National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
The Lives of Others – The (De)construction of Feminine Citizenship in the Framework of Human Rights
No full textThis thesis is an attempt to discuss citizenship and gender within a shared framework that considers experiences of citizenship as gender-differentiated. The main claim made in the thesis is that female citizenship is an artefact created in a process where female identities are socially constructed through language and public opinion and that this process also has effects on legal practice and outcomes and may even lead to discriminative outcomes with regard to these women’s human and fundamental rights as citizens, particularly with regard to women belonging to marginalised groups and considered as Others, such as women with links to ISIS (the Islamic State in Iraq and Syria).
The thesis aims at analysing current gendered practices of constructing and deconstructing the citizenship of the female Other, and the legal outcomes of these practices, both at the general level, where the ongoing academic debate on the issues is synthetised and analysed, and more in particular through the analysis of the case of Shamima Begum, a British citizen who left her country as a teenager to join ISIS and later, after being found to be held in a camp in Syria, was deprived of her British citizenship and, in addition, was also denied leave to entry. Ms Begum’s case provides a telling example of how women with links to ISIS, their citizenships and rights associated with it have been publicly debated and treated. It also believed that through the analysis of one single case and by considering one individual’s ill fate much can be said on how feminine citizenship, especially that of those who are considered as Others, is perceived and dealt with in the era of counterterrorism and increased risk of violent extremism, both domestic and foreign.
Based on this discussion, the main conclusions of this thesis are as follows:
1) Citizenship, as a gendered concept that is socially constructed, contains elements of gender discrimination and racism, and reflects the existence of a tiered system of human rights.
2) Law is not, nor should it be considered, gender-neutral.
3) Rule of law is a question of reason, not a question of emotions, and the (de)construction of feminine citizenship, especially that of those deemed as Others, and the legal outcomes of this process have much wider implications on and prove meaningful for the whole human rights framework and its future
Cirkulär ekonomi : Hur återvinningsgraden på avfall kan förbättras genom ökad källsortering
No full textKällsortering har en central roll då det kommer till att återvinna material och främja en cirkulär ekonomi. Trots att Finland har ett gemensamt EU-mål att nå en återvinningsgrad på 55 % till år 2025, visar den senaste statistiken från 2021 att landet bara har en återvinningsgrad på 37,1 %. Detta innebär att Finland har en bit kvar att gå för att nå målet. Den omfattande revideringen av avfallslagstiftningen från 2021 utökar dock skyldigheterna att ordna separat insamling av avfall, vilket stegvis kommer innebära förbättrade sorteringsmöjligheter för fler människor i Finland.
Syftet med studien är att få en ökad förståelse kring vilka faktorer som inverkar på personers sorteringsbeteende och hur denna kunskap kunde användas på ett sätt för att främja ett positivt sorteringsbeteende. Avhandlingen ger en överblick över avfallshanteringens historia i Finland, befintlig lagstiftning, beteendeteorier och tidigare studier om sorteringsbeteende.
Arbetets empiri är baserad på en kvalitativ undersökning som har genomförts med hjälp av 11 semistrukturerade intervjuer. Den kvalitativa undersökningen är baserad på ett ramverk som grundar sig på teorin om planerat beteende (TPB). Undersökningen bidrar med resultat från personer som berättat om sina egna sorteringsvanor utgående från bland annat attityder, subjektiva normer och upplevd beteendekontroll.
Resultaten i studien visar att en positiv attityd till sortering, miljömedvetenhet, ekonomiska incitament och positiv attityd till sortering bland andra människor i hushållet har en koppling med positivt sorteringsbeteende, medan oklarheter kring hur avfallet ska sorteras och avsaknaden av hushållsnära insamlingsmöjligheter har en koppling med negativt sorteringsbeteende. Även om attityd till sortering skulle vara negativ indikerar resultaten i studien att sorteringsbeteendet kan vara positivt ifall en annan person i hushållet har en positiv attityd. Problemsituationer såsom främmande material och oklarheter i hur materialet ska sorteras kan leda till negativ sorteringsbeteende även hos personer med en positiv attityd. Tröskeln att ta reda på ny information kan ibland upplevas som hög. Resultaten av studien bekräftar vissa fynd från tidigare forskning, men sambandet mellan subjektiv norm och sorteringsbeteende har inte förts fram i tidigare studier. Utgående från resultaten i studien föreslås en informationskampanj som skulle uppmuntra människor att dela med sig av sina sorteringserfarenheter med sin närkrets, för att på så sätt sprida en positiv attityd och minska kunskapsbristen
Ljudutjämning på daghem? - En explorativ analys av personalens upplevelser av ljudutjämningssystem
No full textSkol- och daghemsmiljöer är mycket bullriga bland annat eftersom där finns många barn samtidigt och ofta icke-optimala akustiska förutsättningar. De höga bullernivåerna har i tidigare forskning konstaterats påverka såväl barn som vuxna. Personalens arbete är väldigt röstkrävande och barn har svårare att koncentrera sig i bullriga miljöer, vilket kan påverka barnens inlärning.
Ett ljudutjämningssystem (LUS) har syftet att öka möjligheten för lyssnarna att höra talaren lika bra, oavsett placering i klassrummet och att minska talarens röstbelastning. LUS består av trådlös mikrofon kopplad till en högtalare. Till skillnad från vanliga högtalarsystem och röstförstärkare, som förstärker alla frekvenser i talet lika mycket, förstärker LUS olika frekvenser i olika hög grad. Med LUS förstärks de frekvenser som ligger högre upp i ljudspektret, alltså där de flesta konsonanter finns, och som annars är svårare att uppfatta.
Tidigare forskning tyder på att LUS har positiva effekter i skolmiljö, både då det gäller lärarnas röstkomfort och elevernas inlärning och koncentration. Forskning kring LUS i daghemsmiljö har hittills främst fokuserat på specifika grupper, så som barn med hörselnedsättning eller enbart på språklig utveckling. Studier kring hur personalen upplever användningen av LUS saknas.
Syftet med denna studie var att kartlägga hur daghemspersonalen upplever användningen av LUS, samt vilka för- och nackdelar de upplever med användningen. I studien deltog 11 personer ur personalen från ett daghem i Åbo. Deltagarna provade systemet ett par dagar var och data samlades in via frågeformulär för att utvärdera användningen av systemet.
Resultaten i studien är i linje med tidigare forskning inom området och tyder på att deltagarna upplevde LUS som nyttigt, i vissa situationer, i daghemsverksamheten. Deltagarna upplevde framför allt att LUS minskade deras röstbelastning vid samlings- och sagosituationer samt vid ledd verksamhet. Deltagarna ansåg även att barnen påverkades positivt: då barnen hörde bättre förbättrades även deras koncentration och reaktionsförmåga. I resultaten lyfts även fram att deltagarna ansåg att LUS inte fungerade i alla situationer. De ansåg bland annat att det var problematiskt att behöva flytta med sig högtalaren.
Studiens resultat är begränsade då det gäller generaliserbarheten eftersom samplet var litet, endast ett daghem deltog i studien och deltagarna hade relativt kort tid på sig att prova LUS. Mera forskning behövs för att bättre belysa de möjligheter och begränsningar som finns med användandet av LUS på daghem
Sociala mediers inverkan på internationell humanitär rätt
No full textSocial media has become a force to be reckoned with in armed conflicts. The impact social media can have on international humanitarian law (IHL) are many, and a subject which has not been considered sufficiently in international legal studies. This thesis will analyze different areas of IHL, to establish what impacts social media may have on them. The most alarming instance where social media can impact IHL is civilian direct participation in hostilities, a factor which can have dire consequences for the protection afforded to this group in hostilities. The fact that social media platforms allow civilians to share tactical information without difficulty may lead to them becoming legitimate targets. Without clear guidelines on the subject states may also use civilians carrying smartphones as a justification for attacking them or deploying unproportionate methods of warfare. Social media may also have positive impacts for IHL. Social media facilitates communication which means awareness about hostilities, and crimes committed in them, can be shared with the international community. Material from social media can also be used in the prosecution of war crimes.
The thesis finds that the impact social media has on the laws of war is somewhat paradoxical, since it may contribute to war crimes being prosecuted, but without clear instructions it may also lead to more civilians being targeted in military operations. The thesis finds that acts using social media can theoretically make civilians into legitimate targets, even though this form of participation is more unclear than acts envisaged by treaty law. As the usage of social media is so broad, parties to a conflict may see civilians revealing troop locations on social media as a real threat. This may in extension lead to them choosing to deploy indiscriminate methods of warfare and use social media as a justification for this. The thesis further finds that material from social media has already played a decisive role in the prosecution of war crimes, and will continue to do so in the future, although war crime investigators need to develop approaches on how to reach the full potential of such material. Social media has also had an impact on journalism, as civilians are able to send material from hostile zones to journalists who would not otherwise be able to acquire it. Raising awareness and reporting crimes has hence become easier. The spreading of propaganda and fake news has unfortunately become easier as well. This could impact crimes such incitement to genocide, and other legal issues related to propaganda. The conclusion the thesis reaches is that social media has the potential to bring with it many positive implications for IHL, but today it is faced with many legal challenges and more clarity and legal guidelines are needed, especially in the context of direct participation by civilians in armed conflict
Finnan käyttäjäkyselyn 2023 avovastausten tuloksia
No full textRaportti Kansalliskirjaston Finna-palveluiden vuoden 2023 käyttäjäkyselyn vastuullisuuteen liittyvien avovastausten tuloksista.Finnan käyttäjäkyselyn 2023 yhteydessä selvitettiin loppukäyttäjien näkemyksiä siitä, miten tiettyjä Finnan vastuullisuustyön teemoja tulisi kehittää. Tässä raportissa käsitellään kyselyyn tulleiden avovastausten tuloksia.
Vastaajat ottivat kantaa
- esteettömyyteen
- ilmastopäästöjen vähentämiseen
- monikielisyyteen
- vähemmistöjä koskevan aineiston lisäämiseen
- aineistojen eettiseen käyttöön
Vastaukset tarjosivat monipuolisia näkökulmia ja ehdotuksia Finnan kehittämistyön tueksi
Toiminnallisen tuloksellisuuden mittaaminen Puolustusvoimien hankkeissa
No full textTehokkuuden, tuottavuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden tavoittelu on yhteistä niin liike-elämälle, tiedeyhteisölle, julkishallinnolle kuin myös sotilaalliselle toiminnalle. Johtamisen ja toiminnan perusta rakentuu yhteiselle tilannekuvalle ja -ymmärrykselle, ja mittaamalla oikeita asioita oikeaan aikaan voidaan tukea päätöksentekoa erilaisissa sotilaallista suorituskykyä tuottavissa hankkeissa.
Tutkimuksen tavoitteena on luoda ymmärrystä siitä, mitä tuloksellisuus on Puolustusvoimien hankkeissa ja miten sitä voidaan mitata. Tutkimuksen teoriapohja muodostuu tuloksellisuuden mittaamisen käsittelystä valtionhallinnossa ja projektinhallinnassa. Tarkoituksena on tutkia, miten toiminnallisuutta määritetään ja mitataan tällä hetkellä, sekä millaisia mittareita voitaisiin mahdollisesti ottaa käyttöön tulevaisuudessa. Tutkimusraportissa keskitytään suorituskyvyn rakentamisvaiheessa olevien hankkeiden toiminnallisen tuloksellisuuden tutkimiseen.
Tuloksellisuus määritellään valtionhallinnossa vaikuttavuudeksi, taloudellisuudeksi ja tuottavuudeksi. Tuloksellisuus voi tarkoittaa joko laaja-alaisesti kaikkia näitä kolmea osa-aluetta, tai keskittyä vain yhteen niistä. Tuloksellisuuteen käsitteenä sisältyy tietynlainen epämääräisyys, koska se tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita. Tuloksellisuuden tarkka määrittely on kuitenkin oleellista, jotta asiaa voidaan tutkia, mitata ja arvioida.
Tulostavoitteiden asettamisessa sekä tuloksellisuutta koskevassa raportoinnissa käytettävät tuloksellisuuden peruskriteerit muodostuvat yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja toiminnallisesta tuloksellisuudesta. Toiminnallinen tuloksellisuus jaetaan ensinnäkin toiminnalliseen tehokkuuteen, joka tarkoittaa tuottavuutta, taloudellisuutta ja maksullisen toiminnan kannattavuutta, toiseksi laadun hallintaan, joka muodostuu suoritteiden ja julkishyödykkeiden määrästä, toiminnan palvelukyvystä sekä laadusta ja kolmanneksi henkisten voimavarojen hallintaan, joka sisältää organisaation ja henkilöstörakenteen, osaamisen, työhyvinvoinnin sekä muun aineettoman pääoman ja toiminnan uusiutumisen.
Projektinhallinnassa suorituskyvyn mittaaminen on eroavaisuuksien ja muutosten mittaamista verrattuna lähtökohtatilanteeseen. Projektinhallinnan kultaisessa kolmiossa projektiin käytetyt aika, kustannukset, työn laajuus sekä laatu ovat määrittäneet sen etenemistä ja onnistumista. Tämä kolmio on tullut moniulotteisemmaksi, ja projektin tuloksellisuuden määrittelyssä otetaan lisäksi huomioon esimerkiksi riskit, asiakastyytyväisyys, mielikuvat sekä projektin tuottama lisäarvo. Projekteihin on kyettävä löytämään juuri niitä kuvaavat olennaiset mittarit ja menestystekijät, jotka voivat myös muuttua ja vaihdella tuotteen elinkaaren aikana. Projektin menestystä voidaan siis tarkastella sekä kokonaishyödyn että projektin onnistumisen näkökulmista.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on tutkittavan ilmiön kuvaaminen, ymmärtäminen ja tulkitseminen. Tiedonkeruumuotoina käytetään dokumentteja sekä teemahaastatteluja ja aineiston analyysimenetelmänä sisällönanalyysiä. Materiaalia käsitellään valittujen kolmen teeman eli tuloksellisuuden, tuloksellisuuden mittaamisen ja hankkeiden tilannekuvan kautta.
Puolustusvoimien hankkeiden toiminnallista tuloksellisuutta mitataan eri tavoin. Taloudelliset mittarit, teknisten vaatimusten täyttyminen, elinjaksoauditoinnit sekä hanke- ja suorituskykykatselmoinnit mittaavat ja arvioivat hankkeiden etenemistä ja niiden tuottaman suorituskyvyn tasoa. Siinä missä toiminnallisen tehokkuuden ja laadun hallinnan osa-alueet ovat suorituskyvyn rakentamisessa melko kattavasti edustettuina, jää henkisten voimavarojen hallinta vähemmälle huomiolle. Olisi kuitenkin hyvä mitata tasapainoisesti toiminnan tehokkuutta, laadun hallintaa ja henkilöstön voimavarojen hallintaa, jotta mittaaminen olisi monipuolista ja kuvaisi tuloksellisuuden eri osa-alueita kattavasti. Puolustusvoimilla tulee olla sekä määrällisiä että laadullisia mittareita hankkeen tuloksellisuuden mittaamiseen, ja tuloksellisuutta tulee tarkastella sekä projektityön että tuotteen kannalta.
Tutkija esittää tasapainottua mittaristoa hankkeen tuloksellisuuden mittaamiseen. Tasapainotetussa mittaristossa voitaisiin huomioida asiakasnäkökulma (suorituskykyvastuullinen), taloudellinen näkökulma (järjestelmävastuullinen), prosessinäkökulma (hankehallinta) sekä henkilöstön ja toiminnan kehittämisen näkökulma. Toiminnallisen tuloksellisuuden kaikki osa-alueet tulisivat näin katettua. Kuitenkin on huomioitava, että hankkeen kohderyhmät ovat erilaisia, ja niin ovat myös mittaustarpeet. Mahdollisen yleispätevän ja kattavan mittariston laatiminen vaatii poikkipuolustusvoimaista, puolustushaarat ja eri tasot kattavaa yhteistyötä. Organisaatioille voi ja pitääkin olla myös omanlaisensa mittarit tarkoituksenmukaisin painotuksin toiminnallisen tuloksellisuuden mittaamiseen. Nämä mittaristot voivat sisältää samanlaisia elementtejä, mutta niiden ei tarvitse olla vertailukelpoisia. Tuloksellisuus on katsojan silmässä
Itsesynkronoituvan organisaation komentajuus : parveilevan voiman ohjaamista komentajan tahdolla
No full textItsesynkronoituvassa sotilasorganisaatiossa tilannekuva jaetaan laajasti, joukkojen välisen linjaesikuntaorganisaation hierarkian ylittävään kommunikaatioon kannustetaan ja alaisille delegoidaan päätöksentekovaltaa tehtäväjohtamisen periaatteita täysimääräisesti noudattaen. Itsesynkronoituminen haastaa perinteisen tehtävätaktiikan maasodankäynnissä. Nato pitää itsesynkronoitumista tavoiteltavana johtamisen suorituskykynä. Myös itsesynkronoituvan organisaation johtaminen on komentajakeskeistä. Tutkimustehtävänä oli selvittää itsesynkronoitumisen erityispiirteitä taistelukentällä, itsesynkronoituvan organisaation komentajaan kohdistuvia vaatimuksia sekä itsesynkronoitumista rajoittavia ja puoltavia tekijöitä Puolustusvoimissa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ilmiöstä, jonka saapumista länsimaisiin asevoimiin ja maasodankäyntiin on ennakoitu yli kaksikymmentä vuotta.
Hermeneuttisella tutkimusotteella kirjallisuuskatsauksen jälkeen primääriaineisto kerättiin asiantuntijoilta teemahaastattelulla. Aineistoa täydennettiin sotaharjoituksessa osallistuvalla havainnoinnilla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti. Johtopäätökset tehtiin abduktiivisella päättelyllä.
Itsesynkronoituminen mahdollistaa aloitteen tempaamisen, menestyksen hyväksikäytön ja korkean taistelutempon saavuttamisen. Voimien vaikutuksen keskittäminen, voimien taloudellinen käyttö ja reservin pitäminen komentajan hallussa rajoittavat itsesynkronaation mielekkyyttä. Itsesynkronoituminen tapahtuu taisteluosastossa ja sitä korkeammilla organisaatiotasoilla. Komentajan asemaan kuuluu vastuu tehtävän täyttämisestä. Komentajalla tulee olla taktista älyä, päätöksentekokykyä ja syväjohtamisen taitoa. Komentajan pitää kyetä kommunikoimaan komentajan tahto, tavoiteltava loppuasetelma sekä tehtävät alaisille. Esikunta tukee päätöksentekoa komentajan haluamalla tavalla. Puolustusvoimissa itsesynkronoitumista mahdollistavat tehtävätaktiikka osana johtamiskulttuuria, korkeasti koulutetut reserviläiset sekä sotilasjohtajien johtamiskoulutus ja johtamiskokemus. Itsesynkronoitumista kuitenkin rajoittaa suomalainen tehtävätaktiikan toimintamalli, joka painottaa tehtävää komentajan tahdon kustannuksella. Byrokratia ja komentajakeskeisyys vähentävät johtajien aloitteellisuutta, mikä laskee itsesynkronoitumisen mahdollisuutta. Itsesynkronoituminen taistelukentällä edellyttää, että se on osa organisaatiokulttuuria ja sitä harjoitetaan joka tasolla.
Johtopäätöksenä komentajan tulee kyetä muuttamaan johtamistaan jatkuvasti tilanteen mukaisesti. Tähän vaikuttavat sekä johtamisen että operaatiotaidon ja taktiikan tekijät. Lisäksi suomalaista tehtävätaktiikkaa tulee tarkastaa priorisoimaan komentajan tahtoa itsesynkronaation mahdollistamiseksi. Itsesynkronaatiota maavoimien taistelussa tulee tutkia eri organisaatiotasoilla ja taistelulajeissa
Upseerien julkinen kirjoittelu maasodankäynnin taktiikasta
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisen upseeriston taktiikka-aiheisen kirjoittelun muutos kolmen vuosikymmenen ajalta sekä selvittää ja selittää tekijöitä, jotka vaikuttivat kirjoitteluun. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa upseerien kirjoittelussa tapahtuneesta muutoksesta kylmän sodan päättymisen jälkeen sekä tunnistaa kirjoittamiseen vaikuttavat tekijät. Lopullisena päämääränä oli palvella kehittämispyrkimyksiä, joiden avulla voitaisiin edistää upseeriston taktiikka-aiheista kirjoittelua, argumentaatiota ja keskustelua.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jota tuettiin määrällisesti. Kirjoittelun muutoksen selvittämiseen tärkeimmän aineiston muodostivat neljän sotilasalan julkaisun artikkelit vuosien 1991-2020 väliltä. Kirjoitteluun vaikuttavia tekijöitä selvitettiin suppealla asiantunti jakyselyllä sekä laajemmalla oppilaskyselyllä. Näiden aineistojen osalta keskeisiä tutkimus menetelmiä olivat aineistolähtöinen sisällönanalyysi, sisällön erittely, aineiston kvantifiointi, vertailu sekä induktiivinen päättely. Asiantilan kehittämiseen liittyen tärkeimmän aineiston muodosti tutkimustulokset kirjoittelun muutoksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kehittä missuosituksia muodostetiin yhdistelemällä ja vertailemalla tuloksia sekä päättelemällä abduktiivisesti.
Tutkimus osoitti, että upseerien kirjoittelu maasodankäynnin taktiikasta on tarkastelujakson aikana laskenut ja yhä harvempi upseeri kirjoittaa taktiikasta. Kirjoittajien keski-ikä on noussut selvästi ja useimmiten kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri tai sellaiseksi aikova. Esiupseerien ja nuorten upseerien osuus kirjoittajista on hyvin pieni. Keskeisiksi kirjoittamishalukkuutta laskeviksi tekijöiksi selvisi riittämätön aika, tietoturvaluokitteluun haasteet, epävarmuudet osaa misessa sekä hierarkiaan, ilmapiiriin ja kulttuuriin liittyvät tekijät. Keskeisiksi kirjoitteluun motivoivaksi tekijäksi osoittautuivat kiinnostus taktiikkaan, kannustus, esimerkki, kirjoitus palkkio sekä halu kehittää suomalaista taktiikkaa.
Kehittämisnäkökulmasta keskeisenä löydöksenä oli, että vastaajat mielsivät operaatiotaidon ja taktiikan lähes yksimielisesti upseerin ammattitaidon keskiöön. Lisäksi vastaajat kokivat, että taktiikasta tulisi kirjoitella julkisesti enemmän. Nämä seikat osoittavat, että kehittämistoimille on olemassa hedelmällinen maaperä. Kehittämistoimia olisi vaivattominta kohdistaa upseerei hin nousujohteisesti eri virkaurakurssien aikana. Suositeltavat kehittämistoimet liittyivät muun muassa tietoturvakäytänteiden selkeyttämiseen, taktiikka-aiheisen kirjoittelun hyödyntämiseen opiskelijoiden oppimistehtävissä, yhteiskirjoitteluun kannustamisessa sekä kirjoituspalkkioiden käyttöön lisäkannusteena erityisesti ensikirjoituksille
Suomi sydämessä : Ulkosuomalaisen tarinoita Osa 2
No full textSISÄLLYS:
Suomi sydämessä 5
Finland in my heart 7
Kiitokset 9
Acknowledgements 11
Lisää kiitoksia 13
Omia kokemuksia ulkosuomalaisista ja ulkosuomalaisuudesta 15
My own experiences about Expatriate Finns 23
Siirtolaisuusinstituutin perustaja ja ensimmäinen johtaja 29
Siirtolaisuusinstituutin toinen johtaja 39
Siirtolaisuusinstituutin nykyinen johtaja 49
Turun yliopiston entinen rehtori, siirtolaisuustutkija 59
Ulkomailla ja ulkosuomalaisten parissa 77
Liisa ihmemaassa (Grönlanti) 91
Reijo Korte kaivosmiesten aatelia 100
Honkkari (Hongkong) 114
Espanjan Aurinkorannikko 126
Aasiaa valloittamassa 133
Sanomalehtimiehenä Australiassa 145
Maailman äärillä (Uusi- Seelanti) 160
Suomalaisena nousevan auringon maassa 173
Tangoa vai hula hulaa? (Havaiji, USA) 184
Kiinan paluumuuttaja 192
Havaiji (USA) 203
Yli 26 vuotta Kiinassa 213
Maailmanmatkaaja 223
Neljän passin siirtolainen 234
English abstracts 244
Kirjoittajat 278
Kuvagalleria 288Kirja sisältää mielenkiintoisia elämäntarinoita ulkosuomalaisten itsensä kertomina. Kirjan alkupuolella ulkosuomalaisuuden tutkijat kertovat omista tutkimusmatkoistaan ja suhteestaan ulkosuomalaisuuteen.1ei tietoa saavutettavuudest
Assessing the impact of an intervention to withhold value-added tax in Zambia
No full textImproving tax collection is essential if developing economies are to avoid over-reliance on external donor funds and loans. Revenue authorities in the Global South have recently adopted new policy tools to improve domestic revenue mobilization through taxes.
One such new policy is a withholding system for value-added tax (VAT). In this study, we investigate the impact of adopting a system for withholding value-added tax on VAT collection in Zambia.
While similar systems are in place in many countries, empirical research into their impact is still limited and inconclusive. Using a difference-in differences approach, we estimate the impact of introducing such a system in Zambia on the value added, sales, purchases, and output VAT of affected firms.
We observe significant positive impacts after the reform on those indicators that the withholding agent reports and on remits to the tax authority. We find that the reform improves compliance with the introduction of a change in the tax remitting liability in the transaction chain.nonPeerReviewe