National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Death and beyond. Thoughts and preparations for the final journey
Get PDFBased on extensive ethnography, this article investigates how contemporary Finnish hospice patients talk – or remain silent – about their own approaching death, and the imageries relating to death and the possible afterlife. I explore how the thought of an afterlife may have informed patients’ orientations at the end of life, and how it touched on actual funeral arrangements.
Since death was a very difficult topic to speak about, the dying created other kinds of material or entirely fantastic imageries which helped them to explore and express their feelings about death and the beyond. Drawing on the theoretical concepts of ‘metaphysical imagination’ (Hepburn 1996) and ‘virtuality’ (Deleuze and Guattari 2016; Kapferer 2004, 2006, 2010), this article shows how the virtual space of the metaphysical imageries by the research participants at times became a vital element empowering the dying, not only to encounter their situation but also to achieve resolution of some sort
‘It is the greenness, the nature, it looks as if someone has taken care of the place very well’. Experiences from St Eskil cemetery in Sweden
No full textThis article is about experiences of a cemetery landscape: a physical space that was chosen as a depository for human remains, and where different memorial and disposal practices have developed behavioural patterns that together form a cemetery culture. Through qualitative research at St Eskil’s, Eskilstuna, Sweden, encompassing field observations and interviews (N=14) with stakeholders and people from the general public, we aim to describe and discuss the cemetery as a place and environment experienced from a perspective of people of diverse backgrounds. The study reveals important characteristics that facilitate designing, caretaking, developing and using cemeteries more generally. Findings show that most interviewees, independent for example of cultural or religious adherence, describe the cemetery as a beautiful natural or garden-like place. The well-maintained landscape is emphasized as a self-evident or impressive quality. The cemetery is experienced as ‘typically Swedish’ and described in terms of order and sense of care. Diversity in both design and multi-cultural and individual expressions are observed, acknowledged and welcomed. We conclude that nature (including a garden approach), care and diversity are key concepts that should be considered in design and development of future cemeteries
Storhet i det lilla : Kvinnornas roll som bärare och upprätthållare av den evangeliska verksamheten på Simskäla cirka 1930-1972
Get PDFSyftet med avhandlingen är att undersöka kvinnorna som bärare och upprätthållare av den evangeliska verksamheten på ön Simskäla i norra Ålands skärgård cirka 1930–1972. För att uppnå syftet har följande frågor försökt besvaras: 1. Vilken var den evangeliska rörelsens ställning i den åländska kontext där de evangeliska kvinnorna var verksamma? 2. Vilka var de kvinnor som jag undersöker och vilken var deras relation till den evangeliska rörelsen i allmänhet och till den evangeliska rörelsen på Simskäla i synnerhet? 3. Vilket var det symboliska, ekonomiska, kulturella och sociala kapital som gjorde det möjligt för dessa kvinnor att agera på det evangeliska fältet? 4. Inom vilka delfält var kvinnorna aktörer och vilka positioner intog de och hur förvaltade de sina olika kapital inom dessa fält? Några brevsamlingar har utgjort ett viktigt källmaterial, men även intervjuer och uppgifter från evangeliska publikationer har använts. Som tolkningsram har Pierre Bourdieus handlingsteori använts, närmare specifikt de centrala begreppen kapital och fält.
Enligt undersökningen hade den evangeliska rörelsen en relativt stark ställning såväl i byn Simskäla och dess yttre skärgård som i moderkommunen Vårdö. På Vårdö hade ett evangeliskt bönehus byggts och Evangeliska Ungas avdelningar bildades först i Vårdö och senare på Simskäla och i dess yttre skärgård. Kvinnorna i undersökningen var de som tog ett särskilt aktivt ansvar för den evangeliska verksamheten på Simskäla. En del av kvinnorna bodde i yttre skärgården och en del på Simskäla. Av de senare kom de flesta från Österbotten. Kvinnorna hade en stark evangelisk identitet och relationen till den evangeliska rörelsen på den ort där de verkade var synnerligen intim. Kvinnorna hade olika typer av kapital som gjorde det möjligt för dem att verka på det evangeliska fältet. Det kulturella kapitalet bestod av den evangeliska idétradition som kvinnorna tillägnat sig och det sociala kapitalet av kontakter till personer inom den evangeliska rörelsen. Det ekonomiska kapitalet bestod dels av en begränsad mängd materiella tillgångar som användes generöst, dels av tid och krafter. Det främsta symboliska kapitalet var kvinnornas gudstro, vilken var den avgörande drivkraften bakom kvinnornas aktörskap. Kvinnorna var aktörer inom en mängd olika fält och delfält inom huvudfältet som utgjordes av Evangeliska Ungas avdelning på orten. Fälten hade olika stark anknytning till metafältet Evangeliföreningen och var bland annat av verksamhetsmässig art. Kvinnorna intog en mängd olika positioner inom dessa delfält och förvaltade sina kapital mångsidigt
Möjligheterna för deliberativt beslutsfattande att påverka på den representativa arenan : En systematisk metaanlays av sekundärkällor med tolv deliberativa mini-demos
No full textPalkatun henkilöstön kuormittuminen ja palautuminen sotaharjoituksessa
Get PDFTässä tutkimuksessa tutkittiin Puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan kuuluvien ammattisotilaiden objektiivista ja subjektiivista kuormitusta, unta sekä palautumista sotaharjoituksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa sotaharjoituksen aikaisesta kokonaiskuormituksesta. Tutkimus toteutettiin Reserviupseerikoulussa Haminassa. Tutkimukseen osallistui ammattisotilaita niistä Reserviupseerikoulun perusyksiköistä, joissa annetaan varusmieskoulutusta upseerioppilaille. Tutkimuksesta tiedotettiin kaikkia Reserviupseerikoulun perusyksiköissä työskenteleviä ammattisotilaita. Tutkimukseen osallistui kolmetoista (n=13) ammattisotilasta yhteensä neljästä eri perusyksiköstä. Ammattisotilaita mitattiin objektiivisin ja subjektiivisin menetelmin reserviupseerikurssin 260 opetussuunnitelmaan kuuluvan yhteistoimintaharjoitus 2:n ajan sekä sen jälkeen kolmen vuorokauden ajan. Mittausjakson pituus oli yhteensä seitsemän vuorokautta. Tutkimuksen objektiivisena mittarina käytettiin sykevälivaihtelua mittaavaa laitetta ja subjektiivisena mittarina subjektiivista kuormitusta mittaavaa, sekä unen määrää ja laatua mittaavaa kyselyä. Lisäksi tutkittaville toteutettiin alkukysely, jossa selvitettiin taustatietojen lisäksi fyysisen toimintakyvyn taso sekä siihen kuuluvien osasuoritteiden tulokset. Alkukyselyn perusteella tutkittava joukko koostui 29 ± 5 vuotiaista miehistä, joista kaikkien fyysisen toimintakyvyn taso oli vähintään 3, enintään 5 ja 12-minuutin juoksutestin tulos 2808 ± 240m. Tutkimukseen osallistuneiden ammattisotilaiden fyysisen toimintakyvyn taso oli riittävä tai parempi kuin heidän rauhan ajan tehtävänsä edellytti. Sotaharjoituksen aikainen kuormitus koostui pääasiassa stressin aiheuttamista stressireaktioista, eikä sitä koettu fyysisesti kovinkaan kuormittavana. Fyysinen kuormitus sotaharjoituksen aikana muodostui pääasiassa kevyestä fyysisestä aktiivisuudesta (<40% maksimaalisesta hapenottokyvystä) Sotaharjoituksen ja koko mittausjakson merkitsevästi kuormittavimmat päivät olivat sotaharjoituksen toinen ja kolmas vuorokausi kaikilla muuttujilla mitattuna. Sotaharjoituksen jälkeisinä vuorokausina mitattu fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä korkeaan fyysisen toimintakyvyn tasoon. Tutkittavan joukon vähiten aktiivisin vuorokausi koko mittausjaksolla oli ensimmäinen vuorokausi sotaharjoituksen jälkeen. Sotaharjoituksen aikana nukuttu unen määrä oli merkittävästi vähäisempää kuin lepovuorokausina. Sotaharjoituksessa nukuttiin vuorokauden aikana 5,5 ± 1,6 tuntia kun taas lepovuorokausien aikana 7,4 ± 2,0 tuntia. Myös unen laatu oli merkitsevästi heikompaa sotaharjoituksen aikana kuin lepovuorokausina. Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat fyysisen toimintakyvyn tasonsa puolesta vähintään oman rauhan ajan tehtävänsä tasolla. Kuitenkin korkeamman fyysisen toimintakyvyn tason havaittiin olevan positiivisesti yhteydessä erityisesti lepovuorokausien aikana koettuun vähäisempään kokonaiskuormitukseen, harjoituksen aikana mitattuihin sykekeskiarvoihin, lepovuorokausina esiintyvään aktiivisuuteen, sekä unen aikaiseen sykevälivaihtelun esiintyvyyteen mittausjakson aikana. Fyysisestä toimintakyvystä huolehtiminen onkin tärkeää, jotta työ ei ole tekijälleen liian kuormittavaa, sekä sotaharjoituksista on mahdollista palautua nopeammin
Sääosasto : sotilassääpalvelu jatkosodan aikana
Get PDFTutkimus käsittelee Päämajan Sääosaston toimintaa jatkosodan aikana. Sääosasto vastasi Suomen Puolustusvoimien sotilassääpalvelusta vuosina 1941–1944. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Sääosaston toiminta jatkosodan aikana. Sääosaston toimintaa on tarkasteltu organisaation, henkilöstön ja tehtävien toteuttamisen kautta ja näin on kyetty luomaan kokonaiskuva Sääosaston toiminnasta. Tutkimuksessa tuodaan esille syyt Sääosaston perustamiselle ja sen sodanaikainen toiminta, päättyen Sääosaston lakkaut-tamiseen jatkosodan päätyttyä. Tutkimus on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu pääasiallisesti Sääosastoa ja sotilassääpalvelua laajemmin käsittelevistä arkistolähteistä, joiden sisältämää tietoa on täydennetty oppaiden, artikkeleiden sekä aihetta käsittelevän kirjallisuuden avulla. Tärkeimpinä lähteinä tämän tutkimuksen osalta ovat olleet jatkosodan aikana laaditut Sääosaston asiakirjat sekä ylei-sesti sotilassääpalveluun liittyneet toimintakertomukset ja selostukset. Säätoimisto perustettiin niiden havaintojen pohjalta, joita talvisodan sotilassääpalveluksesta vastannut Sotilasilmatieteellinen toimisto oli laatinut sääpalveluksen toteutuksesta. Säätoimisto vastasi jatkosodan alussa vain yleisestä sääpalveluksesta, mutta sen tehtäväkenttää laajennettiin myöhemmin koskemaan käytännössä kaikkea Puolustusvoimien sääpalvelua. Jatkosodan aikana Säätoimisto laajeni Sääosastoksi, joka piti sisällään Säätoimiston, Sääpalvelukeskuksen, Keskussääaseman sekä Sääviestityskeskuksen. Sääosaston henkilöstö koostui sekä siviileistä että sotilaista. Miehistötehtäviä toteutettiin lottien ja säämiesten voimin, kun taas johtotehtävät hoidettiin aliupseerien, sotilasvirkamiesten ja upseerien toimesta. Sääosaston korkeimmissa johtotehtävissä toimi joko upseeri tai sotilasvirkamies. Sääosaston johtajana toimi koko jatkosodan ajan professori Jaakko Keränen. Sääosaston tehtävien toteutus oli vahvasti sidoksissa käytettävissä olevaan kalustoon. Sääpalvelun kannalta tärkeintä oli säähavaintojen tekemiseen tarvittava säämittauskalusto sekä säähavaintojen jakamiseen tarvittava viestikalusto. Sääosasto kehitti aktiivisesti säämittauskaluston käyttötapoja ja säätietojen viestitystä jatkosodan aikana vastaamaan niihin tarpeisiin, mitä tehokas sodanaikainen sääpalvelu vaati onnistuakseen. Sääosastolla voidaan katsoa olleen merkittävä rooli jatkosodassa koko valtakunnan sodankäynnin kannalta, sillä toimiessaan sääpalvelun johtoelimenä se tuki keräämillään säätiedoilla kaikkien puolustushaarojen esikuntien ja joukkojen lisäksi myös siviilisääpalvelua sekä ulkomaisia sääpalveluelimi
Venäjän henkilötiedustelu strategisten intressien edistämisen keinona Baltiassa 2010-luvulla
Get PDFTässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten Venäjä on edistänyt strategisia intressejään Baltiassa 2010-luvulla henkilötiedustelun keinoin. Tutkimustehtävään vastataan kolmen kokonaisuuden kautta, jotka ovat henkilötiedustelu, tiedonkeräyksen aihealueet ja henkilötiedustelulla tavoitellut pyrkimykset. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa käsitys Venäjän toteuttaman henkilötiedustelun roolista osana Venäjän strategisten intressien edistämistä. Tutkimus on laadullinen poikittaistutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytetiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja analyysimenetelmänä abduktiivista päättelyä. Tutkimuksen primääriaineistona käytettiin 2010-luvulla julkaistuja Baltian maiden tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden vuosiraportteja. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on sovellettu adaptiivisen realismin teoriaa, joka yhdistää tiedustelun kansainväliseen politiikkaan ja strategiseen päätöksentekoon. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä on käytetty henkilötiedustelua käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Venäjän henkilötiedustelu Baltiassa koostuu kahdesta päätoiminnasta, jotka ovat salattu henkilötiedustelu ja tiedustelu alueelta -toiminta. Venäjä rekrytoi henkilölähteitä tiedustelu- ja vaikuttamistarkoituksiin. Henkilötiedustelun toteutukseen käytetään Venäjän omia alueita, kohdemaita sekä kolmansia maita, kuten Itsenäisten valtioiden yhteisön maita. Merkittävin henkilötiedustelussa hyödynnettävä kokonaisuus on Baltian ja Venäjän välillä oleva historiallinen yhteys. Venäjän henkilötiedustelulla kerätty tiedustelutieto painottuu poliittisiin ja sotilaallisiin suuntauksiin, joissa tärkeimpinä aihealueina ovat ulko- ja sisäpolitiikka sekä Nato ja kansallinen puolustus. Lisäksi tiedonkeräys on kohdistunut Baltian yhteiskuntien strategisiin osa-alueisiin, joita ovat strateginen infrastruktuuri, sosiaaliset kokonaisuudet, tiede, talous, energia sekä valtiolliset valtarakenteet. Henkilötiedustelulla toteutetun tiedonkeräyksen ja vaikuttamisen avulla Venäjä pyrkii tukemaan valtion ylimmän johdon poliittista, sotilaallista ja taloudellista suunnitte-lua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Tutkimuksen perusteella Venäjä pyrkii henkilötiedustelulla saavuttamaan päätöksenteon edun suhteessa vastustajiin. Lisäksi sillä pyritään muodostamaan Venäjän ylimmän johdon suunnittelulle, päätöksente-olle ja toimeenpanemiselle suotuisat olosuhteet sekä toteuttamaan toimeenpantujen päätösten osakoko-naisuuksia. Baltia on Venäjälle sekä kohde että väline, jonka kautta se pyrkii henkilötiedustelulla edistämään strategisia intressejään. Baltiaan kohdistuneen henkilötiedustelun perusteella Venäjä pyrkii edistämään omasta näkökulmastaan ensisijaisesti strategisen vakauden ja tasa-arvoisen strategisen kumppanuuden sekä maanpuolustuksen prioriteetteja. Lisäksi Venäjä pyrkii edistämään talouskasvun sekä tieteen, teknologian ja koulutuksen prioriteetteja. Venäjän strategisten prioriteettien edistäminen liittyy Venäjän globaaleihin intresseihin, joissa kiinnostus kohdistuu Natoa ja EU:ta kohtaan. Tutkimuksen perusteella on mahdollista arvioida Venäjän henkilötiedustelun toteutukseen, tiedonkeräyskohteisiin sekä henkilötiedusteluun liittyvien pyrkimysten kokonaisuuksia. Tutkimus ei kuitenkaan kerro toteutetun henkilötiedustelun todellisesta onnistumisesta tai tehokkuudesta
Vanhassa vara parempi? : Rakettitoimikunta ja panssarintorjuntaohjusaseen syntyvaiheet Suomessa
Get PDFKäsissä oleva tutkimus käsittelee vuonna 1956 perustettua Rakettitoimikuntaa. Tuona aikana Suomessa oli suuri tarve päivittää panssarintorjunnan osalta kaukotorjuntaan tarkoitetut aseet. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on ollut selvittää, vaikuttiko Rakettitoimikunnan esitykset ja ratkaisut panssarinkaukotorjuntaan ja sen kehittymiseen Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Pääosa lähteistä oli arkistoasiakirjoja, joiden perusteella kokonaiskuva muodostettiin. Asiakirjat olivat 1950- ja 1960-luvuilla lähes poikkeuksetta salaisia, joten pääosaa tapahtumien kulusta ei voinut aukottomasti varmentaa muista lähteistä. Muita lähteitä käytettiin tukemaan ja vahventamaan asiakokonaisuuksia ja varsinkin pieniä teknisiä yksityiskohtia, joita alkuperäisissä asiakirjoissa esiintyi. Tutkimuksessa kävi selväksi, että Rakettitoimikunta perustettiin Suomessa melko tuoretta ja tulenarkaa aihetta varten. Vaikka henkilöstöllä oli osaamista alasta jonkin verran, koko organisaation osalta lopulta suurin osa tuotetusta tiedosta koostettiin ulkomaisten lähteiden pe rusteella. Koko taipaleen ajan Pariisin rauhansopimuksessa määritetyt rajoitteet haastoivat Rakettitoimikuntaa ja vaikuttivat suoraan toimintaan. Rakettitoimikunta tuotti ensimmäisen puolen vuoden toimintansa aikana kattavan mietinnön rakettien ja ohjuksien kehityksen kentältä. Tätä mietintöä edelsi tiivis ajanjakso esitelmiä raketti- ja ohjusalalta, jotka pidettiin Rakettitoimikunnan jäsenien, alansa kärkiosaajien toimesta. Ensimmäinen Rakettitoimikunta käynnisti merkittävän tutkimusurakan ja päätti sen päivitettyyn tilannekatsaukseen, joka toimi ohjenuorana tuleville alan toimijoille. Laajentuneen tiedon myötä myös kiinnostus, työskentely ja tutkimus raketti- ja ohjusalalta kasvoi huomattavasti. Alkuperäisen toimikunnan paikalle perustettiin pysyvä raketti- ja ohjaama-asetoimikunta. Tämän toimikunnan oli määrä ohjata jatkuvasti päivittyvää tutkimusta ja niiden tutkijoita. Panssarinkaukotorjunnan osalta tietynlainen läpimurto tehtiin Rakettitoimikunnan toimesta jo vuonna 1956. Rakettien todettiin olevan rajoitettuja ominaisuuksiensa osalta, ohjuksien ollessa tulevaisuuden kehityksen kärjessä. Hyvin pian tämä jälkeen Rakettitoimikunta lausui, että uusi asejärjestelmä, panssarintorjuntaohjus, olisi paras ratkaisu panssarinkaukotorjun taan. Vaikka tämä johtopäätös löydettiinkin suhteellisen aikaisessa vaiheessa, ratkaisu asiaan saatiin vasta Rakettitoimikunnan lakkauttamisen jälkeen vuonna 1963, jolloin ensimmäiset panssarintorjuntaohjukset hankittiin Suomeen. Haasteista ja rajoituksista huolimatta Rakettitoimikunta oli tässä tapahtumaketjussa jatkuvasti läsnä joka askeleella. Vaikka lopulliset hankinnat tapahtuivatkin ajallisesti vasta Rakettitoimikunnan lakkauttamisen jälkeen, ei tätä prosessia olisi voitu toteuttaa ilman Rakettitoimikunnan uraa uurtavaa selvitys- ja tutkimustyötä
Associations of serum 25(OH)D levels with physical performance and anabolic hormones in young men
Get PDFPurpose: The present study examined the association of vitamin D measured by serum 25(OH)D with physical performance outcomes and serum levels of anabolic hormones in young men. Methods: 412 young men (age 19 ± 1 year) entering their compulsory military service volunteered to participate in the study. The study consisted of two groups from two different military bases: Group A was studied in January and group B in July. The groups were first compared with each other and due to statistically significant (p < 0.001 analyzed with independent samples t-test) differences in physical condition (sit-up, push-up, and standing long jump-tests and testosterone levels) between the groups, groups were analyzed separately. The serum levels of 25(OH)D, testosterone (TES), sex hormone binding globulin (SHBG), and insulin-like growth factor-1 (IGF-1) were analyzed by electrochemiluminescence immunoassay. Physical performance tests consisted of muscular fitness (sit-ups, push-ups, standing long jump) and aerobic fitness (12-minute-running) tests. The association of serum 25(OH)D with physical performance tests and anabolic hormones was analyzed using linear regression. Results: After controlling for the group, body mass index, and leisure-time physical activity, serum 25(OH)D level was positively associated with aerobic and muscular fitness (β = 0.15-0.20, all p < 0.05). Also, the participants with sufficient serum 25(OH)D levels (≥75 nmol/L) had better aerobic and muscular fitness and higher TES in group B, and better upper extremity muscular fitness in group A (all p < 0.05). In group A, there were 166 participants with serum levels of 25(OH) D < 75 nmol/L and 18 ≥ 75 nmol/L. In group B, the amounts were 92 (<75 nmol/L) and 136 (≥75 nmol/L), respectively. Conclusion: Serum 25(OH)D was positively associated with both aerobic and muscular fitness and those with sufficient vitamin D levels, had higher levels of TES. Thus, maintaining a sufficient serum 25(OH)D level may be beneficial for physical performance and anabolic state in young men