1,721,111 research outputs found
Determinants and psychological implications of breast cancer risk perceptions in the course of mammography screening
Full text linkei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
Nuorten suun terveyteen liittyvien tiedon, asenteiden ja tapojen muutos suun terveyden edistämiskampanjan aikana
No full textAbstractThe aim of this study was to evaluate changes and interrelationships of oral health-related knowledge, attitudes and behavior between the ages of 11 and 16 during a randomized clinical trial (RCT) for controlling caries and a program of oral health promotion (OHP). The study population consisted of all 5th and 6th graders who started the 2001−2002 school year in Pori (n=1691) and Rauma (n=807), Finland. In Pori, children were exposed for 3.4 years either to both the RCT experimental regimen and the OHP, or only to the OHP. Children in Rauma acted as reference group. Questionnaire data on children’s knowledge, attitudes and behavior were gathered before, in the middle and after the follow-up. Changes in children’s knowledge, attitudes and behavior were compared according to the interventions to which they were exposed. Individual changes in knowledge, attitudes and behavior were evaluated. The hypothesized model that knowledge affects behavior directly and via attitudes was tested using structural equation modeling (SEM). The children who were exposed to both the RCT experimental regimen and OHP tended to improve their behaviors the most, those exposed to OHP the second most, and those in the reference group least. In knowledge and attitudes, no similar differences between groups were observed. Over half of the children had stable behaviors throughout the study. Those children whose behaviors changed were more likely to improve than to worsen them. Good baseline behavior tended to help in recovering from lapses to poor behaviors and maintaining the achieved good behavior. Among the same children, all three, knowledge, attitudes and behavior, tended to improve. Knowledge influenced behavior directly and via two interrelated attitudes, and it had smaller effect on behavior than on attitudes. Concern about developing caries lesions was a background factor. The experimental regimen of the RCT and the OHP were successful, and OHP enhanced the effectiveness of the RCT. In childhood, behaviors are rather stable. If healthy behaviors are learned young, lapses into poor behaviors are likely be temporary rather than permanent. Children are ready for change at different times, so OHP’s should be continuous processes instead of short-term interventions. Changes in knowledge, attitudes and behavior are related. TiivistelmäTutkimuksen tavoitteena oli selvittää suun terveyteen liittyvän tiedon, asenteiden ja tapojen muutosta ja keskinäisiä suhteita 11 ja 16 ikävuoden välillä karieksen hallintaan liittyvän satunnaistetun kliinisen kokeen ja suunterveyskampanjan aikana. Tutkimusjoukon muodostivat 5. ja 6. luokkalaiset lapset Porissa (n=1691) ja Raumalla (n=807) lukuvuonna 2001–2002. Porissa lapset osallistuivat joko 3,4-vuotiseen terveyskampanjaan tai sekä kampanjaan että kliinisen kokeen hoito-ohjelmaan. Raumalaiset lapset toimivat vertailuryhmänä. Kyselyaineisto kerättiin ennen, puolessa välissä ja jälkeen kliinisen kokeen ja terveyskampanjan. Tutkimuksessa verrattiin eri interventioiden vaikutusta lasten tiedon, asenteiden ja tapojen muutokseen. Yksilöllisiä muutoksia tiedossa, asenteissa ja tavoissa selvitettiin. Oletettua mallia, jossa tieto vaikuttaa tapoihin suoraan ja asenteiden kautta, testattiin rakenneyhtälömallituksen avulla. Sekä kliiniseen kokeeseen että kampanjaan osallistuneet lapset onnistuivat tapojen parantamisessa parhaiten, vain kampanjaan osallistuneet toiseksi parhaiten ja vertailuryhmän lapset huonoiten. Tiedossa ja asenteissa samanlaisia ryhmäeroja ei havaittu. Yli puolella lapsista oli muuttumattomat tavat koko seurannan ajan. Lapset, jotka muuttivat tapojaan, todennäköisemmin paransivat kuin huononsivat niitä. Lapset, joilla oli alussa hyvät tavat, todennäköisesti onnistuivat huonoon tapaan lipsahtamisen jälkeen parantamaan tapansa ja säilyttämään saavutetun hyvän tavan. Yleensä ottaen samat lapset paransivat sekä tietoa, asenteita että tapoja. Tieto vaikutti tapaan suoraan ja kahden toisiinsa yhteydessä olevan asenteen kautta. Tieto vaikutti enemmän asenteisiin kuin tapaan. Harmi reikiintymisestä oli taustatekijä. Kliinisen kokeen hoito-ohjelma ja terveyskampanja olivat onnistuneita, ja terveyskampanja tehosti hoito-ohjelman vaikuttavuutta. Lapsuudessa tavat ovat melko pysyviä. Jos terveelliset tavat opitaan jo nuorena, lipsahdukset huonoihin tapoihin ovat todennäköisemmin väliaikaisia kuin pysyviä. Lapset ovat valmiita muutokselle eri aikoina, joten kampanjoiden pitäisi olla jatkuvia prosesseja eikä lyhytaikaisia interventioita. Muutokset tiedossa, asenteissa ja tavoissa ovat yhteydessä toisiinsa, mikä tukee teorioita tiedon, asenteiden ja tapojen kausaalisesta ketjusta. Academic dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Medicine of the University of Oulu for public defence in Auditorium 1 of the Institute of Dentistry (Aapistie 3), on 11 November 2011, at 12 noonAbstract
The aim of this study was to evaluate changes and interrelationships of oral health-related knowledge, attitudes and behavior between the ages of 11 and 16 during a randomized clinical trial (RCT) for controlling caries and a program of oral health promotion (OHP).
The study population consisted of all 5th and 6th graders who started the 2001−2002 school year in Pori (n=1691) and Rauma (n=807), Finland. In Pori, children were exposed for 3.4 years either to both the RCT experimental regimen and the OHP, or only to the OHP. Children in Rauma acted as reference group. Questionnaire data on children’s knowledge, attitudes and behavior were gathered before, in the middle and after the follow-up. Changes in children’s knowledge, attitudes and behavior were compared according to the interventions to which they were exposed. Individual changes in knowledge, attitudes and behavior were evaluated. The hypothesized model that knowledge affects behavior directly and via attitudes was tested using structural equation modeling (SEM).
The children who were exposed to both the RCT experimental regimen and OHP tended to improve their behaviors the most, those exposed to OHP the second most, and those in the reference group least. In knowledge and attitudes, no similar differences between groups were observed. Over half of the children had stable behaviors throughout the study. Those children whose behaviors changed were more likely to improve than to worsen them. Good baseline behavior tended to help in recovering from lapses to poor behaviors and maintaining the achieved good behavior. Among the same children, all three, knowledge, attitudes and behavior, tended to improve. Knowledge influenced behavior directly and via two interrelated attitudes, and it had smaller effect on behavior than on attitudes. Concern about developing caries lesions was a background factor.
The experimental regimen of the RCT and the OHP were successful, and OHP enhanced the effectiveness of the RCT. In childhood, behaviors are rather stable. If healthy behaviors are learned young, lapses into poor behaviors are likely be temporary rather than permanent. Children are ready for change at different times, so OHP’s should be continuous processes instead of short-term interventions. Changes in knowledge, attitudes and behavior are related.Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suun terveyteen liittyvän tiedon, asenteiden ja tapojen muutosta ja keskinäisiä suhteita 11 ja 16 ikävuoden välillä karieksen hallintaan liittyvän satunnaistetun kliinisen kokeen ja suunterveyskampanjan aikana.
Tutkimusjoukon muodostivat 5. ja 6. luokkalaiset lapset Porissa (n=1691) ja Raumalla (n=807) lukuvuonna 2001–2002. Porissa lapset osallistuivat joko 3,4-vuotiseen terveyskampanjaan tai sekä kampanjaan että kliinisen kokeen hoito-ohjelmaan. Raumalaiset lapset toimivat vertailuryhmänä. Kyselyaineisto kerättiin ennen, puolessa välissä ja jälkeen kliinisen kokeen ja terveyskampanjan. Tutkimuksessa verrattiin eri interventioiden vaikutusta lasten tiedon, asenteiden ja tapojen muutokseen. Yksilöllisiä muutoksia tiedossa, asenteissa ja tavoissa selvitettiin. Oletettua mallia, jossa tieto vaikuttaa tapoihin suoraan ja asenteiden kautta, testattiin rakenneyhtälömallituksen avulla.
Sekä kliiniseen kokeeseen että kampanjaan osallistuneet lapset onnistuivat tapojen parantamisessa parhaiten, vain kampanjaan osallistuneet toiseksi parhaiten ja vertailuryhmän lapset huonoiten. Tiedossa ja asenteissa samanlaisia ryhmäeroja ei havaittu. Yli puolella lapsista oli muuttumattomat tavat koko seurannan ajan. Lapset, jotka muuttivat tapojaan, todennäköisemmin paransivat kuin huononsivat niitä. Lapset, joilla oli alussa hyvät tavat, todennäköisesti onnistuivat huonoon tapaan lipsahtamisen jälkeen parantamaan tapansa ja säilyttämään saavutetun hyvän tavan. Yleensä ottaen samat lapset paransivat sekä tietoa, asenteita että tapoja. Tieto vaikutti tapaan suoraan ja kahden toisiinsa yhteydessä olevan asenteen kautta. Tieto vaikutti enemmän asenteisiin kuin tapaan. Harmi reikiintymisestä oli taustatekijä.
Kliinisen kokeen hoito-ohjelma ja terveyskampanja olivat onnistuneita, ja terveyskampanja tehosti hoito-ohjelman vaikuttavuutta. Lapsuudessa tavat ovat melko pysyviä. Jos terveelliset tavat opitaan jo nuorena, lipsahdukset huonoihin tapoihin ovat todennäköisemmin väliaikaisia kuin pysyviä. Lapset ovat valmiita muutokselle eri aikoina, joten kampanjoiden pitäisi olla jatkuvia prosesseja eikä lyhytaikaisia interventioita. Muutokset tiedossa, asenteissa ja tavoissa ovat yhteydessä toisiinsa, mikä tukee teorioita tiedon, asenteiden ja tapojen kausaalisesta ketjusta
Tahtotila on - rakenteet ja keinot puhuttavat: Terveys kannattaa - Sanoista tekoihin - terveyden edistämisen aluekierroksen arviointia
No full textEnnustaako koulutustausta naisten elämäntapamuutoksia tyypin 2 diabeteksen ehkäisyinterventiossa?
Full text linkSosioekonominen asema on yhteydessä elämäntapoihin ja terveyteen, mutta interventiotutkimuksissa sen mukaisia eroja ei useinkaan arvioida. Tarkastelemme Ikihyvä Elämäntapaneuvonnan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyintervention tuloksia naisosallistujien (N=265) koulutustason mukaan. Alkumittauksessa ja vuoden seurannassa mitattiin liikunta, ravitsemuksen rasvan määrä ja laatu sekä kuidun määrä, paino, painoindeksi (BMI), vyötärönympärys, verenpaine sekä veren rasvat ja glukoosi. Ennen interventiota peruskoulutuksen saaneet ja ammattikoulutetut raportoivat todennäköisemmin liikuntatavoitteen ylittävää liikunnan määrää verrattuna korkeakoulutettuihin. Muita lähtötasoeroja ei löydetty elämäntavoissa tai riskitekijätasoissa. Vuoden kuluttua havaittiin tavoitteiden suuntaisia muutoksia elämäntavoissa ja riskitekijöissä, mutta niillä ei ollut yhteyttä osallistujien koulutustaustaan. Elämäntapamuutoksia voidaan siis edistää yhtä tehokkaasti riippumatta osallistujien sosioekonomisesta asemasta. On tärkeää taata yhtäläinen pääsy elämäntapamuutosohjelmiin
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
- …
