1,720,963 research outputs found
Kytketyn maailman kompleksit arvoverkot
No full textInformation and Communication Technologies (ICT) enable companies to provide critical services and products to their customers globally. Consequently, understanding the complex interrelations between the technologies and value systems of the companies has become crucially important. As the existing literature on value systems recognizes systemic complexity often implicitly only, a question arises: is it possible to develop a holistic system model to examine the ICT-driven value systems embracing complexity?
In this thesis, a qualitative complex value system model is developed and evaluated. Existing literature provides the framework for the modelling. Complex system attractors used in studying complex adaptive systems set the reference to the examination of the value systems and their system states. The thesis models the ICT-driven complex value systems through the technical and operative structures, boundary conditions, and dynamic behaviours observed in those value systems. The research examines global mobile communications and internet value systems complemented by studies on emerging ICT driven value systems of transportation in Finland. Agent-based simulations and social network analyses applied to the boundaries of the value systems set by regulation and standardization, respectively, provide a quantitative environment for the limited evaluation of the developed model.
This thesis identifies the four complex value system states that characterize the examined value systems. The research provides insights into the structures and dynamics in the value systems. For instance, the research presents a categorization of the key standardization organizations in alignment with the value systems they serve by analysing the documents used in those organizations. The observed complex characteristic of the value systems, including the scenarios for system state transitions, provide points of consideration to business leaders, standardization practitioners, as well as for policy makers in their pursuit to consider developments in the ICT-driven value systems, such as 5G mobile communication in the context of the future data-based society.Tieto- ja tietoliikennetekniikka (ICT) ovat avainasemassa, kun yritykset tarjoavat yhteiskunnallisesti merkittäviä palveluita ja tuotteita maailmanlaajuisille markkinoille. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, miten monimutkaiset sidokset teknologioiden ja yritysten muodostamien arvoverkkojen välillä toimivat. Koska arvoverkkoja käsittelevä laaja kirjallisuus tarkastelee tällaisten järjestelmien kompleksisuutta usein vain viitteellisesti, herää kysymys, olisiko mahdollista kehittää kokonaisvaltainen systeeminen malli, jonka avulla tällaisia ICT -pohjaisia arvoverkkoja voitaisiin tutkia myös kompleksisuuden näkökulmasta.
Tämä tutkimus kehittää ja evaluoi erään tällaisen laadullisen mallin. Tutkimus nojaa kompleksisuusteoriasta tunnettuihin mallinnusmenetelmiin ja ajatuspolkuihin, kuten systeemeitä luonnehtiviin tiloihin, niihin liittyviin atraktoreihin sekä mahdollisiin siirtymiin tilojen välillä. Malli perustuu arvoverkoissa havaittuihin teknisiin ja toiminnallisiin rakenteisiin huomioiden verkkojen reunaehtojen vaikutukset sekä tarkastellen ilmiöitä toimijoiden käyttäytymisessä. Tutkimuksen kohteena ovat maailmanlaajuiset mobiilin tietoliikenteen ja internetin arvoverkot, mitä täydennetään tutkimalla syntymässä olevia ICT pohjaisia arvoverkkoja tieliikenteeseen Suomessa.Mallin evaluoimiseksi työssä tarkastellaan arvoverkon reunaehtojen vaikutuksia verkon käyttäytymiseen ja rakenteisiin. Agenttipohjaisella simulaatiolla tutkitaan radiospektrin saatavuuden vaikutuksia radioverkon arvonluontijärjestelmän dynamiikkaan sekä sosiaalisen verkostoanalyysin avulla tarkastellaan yhteistyötapojen rakenteita käytännön standardointityössä.
Tutkimuksessa havaitaan neljä erilaista systeemistä arvoverkkojen tilaa, joiden mukaan malli rakentuu. Malli ja sen evaluointi tuovat esille tietoa kompleksisten arvoverkkojen rakenteista ja toiminnasta. Esimerkiksi analysoimalla tutkittavien arvoverkkojen standardointityössä syntyvää laajaa dokumentaatiota voidaan löytää systeemisiä linjauksia standardointityön ja niiden pohjalle syntyvien arvoverkkojen rakenteiden välillä. Havaittujen kompleksisten arvoverkkojen ja niiden tilasiirtyminen luokituksia voivat käyttää niin lainsäätäjät, liiketoimintojen kehittäjät kuin standardoinnin ammattilaiset pohtiessaan, kuinka ICT pohjaisia arvoverkkoja, kuten juuri käynnistymässä olevaa 5G mobiiliverkkoa, voitaisiin parhaiten käyttää suunniteltaessa tulevaisuuden tietoon nojaavaa yhteiskuntaa
Complex network perspective on collaboration in the ICT standardization
No full textStandardization is a crucial enabler of global business of Information and Communications Technologies. Convergence of the underlying networking paradigms of licensed Mobile Communication and license exempted Internet has made progress but full integration is still far from being complete. For standardization professionals the unpredictable convergence makes decisionmaking and participation in standardization complicated. This study examines collaboration in five closely related standardization organizations working in this field during the years from 2003 to 2008. The results show similarities and differences in collaboration structures and behaviours reflecting the specific scope and context of each standardization organization. Furthermore, this study extends the use of social network analysis as a tool to the field of empirical standardization research. The results pave the way to better collaboration in standardization communities of converging Mobile Internet and beyond by providing better visibility and new insights to standardization leaders, policy makers and users.Peer reviewe
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Internet Standardization: A Participant Analysis
Get PDFTässä diplomityössä tarkastellaan tieto- ja viestintätekniikka-alan (ICT) standardointityötä. Tutkimme erityisesti Internet-standardointia. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että standardit luovat perustan teknologioiden yhteentoimivuudelle ja, että ne mahdollistavat sekä tietojen että informaation välittämisen järjestelmien välillä. Standardit toimivat siten edesauttajina ja katalyytteinä, joista on sekä taloudellista että teknistä hyötyä.
Aikaisemmat tutkimukset osittavat myös, että usean johtavan toimijan ydinstrategiaan kuuluu nykyään standardien kehitystyöhön osallistuminen. Osallistuminen standardointityöhön saattaa myös olla avain tulevaan kaupalliseen menestykseen. Tässä työssä tutkimme ensisijaisesti mikä Internet-standardoinnin menestyksen mittari ja perustaso on. Vertailemme myös tiettyjen yhtiöiden standardointipanostuksia ja niitten yhteyttä yhtiöiden kaupalliseen menestykseen. Lisäksi tutkimme myös erikseen suomalaisten toimijoiden saavutuksia IETF:ssä.
Kirjallisuuskatsauksessa otamme tarkemmin esille, missä, miksi ja miten ICT-alan standardeja kehitetään. Selvitämme myös tutkimus- ja kehitystyön yhteyttä standardointiin sekä määritämme motivaatioita standardointityöhön osallistumiselle.
Osana tätä diplomityötä suunnittelemme ja kehitämme ohjelmiston sekä tietokannan joka antaa meille mahdollisuuden tallentaa, käsitellä ja tutkia useita eri Internet Engineering Task Force:n (IETF) työprosesseja ja -dokumentteja. Hyödyntämällä tietokantaamme ja kehitettyä ohjelmistoa voimme mitata ja analysoida useita IETF:n standardointiprosessin näkökulmia ja myös tutkia lähemmin siihen osallistuvia yrityksiä.
Tuloksemme osoittavat, että Suomen ICT-klusterin aikaansaannokset IETF:ssä ovat verrattain hyvät. Lisäksi voimme todeta, että Cisco:n saavutukset voidaan pitää menestyksen mittarina lähes kaikkia IETF:n standardointityön osa-alueita tarkasteltaessa. Tulostemme perusteella ehdotamme myös, että osallistujien kaupallisella ja standardointityön menestyksellä on yhteys.This thesis examines standards-setting in the Information and Communications Technology (ICT) industry. Special attention is given to Internet standardization. Previous research suggest that standards lay the ground for compatibility, interoperability, and interchange of data in the ICT field. Standards thus function as enablers and accelerators with both economical and technological benefits. Previous research also suggests that participating in standards development and influencing the outcome by contributing to the standardization process have become core strategic choices of many leading players. Participating in the development of a winning standard can be critical to later business success. In this thesis we will therefore aim to clarify what the benchmark for success in Internet standardization is. We also compare selected organizations' standardization activities to figures measuring their success on the marketplace. The standardization achievements of the Finnish ICT cluster are also given extra attention.
Our literature study elaborates on how, why, and where ICT standards are developed. The relationship between Research and Development (R&D) and ICT standardization is clarified and we also establish motivations for participating in the standards development process. As a part of this thesis we design and create a database that enables us to retrieve and process all working documents related to the Internet Engineering Task Force (IETF) standardization process. Using the database and custom tools created for this task allows us to measure and analyze several aspects of the IETF standardization process and the participants active therein.
The results suggest the Finnish ICT cluster has performed comparatively well within the IETF, that Cisco's achievements can be considered the benchmark for success regarding virtually all aspects of IETF standardization, and that there is a linkage between participants' success in standardization and their merits on the marketplace
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
