National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri
No full textDigitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri on kulttuuriperintöorganisaatioiden strategisen johtamisen ja viestinnän työkalu digitaalisten aineistojen hallintaan sekä kulttuuriperintöalan yhteentoimivuuden kehittämiseen suunnattu kokonaisuus.
Yhteisen viitearkkitehtuurin tavoitteena on vahvistaa kulttuuriperintöorganisaatioiden valmiuksia vastata digitaalisen siirtymän mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin. Viitearkkitehtuuri kattaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kirjastot, arkistot ja museot sekä muut kulttuuriperintöaineistoja hallinnoivat organisaatiot ja niiden yhteydet keskeisiin sidosryhmiin. Viitearkkitehtuuri päivittää Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeessa laaditun kokonaisarkkitehtuurin vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä.
Tämä dokumentti toimii pysyvämpänä koosteena Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuurista. Luvuissa on erikseen mainittu, mikäli niihin liittyy sellaista lisämateriaalia, joka löytyy vain Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuurin wikissä ylläpidettävästä versiosta,
pysyvä linkki: https://wiki.eduuni.fi/x/J5YUIQ.
Kooste, versio 1.0, julkaistu 4.9.2025 Digime2025-seminaarissa: Verkostot kulttuuriperinnön voimavarana.kuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Selvitys infran ja väylänpidon keinoista ilmastonmuutoksen torjunnassa
No full textTämän selvityksen tavoitteena on tunnistaa tehokkaimmat keinot, joilla infran ja väylänpidon alalla voidaan torjua ilmastonmuutosta. Työssä huomioidaan koko infran ja väylänpidon elinkaari.
Raportti alkaa taustaselvityksellä, joka esittää tilannekuvan päästötietojen saatavuudesta ja päästötiedon tarkkuustasosta. Taustaselvityksessä esitellään keskeiset työtä taustoittavat poliittiset viitekehykset, kuten kansallinen ilmastostrategia. Lisäksi esitellään joukko työn kannalta keskeistä aineistoa, kuten Väyläviraston ilmastotyöhön liittyviä julkaisuja. Edellinen tätä työtä vastaava selvitys on tehty vuonna 2019, jonka keskeiset tulokset on huomioitu tässä työssä ja toisaalta päivitetyn tilannekuvan muodossa.
nfrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän käyttöönotto lukeutuu merkittävimpiin muutoksiin 2019 tilanteeseen verrattuna. Tämän selvityksen tueksi on saatu Syken laaja hankkeiden päästötietojen analyysi, jonka keskeiset tulokset tuodaan esiin osana selvitystä. Syken tuottamaa tietoa on työssä yhdistetty Väyläviraston hankesuunnitelmaan. Näin on saatu tietoa suunniteltujen hankkeiden päästöistä.
Tausta-aineistojen ja työn tueksi saatujen muiden materiaalien tietoa on pyritty täydentämään asiantuntijahaastattelujen avulla. Aineistojen ja haastattelujen pohjalta on koottu yhteen tiedot tunnistetuista ja uusista mahdollisista päästövähennystoimenpiteistä. Päästövähennystoimenpiteiden vaikuttavuutta ja toteutettavuutta on arvioitu työn aikana järjestetyissä työpajoissa.
Työssä muodostetun tilannekuvan ja tunnistettujen päästövähennystoimien lisäksi työssä on jäsennetty Väyläviraston kannalta oleelliset päästövähennystoimien toteuttamisen tasot. Väylävirasto voi toteuttaa liikennejärjestelmätason päästövähennystoimia edistämällä kestävää liikkumista ja vaikuttamalla liikennejärjestelmäsuunnittelun keinoin. Lisäksi vähähiilisyys hankkeiden priorisoinnissa ja hankkeiden koko elinkaaren huomioiminen päästösuunnittelussa ovat tasoja, joilla Väylävirasto voi toteuttaa päästövähennystoimenpiteitä.
Väylävirasto voi torjua ilmastonmuutosta edistämällä vähähiilisiä ratkaisuja oman toimintansa puitteissa sekä tuottamalla tietoa päätöksenteon tueksi. Potentiaalisimmiksi tunnistetut päästövähennystoimet on kuvattu otsikon 4.5 alla. Lisäksi kaikki työn aikana käsitellyt päästövähennystoimenpiteet sekä arviot niiden vaikuttavuudesta ja toteutettavuudesta on koottu liitteeseen 2
Sysselsättningsöversikt augusti 2025
No full textArbetsförmedlingsstatistiken samlar uppgifter om arbetssökande som anmält sig till arbetskraftsmyndigheter, såsom arbetslösa arbetssökande, service samt lediga jobb. Uppgifterna samlas in genom arbetskraftsmyndigheters kundserviceregister
Challenges and Opportunities of VR-Based Training in Higher Education
No full textnavigointi mahdollist
Vampyrer i nutida finländska kulturella texter : De andra som speglar oss
No full textI studien undersöks framställning av vampyrer i nutida finländska kulturella texter med fokus på skildring av annorlundaskap och i förhållande till samtida diskurser.
Materialet består av litterära, dramaturgiska och konstnärliga verk, som offentliggjordes mellan 2021–2024, samt intervjuer med skapare av dessa verk.
Kritisk diskursanalys, multimodal diskursanalys och kulturanalytisk närläsning utgör undersökningens huvudsakliga analysmetoder. Studiens teoretiska referensram utgår från sådana begrepp som annorlundaskap och andrafiering. Materialet närmas från ett queerperspektiv.
Fokus ligger på de diskurser som framkommer i tolkning av vampyrer som de andra i avseende på deras plats i samhället, genus och sexualitet, samt avvikande ålder och blodbehov.
Resultatet av studien visar att vampyrernas annorlundaskap i regel presenteras positivt och på ett sätt som låter läsare och tittare relatera till karaktärerna. Inom ramen för en identitetsdiskurs förkroppsligar vampyrer budskapet om att man kan vara vem man själv vill vara utan att rätta sig efter andras förväntningar och fördomar. Utanförskap presenteras som en potentiellt fördelaktig position som låter en frigöra sig från samhällets påtvingade ideal. Vampyrernas förmåga att omskapa sig under tidens gång passar in i en diskurs om en skiftande, icke-fixerad identitet som transformeras beroende av olika omständigheter. Vampyrfigurerna uppmuntrar läsare och tittare att gå utöver ramar och prova på möjligheter utanför deras bekvämlighetszon. Samtidigt är de monstruösa andra själva rädda för förändringar, vilket låter publiken känna medlidande med karaktärerna.
Vampyromvandlingen i sig likställs med ett identitetsskifte som medför en inre konflikt mellan en nödvändighet att acceptera sitt nya jag och en längtan efter att återupprätta den förlorade identiteten.
Vampyrer i nutida finländska kulturella texter placeras i en queerdiskurs genom att framställas som ultimata gränsöverskridare. Det feminina och det maskulina integreras i flera fall i skildringen av en och samma karaktär, vilket hjälper att utvidga den binära genusmodellen.
I en del analyserade verken kopplas vampyrernas övernaturliga tillstånd till en medicinsk diskurs. Vampyrskap likställs med en sjukdom och vampyrer jämförs med insjuknade som blivit offer för en infektion.
Blodbehov antingen abjektifieras, när vampyrer lider av att vara tvungna att acceptera sin natur, eller likställs med människans vätske- och näringsbehov. Resonemanget om bloddrickandet vävs samman med en diskurs om köttkonsumtion och etiskt matval, vilket medför att vampyrernas centrala avvikelse ’avtabueras’ genom direkta paralleller med mänskliga sätt att livnära sig. Samtidigt poängteras det att människor har sina inre monster och att vara en människa innebär att kontrollera dem.
Genom att ta upp temat det eviga livet reflekterar verkens skapare kring bearbetning av sorg och förändring av ens identitet efter nära personers bortgång. Det eviga livet kopplas till ofrivillig ensamhet som vampyrer upplever efter transformationen. Det äkta livet framställs som mer värdefullt än evighet, det vill säga än strävan att skriva sig in i historien genom att åstadkomma någonting exeptionellt.
Den binära oppositionen mellan ’oss’ och ’dem’ dekonstrueras i samtida finländska kulturella texter genom att de monstruösa andra som tidigare representerade det tabuerade och abjektifierade har blivit protagonister som speglar oss. De har blivit förebilder som trots att de inte motsvarar samhällets höga krav försöker att behålla sin personlighet och utmana ramar för det accepterade
Sectarianism in Pakistan
No full textAim: The aim of the study was to explore the historical and political roots of sectarianism in Pakistan, and understanding the impact of external influences, particularly from Iran and Saudi Arabia, on exacerbating sectarian conflicts within the nation.
Method: Five experts were interviewed. The interviews were semi-structured and consisted of 13 questions; role of political and religious leaders, evolution of sectarianism, causes of sectarian tensions, social impact, educational impact, economic impact, government’s role, government policy effectiveness, law enforcement challenges, interfaith dialogue, religious tolerance personal and community impact, and long-term strategies.
Results: Sectarianism in Pakistan has deeply fractured society, eroding trust and fostering divisions across political, social, and economic dimensions. The Experts emphasized the critical role of political and religious leaders in either exacerbating or mitigating tensions. Key factors driving sectarianism included political manipulation, socio-economic inequalities, and weakened state institutions.
Conclusions: Sectarianism in Pakistan requires a holistic and collaborative approach that involves political, religious, and community leaders. Comprehensive reforms in education, governance, and law enforcement are crucial to mitigating the root causes of sectarian tensions. Long-term strategies should prioritize education and grassroots initiatives to achieve sustainable progress
Hormonal and inflammatory responses to high‐intensity functional training in male soldiers
No full textThis study investigated the effects of high-intensity functional training (HIFT) on hormonal and inflammatory biomarker responses during military service. One hundred and twenty-seven male conscripts were assessed over a 19-week training period. The experimental group (EXP: n = 64) followed a structured HIFT program, while the control group (CON: n = 63) adhered to conventional military physical training. Blood samples were collected at baseline (PRE), week 10 (MID), and post-intervention (POST) to measure serum testosterone, cortisol, testosterone/cortisol ratio, insulin-like growth factor 1 (IGF-1), sex hormone-binding globulin (SHBG), high-sensitivity C-reactive protein (hs-CRP), interleukin 6 (IL-6), and tumor necrosis factor alpha (TNF-α). Body composition and physical performance were also measured. Serum testosterone increased in both groups between PRE and POST (EXP: +3.3 ± 3.8 nmol·L−1, p < 0.001; CON: +3.7 ± 3.4 nmol·L−1, p < 0.001), while cortisol remained unchanged. Testosterone/cortisol ratio increased in both groups (+0.010 ± 0.010, p < 0.001 for both). IGF-1 increased in CON (+4.4 ± 5.9 nmol·L−1, p < 0.001) and SHBG increased in EXP (+3.1 ± 9.0 nmol·L−1, p = 0.005). Inflammatory biomarkers (hs-CRP, IL-6) decreased in both groups. No adverse biomarker responses were observed, suggesting that HIFT was well tolerated during military service.ei tietoa saavutettavuudest
Metakognition som arbetsmetod : En fenomenografisk studie av klasslärares uppfattningar och praxis av metakognition och metakognitiva arbetsmetoder
No full textUndervisning i grundskolans årskurser 1–6 är uppbyggd av varierande och mångsidiga ar-betsmetoder som gynnar elevens lärande. Av dessa finns det arbetsmetoder som gynnar me-takognition, alltså förmågan att bli medveten om det egna tänkandet. Frågan är hur klasslä-rare uppfattar metakognition och hur ser deras metakognitiva praxis ut?
Avhandlingens syfte är att undersöka klasslärares uppfattning av metakognition och meta-kognitiva arbetsmetoder samt jämföra dem med deras praxis. Detta undersöks genom två forskningsfrågor, 1. Hur uppfattar klasslärare metakognition och metakognitiva arbetsme-toder? Och 2. Hur konkretiseras klasslärarnas uppfattningar om metakognitiva arbetsme-toder i deras undervisningspraxis?
Avhandlingen har fenomenografi som ansats och inkluderar en metodtriangulering av inter-vjuer som kompletteras med observationer av respondenternas lektioner. Studien omfattar två respondenter som arbetar som klasslärare. Deras erfarenhet som klasslärare är 38 år re-spektive 9 år och de fungerar som klasslärare i årkurs 3–4 samt 5–6. Genom en hermeneutisk analys har resultaten tolkats och strävat till att förmedla klasslärarnas uppfattningar av me-takognitionens olika aspekter i relation med avhandlingens syfte.
Resultaten visar att metakognition framstår som värdefullt för att stärka elevers självständig-het, ansvar och djupare förståelse. Klasslärarna betonar behovet av lärandestrategier över faktakunskaper och ser metakognition som något som genomsyrar undervisningen snarare än att konkret arbetar med det som tema. Exempelvis reflekterande frågor, diskussioner och modellering är arbetsmetoder som stöder utvecklingen av elevers metakognition. Elevers motivation och mognad påverkar hur arbetsmetoder och strategier tas emot. Klasslärarna har ett ideal för hur de vill arbeta men tidsbristen ses som ett återkommande hinder.
Studiens slutsatser är att metakognition uppfattas av klasslärare som en central del av under-visningen, även om begreppet sällan används direkt. Metakognition beskrivs som medveten-het om det egna lärandet och strategierna, vilket är avgörande för elevers självständighet och ansvarstagande. Det är väsentligt att anpassa metakognitiva arbetsmetoder till elevernas mognad och att förklara nyttan med dem för att öka motivationen samt tilltagandet av dem. Metakognition är något som naturligt integreras in i undervisningen. Lärarens förhållnings-sätt och agerande som rollmodell är avgörande för elevers metakognitiva utveckling. Under-sökningen tyder på att det inte krävs nya metoder utan snarare medvetenhet, reflektion och variation i de arbetsmetoderna som redan används
Automaattinen metatietojen tunnistaminen
No full textKansalliskirjastolla on kehitetty automaattisen asiasanoituksen työkalua Annifia jo vuodesta 2017. Mielenkiintoa on kuitenkin ollut asiasanoituksen lisäksi myös automaattiseen metatietojen tunnistamiseen bibliografisen kuvailun tueksi. Alunperin tällaisten ratkaisujen tulokset olivat kokeiluissamme parhaimmillaan keskinkertaisia, mutta suurten kielimallien kehityksen myötä tilanne muuttui. Tässä esityksessä keskitymme hienosäädettyjen, omassa ympäristössä ajettujen suurten kielimallien mahdollisuuksiin ja hyödynnettävyyteen bibliografisten perusmetatietojen kuten tekijän, nimekkeen, julkaisijan, julkaisuajankohdan ja tunnisteiden automaattisessa tunnistamisessa.
Kirjastoverkkopäivät 2025
Yhdysvaltojen strategia Kiinaa kohtaan 2009-2024 : voimatasapaino ja sotaan varautuminen indopasifisella alueella
No full textBarack Obama ja hänen ulkoministerinsä Hillary Clinton julistivat Yhdysvaltojen aloittavan Tyynenmeren vuosisadan ja aloittavan painopisteen siirron indopasifiselle alueelle, josta käytettiin ilmaisua ”Pivot to Asia”. Obaman astuttua virkaan Yhdysvallat oli vielä vahvasti sitoutunut Kylmän sodan jälkeiseen maailmanjärjestykseen sekä Terrorismin vastaiseen sotaan, minkä takia sillä oli huomattavat joukkokeskittymät Lähi-Idässä. Painopisteen siirto ei ollut räväkkä ja vei aikaa, Obaman kahta kautta presidenttinä seurasivat Donald Trump ja Joe Biden, jotka jatkoivat painopisteen siirtoa.
Yhdysvaltojen strategian kehittymistä tarkasteltiin sen julkaistujen strategia-asiakirjojen kautta. Tarkastelu tehtiin englantilaisen koulukunnan mukaisen kansainvälisen yhteisön ja sen valikoitujen primääri-instituutioiden, voimatasapaino ja sota, kautta. Yhdysvaltojen strategioista tunnistettiin keinot, joilla se pyrki vaikuttamaan voimatasapainoon indopasifisella alueella. Sotaa tarkasteltiin siihen varautumisen kautta, eli miten Yhdysvallat varautui sotaan alueella.
Yhdysvaltojen strategian keskiössä voimatasapainon kannalta havaittiin olevan liittolais- ja kumppanussuhteet alueella. Yhdysvalloilla ei ole alueella samanlaista vakiintunutta liittokuntaa, kuten Nato on Euroopassa. Yhdysvalloilla on kuitenkin niin kutsuttu Quad-yhteistyö Australian, Intian ja Japanin kanssa. Tämän yhteistyökehyksen turvallisuusulottuvuutta pyrittiin vahvistamaan erityisesti, kun suhde Kiinaan muuttui mahdollisesta kumppanista muun muassa Pohjois-Korean uhkan torjumisessa avoimen kilpailulliseksi.
Toinen merkittävä tekijä voimatasapainon kannalta on ollut kauppasuhteet ja taloudellinen vaikuttaminen. Yhdysvaltojen huolena oli erityisesti Kiinan kommunistisen, suljetun ja valtiojohtoisen talousmallin leviäminen alueella. Yhdysvallat pyrki patoamaan tätä edistämällä omien arvojensa mukaista markkinataloutta ja vapaata kansainvälistä kaupankäyntiä. Lisäksi Yhdysvallat pyrki rajoittamaan taloudellista riippuvuutta Kiinasta.
Sotaan varautumisessa oli nähtävissä myös selkeä muutos. Obaman hallinnon alussa uhkina olivat 2000-luvulta periytyneet terrorismi, roistovaltiot ja joukkotuhoaseiden leviäminen. Erityisesti Kiina nähtiin mahdollisena kumppanina Pohjois-Koreaa vastaan ja turvallisuuden alueellisena tuottajana, samoin kuin toinen nouseva suurvalta alueella, eli Intia.Kuitenkin jo Obaman hallinnon lopulla Kiinan kehitys oli tulkittu huolestuttavaksi ja erityisesti mahdollinen hybridivaikuttaminen nähtiin uhkana, johon pitäisi varautua.
Kun asetelma Kiinan kanssa muuttui seuraavien hallintojen aikana entistä kilpailullisemmaksi, niin Yhdysvallat varautui entistä selkeämmin myös valtiollisen konfliktin mahdollisuuteen indopasifisella alueella.
Lopulta Kiinasta on noussut Yhdysvaltojen ensisijainen strateginen haastaja ja kirittäjä kaikilla alueilla, pois lukien ydinaseet, jossa Venäjä on kyennyt säilyttämään asemansa.navigointi mahdollist