National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Venäjän sotilaallinen voima Suomen lähialueilla : Pohjoisen operatiivisstrategisen johtoportaan ja Läntisen sotilaspiirin joukot sekä niiden taistelun kuva
Get PDFVenäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisista eli venäläisittäin sotilaspoliittisista kannanotoista ja diplomaattisista toimista uutisoidaan suomalaisissakin medioissa päivittäin. Täten turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneelle suomalaisyleisölle on riittävästi tarjolla suomen kielellä tietoa siitä, mitä Venäjä argumentoi ja toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla.
Tämä julkinen turvallisuuspoliittinen retoriikka on kuitenkin vain puolet totuudesta, sillä venäläisessä ajattelussa aina keisarilliselta Venäjän ajalta lähtien sotaa pidetään clausewitziläisittäin politiikan jatkeena. Siten kokonaiskuvan muodostamiseksi olisi myös pystyttävä hahmottamaan sitä näkymää, millaiseen sodankäyntiin Venäjä harjoituttaa sotilaallista voimaansa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä lukijan tietoutta Venäjän sotilaallisesta voimasta Suomen lähialueella kertomalla siitä, mistä Suomen lähialueella oleva Venäjän sotilaallinen voima koostuu ja millaiseen taisteluun sitä koulutetaan. Käytännössä tutkimus keskittyy Suomen maarajaan yhteydessä olevan Pohjoisen operatiivisstrategisen johtoportaan sekä Suomen maa- ja merirajaan yhteydessä olevan Läntisen sotilaspiirin joukkojen kokoonpanon ja harjoitustoiminnan analysointiin ja tulkintaan.
Tutkimuksen kohdeyleisönä ovat Venäjän asevoimista kiinnostuneet reserviläiset ja nuoret ammattisotilaat. Paitsi, että tutkimus tarjoaa kohderyhmälleen tuhdin peruspaketin Suomen lähialueella olevasta Venäjän sotilaallisesta voimasta ja siitä, minkälaiseen taisteluun näitä joukkoja valmennetaan, tutkimus soveltunee Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavan taktiikan opetuksen oheismateriaaliksi.ei tietoa saavutettavuudest
En studie av polisunderbefäls syn på behörighetsgivande utbildningar för överkonstapelstjänst, och hur de förbereder för överkonstapelns arbetsuppgifter
No full textBehörighetskriterierna för överkonstapelstjänst ändrades år 2017 till att förutom polisens underbefälsutbildning, också omfatta civila högskoleutbildningar. Förutom högskoleutbildning krävs förtrogenhet med polisväsendet. Sedan behörighetskriterierna ändrades har det blivit allt vanligare att blivande överkonstaplar skaffar sig behörighet genom någon civil högskoleexamen. Ledningsarbetet för en överkonstapel inom övervaknings- och alarmsektorn är uppdelat i operativt ledarskap gällande fältchefsrollen, och ledning av människor i förmansrollen. Tidigare forskning har visat att det uppstått utmaningar inom speciellt övervaknings- och alarmsektorn i och med att utbildningsbakgrunden hos polisunderbefälet har blivit mer och mer varierande till följd av de ändrade behörighetskriterierna. Syftet med avhandlingen är att undersöka polisunderbefäls syn på behörighetsgivande utbildningar för överkonstapelstjänst, och hur de förbereder för överkonstapelns arbetsuppgifter. Forskningsfrågorna som utarbetats utifrån syftet är följande:
1. Hur har polisunderbefälens behörighetsgivande utbildningar förberett dem när det gäller kunskaper och färdigheter som behövs för att fungera i överkonstapelns förmansroll och fältchefsroll inom övervaknings- och alarmsektorn?
2. Hur påverkas ledningsarbetet inom övervaknings- och alarmsektorn att underbefälet har en varierande utbildningsbakgrund?
Undersökningen är en kvalitativ tvärsnittsstudie, med semistrukturerade intervjuer som datainsamlingsmetod. Undersökningen begränsas till underbefälet inom övervaknings- och alarmsektorn vid Helsingfors polisinrättning. I den empiriska undersökningen intervjuas åtta överkonstaplar. Undersökningens resultat visar att de underbefäl vars behörighetsgivande utbildning är underbefälsutbildningen anser att deras utbildning har förberett dem bra för att fungera som fältchef, medan den inte förberett dem lika bra för att fungera som förman. De underbefäl vars behörighetsgivande utbildning är andra högskoleutbildningar, anser att deras utbildning inte har förberett dem så bra för att fungera som fältchef, medan den förberett dem lite bättre för att fungera som förman. Undersökningens resultat visar också på att en varierande utbildningsbakgrund bland underbefälet inom övervaknings- och alarmsektorn generellt inverkar positivt på ledarskapet inom sektorn. Dock visar resultatet på att det kan leda till att nivån på det operativa ledarskapet blir ojämn
The role of flowers in the personalization of Christian funerals in Denmark
Get PDFFlowers are a common element in Danish funerals. Drawing on fieldnotes, interviews and survey data on funeral practices in the Evangelical Lutheran Church of Denmark as well as theories of ritualization, meaning-making and practices, this article shows that flowers are not only a sine qua non in the funerals but are also used to make them more personal and to produce and reproduce social relations. Additionally, flowers are material objects and acquire their social meaning in the right ceremonial context. Outside this context they have no inherent meaning and might even obstruct the ceremony because, as physical objects, they have to be put somewhere in ceremonial space. Paradoxically, flowers are ubiquitous yet invisible
Security in the Baltic Sea Region from a Legal Perspective with a Focus on Border Security
Get PDFFirst, inter-state threats and deterrence in a Baltic Sea region context are explored from a legal perspective, for the purpose of examining whether the concept of border security is used in connection with the use of force and threats between states. The conclusion is drawn that as a rule the term border security is not used in these contexts. Inter-state threats can be seen as inherent in deterrence. It is more probable that military exercises, which are commonly used as deterrence, could be seen as an illegal threat in a conflict situation, than as standalone exercises.
Second, the main objective of the thesis is an exploration of the concept of border security from a legal perspective, with a focus on national border actors in the Baltic Sea region. ‘Border security’ is now found in legal documents in the EU, and in UN Security Council resolutions. The objectives of EU border control or border security rules and the UN Security Council application of border control or border security are examined. Inter alia the security contexts are different, but border control and the goal of border security at both EU and global levels in the end entail processes of similar character, concerning individuals crossing borders. It is argued that the use of ‘border security’ in the practice of the UN Security Council has changed over the years. It now concerns individuals (and goods) crossing international borders. It is assessed that factors of both an objective and subjective character are part of developments towards the use of the term border security at both EU and global levels.
The EU is an example of an advanced border control or border security system, based on supranational rules. The overall functioning of member states’ continued influence on the EU border system is assessed from a security perspective. A number of circumstances can be seen as alleviating EU member states’ concerns over having relinquished sovereignty in this regard to the EU. Member states have certain – but as a main rule narrow – possibilities to derogate from legal obligations for security reasons in the context of border rules. The characteristics and nature of the national authority applying the EU border rules are in the hands of EU member states.
The security of the external border is inextricably linked to upholding the internal security, and in the end economic factors. On a general note, the ‘taking-back’ of powers over the borders by EU member states during the 2015 migration crisis and the 2020 pandemic crisis shows the sensitivity concerning borders. It is highlighted that a lasting definition of security, or of security dimensions, is not achievable, since the political and scientific concepts of security changes when the political contexts change.För det första utforskas mellanstatliga hot och avskräckning i Östersjöregionen från ett rättsligt perspektiv, med syfte att undersöka om konceptet gränssäkerhet (border security) används i samband med våldsanvändning och hot mellan stater. Slutsatsen är att termen gränssäkerhet som regel inte används i dessa sammanhang. Mellanstatliga hot kan betraktas som en del av avskräckning. Det är mer troligt att militärövningar, som ofta används som avskräckning, skulle kunna ses som ett olagligt hot i en konfliktsituation än som en ensamstående övning.
För det andra är det huvudsakliga målet en undersökning av konceptet gränssäkerhet från ett rättsligt perspektiv med fokus på nationella gränsaktörer i Östersjöregionen. Termen gränssäkerhet finns nu i rättsliga dokument i EU och Förenta Nationernas (FN) säkerhetsrådsresolutioner. Målen med EU:s regler om gränskontroll eller gränssäkerhet och FN:s säkerhetsråds tillämpning av gränskontroll och gränssäkerhet undersöks. Bland annat säkerhetssammanhangen är inte desamma, men gränskontroll och målet med gränssäkerhet både på EU-nivå och globalt innebär i slutändan processer av liknande karaktär, rörande individer som korsar gränser. Det görs gällande att FN:s säkerhetsråds tillämpning av begreppet gränssäkerhet har ändrats med åren. Begreppet avser nu som regel individer (och varor) som korsar internationella gränser. Bedömningen görs att faktorer av både objektiv och subjektiv karaktär har påverkat utvecklingen av begreppet gränssäkerhet både på EU-nivå och globalt.
EU är ett exempel på ett avancerat gränskontrollsystem eller gränssäkerhetssystem, baserat på överstatliga regler. Medlemsstaternas fortsatta inflytande på EU:s system undersöks från ett säkerhetsperspektiv. Ett antal faktorer kan ses som lättnader vad gäller EU:s medlemsstaters oro över att ha överlåtit suveränitet på området till EU. EU:s medlemsstater har vissa – men som regel inte omfattande – möjligheter att av säkerhetsskäl avvika från rättsliga skyldigheter i ett gränskontrollsammanhang. Egenskaper hos och karaktären på den nationella institutionen som tillämpar EU:s gränsregler avgörs av EU-medlemsstaten ifråga.
Den yttre gränsens säkerhet är oupplösligt förbunden med upprätthållande av den inre säkerheten och i slutändan ekonomiska faktorer. Från ett allmänt perspektiv visar återtagandet av makten över gränser av EU:s medlemsstater under migrationskrisen 2015 och pandemikrisen 2020 känsligheten rörande gränser. Det framhålls att en hållbar definition av säkerhet, eller säkerhetsdimensioner, inte kan uppnås, eftersom politiska och vetenskapliga säkerhetskoncept ändras när den politiska kontexten ändras.ei tietoa saavutettavuudest
Merivoimien aluskalusto uudistuu : alushankinnat 1960-luvulla
Get PDFTutkimus tarkastelee Suomen merivoimien 1960-luvun alushankintoja, joista merivoimien kannalta keskeisimmät olivat Nuoli-luokan moottoritykkiveneiden, koululaiva Matti Kurjen, Hämeenmaa-luokan saattajien ja Turunmaa-luokan tykkiveneiden hankinnat. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä olivat alushankkeiden toteutuksen lähtökohdat, ja millainen oli tutkielman aikakauden merivoimien taistelunkuva. Hankintojen toteutusta tarkasteltiin niiden valmisteluvaiheesta alusten valmistumiseen saakka. Lopuksi tutkielmassa analysoitiin hankittujen alusten soveltuvuutta merivoimien taistelunkuvaan. Primääriaineiston muodostivat Kansallisarkistossa julkisina säilytettävät Puolustusvoimien salaiset asiakirjat vuosilta 1955–1973 sekä aikalais- ja myöhemmän ajan sotilasalan tutkimus, sotilasalan aikakausilehtien artikkelit ja muut valikoidut kirjallisuuslähteet. Tutkimus toteutettiin sotahistorialle tyypillisenä laadullisena tutkimuksena, jossa analyysimenetelmä nä käytettiin sisällönanalyysia. Merivoimat toteutti 1960-luvun alushankintoja tilanteessa, jossa vakavimmaksi meripuolustukselle kohistuvaksi uhkaksi nähtiin vahvoilla meri- ja ilmavoimilla tuettu yllätyksellinen maihinnousu osana niin kutsuttua kaappaushyökkäystä. Tilanne merivoimien aluska lustossa oli toisen maailmansodan jälkeen rappeutunut 1950-luvulla huonoksi. Suomella ei ollut mahdollisuutta ostaa tai rakentaa hankittuihin aluksiin kaikista kehittyneintä asetekniikkaa, johon kuuluivat muun muassa maailmalla yleistyneet meri- ja ilmatorjuntaohjukset. Hankinnoissa täytyi tyytyä saatavilla oleviin asejärjestelmiin, jotka ostettiin pääasiassa ulkomailta. Suomen ulko- ja työllisyyspolitiikka ohjasivat merivoimia hankkimaan kalustoa kotimaasta, Neuvostoliitosta ja lännestä. Merivoimien sisäiset haasteet ja määrärahojen saatavuuden vaikeus aiheuttivat hankkeiden toteuttamiselle omat haasteensa. Alushankkeet muodostivat merivoimille osittain vanhentuneen taistelunkuvan mukaisen iskukyvyn, jonka valmius torjua maihinnousua osana kaappaushyökkäystä voidaan tutkimuksen perusteella nähdä kyseenalaiseksi. Hankkeiden myötä merivoimien tehokkain iskukyky rakentui torpedoilla varustettujen moottoritykkiveneiden hyökkäyksiin, joita suunniteltiin tuettavan saattajien ja tykkiveneiden tulituen avulla. Torpedo oli hankintojen myötä edel leen merivoimien pääase, jonka ampuma-asemaan pääsemiseksi moottoritykkiveneiden oli siirryttävä ensin vastustajan meritorjuntaohjusten ja sitten tykistöaseiden kantamaan. Koululaivan hankinnalla ei ollut merkittävää lisäystä merivoimien iskukykyyn, mutta se katsot tiin välttämättömäksi merivoimien koulutuksen järjestämiseksi Suomen Joutsenen poistuttua käytöstä. Hankittaessa saattajat Hämeenmaa ja Uusimaa edustivat varsin ajanmukaista kalustoa, mutta ne alkoivat nopeasti vanhentua 1970-luvulle tultaessa. Tykkiveneet suunniteltiin Puolustusvoimien vaatimusten mukaisesti lisäämään merivoimien iskukykyä
Sotilaallisen aktiivisuuden arviointi asiantuntija-arvioihin ja dataan perustuvien Bayes-verkkojen avulla
Get PDFKoneoppimisen hyödyntämisen päätöksenteon tukemisessa on ennakoitu yleistyvän monilla aloilla. Sotilassovelluksissa päätöksenteon tueksi tarvitaan perusteltuja analyysejä epävarmoissa tilanteissa. Dataa on usein käytössä vain vähän, mutta sen lisäksi voidaan hyödyntää asiantuntijaarvioita. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten sotilaallisen aktiivisuuden arviointia voidaan tukea dataan ja asiantuntija-arvioihin perustuvalla Bayes-verkolla. Erityisesti tutkimuksessa selvitetään, miten data ja asiantuntija-arviot yhdistetään ja hyödynnetään järjestysasteikollisten solmujen menetelmään perustuvassa Bayes-verkossa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, matemaattista analyysiä sekä mallintamista. Työn päätuloksena esiteltiin uusi Bayes-päättelyä ja järjestysasteikollisten solmujen menetelmää hyödyntävä lähestymistapa asiantuntija-arvioiden ja datan yhdistämiseen. Aikaisemmassa tutkimuksessa järjestysasteikollisten solmujen menetelmän parametrit on määritelty tunnettuina arvoina. Tässä työssä esitellyssä lähestymistavassa nämä parametrit määritellään satunnaismuuttujina. Parametrien määrittely satunnaismuuttujina mahdollistaa asiantuntija-arvioiden tarkentamisen datan perusteella. Järjestysasteikollisten solmujen menetelmää laajennettiin tässä työssä lisäksi kahdella muunnoksella. Ensimmäinen näistä mahdollistaa ehdollisten todennäköisyysjakaumien tarkemman muodostamisen välimatka-asteikollista dataa käytettäessä ja toinen suurilla Bayes-verkon isäsolmujen määrillä. Tässä työssä esiteltyä uutta lähestymistapaa ja molempia järjestysasteikollisten solmujen menetelmän muunnoksia voidaan käyttää moniin sovelluskohteisiin. Tässä työssä esiteltyä Bayes-päättelyä ja järjestysasteikollisten solmujen menetelmää hyödyntävää lähestymistapaa testattiin sotilaallisen aktiivisuuden arviointiin kahdella aineistolla. Lähestymistavan todettiin voivan tuottaa tarkkoja arvioita sotilaallisesta aktiivisuudesta. Lähteiden merkitystä ja luotettavuutta voidaan arvioida estimoitavien parametrien perusteella. Erilaisten asiantuntijaarvioiden yhteensopivuutta datan kanssa voidaan verrata virhe-estimaatin avulla. Lähestymistavan tuottamaa arviota voidaan hyödyntää ohjaamalla ihminen arvioimaan dataa tarkemmin silloin, kun datan tarkempi arviointi vaikuttaa tarpeelliselta. Jatkotutkimuksia tarvitaan lähestymistavan systemaattiseksi arvioimiseksi käyttäjäkokemusten perusteella
Maanpuolustustahto ja turvallisuusympäristön muutos Suomessa ennen vuotta 2017
Get PDFTässä tutkimuksessa on selvitetty reserviläisten mielipiteitä maanpuolustustahtoon. Maanpuolustustahto on yksi maanpuolustuksen kulmakivistä. Tutkimuksen tarkoitus on täyttää tieteellisen tutkimuksen aukko maanpuolustustahdon osalta. Tutkimus keskittyy Reserviupseerien suhtautumiseen maanpuolustustahdon muutokseen turvallisuusympäristön näkökulmasta. Aineistosta maanpuolustustahdon kokemiseen on käytetty turvallisuusympäristön muutosta. Tutkimus liittyy yhteiskunnalliseen keskusteluun maanpuolustuksen tutkimuksen osalta Reserviupseeriliittoon kuuluvien henkilöiden mielipiteiden kautta. Maanpuolustustahto ja turvallisuusympäristön muutos ovat termejä, joiden ympärille tutkimus rakentuu. Maanpuolustustahtoa on tutkittu aikaisemmin useammassa tutkimuksessa, mutta sen määrittelyä ei olla kyetty muodostamaan tarkasti. Maanpuolustustahdosta voidaan puhua pohjoismaisena terminä, niin kuin me sen ymmärrämme. Maanpuolustustahdon ymmärtäminen ja mittaaminen on usein aseellisen puolustamisen linkittyvä ilmiö. Turvallisuusympäristön käsitteen muotoutumiseen vaikuttaa turvallisuuden tunne ja ympärillä oleva maailma. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset turvallisuusympäristön muutokset ovat viime vuosina nostaneet suomalaisten maanpuolustustahtoa. Tutkimuksen aineistona on Suomen Reserviupseeriliiton vuonna 2017 teettämä kysely, johon liitettiin Maanpuolustuskorkeakoulun TAHTO-tutkimusprojektin väittämiä. Niissä tutkitaan kansalaisten suhdetta maanpuolustukseen. Tarkemmin tutkimuksessa on otettu tarkasteluun kysymys numero 5, ”Suomen turvallisuusympäristön muutokset viime vuosina nostavat suomalaisten maanpuolustustahtoa.” Kyselyssä selvitettiin jäsenistön mielipiteitä ajankohtaisista turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Aineistossa vastauksia oli 4001 kappaletta. Vastaajat ovat voineet vastata olevansa samaa mieltä, eri mieltä tai en osaa sanoa. Vastauksia on voinut perustella sanallisesti. Vastauksista 2113 oli sanallisesti perusteltuja. Näitä vastauksia on analysoitu tässä tutkimuksessa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksessa havaittiin maanpuolustustahdon nousseen viime vuosien turvallisuusympäristön muutoksen myötä. Aineiston mukaan 75 prosentilla vastaajista maanpuolustustahto oli noussut. Vastaavasti 9 prosentilla vastaajista maanpuolustustahto oli laskenut ja 16 prosenttia ei osannut sanoa maanpuolustustahdon nousseen tai laskeneen. Turvallisuusympäristön muutokset vaikuttivat maanpuolustustahdon nousemiseen tai laskemiseen. Suurimpina alaluokkina tunnistettiin lähialueilla tapahtuva muutos, Venäjän toiminta ja maahanmuuttoon liittyvät ongelmat. Tutkielman loppupäätelmänä on, että maanpuolustustahto on noussut Reserviupseeriliittoon kuuluvien henkilöiden mielestä. Erilaisia turvallisuusympäristön muutoksia aineistosta luokiteltiin 51 kappaletta. Osa luokitelluista turvallisuusympäristön muutoksista ovat päällekkäisiä, mutta vaikuttavat nostavasti tai laskevasti maanpuolustustahtoon
Intuitiivisen päätöksenteon kehittäminen maavoimissa sotapelaamalla taktisella tasalla
Get PDFTutkimustehtävänä oli selvittää, voidaanko The Camberley Kriegsspiel Finland sotapelin sovellusta käyttää pelaajien intuitiivisen päätöksenteon kehittämisessä. Tavoitteena oli tunnistaa tutkimukseen tarvittavat sotapelin kehityskohteet. Alkuvaiheessa ilmeni tarve rakentaa uusi soveltava sotapelimalli. Uuden Kriegsspiel formaattiin perustuvan mallin avulla voitiin soveltaa taktisen tasan päätöksenteon mittaamista samalla kun kohderyhmää harjaannutettiin päätöksenteossa, osana taktista ja pedagogista koulutuskokonaisuutta. Pedagogisesta näkökulmasta sotapelin tuli kyetä nopeuttamaan ja harjaannuttamaan pelaajien intuitiivista päätöksentekoa ilman, että pelaajien päätöksen laatu heikkenisi. Tärkeänä tavoitteena oli luoda mitattava ja toistettava päätösprosessi, joka voitiin toteuttaa osana sotapelin vuoromekaniikkaa ja realistisen tuntuista toimintaympäristöä. Pelaajia voitiin harjaannuttaa sotapelin avulla päätöksenteon nopeuttamisessa, laadullisten kriteerien pysyessä samana. Mikäli päätöksenteon nopeus voidaan nähdä kasvavan, samalla kun päätöksen laatu pysyy samana tai paranee pelaamisen myötä, voidaan sanoa intuitiivisen päätöksenteon kehittyneen. Aineisto muodostui yhteensä 18 sotapelin toteutuksesta ja niistä kerätyistä parametreistä. Tuloksissa huomioitiin pelaajien päätöksentekoon käyttämä aika (nopeus) sekä päätöksen laatu (vaikutus vastusta jaan). Pelikertoja toistettiin 3–4 kertaa jokaisessa pelisarjassa, saman pelaajan toimesta. Muu henkilöstö toimi operaattoreina vaihtaen tehtäviä pelien välillä, toteuttaen sotapelin alapeliä. Kaikki pelitapahtumat onnistuivat suunnitellulla tavalla ja tuottivat hyödynnettävää aineistoa. Tutkimuksen teoria rakentui kirjallisuuden, tieteellisten julkaisujen sekä julkaisemattomien puolustusvoimien kirjallisuuslähteiden analysointiin. Aineiston pohjalta luotiin ankkuriteoria, jonka tuloksia testattiin Kriegsspiel sotapelin sovelluksen uudella mallilla. Sotapelin tuottamaa parametritonta aineistoa tarkasteltiin ankkuriteorialla. Keskeisenä havaintona oli, että taktisen ja manuaalisen sotapelaamisen käytettävyys johtamiskoulutusta tukevana menetelmänä, olisi syytä ottaa laajempaan käyttöön. Lisäksi sotapelaamisen käytettävyys takti sena suunnittelutyökaluna tulisi tunnistaa osana suunnitteluprosessia sekä suunnitelmien testaamis ta. Sotapelaamalla taktisen tasan Camberley Kriegsspiel sovelluksia on mahdollista kouluttaa päätöksen tekoa, intuitiota sekä toimeenpanoa. Suorituksien toistettavuus ja mitattavuus mahdollistaa aineiston keräämisen ja siten laadullisen kehittämisen. Tutkimuksessa havaittu päätöksenteon laatu kasvoi tai pysyi vähintään samalla tasolla, päätöksen teon nopeuden kasvaessa huomattavasti, joka oli verrattavissa aikaisempaan tutkimukseen. Sotapelaamisen käytettävyyttä kaikilla taktisilla tasoilla tulisi hyödyntää enemmän. Eri peliformaattien vahvuudet ja heikkoudet tulisi huomioida osana johtajakoulutusta. Yhden pelimallin hyödyt voidaan nähdä pelaamisen ja käytettävyyden helppoutena, lisäten tietoturvaa sekä keventäen kouluttamisen jär jestelyitä. Sotapelaamisen hyöty, varsinkin kokemattomammalla joukolla, luo edellytyksiä nopeammalle kehitykselle. Kokeneemmalla joukolla sotapelaamisen tulisi enemmän keskittyä suunnitelmien testaamiseen ja toimeenpanoon. Puolustusvoimissa manuaalista sotapelaamista on tutkittu ja käytetty taktisella tasolla rajallisesti, siksi sen jatkotutkiminen ja käyttö koulutuksessa tiedon keräämiseksi olisi erittäin suotavaa