National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Technical study on the compatibility of track gauges (1 435/1 524 mm) in Northern Finland : Extending use of the European track gauge to Finland via Haparanda/Tornio
No full textTässä selvityksessä tutkitaan kalusto- ja kuormausteknisiä liikennöintiratkaisujen käyttämistä Suomen ja Ruotsin välisen rajan ylittävän liikenteen mahdollistamiseksi, kun raideleveys muuttuu 1 435 mm:stä 1 524 mm:iin. Tarkasteltavat järjestelmät voivat olla esimerkiksi säädettäviä tai vaihdettavia pyöräkertoja tai erilaisia siirtokuormausratkaisuja. Selvityksen tarkoituksena on koota taustatietoja sellaisista liikkuvan kaluston järjestelmistä ja kuormausmenetelmistä, joita hyödyntämällä liikkuva kalusto voi toimia sekä 1 524 mm että 1 435 mm raideleveyden rataverkolla ilman, että raideinfraa on tarpeen muuttaa tai laajentaa.
Selvitys on osa Väyläviraston Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) toimeksiannosta laatimaa selvitystä eri vaihtoehdoista eurooppalaisen raideleveyden ja ratayhteyden ulottamiseksi Haaparannasta Suomen puolelle. Tämä tarkoittaa joko mahdollisten uusien kalustoratkaisujen käyttöönottoa tai eurooppalaisella raideleveydellä rakennettavien ratayhteyksien rakentamistarvetta Ruotsista Suomeen
Esiselvitys
No full textRatarakenteiden ja -komponenttien teknillistaloudellisella optimoinnilla vaikutetaan rautatieliikenteen
kilpailukykyyn suhteessa muihin kuljetus- ja liikkumismuotoihin. Ratarakenteiden pitkäikäisyyden vuoksi on olennaista valita oikeat komponentit oikeilla etukäteisarvioilla, jotta ratatekniikkaan tehdyt sijoitukset ovat kannattavia elinkaaren aikana.
Esiselvityksessä muista maista kerättyjen tietojen perusteella 49E1-kiskoprofiili sopii käytettäväksi alempien bruttotonnien rataosuuksilla, eikä kiskokomponenttien tarkastelussa havaittu teknisiä esteitä 49E1-kiskoprofiilin käytölle Suomen rataverkolla. Uusi kiskoprofiili vaatii rataverkon haltijalta toimenpiteitä esimerkiksi kiskoprofiilikohtaisten komponenttien, ratateknisten ohjeiden ja rekistereiden osalta. Suoria kustannussäästöjä ja ympäristövaikutuksia syntyy pääasiassa alemmasta kiskopainosta.
Uusien teknisten ratkaisuiden varsinainen käyttöönotto vaatii yksityiskohtaisemman tarkastelun, jossa
määritetään tarkemmin kiskoprofiilin elinkaari, soveltuvat bruttotonnit sekä hankinnan, kunnossapidon ja korjausten kustannukset, unohtamatta rautatieliikenteeseen liittyviä vaatimuksia kuten turvallisuutta, luotettavuutta, kunnossapidettävyyttä ja ympäristövaikutuksia
The Universal Declaration of Human Rights : State Compliance 75 Years after Its Adoption
No full textThis thesis is a comparative and quantitative study in human rights on a state level. The thesis focuses on evaluating state compliance with the Universal Declaration of Human Rights – 75 years after the declaration was adopted. The thesis creates a new human rights index, which enables the states’ human rights situations to be evaluated based on 28 out of the 30 articles of the declaration. All 193 member states of the United Nations have been included in these evaluations.
When the states’ human rights situations have been evaluated, analyses will be performed to assess why some states have a better human rights situation than other states. Human rights compliance will constitute the dependent variable, while 31 factors have been selected to constitute the independent variables. Among the independent variables are e.g. democracy, religion, socioeconomic development, fractionalisation, population growth and state size.
The results of the thesis show that none of the member states of the United Nations fully comply with the Universal Declaration of Human Rights. Based on the results, we can draw the conclusion that human rights compliance is closely connected to especially democracy, secularism and a high level of development. The thesis also discusses the relationship between the concept of individual human rights, often accused of being a Western phenomenon, and the concept of duty-based communitarianism.Denna avhandling är en jämförande och kvantitativ studie i mänskliga rättigheter på statsnivån. Avhandlingen fokuserar på att utvärdera till vilken grad världens stater respekterar Den allmänna förklaringen om de mänskliga rättigheterna – 75 år efter att den trädde i kraft. I avhandlingen skapas ett nytt människorättsindex, vilket har möjliggjort utvärderingen av staternas människorättssituationer på basis av 28 av förklaringens 30 människorättsartiklar. Förenta Nationernas alla 193 medlemsstater har inkluderats i dessa utvärderingar.
Då staternas människorättssituationer har utvärderats fortsätter avhandlingen genom analyser, vilka utförs för att utforska varför vissa stater har en bättre människorättssituation än andra. Den beroende variabeln kommer att bestå av staternas människorättssituationer, medan 31 faktorer har blivit utvalda som oberoende variabler. Bland de oberoende variablerna finns bl.a. demokrati, religion, socioekonomisk utveckling, fraktionalisering, befolkningstillväxt och statsstorlek.
Avhandlingens resultat påvisar att ingen stat respekterar Den allmänna förklaringen om de mänskliga rättigheterna till fullo. På basen av resultaten kan vi dra slutsatsen att framför allt demokrati, sekularism och socioekonomisk utveckling har en positiv inverkan på världens människorättssituation. Avhandlingen diskuterar även förhållandet mellan konceptet om individuella mänskliga rättigheter, ofta anklagat för att vara ett västerländskt fenomen, och konceptet om kommunitariska skyldigheter.navigointi mahdollist
Anvisning om ersättning av kostnader enligt lagen om främjande av integration (681/2023) till kommuner och välfärdsområden
No full textBestämmelser om grunderna för och de allmänna förutsättningarna för statens ersättning som betalas till kommuner och välfärdsområden finns i kapitel 8 i lagen om främjande av integration (681/2023, nedan integrationslagen). Vidare finns det bestämmelser om beloppet för och fördelningen av den kalkylerade ersättning som betalas till kommuner och välfärdsområden i statsrådets förordning om ersättning av statens medel till kommuner, välfärdsområden och hälso- och sjukvårdsmyndigheten i landskapet Åland för kostnader för främjande av integration, SRF 872/2024. Ersättningar i enlighet med integrationslagen betalas till kommuner och välfärdsområden inom ramen för statens budget.
Syftet med denna anvisning är att vägleda kommuner och välfärdsområden i ansökan om ersättningarna enligt integrationslagen. Vidare är syftet med anvisningen att vägleda närings-, trafik- och miljöcentralerna (nedan NTM-centralen) och NTM-centralernas utvecklings- och förvaltningscenter (nedan UF-centret) i deras uppgifter i anslutning till ersättningar enligt integrationslagen
Opintotuen tulorajojen vuosien 2022 ja 2023 korotusten arviointi
No full textTässä raportissa arvioidaan opintotuen vuositulorajojen vuosien 2022 ja 2023 korotusten vaikutuksia opiskelijoiden työntekoon ja opintomenestykseen. Opintotuen tavoitteena on turvata opiskelijoiden mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun, kun taas tulorajojen tarkoituksena on lisätä opintotuen tarveharkintaisuutta.
Tutkimusaineistoina hyödynnetään Tulorekisteriä, Tilastokeskuksen FOLK- ja EDUC_OPISK-aineistoja sekä korkeakoulujen VIRTA-opintosuoritustietoja vuosilta 2015–2024. Tutkimusmenetelminä käytetään kasautumisanalyysiä sekä kohorttivertailua. Tarkastelun kohteena ovat tulorajojen korotusten vaikutukset opiskelijoiden tuloihin, opintopistekertymiin ja arvosanoihin.
Tulosten mukaan opintotuen tulorajat eivät enää merkittävästi rajoita opiskelijoiden opintojen aikaista työntekoa. Vuosien 2022 ja 2023 korotusten jälkeen tulorajojen työskentelyä ohjaava vaikutus on korkeakouluopiskelijoiden joukossa heikentynyt selvästi. Toisen asteen opiskelijoiden työssäkäyntiin tulorajoilla on ollut alun perinkin vain vähäinen vaikutus.
Tulorajojen korotukset lisäsivät korkeakouluopiskelijoiden vuosituloja keskimäärin noin 180 eurolla ilman, että opintomenestys heikkeni merkittävästi. Opintopistekertymä pieneni vain lievästi, eikä arvosanoissa havaittu tilastollisesti merkittäviä muutoksia.nonPeerReviewe
Tax enforcement and firm performance: real and reporting responses to risk-based tax audits
No full textWe analyze firm responses to risk-based tax audits using data on the full population of firms in Finland. We find an immediate and persistent increase in reported profits by the audited firms after audit, compared to matched non-audited firms with a similar development in key outcomes before the audit. This indicates non-compliance in the baseline. Both revenue and labor costs increase after audit, suggesting that some firms follow a strategy of under-reporting their overall scale of operation. Our most novel finding is that audits increase bankruptcies among non-compliant firms, which implies that tax enforcement has real effects on market outcomes.peerReviewe
78 Kurskin operaatio jälkikäteen tarkasteltuna
No full textUkraina aloitti hyökkäyksen Venäjän Kurskin alueelle 6. elokuuta 2024. Ukrainan noin kahden prikaatin vahvuiset joukot onnistuivat yllättämään venäläiset, mutta hyökkäyksen eteneminen hidastui ja pysähtyi saman vuoden lokakuuhun mennessä. Maaliskuussa 2025 Venäjä ilmoitti vallanneensa Kurskin takaisin hallintaansa.
Mitä operaatiosta voidaan sanoa ja tulkita nyt, lähes vuotta myöhemmin? Mikä sai Ukrainan ryhtymään tähän operaatioon ja mitä vaikutuksia sillä oli sodan kulkuun? Mitä Kurskissa nähdyt tapahtumat kertovat meille venäläisestä sotataidosta tai uusimmasta sotateknologian kehityksestä?
Uudessa podcast-jaksossa operaation taustoihin, vaiheisiin ja seurauksiin perehtyvät Venäjä-tutkimuksen maisteriopiskelija Santeri Leinonen sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola
Mt 1131 jalankulku- ja pyörätien rakentaminen, Tampajantie-Evitskogintie: Esisuunnittelu, Kirkkonummi
No full textUudenmaan ELY-keskus on yhteistyössä Kirkkonummen kunnan kanssa laatinut esisuunnitelman yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien rakentamisesta Haapajärveltä Lapinkylään välille Tampajantie-Evitskogintie. Työ pohjautuu Uudenmaan ELY-keskuksen liikennestrategian ja Kirkkonummen kunnan kävelyn ja pyöräliikenteen kehittämisohjelman (14.11.2017) tavoitteisiin.
Työssä suunniteltiin esisuunnittelutarkkuudella Lapinkyläntien länsipuolella kulkeva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä Tampajantieltä Evitskogintielle. Lapinkyläntielle on rakennettu aiemmin jalankulku- ja pyörätiet sekä Veikkolan ja Haapajärven että Lapinkylän ja Kauhalan väliselle osuudelle. Suunnitelma liittyy molemmista päistään nykyisiin jalankulun ja pyöräilyn väyliin. Maantielle on laadittu vuonna 2000 toimenpidesuunnitelma, jota päivitettiin laaditulla esiselvityksellä jatkosuunnittelun pohjaksi. Yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien päällysteen leveys on pääasiassa 3,5 metriä paitsi Haapajärven hautuumaan kohdalla, jossa se on 3 metriä tilan ahtauden vuoksi. Väylä on pääsääntöisesti erotettu 0,75 m erotuskaistalla ajoradasta. Pitemmillä peltoalueilla ajoradan ja jalankulun ja pyöräilyn väylän väliin tulee 5–6,5 m levyinen välikaista. Lisäksi suunnitelmassa tarkasteltiin jalankulku- ja pyörätiehen liittyvien linja-autopysäkkien sijainti ja suunniteltiin niille tarvittavat pienet parannustoimenpiteet. Yhteysväli on osa kehitettävää Helsingin seudun pääpyöräilyverkkoa, ja sitä on tarkoitus pidemmällä aikavälillä kehittää Veikkolan ja Espoon välisenä yhteytenä.Saavutettavuusominaisuudet: navigointi mahdollista, kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset, taulukot saavutettavia, looginen lukemisjärjesty