Uncovering the deep structure of the Koillismaa Layered Intrusion Complex, Finland using a novel 3D seismic survey
No full textA pioneering similar to 22 km2 three-dimensional (3D) seismic survey was conducted in northeastern Finland within the SEEMS DEEP project to investigate the concealed Koillismaa Deep Intrusion (KDI), part of the 2.5-2.4 Ga Koillismaa-N & auml;r & auml;nk & auml;vaara Layered Intrusion Complex (KLIC). Utilizing low-cost piezoelectric nimble nodes and a single Vibroseis source, this survey represents one of the first 3D seismic investigations of a deep layered intrusion and its feeder system. The seismic data, supported by petrophysical measurements and synthetic modelling, reveal a complex internal architecture characterized by coherent reflectivity patterns indicative of modal layering. Interpretation suggests that the KDI is not a simple feeder but a more developed, chonolithic or funnel-tube-shaped intrusion. Integration of seismic data interpretation with gravity inversion and geological data enabled the construction of a Common Earth Model (CEM), which successfully reproduces the observed gravity anomaly. A major thrust fault, likely associated with the Ouluj & auml;rvi Shear Zone, was imaged for the first time, offering new insights into the tectonic evolution and mineralization potential of the region. This study highlights the advances in 3D seismic methods in hardrock environment and establishes a methodological framework for future mineral exploration in similar geological settings.Peer reviewe
2D seismic imaging of the Koillismaa Layered Igneous Complex, north-eastern Finland
No full textThe Seismic and Electromagnetics Methods for Deep mineral exploration (SEEMS DEEP) project is associated with the Koillismaa Layered Igneous Complex (KLIC) in north-eastern Finland. The KLIC is characterized by a Bouguer positive gravity and magnetic anomaly zone connecting the two exposed ends of the KLIC, i.e. the Koillismaa intrusion and the Näränkävaara intrusion. The KLIC has the potential to host several critical raw minerals like nickel and cobalt, which are in the European Union's critical raw material list. For this purpose, two reflection seismic profiles were acquired to map the regional reflectivity in the area with a focus on imaging the large-scale geological architecture of the KLIC and the associated mineralization. Seismic imaging delineated reflectivity up to a depth of approximately 5 to 6 km with several distinctive reflective packages at various depths representative of the presence of dykes, faults, and major lithological contacts in the area. Symmetrical orientation of several shallow reflectors indicates systematic fracturing in the area. The deep-seated magma conduit associated with the KLIC was successfully mapped, revealing a complex internal structure with more structural or compositional heterogeneity than was previously assumed to be formed from a single lithological unit. The magma conduit is characterised as a vertically extensive mafic–ultramafic package with the potential of hosting orthomagmatic critical raw material deposits of mostly Ni-Cu-PGE sulphide type. A system of overthrust – steep regional faults was imaged for the first time in the western part of the study area. It is interpreted that such steep fault systems might have played a key role in magma emplacement by acting as pathways for ascending melts and mineralising fluids. Results were compared against the available petrophysical data and a preliminary geological model based on the density model obtained from the gravity inversion with constraints from the drillhole data
Ground electrical and electromagnetic methods for deep mineral exploration -- results from the SEEMS DEEP project
No full textThe transition towards carbon neutral transportation and energy sources increases the global demand for mineral raw materials while easy-to-find near-surface (\< 200 m) ore deposits are unlikely discovered in well-explored areas such as Europe. In order to increase the mineral exploration success rate, the project SEEMS DEEP (SEismic and ElectroMagnetic methodS for DEEP mineral exploration) develops geophysical deep exploration workflow capable of imaging the bedrock from the surface down to several kilometres depth. In this paper, we present first results from ground electrical and electromagnetic surveys conducted at the SEEM DEEP geological test site, namely the Koillismaa Layered Intrusion Complex in north-eastern Finland. Here, a 1.7 km long hole drilled by GTK intersected mafic-ultramafic rocks with anomalous electrical and chargeability properties at ~1400 m depth, making it an interesting case study to test the ability of such technologies for imaging resistivity and chargeability contrasts at several kilometre depth
Suomalaisten esihistorian kysymyksiä
No full textProblems of Finnic prehistory (englanti)Kielenaineksetaaja (kieli: suomi, sivulla: 131)ahku (kieli: suomi, sivulla: 121)ahrain, atrain (kieli: suomi, sivulla: 131)aihe (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)airut (kieli: suomi, sivulla: 121)aista(i)ta (kieli: suomi, sivulla: 121)aisti (kieli: suomi, sivulla: 122)aivina (kieli: suomi, sivulla: 121)aljo (kieli: suomi, sivulla: 121)allas (kieli: suomi, sivulla: 131)ammatti (kieli: suomi, sivulla: 121)ankea (kieli: suomi, sivulla: 121)ansa(i)ta (kieli: suomi, sivulla: 121)ansas (kieli: suomi, sivulla: 121)apara (kieli: suomi, sivulla: 121)apila (kieli: suomi, sivulla: 123)astuva (kieli: suomi, sivulla: 121)atrain, ahrain (kieli: suomi, sivulla: 131)autio (kieli: suomi, sivulla: 121)autuas (kieli: suomi, sivulla: 121)avea (kieli: suomi, sivulla: 131)avio (kieli: suomi, sivulla: 121)hahta (kieli: suomi, sivulla: 121)hahtuva (kieli: suomi, sivulla: 121)hakkula (kieli: suomi, sivulla: 121)hallita (kieli: suomi, sivulla: 121)halme (kieli: suomi, sivulla: 121)harjus (kieli: suomi, sivulla: 121)hartia (kieli: suomi, sivulla: 121)helle (kieli: suomi, sivulla: 123)hidas (kieli: suomi, sivulla: 121)hipiä (kieli: suomi, sivulla: 121)huja (kieli: suomi, sivulla: 121)hulas (kieli: suomi, sivulla: 121)hulh|ava, -ova (kieli: suomi, sivulla: 121)huokea (kieli: suomi, sivulla: 121)huoma (kieli: suomi, sivulla: 121)huoma (kieli: suomi, sivulla: 122)huotra (kieli: suomi, sivulla: 121)hurskas (kieli: suomi, sivulla: 121)juko (kieli: suomi, sivulla: 121)juusto (kieli: suomi, sivulla: 121, 129)kaira (kieli: suomi, sivulla: 121)kait|a, -i (kieli: suomi, sivulla: 121)kale(h) (kieli: suomi, sivulla: 121)kaltio (kieli: suomi, sivulla: 121)kamppi (kieli: suomi, sivulla: 121)karsia (kieli: suomi, sivulla: 121)karsina (kieli: suomi, sivulla: 123)kasa (kieli: suomi, sivulla: 121)katras (kieli: suomi, sivulla: 121)kattara (kieli: suomi, sivulla: 121)katv|e, -i (kieli: suomi, sivulla: 121)kauha (kieli: suomi, sivulla: 123)kauto (kieli: suomi, sivulla: 121)kehto (kieli: suomi, sivulla: 121)keidas (kieli: suomi, sivulla: 121)keihäs (kieli: suomi, sivulla: 121)keli (kieli: suomi, sivulla: 123)kenno (kieli: suomi, sivulla: 121)keritä (kieli: suomi, sivulla: 121)kernas (kieli: suomi, sivulla: 121)kerp(p)o (kieli: suomi, sivulla: 121)kiiras (kieli: suomi, sivulla: 121)kiivas (kieli: suomi, sivulla: 121)kirma, kirmu (kieli: suomi, sivulla: 121)kuja(nen) (kieli: suomi, sivulla: 121)kulju (kieli: suomi, sivulla: 121)kullas (kieli: suomi, sivulla: 121)kumpu (kieli: suomi, sivulla: 121)kunnia (kieli: suomi, sivulla: 121)kuomina (kieli: suomi, sivulla: 131)kurt (kieli: viro, sivulla: 130)kutta (kieli: suomi, sivulla: 121)kuupan|a, -o (kieli: suomi, sivulla: 121)kuva (kieli: suomi, sivulla: 121)kykäs (kieli: suomi, sivulla: 121)kyäs (kieli: suomi, sivulla: 121)kä(ä)rme (kieli: suomi, sivulla: 123)laata (kieli: suomi, sivulla: 121)lae, -s (kieli: suomi, sivulla: 121)lahto (kieli: suomi, sivulla: 123)laidun (kieli: suomi, sivulla: 121)laikka (kieli: suomi, sivulla: 121)laipio (kieli: suomi, sivulla: 121)laita (kieli: suomi, sivulla: 121)lakata (kieli: suomi, sivulla: 121)lannas (kieli: suomi, sivulla: 121)lantio (kieli: suomi, sivulla: 121)lattia (kieli: suomi, sivulla: 121)latua (kieli: suomi, sivulla: 124)launa (kieli: suomi, sivulla: 121)laupias (kieli: suomi, sivulla: 121)lautta (kieli: suomi, sivulla: 121)lehti (kieli: suomi, sivulla: 123)leivo (kieli: suomi, sivulla: 121)lenseä (kieli: suomi, sivulla: 121)leppä (kieli: suomi, sivulla: 123)leukojainen (kieli: suomi, sivulla: 121)levo (kieli: suomi, sivulla: 121)levä, -llään (kieli: suomi, sivulla: 121)liekko (kieli: suomi, sivulla: 121)lieko (kieli: suomi, sivulla: 121)lievä (kieli: suomi, sivulla: 121)liikkiö (kieli: suomi, sivulla: 121)liina (kieli: suomi, sivulla: 121)liiva (kieli: suomi, sivulla: 121)loma (kieli: suomi, sivulla: 124)louhi, -atar (kieli: suomi, sivulla: 121)luote (kieli: suomi, sivulla: 121)lääva (kieli: suomi, sivulla: 131)maha (kieli: suomi, sivulla: 121)malja (kieli: suomi, sivulla: 121)mallas, maltaat (kieli: suomi, sivulla: 121)malto (kieli: suomi, sivulla: 121)marhaminta (kieli: suomi, sivulla: 121)marsio (kieli: suomi, sivulla: 121)meruta (kieli: suomi, sivulla: 121)mitta (kieli: suomi, sivulla: 121)monni (kieli: suomi, sivulla: 121)murha (kieli: suomi, sivulla: 121)murkina (kieli: suomi, sivulla: 121)myyriäinen (kieli: suomi, sivulla: 121)napa|kairi, -koira (kieli: suomi, sivulla: 121)nappula (kieli: suomi, sivulla: 121)narkka (kieli: suomi, sivulla: 121)nasta (kieli: suomi, sivulla: 121)nauta (kieli: suomi, sivulla: 121, 131)nauttia (kieli: suomi, sivulla: 121)nuode (kieli: suomi, sivulla: 121)nuora (kieli: suomi, sivulla: 121)nuotia (kieli: suomi, sivulla: 121)nypätä (kieli: suomi, sivulla: 121)pade (kieli: suomi, sivulla: 121)paidata (kieli: suomi, sivulla: 121)paita (kieli: suomi, sivulla: 121)paittilas (kieli: suomi, sivulla: 121)pallo (kieli: suomi, sivulla: 121)palsi : paltta (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)paltti (kieli: suomi, sivulla: 121)pankk|o, -u (kieli: suomi, sivulla: 121)panko (kieli: suomi, sivulla: 121)panti|o, -a (kieli: suomi, sivulla: 121)panu (kieli: suomi, sivulla: 123)parila (kieli: suomi, sivulla: 121)pelu, pelu(t) (kieli: suomi, sivulla: 123)perhana (kieli: suomi, sivulla: 121)pihatto (kieli: suomi, sivulla: 121)piirakka, piirkka (kieli: suomi, sivulla: 131)porras (kieli: suomi, sivulla: 121)pullo (kieli: suomi, sivulla: 121)purilas (kieli: suomi, sivulla: 121)pyrkiä (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)raate (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)raavas (kieli: suomi, sivulla: 121)rainta (kieli: suomi, sivulla: 123)raippa (kieli: suomi, sivulla: 121)raita (kieli: suomi, sivulla: 121)raiv|o, -a (kieli: suomi, sivulla: 121)raivata (kieli: suomi, sivulla: 121)rakas (kieli: suomi, sivulla: 121)rauma (kieli: suomi, sivulla: 121)raura (kieli: suomi, sivulla: 121)ravata (kieli: suomi, sivulla: 131)ravita (kieli: suomi, sivulla: 131)reipas (kieli: suomi, sivulla: 121)reki (kieli: suomi, sivulla: 124)rievä (kieli: suomi, sivulla: 121)riima (kieli: suomi, sivulla: 121)riima (kieli: suomi, sivulla: 122)riutta (kieli: suomi, sivulla: 121)routa (kieli: suomi, sivulla: 123)ruho (kieli: suomi, sivulla: 121)ruhtinas (kieli: suomi, sivulla: 121)runo (kieli: suomi, sivulla: 121)ruoke, ruokkeet (kieli: suomi, sivulla: 121)ruokko (kieli: suomi, sivulla: 121)rutja (kieli: suomi, sivulla: 121)ruto (kieli: suomi, sivulla: 121)rytö (kieli: suomi, sivulla: 121)räivä (kieli: suomi, sivulla: 121)saapra (kieli: suomi, sivulla: 121)saha (kieli: suomi, sivulla: 121)saih(v)o (kieli: suomi, sivulla: 121)saippua (kieli: suomi, sivulla: 121)sairas (kieli: suomi, sivulla: 121)sakko (kieli: suomi, sivulla: 121)sapra, sapro (kieli: suomi, sivulla: 121)saura (kieli: suomi, sivulla: 121)siivatta (kieli: suomi, sivulla: 131)siivilä (kieli: suomi, sivulla: 121)sikla (kieli: suomi, sivulla: 121)sima (kieli: suomi, sivulla: 121)siula (kieli: suomi, sivulla: 121)surku (kieli: suomi, sivulla: 121)tade (kieli: suomi, sivulla: 121)taika (kieli: suomi, sivulla: 121)taina (kieli: suomi, sivulla: 121)taivas (kieli: suomi, sivulla: 121)tanko (kieli: suomi, sivulla: 121)tappara (kieli: suomi, sivulla: 131)tarita (kieli: suomi, sivulla: 121)tarvas (kieli: suomi, sivulla: 123)tehdas (kieli: suomi, sivulla: 121)tel|a, -i (kieli: suomi, sivulla: 121)teljo (kieli: suomi, sivulla: 121)teura (kieli: suomi, sivulla: 121)tuhkuri (kieli: suomi, sivulla: 131)tuhto (kieli: suomi, sivulla: 121)tunkio (kieli: suomi, sivulla: 121)tuomita (kieli: suomi, sivulla: 121)tupas (kieli: suomi, sivulla: 121)turilas (kieli: suomi, sivulla: 121)turku (kieli: suomi, sivulla: 131)turu (kieli: suomi, sivulla: 131)tuulas (kieli: suomi, sivulla: 123)upea (kieli: suomi, sivulla: 121)uula (kieli: suomi, sivulla: 131)vaania (kieli: suomi, sivulla: 121)vahla (kieli: suomi, sivulla: 121)vanne (kieli: suomi, sivulla: 122)vantus (kieli: suomi, sivulla: 121)vaota (kieli: suomi, sivulla: 121)vartoa (kieli: suomi, sivulla: 121)vartoa (kieli: suomi, sivulla: 122)vaul|a, -o (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)verkil|ä, -ö (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)vihvilä (kieli: suomi, sivulla: 123)viikko (kieli: suomi, sivulla: 121)virpoa (kieli: suomi, sivulla: 131)virsi (kieli: suomi, sivulla: 123)vuokra (kieli: suomi, sivulla: 121)vuota (kieli: suomi, sivulla: 123)väkä (kieli: suomi, sivulla: 121)äpräs (kieli: suomi, sivulla: 121, 122)äyräs (kieli: suomi, sivulla: 121, 122
